I. Lähtö – Rengas kitisee kuin antiikin lyra
Oi Autojen Herra, vanha D4D,
joka kolme kertaa katsastuksesta selvisi pelkällä teellä,
Toyo-pappa lähti, tankki puolillaan ja toivo hatara,
kohti huoltoa, jota ei koskaan ollut.
Hän sanoi kylän raitilla:
“Tämän venttiilin kanssa mä oon kuin Odysseus,
aina menossa, mutten koskaan perillä.”
II. Ensimmäinen koettelemus – Tuulilasin Halkeama
Ensimmäinen este oli Auringon Jumala,
joka säteillään halkeaman teki.
Tuulilasi räsähti halki kuin Troijan muuri,
mut Toyo-pappa painoi kaasua.
Sanoi hän:
“Niin kauan kuin ilmastointi toimii,
ei mikään voi mua pysäyttää – vaikka se puhaltaakin vain kuumaa!”
III. Kohtaaminen E85-seireenien kanssa
Toisella paikkakunnalla hän kuuli laulun:
“Tule E85, tule halvempi litrahinta...”
Oi, petolliset biopolttoaineen seireenit!
Toyo-pappa tankkasi, moottori rykäisi, ja pakoputki oksensi.
Hän huusi taivaalle:
“Zeus, anna mulle edes yksi toimiva suutin, tai vie mut pois täältä!”
IV. Ladon saari ja Raimo-hiiren viisaus
Eksyttyään neljä kertaa liikenneympyrään,
hän saapui ladolle, missä viisas Raimo-hiiri asui.
Raimo sanoi:
“Käänny takaisin, oi Toyo-pappa,
sillä starttimoottori ei jaksa enää toista talvea.”
Toyo-pappa mietti ja joi kotipolttoista,
sillä viisaus maistuu usein savulta ja yskänpuuskalta.
V. Kotimatka – Jarrupalojen laulu
Lopulta, vuosien ja satojen kilometrien jälkeen,
Toyo-pappa kääntyi kohti kotia.
Mutta jarrupalat kirskuivat kuin kuoro antiikin tragediassa.
Ajovalot vilkkuivat Morse-koodilla: “Luovuta.”
Silti hän jatkoi.
Sillä Toyo-pappa tiesi:
“Jokainen kylmäkäynnistys on uusi alku.”
VI. Paluu – Katkenneen takajousen voitto
Ja niin hän saapui, kevään korvalla,
kun maantie oli enää kuraliejua ja loskaa.
Hän parkkeerasi Toyotansa takaisin ladon viereen,
istu alas ja sanoi:
“Minä näin maailmaa. Näin öljyvalot, suodattimet, vikakoodit.
Ja silti... se kulki.
Ja nyt minä lepään.
Ja ehkä ensi kesänä vaihdan sen tiivisteen.”
Loppusanat:
Oi kansa, oi kuule:
älä koskaan aliarvioi miestä,
jolla on vanha Toyota ja kanisteri kotipolttoista.
Sillä hänen matkansa ei pääty pysäkille –
vaan aina seuraavalle mutkalle,
moottorin hyrähdykseen...
tai hinausauton soittoon.
Oi Autojen Herra, vanha D4D,
joka kolme kertaa katsastuksesta selvisi pelkällä teellä,
Toyo-pappa lähti, tankki puolillaan ja toivo hatara,
kohti huoltoa, jota ei koskaan ollut.
Hän sanoi kylän raitilla:
“Tämän venttiilin kanssa mä oon kuin Odysseus,
aina menossa, mutten koskaan perillä.”
II. Ensimmäinen koettelemus – Tuulilasin Halkeama
Ensimmäinen este oli Auringon Jumala,
joka säteillään halkeaman teki.
Tuulilasi räsähti halki kuin Troijan muuri,
mut Toyo-pappa painoi kaasua.
Sanoi hän:
“Niin kauan kuin ilmastointi toimii,
ei mikään voi mua pysäyttää – vaikka se puhaltaakin vain kuumaa!”
