Hyvää elämää

Ulkona lapset palloa pelaamassa ovat.

Poistakaa aloitus koska se ei sisällä lainkaan palstan aiheeseen liittyvää asiaa

Kapteenina näkyy Aamupala-Osipovitsi taannoin olleen... nyt varmaankin jo everstinä keittää kahvia ITSELLEEN.

Etusivu Pääkirjoitus & mielipide

https://www.kouvolansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4442035


Lukijalta | Puoluepolitiikan merkityksetöntä johtamista

16.1.2022 20:00

Palvelin aikoinaan Reserviupseerikoulussa noin 15 vuotta. Johtaminen oli keskeisesti kaikissa palvelustapahtumissa esillä.

...

Kapteeni evp, aluevaaliehdokas (vkk), Inkeroinen

Kyllä on, meillä Vantaan ukilla ja mummilla vois sanoa "pari ikkunallista".
Ollut tohinaa, varsinkin kun trulleina kiersivät. Nyt hiljentynyt, kun lapsukaiset suunnanneet koteihinsa. Lähistöllä lapsia vain Paloheinässä poika perheineen, muut kauempna. Mekin munmmin kanssa totesimme, että mekin ihan kuin nuorruttu kun oltiin mukana lasten kanssa.

Pääsiäisnoidat (pääsiäistrullit, trullit tai rullit) liittyvät pääsiäisajan mytologiaan. Nykyään tunnetaan varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntunut lasten leikkinä toteutuva niin sanottujen virpovien noitien perinne. Ruotsin kielessä troll tarkoittaa peikkoa ja trollkarl miespuolista noitaa. Historiallisesti trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Pääsiäisnoitailmiöön liittyy kaksi tasoa. Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta.

Perimätiedon mukaan, jos trulli pääsi navettaan, lehmät kuolivat seuraavana talvena outoihin tauteihin. Sen ajan ihmisille karja oli elintärkeää.[4] Mikäli trulli pääsi viemään karvoja tai nahanpaloja eläimestä, karjaonni saattoi olla menetettyä. Trulleja yritettiin estää pääsemästä navettaan muun muassa kellojen, teräaseiden, virsikirjojen, elohopean, viisikannan ja ristinmerkkien avulla. Epäiltiin, että navetasta yllätetty trulli saattoi muuttaa itsensä kaksihaaraiseksi talikoksi tai heinähangoksi.

Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä trulliperinnettä (noidaksi pukeutuminen) ja palmusunnuntain virpomisperinnettä (virpovitsat, onnentoivotus ja palkan vaatiminen). Historiallisesti virpominen ja trullit ovat siis vastakkaisia ilmiöitä (virpominen liittyy ”siunaamiseen” ja trullit ”kiroamiseen”). Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ”trullitellaan” pääsiäislauantaisin.

Mytologia elää yhä pääsiäisenä, muotoaan muuttaen, on nyt lasten trullittamista, joka näkyy olevan heille kovasti mieleen.

t: Vantaan ukki