Ajan perusolemuksesta

Fyysikko David Bohm jakoi todellisuuden kahteen osaan:

1. Implisiittinen järjestys: kvanttifysiikan todennäköisyysaallot. fysikaalisten objektien muotokentät jotka todennäköisesti liittyvät myös gravitaation ja samaan todellisuuteen kuuluu myös intention muodossa tietoisuus joka voi vaikuttaa sekä muotokenttien rakenteisiin että myös aaltofunktion romahtamiseen hiukkasiksi.


Tässä maailmassa aika ei kulu entropian muodossa ja vain koettu nykyhetki on todellinen. Menneisyys implisiittisessä järjestyksessä on toistaiseksi toteutumattomien potentiaalien kokoelma ja tulevaisuus vastaavasti kattaa nykyhetkellä vaikuttavat trendit ja suuntaukset joilla on mahdollisuus romahtaa aaltotilasta hiukkasmoodiin eli fysikaaliseksi koettuun todellisuuiteen.

Valinta romahduttaa aaltofunktion mutta sen ajankohtaa fysikaalisessa kellotodellisuudessa ei voi tarkasti määritellä etukäteen vaikka se mahdollistaa esim. yliaistillisen ennakoinnin esim. kaukokatselun (crv) muodossa. Kaukovaikuttaminen (remote influencing) on myös mahdollista kaukokatseluun yhdistettynä mutta onneksi hyvin harvoilla yksilöillä on niin kehittyneitä kykyjä tässä kulttuurissa.

2. Eksplisiittinen järjestys - mitattavissa ja aistein havaittavissa oleva todellisuus joka on eliöiden tapojen kaltaista eikä noudata mitään ikuisia ja universaaleja luonnonlakeja.

Tämä arjen todellisuus on aina entrooppinen kun taas implisiittinen järjestys kykenee tuottamaan negentropiaa tai ns. vahvaa emergenssiä. Heikko emergenssi on aina entrooppista ja epästabiilia.


Koska useimmat fysikaalisen todellisuuden muotokentät eivät ole tarpeeksi stabiileja eikä niitä kyetä ylläpitämään kollektiivisen ja yksilötason intention avulla yleensä kovin pitkäkestoisesti ja koherentisti yhteenmenoon niin kaikki fysikaaliset rakenteet vähitellen hajoavat osiinsa.

Auringon toiminta on negentrooppista eli entropian vastaista ja periaatteessa kyse on samankaltaisesta "alkemiasta" kuin eliöiden kehojen aineenvaihdunnassa johon liittyy myös hengitys ja aistien tuottama "kokemusravinto" jonka prosessin avulla on mahdollista kehittää ja kiteyttää sellainen hienoainekeho joka voi säilyttää koherenssinsa fyysisen kehon kuoleman jälkeen. Kehosta poistumiskokemukset (OBE) ja kuolemanrajakokemukset viittaavat siihen että tuo hienoainekeho on yksilötasolla riittävän kiteytynyt ja koherenssi vaikkakaan ei ikuinen vaan hajoaa myös jossain vaiheessa. Vain intentio/tahtokeho voi olla ikuinen.


Jos se perimmäinen implisiittinen järjestys liittyy kvanttitason todenäköisyysaaltoihin niin fysikaalinen liike on tavallaan illuusio jonka tuottaa todennäköisyysaaltojen tai oikeammin hienoainetason ja havaitsijan keskinäisten konstruktiivisten interferenssien muutokset heikommasta vahvempaan tai päinvastoin jolloin se tapahtuma on "kaukana" tai "lähellä" ajallisesti.

Kvantti-ilmiöiden viiveetön lomittuminen liittyynee myös tähän ilmiöön.

...

Tämä siis näin melko villisti spekuloiden ja suhteellisen valistuneesti arvaillen varsin esoteerisen fringe-aineiston perusteella.

...

Tutkimukset jatkuvat. Nyt täytyy mennä leipomaan sämpylöitä. :D

Ei aikaa voi mitata, koska sitä ei ole olemassa, ja ei ole mitään mittaria, jolla olematonta aikaa voi mitata.
Albert Einsteinkin myönsi vanhoilla päivillä, että aika on vain ihmismielen sitkeä illuusio.

Anon.
"Täyttä huuhaata olevaa pohdintaa. Atomikello mittaa aikaa "ulkomaailman" muutosten mukaan, eli aikamittaus perustuu atomien resonassitaajuuksiin."

Ei taida osua nytkään, atomikello on liian mutkikas määrittelemään aikaa,
aika on yksinkertainen määriteltävä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei aikaa voi mitata, koska sitä ei ole olemassa, ja ei ole mitään mittaria, jolla olematonta aikaa voi mitata.
Albert Einsteinkin myönsi vanhoilla päivillä, että aika on vain ihmismielen sitkeä illuusio.

Lue lisää

Päinvastoin. Einstein totesi, että aika sen kuin kulkee, vaikka suhteellisuusteoriassa aika voidaankin ymmärtää neljäntenä ulottuvuutena. Miksi aika kulkee, sitä Einstein ei osannut selittää.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin. Einstein totesi, että aika sen kuin kulkee, vaikka suhteellisuusteoriassa aika voidaankin ymmärtää neljäntenä ulottuvuutena. Miksi aika kulkee, sitä Einstein ei osannut selittää.

Lue lisää

Kyllä minun täytyy suuresti ihmetellä ihmisiä, jotka uskovat ajan olemassaoloon. Tällainen tieteisuskovaisuus on todellakin omituinen asia, ja sitä toki tapaa laajalla rintamalla nykytieteessä. Aika-avaruus itsessään on vain tautologia, jota ei voida edes havaita, ts. et voi piirtää millään järkevällä tavalla 4D-koordinaatistoa.
Muuten aikanaan Albert Einsteinille ei myönnetty fysiikan Nobelia suhteellisuusteorioista, koska niitä ei pidetty kunnon fysiikkana, vaan metafysiikkana.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minun täytyy suuresti ihmetellä ihmisiä, jotka uskovat ajan olemassaoloon. Tällainen tieteisuskovaisuus on todellakin omituinen asia, ja sitä toki tapaa laajalla rintamalla nykytieteessä. Aika-avaruus itsessään on vain tautologia, jota ei voida edes havaita, ts. et voi piirtää millään järkevällä tavalla 4D-koordinaatistoa.
Muuten aikanaan Albert Einsteinille ei myönnetty fysiikan Nobelia suhteellisuusteorioista, koska niitä ei pidetty kunnon fysiikkana, vaan metafysiikkana.

Lue lisää

Anon.
"Kyllä minun täytyy suuresti ihmetellä ihmisiä...."

Kotioloissa voi tehdä yksinkertaisen aikakokeen.
Tähän mennessä kukaan ajankieltäjä ei ole tehnyt sitä.

Nämä aikadenialistit ovat vain idealisteja.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin. Einstein totesi, että aika sen kuin kulkee, vaikka suhteellisuusteoriassa aika voidaankin ymmärtää neljäntenä ulottuvuutena. Miksi aika kulkee, sitä Einstein ei osannut selittää.

Lue lisää

"Miksi aika kulkee, sitä Einstein ei osannut selittää."


Aika ei kulje, vaan kello: kello satelliitissa ja kellon osat keskenään Maan pinnalla.

Ajan kulkeminen on kehäpäätelmä: Sekunnissa aika kulkee ajan t. Täyttä roskaa.

Newtonin mekaniikalla (v, s, a, w &c kellomerkkien funktioina) fysiikka pääsi ja päästi hevoskyydistä kuumatkalle. Eteenpäin tarvitaan korkeampaa valaistumista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei aikaa voi mitata, koska sitä ei ole olemassa, ja ei ole mitään mittaria, jolla olematonta aikaa voi mitata.
Albert Einsteinkin myönsi vanhoilla päivillä, että aika on vain ihmismielen sitkeä illuusio.

