Ikävöineet ja kaivanneet täällä? Millaisia vaiheita siihen mahtuu? Mitä toivotte kaivatun suhteen tulevaisuudelta?
Miten pitkään olette
Anonyymi-ap
27501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Viime syksystä oon kaivannut.
Mikä oli se nuoli sydämeen? Tapahtuiko silloin jotain erityistä?
Näin hänet ekaa kertaa?
Oliko näkeminen vain vilaus auton ohi kiitäessä vai esim. kaupan hyllyjen välistä?
Ihan semmonen pidempi hetki ja silmiin tuijottelua!
Tietääkö hän?
Hyvä kysymys! Mut siis kyllä hän ainakin varmasti epäilee, jos ei jo jotain enemmänkin.
Ihan poskettoman kauan. Kukaan täysjärkinen ei kaipaa jotain ihmistä näin kauan
Voin kuvitella tuon kauan asian ja se pelottaa. Olen kyllä sitä mieltä, ett vuosi kun tulee täyteen, lyön hanskat tiskiin, marssin nenän eteen ja teen asiat selväksi omalta osaltani. Ja jos ei kiinnosta, niin se on siinä. Jatkan eteenpäin ilman hänen rakkauttaan ja ilman omia kuvitelmiani.
Hähäh luulet vaan 🫣
Hyvä että olet asettanut aikarajan. Sivusta
Vuoden loppuun mennessä 🤪
Ei ole kaipaamisen arvoinen.
Miksi sitten kirjoitat tänne?
Enpä kerro, just nyt ei pysty 😄
syksystä
Viime kesästä satunnaisesti, lokakuusta lähtien jonkin verran enemmän pään ja tunteiden purkua.
Kauan. Alkuaikoina se oli energistä ja toiveikasta kaipuuta, monesti iloistakin. Hän toi elämääni niin paljon lämpöä ja uskoa tulevaan. Viime vuosi on ollut hankala. Enemmän surua kuin mitään muuta. Realismi on syrjäyttänyt haaveet ja unelmat ja nyt en oikeastaan anna itseni enää edes kuvitella mitään positiivista. Hetkittäin on parempi olo, mutta enimmäkseen olo on kuin maahan lyödyllä.
Oletteko jo jutelleet
Meillä ei ole minkäänlaista yhteyttä.
Mitä jos hän tuntee samoin?
Tuohon on monen monta vastausvaihtoehtoa. Vastaus vaihtelee sen hetken toivon ja epätoivon asteen mukaan.
a) Sitten tätä kipua on maailmassa kaksinkertainen määrä.
b) En usko, että tilanne on tuo.
c) Se ei valitettavasti muuttaisi realiteetteja mitenkään.
d) Kaikki on mahdollista, jos uskoo siihen, että rakkaus lopulta voittaa.
e) Kenties jokin muu vaihtoehto: __________________.
Syksystä. Havahtuminen, tarkkailu, ihastuminen, tunteiden syventyminen... Minä toivoisin selvyyttä. Mitä me halutaan olla toisillemme.
Sama hyvin pitkälti.
Kolmannella kerralla onnistuin irrottautumaan enkä ottanut enää yhteyttä. Olin kuukausia ontossa ja masentuneessa tilassa. Liikun ja tein mutta sisältä olin surua lukuunottamatta täysin tyhjä. Sitten se masennu/epätoivon tila syveni ja eristäytyin ihmisistä ja aloin purkaa ja käsitellä asioita joita olisi pitänyt käsitellä ennenkuin päästin ketään lähelle.
Hienoa tässä kuitenkin on että häntä en enää nähnyt kuin harvoin tämän jälkeen ja aina uuden naisen seurassa joten päätös oli hänekin kannalta oikea. Minä en ollut hänelle se ihminen mutta joku muu voi olla ja vaikuttaa olevan tyytyväinen tilanteeseensa eikä päivääkään katsonut taakseen ja kaivannut minua.
Minä löysin vihdoin itseni ja hän toivon mukaan löysi sen oman rakkaansa mistä ei uskaltanut silloin unelmoida.
16.1.2023 saakka. Ikävä on ikuista,kohteet vaihtuu.
Ikäväpalsta on ikuinen.
Olen kaivannut aalloittain. On ollut muitakin suhteita, mutta hän kummittelee toisinaan ajatuksissani ja unissani. Hän tulee eri yhteyksissä vastaan. Tällä palstalla vuoden verran, se on liikaa. Miksi täällä? Emme selvittäneet välejämme. En uskalla ottaa yhteyttä. Toivoin näkeväni häntä. Olen hyväksynyt, ettemme tapaa. Toisaalta palan halusta olla ystävä, mutta ei se ole realistista.