Kaivatultasi koskaan? Onko kaivattusi pyytänyt anteeksi sinulta? Onko sinun helppo pyytää anteeksi? Entä antaa anteeksi?
Oletko pyytänyt anteeksi
Anonyymi-ap
39587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ollaan pyydetty. Eihän se helppoa aina ole. Riippuu kuitenkin tilanteesta. Pystyn kyllä pyytämään ja antamaan anteeksi, jos aistin, että toinen haluaa vilpittömästi pysyä yhteydessä ja päästä yli, yrittää uudelleen jne. Jos tuntuu, että toinen on lakannut yrittämästä ja suhtautuu välinpitämättömästi, niin siinä vaiheessa en näe välttämättä tarkoituksenmukaiseksi pyydellä anteeksi.
Dolly Alderton:
kaikki
mitä
tiedän
bileistä
treffeistä
ystävyydestä
elämästä
rakkaudesta
dolly
alderton
Hauska, paikoin järkyttävä, avoin, optimistinen. Tosielämän Bridget Jones kohtaa sinkkuelämän. Koominen, nokkela, rakkaudet ja kipukohdat. Lueppa tai kuuntele kirja :)
Kiitos! Näyttää kiinnostavalta. On hyvää lukea kirjoja, missä käsitellään ihmisten tunteita. ,
Ei ole tapahtunut kumpaakaan, ei ole keskustelu yhteyttä.
Tommy Hellsten; Rakkaus
Tommyn ääni on rauhoittava. Tämä viisas teos on samalla mindfulness retki.
Rakkaus ja armo
Amour et miséricorde
Tietoa kirjasta
Vangitseva kuvaus kulttimaisesta yhteisöstä ja hajonneista sisarussuhteista.
Vaikuttava ja pysäyttävä romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista ja sen karismaattisesta naisjohtajasta. Sen ytimessä ovat syyllisyys, suru ja yhteisön valta.
Pariisissa asuva suomalainen Rebekka on surun turisti: hän kuokkii julkkisten hautajaisissa. Rebekka tutustuu Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on ihmeellisen paljon yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön Etelä-Ranskan maaseudulle – ja toivoo saavansa samalla vastauksia omaan suruunsa.
Sulkeutunut ja salaperäinen yhteisö ottaa Rebekan vastaan ja tuntuu tarjoavan hänelle syyllisyyden tuntoihin sovituksen mahdollisuuden. Se vaatii kuitenkin yhteisön sääntöjen ehdotonta hyväksymistä. Rebekka päättää jäädä maatilalle, koska hän haluaa ymmärtää omaa menneisyyttään ja veljensä kohtaloa. Mitä Simolle tapahtui?
Annastiina Heikkilän vahvatunnelmainen ja tarkkanäköinen romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Se kuljettaa lukijan keskelle Ranskan myyttistä maaseutua ja pohtii valtaa, armollisuutta ja sisaruksen menettämiseen liittyvää surua.
En en äkkiseltään keksi mitään mitä pitäs anteeksi pyytää ja muutenkin pidän anteeksi pyyntöä turhana jos ei voi itse olla täysin varma että asia jota pyytää anteeksi ei toistu yleensä sanomisiin liittyen mielestäni niitä ei voi kun pahoitella koskaan tiedä varmuudella mitä sitä suuttuessaan saattaa sanoa
Anteeksi pyyntösi ei merkkaa yhtään mitään. Mikään ei muutu, etkä ole edes pahoillani. Tyhjä sana millä ei ole merkitystä. Juoppohullun tapa manipuloida.
Näin se palstasedän hengellinen lähetys taas etenee omiin aloituksiinsa vastaillen
Riippuu täysin asiasta
On asioita jotka annan anteeksi
Ja sit ne asiat joita ei saa tehdä ja anna anteeksi.
Valehtelu on yks niistä.
Tiedon pimittämisen on muuten yksi valehtelun muodoista- tiedoksi kaikille. Sivusta tii tii
tiesäffekö mikä jokukin hauak jufrfu, kun olin joo silmälwekueilla mikä voi auttaa jos ei yartiw3 lääkäiä niin josw valuu vaikka hikweäkin silmiin..niin sellainen putrkilomaimen jurru missä on aiaällä
nii sellaisia vanutuppojuttuja pyöereirä.
Minun on tosi helppo pyytää anteeksi.
Niiltä joita pidän ihmisinä.
Ihmisyys on sitä että on sydän eikä piinaa tai loukkaa tahallisesti ketään nauttien siitö tai ainakasn toimi niin porukassa.