Lue lisää

Onko sinulla kelloa?

Anon.
"Fotonin energia...."

Aikakäsitteen avulla on määritelty lähes kaikki fysiikassa.

Aloittaja hahmotteli ansiokkaasti ajan luonnetta, sikäli kun se on tavoitettavissa.
Hän näytti päätyvän ettei sitä havaita, mitata, nähdä eikä maisteta.

Hänellä oli aika vähän aikaa hyppysissään, mutta sitten ote kirposi,
aurinkokello on tosiaan erikoistapaus kellojen joukossa, se on nimittäin
kytketty siihen mitä se mittaa, auringon liikettä, eikä vain välillisesti kuten
muut kellot. Vuorokausirytmi on myös se rytmi mihin ihminen on tahdistettu.

Aika on myös liittyneenä tahdistusilmiöön, ihmisen kehon kellot vaikuttavat
hormonien eritykseen yms.

Aloittaja tuntui vaativan ajan olemassaoloa konkreettisena ilmiönä, kuten
kronosjumalana, aikapölynä vai minä?? Vai Kantin tyyliin aikana sinänsä.

Mutta, kyllä aikaa voi mitata, meillä on kelloja, mittausyksikkö sekunti, näillä
voidaan mitata tapatumien kestoa, vaikka pikajuoksun tulosta.
Kesto on ajallisen tapahtuman kesto-aika, kello siis poimii juoksusta
aikakomponentin, joka on myös nähtävissä maalikameran kuvassa
spatiaalisena suhteena. Maalikameran kuva on siitä hauska, että se kuvaa
vain maaliviivan tapahtumia ja siihen on yhdistetty kello, joten saamme
aikaerot myös näkyville.

Kellolla voidaan mitata aikaa, koska se kumulatiivinen laskin,
viisarit näyttävät yhteenlasketun ajan.

Aika ei ole havaittavissa sellaisenaan, aikana itsenään, mitä tuo merkitseekään,
vaan se on liittyneenä muihin komponentteihin, eräässä mielessä
näyttää siltä että tapahtumat ovat ajassa, liike tapahtuu ajassa, voimme
abstrahoida ajan liikkeestä, vanhojen fyysikkojen tavoin.

Aika on abstraktinen kuten avaruus, tapahtumat ovat ajassa ja
avaruudessa, eivät olioina sinänsä tai sellaisenaan.

Tietysti aikakäsitettä voidaan käyttää muuttujana tai parametrina, mutta ei
se merkitse, että se olisi vain sellainen.

Ajankieltäjiä ei kannata uskoa, he ovat vain idealisteja. Vuosien kuluessa
heihin on kohdistettu vasta-argumenttina kuolema-argumenttia, kukaan
ei ole pystynyt vastaamaan siihen.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja hahmotteli ansiokkaasti ajan luonnetta, sikäli kun se on tavoitettavissa.
Hän näytti päätyvän ettei sitä havaita, mitata, nähdä eikä maisteta.

Hänellä oli aika vähän aikaa hyppysissään, mutta sitten ote kirposi,
aurinkokello on tosiaan erikoistapaus kellojen joukossa, se on nimittäin
kytketty siihen mitä se mittaa, auringon liikettä, eikä vain välillisesti kuten
muut kellot. Vuorokausirytmi on myös se rytmi mihin ihminen on tahdistettu.

Aika on myös liittyneenä tahdistusilmiöön, ihmisen kehon kellot vaikuttavat
hormonien eritykseen yms.

Aloittaja tuntui vaativan ajan olemassaoloa konkreettisena ilmiönä, kuten
kronosjumalana, aikapölynä vai minä?? Vai Kantin tyyliin aikana sinänsä.

Mutta, kyllä aikaa voi mitata, meillä on kelloja, mittausyksikkö sekunti, näillä
voidaan mitata tapatumien kestoa, vaikka pikajuoksun tulosta.
Kesto on ajallisen tapahtuman kesto-aika, kello siis poimii juoksusta
aikakomponentin, joka on myös nähtävissä maalikameran kuvassa
spatiaalisena suhteena. Maalikameran kuva on siitä hauska, että se kuvaa
vain maaliviivan tapahtumia ja siihen on yhdistetty kello, joten saamme
aikaerot myös näkyville.

Kellolla voidaan mitata aikaa, koska se kumulatiivinen laskin,
viisarit näyttävät yhteenlasketun ajan.

Aika ei ole havaittavissa sellaisenaan, aikana itsenään, mitä tuo merkitseekään,
vaan se on liittyneenä muihin komponentteihin, eräässä mielessä
näyttää siltä että tapahtumat ovat ajassa, liike tapahtuu ajassa, voimme
abstrahoida ajan liikkeestä, vanhojen fyysikkojen tavoin.

Aika on abstraktinen kuten avaruus, tapahtumat ovat ajassa ja
avaruudessa, eivät olioina sinänsä tai sellaisenaan.

Tietysti aikakäsitettä voidaan käyttää muuttujana tai parametrina, mutta ei
se merkitse, että se olisi vain sellainen.

Ajankieltäjiä ei kannata uskoa, he ovat vain idealisteja. Vuosien kuluessa
heihin on kohdistettu vasta-argumenttina kuolema-argumenttia, kukaan
ei ole pystynyt vastaamaan siihen.

R.

Lue lisää

Ajan abstrahoiminen liikkeestä on harhauskomus. Todellisuudessa ihminen projisoi aikakäsitteen osaksi liikettä.

Anonyymi kirjoitti:

Ajan abstrahoiminen liikkeestä on harhauskomus. Todellisuudessa ihminen projisoi aikakäsitteen osaksi liikettä.

"Ajan abstrahoiminen liikkeestä on harhauskomus."

Ajattelet nurinkurisesti, liike määritellään ajan avulla. Eikä siitä pääse
luistamaan.

R.

Anonyymi kirjoitti:

"Ajan abstrahoiminen liikkeestä on harhauskomus."

Ajattelet nurinkurisesti, liike määritellään ajan avulla. Eikä siitä pääse
luistamaan.

R.

Itse ajattelet nurinkurisesti. Liikettä ei määritellä ajan avulla, vaan aika liitetään osaksi liikettä, jonka tuloksena on informaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

Itse ajattelet nurinkurisesti. Liikettä ei määritellä ajan avulla, vaan aika liitetään osaksi liikettä, jonka tuloksena on informaatiota.

Anon.
"Itse ajattelet nurinkurisesti. Liikettä ei määritellä ajan avulla, vaan aika liitetään osaksi liikettä, jonka tuloksena on informaatiota."

Siis ajattelet, että ensin oli juoksukilpailuja joissa ei ollut aikaa olemassa,
ajanottoa ei varmaan ollut, elleivät mitanneet aurinkokellolla.

Mutta liike ei tarvitse mitään jälkeenpäin tehtyjä liittämisiä, dinosauruksilla oli
aikoinaan juoksukilpailuja, jonka voittaja sai mahan täyteen tai selvisi hengissä
seuraavaan kilpailuun. Tämä oli mahdollista koska dinojen aikana oli myös aika
ja sen mukana liike.

Se asteroidi, joka tappoi dinot, tuli jostakin aurinkokunnan syvyyksistä, silläkin
oli liike kun se tuli tänne vauhdilla. Ei sekään tarvinnut mitään informaatioliitäntää,
kyllä aika oli siinä aivan luonnostaan.

Tietysti voit ajatuskokeena hahmotella liikettä ilman aikaa ja lähettää tänne
tulokset, niin voidaan ihmetellä niitä.

R.

Anon.
"Ihminen on siitä outo veijari...."