III. Kohtaaminen E85-seireenien kanssa
Toisella paikkakunnalla hän kuuli laulun:
“Tule E85, tule halvempi litrahinta...”
Oi, petolliset biopolttoaineen seireenit!
Toyo-pappa tankkasi, moottori rykäisi, ja pakoputki oksensi.
Hän huusi taivaalle:
“Zeus, anna mulle edes yksi toimiva suutin, tai vie mut pois täältä!”
IV. Ladon saari ja Raimo-hiiren viisaus
Eksyttyään neljä kertaa liikenneympyrään,
hän saapui ladolle, missä viisas Raimo-hiiri asui.
Raimo sanoi:
“Käänny takaisin, oi Toyo-pappa,
sillä starttimoottori ei jaksa enää toista talvea.”
Toyo-pappa mietti ja joi kotipolttoista,
sillä viisaus maistuu usein savulta ja yskänpuuskalta.
V. Kotimatka – Jarrupalojen laulu
Lopulta, vuosien ja satojen kilometrien jälkeen,
Toyo-pappa kääntyi kohti kotia.
Mutta jarrupalat kirskuivat kuin kuoro antiikin tragediassa.
Ajovalot vilkkuivat Morse-koodilla: “Luovuta.”
Silti hän jatkoi.
Sillä Toyo-pappa tiesi:
“Jokainen kylmäkäynnistys on uusi alku.”
VI. Paluu – Katkenneen takajousen voitto
Ja niin hän saapui, kevään korvalla,
kun maantie oli enää kuraliejua ja loskaa.
Hän parkkeerasi Toyotansa takaisin ladon viereen,
istu alas ja sanoi:
“Minä näin maailmaa. Näin öljyvalot, suodattimet, vikakoodit.
Ja silti... se kulki.
Ja nyt minä lepään.
Ja ehkä ensi kesänä vaihdan sen tiivisteen.”
Loppusanat:
Oi kansa, oi kuule:
älä koskaan aliarvioi miestä,
jolla on vanha Toyota ja kanisteri kotipolttoista.
Sillä hänen matkansa ei pääty pysäkille –
vaan aina seuraavalle mutkalle,
moottorin hyrähdykseen...
tai hinausauton soittoon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuoro Ladon Varjosta
(Laulakaa, oi öljyntuoksuiset, murisevat sylinterit!)
KUORO:
Oi Toyo-pappa, minne kuljet?
Vanteet vinossa, mutta mieli vakaa.
Jouset jo notkuu kuin lampaat kevätlaitumella,
mut sinä et käänny – sinä jatkat, vaikka eksyisit ABC:lle,
jonka olemassaolosta ei kukaan ole varma.
NÄYTTÄMÖAPINA (hiljaa):
(Katso! Hänen pakoputkensa on pysynyt paikoillaan
vain Jeesusteipillä ja ihmeen voimalla.)
KUORO:
Oi, hän kulki kuin Odysseus,
mutta hänen Scyllansa oli renkaan tyhjentyminen,
ja hänen Kharbydiksensä oli kytkimen poljin,
joka painui alas kuin lupaus kevätkelistä – eikä koskaan palannut.
KUORO (yleisölle):
Sanomme nyt teille, oi katsastuksen pelkääjät:
jos Toyo-pappa selvisi ilman huoltohistoriaa,
ilman vikakoodinlukijaa, ilman bluetooth-radiota –
niin sinäkin voit kohdata elämäsi mutkat,
ja vieläpä ilman talvirenkaita, jos on pakko.
NÄYTTÄMÖAPINA (hypähtäen):
Katso! Raimo-hiiri tuo hänelle ruostuneen jakoavaimen –
onko tämä merkki vai perintö?
KUORO (hiljentyen, vakavasti):
Hän ei ollut sankari sankareiden joukossa.
Hän ei ollut moottoriurheilun jumala.
Mut hänellä oli yksi asia, jota ei voi ostaa Motonetistä:
Sisu. Ja pontikkaa. Sekoitussuhde 60/40.
Erittäin hyvä näille toyotisteille kuittailua toyota