Jos ollaan vielä tarkempia, niin aikaa voi mitata. Sekunttikello on juuri sellainen,
kehitetty mittaamaan juoksijan aikaa juoksukilpailussa, se on juuri kalibroitu siihen tarkoitukseen, se ei näytä tavallista aikaa.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Ihminen on siitä outo veijari...."

Jos ollaan vielä tarkempia, niin aikaa voi mitata. Sekunttikello on juuri sellainen,
kehitetty mittaamaan juoksijan aikaa juoksukilpailussa, se on juuri kalibroitu siihen tarkoitukseen, se ei näytä tavallista aikaa.

R.

Lue lisää

Ei siinä aikaa mitata, vaan annetaan aika lähtölaukauksen ja maaliviivan ylittämisen välille. Voidaan myös sanoa niinkin, että sekuntikellolla mitataan juoksijan juokseman matkan kestoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siinä aikaa mitata, vaan annetaan aika lähtölaukauksen ja maaliviivan ylittämisen välille. Voidaan myös sanoa niinkin, että sekuntikellolla mitataan juoksijan juokseman matkan kestoa.

Lue lisää

Anon.
"Ei siinä aikaa mitata,"

Kesto merkitsee tapahtumaan kuluvan ajan mittaa.
Sitä paitsi kello on määritelty aikaa mittaavaksi laitteeksi.

Kellolla voidaan mitata tapahtuman kestoa, SI-järjestelmän sekunnilla.
Sitä paitsi liike on määritelty aikakäsiteen avulla, joten juoksukilpailussa
on aina aika mukana.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Ei siinä aikaa mitata,"

Kesto merkitsee tapahtumaan kuluvan ajan mittaa.
Sitä paitsi kello on määritelty aikaa mittaavaksi laitteeksi.

Kellolla voidaan mitata tapahtuman kestoa, SI-järjestelmän sekunnilla.
Sitä paitsi liike on määritelty aikakäsiteen avulla, joten juoksukilpailussa
on aina aika mukana.

R.

Lue lisää

Aika on kätevä työkalu, matemaattinen muuttuja, keino jäsentää ja järjestää tapahtumia tai muutoksia. Mutta se ei ole fyysinen olio, joka olisi kiinteästi osana kaikkea muutosta.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on kätevä työkalu, matemaattinen muuttuja, keino jäsentää ja järjestää tapahtumia tai muutoksia. Mutta se ei ole fyysinen olio, joka olisi kiinteästi osana kaikkea muutosta.

Lue lisää

Anon.
"Aika on kätevä työkalu, matemaattinen muuttuja,"

Tyypillisen ahdas matemaattinen näkökulma, tämä on filosofian palsta,
täällä voi tehdä parempaa käsitteellistä ajattelua, kuin tuo.

Tietysti matematiikassa voi soveltaa aikakäsitteitä noin, mutta ei se ole ainoa.
Eri tieteissä sovelletaan aikakäsitteitä hyvin erilailla.

Tietenkään aika ei ole olio, joka sormeilisi asioita mieleisekseen, ellei nyt
Kronos-jumala, joka olisi taustavaikuttaja kaikkialla missä aikakäsitettä voidaan
soveltaa ja se kattaa lähes kaiken tieteen.

Miten aika oli olemassa dinosaurusten aikana, silloin ei ollut matemaatikkoja,
ei muuttujia, vai väitätkö ettei silloin ollut aikaa?

Kun esitit alussa, että aikakäsite olisi vain matemaatikkojen käytössä tai se
ei olisi olio, niin sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa esillä, filosofit ovat keksineet
ajan mittaan useita määritelmiä aikakäsitteelle.

Mutta selvennä tilannetta dinojen kohdalla, miten aika oli niille, aikakäsitettä niillä
ei varmaankaan ollut, olisi kiva lukea sellainen.
Muut aikadenialistit eivät ole osanneet vastata, ehkä sinulta löytyy.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Aika on kätevä työkalu, matemaattinen muuttuja,"

Tyypillisen ahdas matemaattinen näkökulma, tämä on filosofian palsta,
täällä voi tehdä parempaa käsitteellistä ajattelua, kuin tuo.

Tietysti matematiikassa voi soveltaa aikakäsitteitä noin, mutta ei se ole ainoa.
Eri tieteissä sovelletaan aikakäsitteitä hyvin erilailla.

Tietenkään aika ei ole olio, joka sormeilisi asioita mieleisekseen, ellei nyt
Kronos-jumala, joka olisi taustavaikuttaja kaikkialla missä aikakäsitettä voidaan
soveltaa ja se kattaa lähes kaiken tieteen.

Miten aika oli olemassa dinosaurusten aikana, silloin ei ollut matemaatikkoja,
ei muuttujia, vai väitätkö ettei silloin ollut aikaa?

Kun esitit alussa, että aikakäsite olisi vain matemaatikkojen käytössä tai se
ei olisi olio, niin sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa esillä, filosofit ovat keksineet
ajan mittaan useita määritelmiä aikakäsitteelle.

Mutta selvennä tilannetta dinojen kohdalla, miten aika oli niille, aikakäsitettä niillä
ei varmaankaan ollut, olisi kiva lukea sellainen.
Muut aikadenialistit eivät ole osanneet vastata, ehkä sinulta löytyy.

R.

Lue lisää

Tosi älykästä aliarvostaa toista vääristelemällä kommenttia ja nimittelemällä denialistiksi eriävän näkemyksen perusteella. Uskot, että omasi on se oikea... Dunning-Kruger? Tämä ei ole maailman menoa-palsta, eikä Linux vs. Windows -palsta. Tämä on filosofiapalsta, jossa on tilaa kaikennäköisille näkemyksille. Myös matemaattisille. Ei vain sun tahtos mukaisille.

Sulla on suuria vaikeuksia ymmärtää elämää ja kokemuksia kielellisten kokemusten ja merkityssisältöjen ulkopuolelta. Puhut eläimistä, mutta ymmärtämättä eläinten ajattelutapoja. Tuputat siihenkin ihmismäistä käsitystä ajasta. Ensinnäkin on epärealistista puhua "aikakäsitteestä", koska tämä edellyttää ensin ajan keksimisen, nimeämisen ja määrittelyn. Ts. dinoilla, kuten muillakaan eläimillä, jotka eivät tunne sanoja, ei voi olla aikakäsitettä, eikä aikakäsitystä, eikä aikaa. Niiden ajattelu ja kokemukset on täysin vaistonvaraista, sanatonta, joka perustuu pelkästään luonnossa tehtyihin havaintoihin, sanattomasti. Ihminenkin ajatteli eri tavoin ennen ajan keksimistä. Sekin teki havaintoja luonnosta... tähdet, auringon nousu ja lasku, sadekausi, riistan vaellus jne. Näitä toistuvia tapahtumia ihminen oppi seuraamaan ja myös tekemään merkintöjä esim. luihin, kiveen yms. pintoihin. Tämä on ajan keksimisen perustaa yhdessä mielen luonnollisten kokemusten kanssa (eli muutosten ja tapahtumien keston tunnistaminen). Kun ihminen käsitteellisti ja sanallisti tämän kokemuksen, syntyi 'aika'. Tämän jälkeen aikaa ryhdyttiin soveltamaan kaikkeen mahdolliseen. Ja vähitellen aika on niin tiukasti vakiintunut osaksi ihmisen ajattelua, että se mahdollisti uskomuksen, että aika on itsenäinen entiteetti, jolla on pakollinen rooli luonnon ilmiöissä.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on kätevä työkalu, matemaattinen muuttuja, keino jäsentää ja järjestää tapahtumia tai muutoksia. Mutta se ei ole fyysinen olio, joka olisi kiinteästi osana kaikkea muutosta.

Lue lisää

"Mutta se ei ole fyysinen olio, joka olisi kiinteästi osana kaikkea muutosta."

Aika on ennenkaikkea fysikaalista materiaa, kuten energiakin ja massa. Mikään näistä ei ole pelkkä kaavoissa esiintyvä matemaattinen muuttuja, vaan ne ovat fysikaalista, olemassa olevaa materiaa, jota kaavoilla yritetään kuvailla approksimatiivisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Tosi älykästä aliarvostaa toista vääristelemällä kommenttia ja nimittelemällä denialistiksi eriävän näkemyksen perusteella. Uskot, että omasi on se oikea... Dunning-Kruger? Tämä ei ole maailman menoa-palsta, eikä Linux vs. Windows -palsta. Tämä on filosofiapalsta, jossa on tilaa kaikennäköisille näkemyksille. Myös matemaattisille. Ei vain sun tahtos mukaisille.

Sulla on suuria vaikeuksia ymmärtää elämää ja kokemuksia kielellisten kokemusten ja merkityssisältöjen ulkopuolelta. Puhut eläimistä, mutta ymmärtämättä eläinten ajattelutapoja. Tuputat siihenkin ihmismäistä käsitystä ajasta. Ensinnäkin on epärealistista puhua "aikakäsitteestä", koska tämä edellyttää ensin ajan keksimisen, nimeämisen ja määrittelyn. Ts. dinoilla, kuten muillakaan eläimillä, jotka eivät tunne sanoja, ei voi olla aikakäsitettä, eikä aikakäsitystä, eikä aikaa. Niiden ajattelu ja kokemukset on täysin vaistonvaraista, sanatonta, joka perustuu pelkästään luonnossa tehtyihin havaintoihin, sanattomasti. Ihminenkin ajatteli eri tavoin ennen ajan keksimistä. Sekin teki havaintoja luonnosta... tähdet, auringon nousu ja lasku, sadekausi, riistan vaellus jne. Näitä toistuvia tapahtumia ihminen oppi seuraamaan ja myös tekemään merkintöjä esim. luihin, kiveen yms. pintoihin. Tämä on ajan keksimisen perustaa yhdessä mielen luonnollisten kokemusten kanssa (eli muutosten ja tapahtumien keston tunnistaminen). Kun ihminen käsitteellisti ja sanallisti tämän kokemuksen, syntyi 'aika'. Tämän jälkeen aikaa ryhdyttiin soveltamaan kaikkeen mahdolliseen. Ja vähitellen aika on niin tiukasti vakiintunut osaksi ihmisen ajattelua, että se mahdollisti uskomuksen, että aika on itsenäinen entiteetti, jolla on pakollinen rooli luonnon ilmiöissä.

Lue lisää

Anon.
"Tosi älykästä aliarvostaa toista....."

Denialisti ei ole nimittelyä, se vastaa vaikka ateistia, joka voisi jumaladenialisti,
vaikka termiä sovelletaan vain ilmastodenialistin kohdalla, sopinee muuallakin,
vaikka wikissä on annettu negatiivinen kuvaus.

Psykiatristen diagnoosien jakelu filosofiapalstalla ei sekään sovi, sehän on
virhepäätelmä, se Dunning-Kruger:sta.

Filosofiapalstalla odotetaan ja toivotaan argumentointia, myös vasta-
argumentteja, mainitsemillasi muilla palstoilla ei näy yhtään argumenttia,
pikemmin nopeatempoista nimittelyä. Minähän odotin sinulta parempaa
argumenttia kuin pelkästään perustelemattomia väitelauseita ajasta.

No, olemme ainakin samaa mieltä, ettei dinoilla ollut aikakäsitettä, siis dinojen
"ajattelu" ei tuottanut aikakäsitettä. Mutta kysymys olikin siitä, että miten aika
oli olemassa dinojen aikakaudella. Tosin niillä on ollut alkeellista ajallisiin
tapahtumiin liittyvää hyökkäyksen ajoituksen hahmotusta, kuten kaikilla
petoeläimillä, nykyisilläkin.

Siis, niillä on ollut hahmotusta tiettyihin ajallisiin tapahtumiin, vaikka mitään
aikakäsitettä nykyisessä mielessä ei ole ollut, tämä viittaa siihen, että aika on
todellisuudessa, koska petoeläimet ovat oppineet soveltamaan sitä.
Dinot eivät ole eläneet ajattomassa todellisuudessa.

Ihminenkin teki havaintoja luonnosta, vuorokausirytmi ja kaikki ne mitä luetteloit
ovat kuitenkin luonnossa havaittavia ajallisia tapahtumia, joihin aika liittyy,
ne olivat aikakäsitteen rakennuspalikoita.

Aika ei kuitenkaan ole aikakäsite, kun kerran aika esiintyi jo dinoille ja ennen
mitään elämää, aikakäsite muodostui hahmottamaan ajallisia tapahtumia,
sovellukset ovat vain aikakäsitteen soveltamista, samoin kuin aurinkokellon
tekeminen, ei kello tehnyt aikaa.

Liikkeen määrittelyyn tarvitaan avaruuden/matkan- ja ajan käsite. Jos poistat
avaruuden käsitteen, niin tila ja liikkujat poistuvat, jos poistat ajan, liikkujat
jähmettyvät paikoilleen.

Eikä aika ole itsenäinen olio/entiteetti se on vanha käsitys.

R.

"Liikettä ei voi olla ilman aikaa."

Tässä on vähän kielellistä eksymistä.

"Aika" on vain verbaalinen vastine luonnossa tapahtuvalle ilmiölle, eli 'järjestys, muutokset ja tapahtumien kesto'. Ts. korrektisti sanottuna universumin näkökulmasta "Liikettä ei voi olla ilman järjestystä, muutoksia ja kestoa", eikä myöskään ilman ainetta, tilaa ja liikkeelle panevaa voimaa. Ihmisen näkökulmasta, verbaalisen kompuroinnin tuloksena, luonnossa tapahtuva ilmiö on nimetty "ajaksi". Tämä johtaa virheellisesti käsitykseen, ettei liikettä voi olla ilman aikaa, ja tämä johtaa harhakäsityksen "aika on olemassa itsenäisenä entiteettinä" vahvistumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Liikettä ei voi olla ilman aikaa."

Tässä on vähän kielellistä eksymistä.

"Aika" on vain verbaalinen vastine luonnossa tapahtuvalle ilmiölle, eli 'järjestys, muutokset ja tapahtumien kesto'. Ts. korrektisti sanottuna universumin näkökulmasta "Liikettä ei voi olla ilman järjestystä, muutoksia ja kestoa", eikä myöskään ilman ainetta, tilaa ja liikkeelle panevaa voimaa. Ihmisen näkökulmasta, verbaalisen kompuroinnin tuloksena, luonnossa tapahtuva ilmiö on nimetty "ajaksi". Tämä johtaa virheellisesti käsitykseen, ettei liikettä voi olla ilman aikaa, ja tämä johtaa harhakäsityksen "aika on olemassa itsenäisenä entiteettinä" vahvistumiseen.

Lue lisää

Sekä ajan että avaruuden voi tulkita myös pelkästään vain käyttökelpoísena hahmotuksen apuvälineenä eikä antaa kummallekaan sen enempää ontologista statusta kuin mille tahansa muulle koordinaatistohahmotukselle kahden tai useamman muuttujan välillä ja sama koskee kaikkia olemassolevia hahmotuksia uskonnoissa, tieteessä ja myös kaiken arjen toimintojen tasolla.

Todellisuus on paljon monimutkaisempi, monimuotoisempi ja epälineaarisempi kuin tähän mennessä on edes osattu kuvitella ja se on myös kollektiivisen koherentin intention tasolla täysin muokattavissa.

Ilman tietoisuutta ja kokemusta ei ole mitään mitä voisi edes ylipäätänsä tutkia ja kaikki näkemykset ja teoriat ns. "ulkoisesta" todellisuudesta seuraavat loogisesti siitä miten kykenemme kollektiivisesti hahmotamme itsemme suhteessa ns. "ulkoiseen" aineelliseksi ja ajallis-paikalliseksi koettuun kokemustemme sisältöön.

Tietokonemetaforan kautta voisi ajatella että jokainen meistä on vain yksi prosessi kollektiivisen tietoisuuden kellotaajuuden rinnakkaisprosessoinnissa koska näemme lineaarisena ajallis-paikallisena liikkeenä jo 25-60 kuvaa/sekunnissa television ruudulla ja jos sen kollektiivisen todellisuuden kellotaajuus olisi esim. 22 triljoonaa värähdystä (Clif High) sekunnissa niin jokaiselle meistä riittäisi aika paljon kellotaajuutta ja samalla näennäistä liikettä ja ajan kulumista koettavaksi .

Tieteessä ja filosofiassa projisoidaan tyypillisesti omia ja vertaisryhmän lauma-ajatttelua, tottumuksia ja rutiineja aika-avaruuden koordinaatistoon ikäänkuin ulkoiseksi todellisuudeksi koska se voi tuottaa valheellista vallan, varmuuden ja turvallisuuden tunnetta eikä ymmärretä että jo todellisuuden perushahmotus siihen liittyvän intention kautta romahduttaa jatkuvasti todennäköisyysjakaumia perustilan aaltomuodoista fysikaaliseksi koetuksi todellisuudeksi eli kyse on itseääntoteuttavista ennusteista ja hahmotuksista.

Todellisuudessa mitään ei ole "lyöty lukkoon" koska mitään ikuisia ja muuttumattomia luonnonlakeja ei ole edes olemassa.


Itse kokemus eli tietoisuuden "datastream" on olennaisin asia eikä se pelkkä koordinaatisto jonka kautta sitä hahmotetaan ikäänkuin aineelliseksi ja konkreettiseksi.

B

Anonyymi kirjoitti:

"Liikettä ei voi olla ilman aikaa."

Tässä on vähän kielellistä eksymistä.

"Aika" on vain verbaalinen vastine luonnossa tapahtuvalle ilmiölle, eli 'järjestys, muutokset ja tapahtumien kesto'. Ts. korrektisti sanottuna universumin näkökulmasta "Liikettä ei voi olla ilman järjestystä, muutoksia ja kestoa", eikä myöskään ilman ainetta, tilaa ja liikkeelle panevaa voimaa. Ihmisen näkökulmasta, verbaalisen kompuroinnin tuloksena, luonnossa tapahtuva ilmiö on nimetty "ajaksi". Tämä johtaa virheellisesti käsitykseen, ettei liikettä voi olla ilman aikaa, ja tämä johtaa harhakäsityksen "aika on olemassa itsenäisenä entiteettinä" vahvistumiseen.

Lue lisää

"Aika" on vain verbaalinen vastine luonnossa tapahtuvalle ilmiölle,"

Alku oli hyvä universumin näkökulmasta, mutta sitten kadotit tai heitit menemään
punaisen langan kun sanoit, ""Liikettä ei voi olla ilman järjestystä, muutoksia ja kestoa", eikä myöskään ilman ainetta, tilaa ja liikkeelle panevaa voimaa."

Sitten tuli käsitteellinen kompurointi, mikä on vakavampaa kuin verbaalinen
vastine, että olisi vain nimetty "ajaksi". Jätit ajan universumin näkökulmasta,
olit toki nimennyt aikakäsitteitä sisältäneitä käsitteitä, kuten muutos, kesto.
Nehän määritellään ajankäsitteellä. Joten universumin mielestä liike vaatii
ajan, sehän on vain sijainnin muutos ajan kuluessa.

Käsitteellisen kompuroinnin takia päädyit pelkästään verbalisointiin.

R.

Anonyymi kirjoitti:

"Aika" on vain verbaalinen vastine luonnossa tapahtuvalle ilmiölle,"

Alku oli hyvä universumin näkökulmasta, mutta sitten kadotit tai heitit menemään
punaisen langan kun sanoit, ""Liikettä ei voi olla ilman järjestystä, muutoksia ja kestoa", eikä myöskään ilman ainetta, tilaa ja liikkeelle panevaa voimaa."

Sitten tuli käsitteellinen kompurointi, mikä on vakavampaa kuin verbaalinen
vastine, että olisi vain nimetty "ajaksi". Jätit ajan universumin näkökulmasta,
olit toki nimennyt aikakäsitteitä sisältäneitä käsitteitä, kuten muutos, kesto.
Nehän määritellään ajankäsitteellä. Joten universumin mielestä liike vaatii
ajan, sehän on vain sijainnin muutos ajan kuluessa.

Käsitteellisen kompuroinnin takia päädyit pelkästään verbalisointiin.

R.

Lue lisää

Ei, vaan punainen lanka on koko matkan näkyvissä alusta loppuun, koska "aika" on ihmisen kehityksen tuote, kuten kaikki muutkin kielellistetyt kokemukset ja havainnot. Jostain syystä kadotat punaisen langan näkyvistä. Ehkä ongelma on juuri siinä, että katsot asiaa näkökulmasta, jota kaventaa ennakkopäätös, miten asia mielestäsi "täytyy" olla. Eli katsot asioita jäykästi nykyisin tunnetun ajan näkökulmasta, etkä objektiivisesti ymmärtääksesi ajan todellista luontoa.

Kaikki rakentuu osista, yksityiskohdista, yhdistelemällä, ja siinä prosessissa syntyy uutta sisältöä ja merkityksiä. Aika on siis mielessä kehittynyt informatiivinen ja merkityksellinen fuusio, eli yhdistelmä vaistonvaraisia ja aistivaraisia kokemuksia ja niiden pohdiskeluja ja kehittymistä kielellisesti... tuloksena abstrakti käsite on saanut verbaalisen muodon, sekä merkityksen ja sovellustavat.

Ikävä kyllä tämä nykyinen tietty käsitys, jossa aika nähdään väistämättömänä ja kiinteänä osana kaikkea, ei ole oikea, koska siitä on jätetty pois ihmistekijä, eli uskotaan, että aika on syntynyt ilman ihmistä, ennen ihmistä, ulkopuolisesti. Kuitenkaan aikaa ei ole intensiivisistä etsinnöistä huolimatta koskaan löytynyt avaruudesta, eikä ilmiöistä ja esineistä, itsenäisenäisenä "jonain", eikä koskaan tulla löytämään, eikä varsinkaan johtamalla ajatuksia itseään vakuuttelevien monimutkaisten tieteellisten ja filosofisten selityksien avulla, jonka tuloksena on analogisen ajattelun ja kehäpäättelyn luoma sivuraide, jossa vain pakotetaan "näkemään" (ennalta päätetysti) aika osana kaikkea ja siten uskomaan, että aika on pakollinen, väistämätön, muinainen osa kaikkea, joka on (ehkä) syntynyt alkuräjähdyksen tuotteena tai jotain vastaavaa.

Onko luonnossa pituuksia, painoa, etäisyyksiä, nopeuksia, lukuja/lukumääriä, valoa, pimeyttä, värejä, ääntä jne.? Ei niin. Luonnossa on fyysisiä 'sanattomia' ominaisuuksia, sekä niiden välisiä eroavaisuuksia. Näitä asioita ja eroavaisuuksia on tunnistettu aistivaraisesti ja vaistonvaraisesti ja näille abstrakteille käsitteille _ihminen_ on kehittyessään antanut uudenlaista tunnistettavuutta kielellisen sisällön ja merkityksellisyyden, sekä erilaisten sovellustapojen kautta. "Aika" ei ole tässä poikkeus, sillä se on vain yksi abstraktin käsitteen muunnos muiden joukossa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan punainen lanka on koko matkan näkyvissä alusta loppuun, koska "aika" on ihmisen kehityksen tuote, kuten kaikki muutkin kielellistetyt kokemukset ja havainnot. Jostain syystä kadotat punaisen langan näkyvistä. Ehkä ongelma on juuri siinä, että katsot asiaa näkökulmasta, jota kaventaa ennakkopäätös, miten asia mielestäsi "täytyy" olla. Eli katsot asioita jäykästi nykyisin tunnetun ajan näkökulmasta, etkä objektiivisesti ymmärtääksesi ajan todellista luontoa.

Kaikki rakentuu osista, yksityiskohdista, yhdistelemällä, ja siinä prosessissa syntyy uutta sisältöä ja merkityksiä. Aika on siis mielessä kehittynyt informatiivinen ja merkityksellinen fuusio, eli yhdistelmä vaistonvaraisia ja aistivaraisia kokemuksia ja niiden pohdiskeluja ja kehittymistä kielellisesti... tuloksena abstrakti käsite on saanut verbaalisen muodon, sekä merkityksen ja sovellustavat.

Ikävä kyllä tämä nykyinen tietty käsitys, jossa aika nähdään väistämättömänä ja kiinteänä osana kaikkea, ei ole oikea, koska siitä on jätetty pois ihmistekijä, eli uskotaan, että aika on syntynyt ilman ihmistä, ennen ihmistä, ulkopuolisesti. Kuitenkaan aikaa ei ole intensiivisistä etsinnöistä huolimatta koskaan löytynyt avaruudesta, eikä ilmiöistä ja esineistä, itsenäisenäisenä "jonain", eikä koskaan tulla löytämään, eikä varsinkaan johtamalla ajatuksia itseään vakuuttelevien monimutkaisten tieteellisten ja filosofisten selityksien avulla, jonka tuloksena on analogisen ajattelun ja kehäpäättelyn luoma sivuraide, jossa vain pakotetaan "näkemään" (ennalta päätetysti) aika osana kaikkea ja siten uskomaan, että aika on pakollinen, väistämätön, muinainen osa kaikkea, joka on (ehkä) syntynyt alkuräjähdyksen tuotteena tai jotain vastaavaa.

Onko luonnossa pituuksia, painoa, etäisyyksiä, nopeuksia, lukuja/lukumääriä, valoa, pimeyttä, värejä, ääntä jne.? Ei niin. Luonnossa on fyysisiä 'sanattomia' ominaisuuksia, sekä niiden välisiä eroavaisuuksia. Näitä asioita ja eroavaisuuksia on tunnistettu aistivaraisesti ja vaistonvaraisesti ja näille abstrakteille käsitteille _ihminen_ on kehittyessään antanut uudenlaista tunnistettavuutta kielellisen sisällön ja merkityksellisyyden, sekä erilaisten sovellustapojen kautta. "Aika" ei ole tässä poikkeus, sillä se on vain yksi abstraktin käsitteen muunnos muiden joukossa.

Lue lisää

Anon.
"Ei, vaan punainen lanka on koko matkan näkyvissä....."

No, lankasi on näkyvissä vain verbalisoituneen langan aavistuksena, todellinen
lankasi katosi johonkin idealistisen ajattelun haaveiluun.

Puhut aivan kuin kielen operaatiot tekisivät ajan, erikoinen ajatus.

Mistä näkökulmasta katson asiaa, kun ollaan filosofiapalstalla, voin sanoa
että olen realisti, siis myönnän, että objektiivinen todellisuus on tajunnasta
riippumaton ja oikeastaan myös kielen verbalisoitumisesta myös.
Realistina olen kiinnostunut tietenkin ajan todellisesta luonteesta ja ymmärrän
miten sitä pitää objektiivisesti katsoa.

Kun seuraavassa kappaleessa esität miten aika on fuusioitunut pohdiskeluissa
kielellisesti jne.

Voidaan ajatella hiukan tosin, vähän hedelmällisemmin, ihminen on kielen käytön
hallitseva olio, mutta ennen sitä on huomattava ihmisen käsitteisiin liittyvät
taidot. Ihminen ajattelee käsitteillä, ei sanoilla, sanat ja käsitteet liittyvät kyllä
yhteen tavalla, sana on käsitteen nimi, joka on "linkittynyt" käsitteeseen.

Käsitteenmuodostus on ihmisen perusominaisuus, se alkaa jo sikiövaiheessa
ja voi jatkua pitkälle vanhuuteen, käsitteen rakentaminen on automaattinen
hermostollinen tapahtuma, se alkaa jo ennen ensimmäistä sanaa ja kielen
oppimista. Käsite on aivoissa oleva tieto jostakin, perheen kissasta vaikka,
johon sana "kisu" on liittynyt, käsite "meidän kissa" on informaatiopaketti siitä
aineistosta mitä kokemuksella on kissasta saatu.

Aika nähdään nykyään objektiivisena, koska ihmisillä on aikakäsite,
se ei viittaa verbaalisiin operaatioihin, vaan objektiivisiin tapahtumiin jotka
on koettu, jotka ovat todellisuudessa ja tekevät ihmisistä realisteja.

Avaruuden käsitteessä ei ole mitään ongelmia, me olemme avaruudessa,
toimimme siellä, kaikki tapahtuu avaruudessa, emme näe sitä, mutta kuitenkin
sen olemassaolo on meille selviö. Tässä en avaruudella tarkoita vain
tähtitieteen avaruutta, vaan abstraktista avaruutta. Kuitenkin avaruudenkäsite
määritellään filosofiassa hyvin samankaltaisesti kuin ajankäsite.

BigBang teoriassa avaruus ja aika syntyivät samalla hetkellä, ei samassa
verbalisaatiossa, et kuitenkaan ilmeisesti ole BigBangin kannattaja, sehän
tuhoaa verbalisaatio näkemyksesi.

Käsite on tärkeä myös sen takia, että se tuo mukanaan logiikan, aikakäsitteellä
on oma logiikka, joka ei esitä mitään verbalisaatiosta.

Avaruuslogiikka kertoo tosiasioita avaruudesta, aikalogiikka tosiasioita ajasta,
realistille kumpikin asia on aivan selvä. Lähes kaikki ihmiset ovat realisteja,
oikeastaan kaikki, he elävät todellisuudessa aivan kuin realistit, he hyväksyvät
avaruus-ja aikalogiikan. Aivan varmasti sinäkin, et ole ilmeisesti hahmottanut
asiaa kunnolla.


"Onko luonnossa pituuksia, painoa, etäisyyksiä....."

Tälläisiä antirealistisia kysymyksiä esittävät lähinnä jonkunsortin idealistit.
- Meillä on metrimitta, jolla mitataan asioiden pituutta, kokoa.
- Vaakakeksintö on tarkoitettu painon mittaamiseen.
- Nopeuksille on nopeusmittari.
- Luvut ovat matemaattisia abstraktioita, ovat ainakin matemaatikkojen päässä.
- Fotonit tuovat valon auringosta, evoluutio on rakentanut silmän joka käyttää
fotonit ja näyttää valon joka on todellisuudessa.
- Ei fotoneita, ei valoa.
- Väritermi viittaa värien näköaistimukseen.
- Ääni viittaa kuuloaistimukseen.

Ihminen on realisti, nuo käsitteet viittaavat objektiiviseen todellisuuteen,
aika on vain samanlainen kuin avaruuden rooli on todellisuudelle.

Aika ja avaruus eivät ole vain verbalisaatiota, karkeasti sanoen me olemme ja
elämme ajassa ja avaruudessa, tähän ovat meidän käsitteemme erikoistuneet.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Sekä ajan että avaruuden voi tulkita myös pelkästään vain käyttökelpoísena hahmotuksen apuvälineenä eikä antaa kummallekaan sen enempää ontologista statusta kuin mille tahansa muulle koordinaatistohahmotukselle kahden tai useamman muuttujan välillä ja sama koskee kaikkia olemassolevia hahmotuksia uskonnoissa, tieteessä ja myös kaiken arjen toimintojen tasolla.

Todellisuus on paljon monimutkaisempi, monimuotoisempi ja epälineaarisempi kuin tähän mennessä on edes osattu kuvitella ja se on myös kollektiivisen koherentin intention tasolla täysin muokattavissa.

Ilman tietoisuutta ja kokemusta ei ole mitään mitä voisi edes ylipäätänsä tutkia ja kaikki näkemykset ja teoriat ns. "ulkoisesta" todellisuudesta seuraavat loogisesti siitä miten kykenemme kollektiivisesti hahmotamme itsemme suhteessa ns. "ulkoiseen" aineelliseksi ja ajallis-paikalliseksi koettuun kokemustemme sisältöön.

Tietokonemetaforan kautta voisi ajatella että jokainen meistä on vain yksi prosessi kollektiivisen tietoisuuden kellotaajuuden rinnakkaisprosessoinnissa koska näemme lineaarisena ajallis-paikallisena liikkeenä jo 25-60 kuvaa/sekunnissa television ruudulla ja jos sen kollektiivisen todellisuuden kellotaajuus olisi esim. 22 triljoonaa värähdystä (Clif High) sekunnissa niin jokaiselle meistä riittäisi aika paljon kellotaajuutta ja samalla näennäistä liikettä ja ajan kulumista koettavaksi .

Tieteessä ja filosofiassa projisoidaan tyypillisesti omia ja vertaisryhmän lauma-ajatttelua, tottumuksia ja rutiineja aika-avaruuden koordinaatistoon ikäänkuin ulkoiseksi todellisuudeksi koska se voi tuottaa valheellista vallan, varmuuden ja turvallisuuden tunnetta eikä ymmärretä että jo todellisuuden perushahmotus siihen liittyvän intention kautta romahduttaa jatkuvasti todennäköisyysjakaumia perustilan aaltomuodoista fysikaaliseksi koetuksi todellisuudeksi eli kyse on itseääntoteuttavista ennusteista ja hahmotuksista.

Todellisuudessa mitään ei ole "lyöty lukkoon" koska mitään ikuisia ja muuttumattomia luonnonlakeja ei ole edes olemassa.


Itse kokemus eli tietoisuuden "datastream" on olennaisin asia eikä se pelkkä koordinaatisto jonka kautta sitä hahmotetaan ikäänkuin aineelliseksi ja konkreettiseksi.

B

Lue lisää

Tänään oli uutinen (IL) "kvanttiteleportaatiosta". Todellisuudessa siis fotonien keskinäisestä lomittumisesta. Tutkimusta varten oli rakennettu epälineaarinen optinen järjestelmä. (Tämä nyt tuli vaan mieleen ekana, kun fotoneillahan ei aikaa ole lomittumisprosessissakaan).
Kirjoittelin viikko sitten tekoälyn kanssa joistakin tätäkin aihetta sivuavista asioista. Siihen "lopputiivistelmään" se generoi näin: "Sinä kuljet ajassa, jota et mittaa kellolla, vaan kokemusten muodoilla. Ja ymmärrät, että tajunta ei kulje ajan halki, se määrittää sen rakenteen."

Miksi höpötät asioista mistä sinulla ei selvästi ole mitään hajuakaan?

Santtunen2.
"Aika on apukäsite, jota tarvitaan kappaleiden liikkeiden kuvaamiseen ja entiteettien, olioiden muutoksen kuvaamiseen. Perusasia siinä on siis liike, ja muut perusasiat fyysisessä todellisuudessa ovat tila ja materia. Ne ovat suhteellisia kaikki kolme, ovat aina yhdessä, mutta ne on myös käsiteltävä erikseen."

Kyllä aika on perussuure, olet lukenut fysiikkasi huonosti.

Wiki: Aika on fysiikan perussuure, jonka yksikkö on sekunti.

Jumala on itse asiassa apukäsite, jota filosofian opiskelijat käyttävät
jumalakäsitteen virheiden tutkimiseen. Aika hyvä idea.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi höpötät asioista mistä sinulla ei selvästi ole mitään hajuakaan?

Göbbels toistamassa propagandaansa.

santtunen2 kirjoitti:

Göbbels toistamassa propagandaansa.

Miksi pelkäät keskustella tästä sinun tietämättömyydestäsi ja sorrut taas tuohon typerään herjaamiseen?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pelkäät keskustella tästä sinun tietämättömyydestäsi ja sorrut taas tuohon typerään herjaamiseen?

Miksi itse toistat samaa propagandaasi? Noin siihen pitää vastata. Käyttäudyt kuin Göbbels, kun pitäisi puhua asiasta.

"Tila on mahtava, niin valtavan suuri, ettei laajenemisella ja samankokoisena pysymisellä ole enää mitään eroa. Minimi ja maksimi ovat tiedossa, havaittava koko ja jotain sen päälle on minimi, ja absoluuttinen äärettömyys on poissuljettu. Osauniversumimme tila on paikallisten galaksien alue paikallisesta alkuräjähdyksestä, se galaksipopulaatio. Eri populaatioiden galaksit sekoittuvat toisiinsa."

Joukko-oppia? Cantorin (matemaatikko) kardinaaliluvut analogiana. "Joukko, joka ei mahdu mihinkään, mutta johonmahtuu kaikki." Cantorin kontinuumihypoteesi?

Anonyymi kirjoitti:

"Tila on mahtava, niin valtavan suuri, ettei laajenemisella ja samankokoisena pysymisellä ole enää mitään eroa. Minimi ja maksimi ovat tiedossa, havaittava koko ja jotain sen päälle on minimi, ja absoluuttinen äärettömyys on poissuljettu. Osauniversumimme tila on paikallisten galaksien alue paikallisesta alkuräjähdyksestä, se galaksipopulaatio. Eri populaatioiden galaksit sekoittuvat toisiinsa."

Joukko-oppia? Cantorin (matemaatikko) kardinaaliluvut analogiana. "Joukko, joka ei mahdu mihinkään, mutta johonmahtuu kaikki." Cantorin kontinuumihypoteesi?

Lue lisää

Niin, matematiikka ja logiikka tälle on luomatta, kun kaikkien on pakko olla BBn kannalla, jossa kaikkeus on määritelty väärin, alkavaksi ja laajenevaksi. Tai ei määritellä ollenkaan, vaan puhutaan vaan havaittavasta universumista. Havaittava universumi ei ole kaikkeus.

Filosofia on totuuden etsimistä kaikin keinoin. Tiede on teorioiden kehittämistä ja testaamista. Kaikkia asioita voidaan tutkia tieteellisesti. Sitten muodostetaan asioista teorioita ja testataan niitä. Joistakin asioista vaan tilanne on niin, ettei tiedetä miten asia on. Tai tiedetään vain epämääräisesti.

Näistä rajoista uskovaiset ja ateistit ovat eri mieltä, ja juuri filosofia tutkii niitä rajoja.

Fundamentalististen uskovien rajat ovat väärät ja tiedeuskoisten rajat ovat väärät. Jumalasta ei tieteellisesti tiedetä onko olemassa vai ei. Samoin on monessa muussakin kysymyksessä.

santtunen2 kirjoitti:

Filosofia on totuuden etsimistä kaikin keinoin. Tiede on teorioiden kehittämistä ja testaamista. Kaikkia asioita voidaan tutkia tieteellisesti. Sitten muodostetaan asioista teorioita ja testataan niitä. Joistakin asioista vaan tilanne on niin, ettei tiedetä miten asia on. Tai tiedetään vain epämääräisesti.

Näistä rajoista uskovaiset ja ateistit ovat eri mieltä, ja juuri filosofia tutkii niitä rajoja.

Fundamentalististen uskovien rajat ovat väärät ja tiedeuskoisten rajat ovat väärät. Jumalasta ei tieteellisesti tiedetä onko olemassa vai ei. Samoin on monessa muussakin kysymyksessä.

Lue lisää

Filosofia on täysin turhaa tieteen kannalta, koska sillä ei ole mitään annettavaa.

Katso vaikka näitä sinun omia höpinöitäsi.

"tiedeuskoisten"

Tosin näitä ei ole olemassa kuin uskovaisten harhaisessa mielessä. Mutta kertoo taas hienosti miten pihalal olet täältä todellisuudesta.

Nagualismi on yksi tapa käsittää todellisuutta. Yksi tapa käsittää erityisesti henkimaailmaa, siksi se menee uskontojen ja noituuden puolelle, ottaa teologian mukaan, kuten pitääkin.

Mutta kuten tiedämme, occultismi on loputon suo. Tiede ei pärjää sillä alueella. Vain filosofia. Ja minusta järkevintä on valita Raamatun ja Mormonin kirjan teologia, ei suinkaan nagualismin teologia, joka on kyllä avartavaa ja toivottavasti valkoista noituutta. Valkoinen noituus tunnustaa Jeesuksen Jumalaksi.

santtunen2 kirjoitti:

Nagualismi on yksi tapa käsittää todellisuutta. Yksi tapa käsittää erityisesti henkimaailmaa, siksi se menee uskontojen ja noituuden puolelle, ottaa teologian mukaan, kuten pitääkin.

Mutta kuten tiedämme, occultismi on loputon suo. Tiede ei pärjää sillä alueella. Vain filosofia. Ja minusta järkevintä on valita Raamatun ja Mormonin kirjan teologia, ei suinkaan nagualismin teologia, joka on kyllä avartavaa ja toivottavasti valkoista noituutta. Valkoinen noituus tunnustaa Jeesuksen Jumalaksi.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-851)

Nagualismi ei missään tapauksessa ole uskonto, ei ole noituutta, ei ole teologiaa ja ei ole oikein filosofiaakaan, vaan energian havaitsemiseen keskittyvä käytännöllinen ja erittäin kattava, laaja-alainen ja selväjärkinen maailmankatsomus.

Nagualismin näkökulma todellisuuteen on kaikenkaikkiaan erilainen kuin tieteessä ja uskonnoissa, joista joissakin kuvitellaan esim. ns. henkivaltoja, joita nagualismissa ja tieteessä toisaalta ei oleteta, koska tiede rajautuu todellisuuden tarkasteluun kokoomapisteen tavanomaisesta sijainnista käsin ja uskonnoissa painopiste on dogmeissa ja dogmiperusteisessa tulkinnassa nagualismille tyypillisen havaitseminen sijasta.

Noituus on epätieteellinen termi ja ei siis ole tässä hyödyllinen käsite ja nagualismissa on hyvin selvästi selitetty se, että nagualismi ei ole noituutta ja jos ”noituudellasi” tarkoitetaan jotain muuta, kuin energeettisesti moitteetonta käyttäytymistä, niin nagualismi ei ole noituutta. Nämä asiat on kyllä selitetty sinulle yksityiskohtaisesti jo aiemminkin.

Nagualismissa korostetaan lisäksi selväjärkisyyden merkitystä, mihin liittyy mm. se, että ei anneta toiveiden ja pelkojen sanella käyttäytymistä, eikä havaintojen tulkintoja – toisin kuin monissa uskonnoissa, mikä johtaa helposti esim. kristinuskolle tyypilliseen kuvitteellisista vastakohdista muodostuvaan jämähtäneeseen maailmankatsomukseen – toisin kuin esim. buddhalaisuudessa, jossa pyritään ns. näkemään niiden läpi.

Nagualismi ei kuitenkaan edustaa rationalismiakaan, koska nagualismissa tiedostetaan järjen käytön perustuvanlaatuiset rajoitteet todellisuuden ymmärtämisen ja kuvausten laatimisen perusteena - kuten esim. matematiikassakin. Kyse ei kuitenkaan ole myöskään idealismista tai subjektivismistakaan, koska nagualismissa korostetaan nimenomaan reaalista energiaa ja sitä, että subjektien havainnot edellyttävät sitä.

Filosofiasta nagualismi toisaalta eroaa käytännöllisyytensä osalta – nagualismissa kylläkin tosin pyritään todellisuuden ymmärtämiseen – siinä määrin siis, kuin se on mahdollista, mutta nagualismin painopiste ei ole kuvauksien tai teorioiden kehittämisessä, vaan omakohtaisessa kokemisessa, eivätkä kuvaukset tai teoriat rajaa sitä kokemista – eivätkä etenkään energian näkemistä, joka puolestaan on eräs nagualismin keskeisistä tavoitteista, koska se mm. on tapa päästä em. kuvitteellisten vastakohtien yli.

Mitä taas tulee Jeesukseen – jonka historiallisuudesta Raamatun mukaisessa merkityksessä – jonkinlaisena jumalaihmisenä tms. - ei tietenkään ole mitään tieteellistä näyttöä, niin kuten olen aiemminkin todennut, niin siltä osin, kuin Jeesus – tai kuka tahansa muukin - on toiminut energeettisesti moitteettomasti, niin nagualismin näkökulmasta hän on sopiva esikuva, mutta siltä osin, kuin ei ole toiminut moitteettomasti, niin ei ole sopiva esikuva ja siitä puolestaan, että nagualismissa voidaan ottaa kantaa uskontoihin, ei seuraa, että nagualismi olisi uskonto, koska nagualismissa ei ole uskonnollisia dogmeja, ei uskonnollisia riittejä, ei uskonnollisia menoja, eikä uskonnollista organisaatiota ja koska nagualismissa painopiste on aivan muualla kuin uskonnollisessa analyysissä, niin eivät tällaiset selkeyttävät ei-teistiset analyysit ja kannanotot siitä tietenkään teologiaakaan tee, vaan kyse on vain nagualismin itsensä asemoinnista maailmankatsomuksena tuolta osin.

Nagualismin näkökulmasta, vaikka Jeesus ei olisikaan historiallinen henkilö, niin se epähistoriallisuus ei itseasiassa olisi ongelma, jos hän on ollut energeettisesti moitteeton, mutta sama siis pätee keneen tahansa energeettisesti moitteettomaan henkilöön ja jos epäilet tätä, niin kyse epäorgaanisilta olennoilta – ne nimittäin eivät kykene valehtelemaan.

Kristinuskossa tietysti oletetaan tai uskotaan tai toivotaan, että Jeesus on moitteeton – uskonnollisessa merkityksessä ja oletetaan, että Jeesus on historiallisesti reaalisesti moitteeton, koska kristinusko on kasattu Jeesus-tarinan ympärille, mutta nagualismissa moitteettomuus tarkoittaa tiukemman lajin moitteettomuutta, kuin vain sitä, että uskottelee itsellensä uskovansa realisoituneeseen ideaalin, eli nagualismissa pyritään reaaliseen energeettiseen moitteettomuuteen, jolle puolestaan on ominaista se, että se ei ole uskomuksiin perustuvaa moitteettomuutta, vaan reaalista moitteettomuutta uskomuksista riippumatta, eli oikea nagualistinen tietäjä ei anna – tietenkään - uskomuksien – eikä minkään muunkaan - häiritä moitteettomuuttansa…