Tuo jälkimmäinen sakki, ei ihmiset, jotka tahallisesti nauttien porukassa piinaavat toista elollista, vaikka maailmassa on jo syöpiä, nälkää, ilmaston kuumeneminen ym, he valitsevat tuottaa maailmaan aktiivisesti ja innokkaasti nautiskellen lisää kärsimystä, ovat sellaisia joita vältän enkä halua olla tekemisissä.
Minulta on aika harvoin pyydetty anteeksi. En siis oikein tiedä onko anteeksiantaminen helppoa tai vaikeaa. Pieniä vahinkoja on pyydetty enkä niitä muistakaan. Tahallisia tekoja ei niinkään.
Olen pyytänyt anteeksi.
Ja se on mulle helppoa pyytää anteeksi,
jos oon tehnyt väärin.
Oon myös pyytänyt anteeksi kun olen sanonut pahasti kun toinen on jotenkin loukannut,
ja oikeasti toisen olisi pitänyt pyytää.
Annan myös anteeksi liian paljon ja liian helposti.
En kyllä ihan kaikkea kuitenkaan voi antaa anteeksi.
Ei ole kaivattu pyytänyt anteeksi
vaikka tietää että on loukannut todella pahasti.
Ompas mutta et nää ku nasesi vei luurisi
Hän ei ole anteeksipyyntöävelkaa. Ei ole meitä eikä ole loukannut minua.
Mitä häneltä pitäisi pyytää anteeksi?
Ei mitään keskenään olette sählänneet täällä hyvässä ja pahassa.
Jopa sinä kovasti yrität taas fasilitoida palstaäijän yhdentekevää galluppia jostain abstraktista hänestä kysellen. Hymähys
Luuletko etten tuntisi huonoa omaatuntoa? Ja luuletko ettenäi minua loukkaisi mikään?
Joka kerta kun kirjoitan, voin ketä tahansa loukata. Jos sinulla on tieto agendasta, johon kuka tahansa on voinut sotkeutua tahattomasti, niin muista että muut hortoilevat sokkoina ympärillensä.
Olen pyytänyt ainakin kerran, yhdessä viestissä, kun olin ylittänyt rajan fyysisesti lähentymisessä.
Hän taisi kerran kauan sitten pyytää, kun sanoi, ettei ollut vastannut johonkin työviestiin. En kyllä ollut huomannut tilannetta.
Varmaan täällä anonyymipalstalla on tullut pyydettyä puolin ja toisin, mutta niitä ei kai oikein voi laskea, kun ei voi tietää kuka on kirjoittanut tai lukenut mitäkin.
Olen aika helposti ja nopeasti anteeksi pyytävä ja antava.
Naiselta
Toivotaan naisena esiintyvä äijä, että saat pidettyä yllä tämän monimuotoisen illuusioiden kombon sekä palstasta, työympäristöstä ja miksei vaikka perhepiiristä👍
Pyydän jos olen oikeasti pahoillani. Jos kykenen näkemään tilanteen toisen kannalta ja ymmärrän että käytökseni oli hänen kannaltaan tympeä juttu. Pyydän muutenkin helposti, jos vahingossa tungoksessa, baarissa, ym tönin, kun tanssin tai hyppelen. Naiset yleensä pyytävät vastavuoroisesti törmäyksiä anteeksi ja miehet kai varovat naisia että eivät niin holtittomasti hyppele ja jos hyppelevt niin että varpaat menee, ovat usein niin humalassa, että eivät pyydä anteeksi.
No naisia taklaava kuvatus se vasta olisi
Miehet eivät ennen pyytäneet, eivät ehkä nykyäänkään.
Tuli mieleen tästä sarjasta shetlandsaarten murhat. Mikä lie kausi jo menossa.
Siinä on isä ja 2 aikuista poikaa. Isä turvautuu helposti väkivaltaan, ei ole varmaan ikinä pyytänyt anteeksi, vaikka rakastaa poikiaan ja päätyy näin vahingossa tappamaan poikansa.
Kun vanhempi poika provosoi isäänsä niin isä turvautuu väkivaltaan ja nuorempi poika tulee väliin, niin isä tappaa tämän vahingossa.
Sitten miehet huutelevat keskustelupalstoilla kouluihin miehiä. Että miehet muka saavat pidettyä työrauhan. Vaikka syynä ainoastaan ja pelkästään väkivallan pelko. Jota naisille ei ole sallittu mutta miehille on. Näin se on edelleenkin.
Tuo sukupolvi, suuret ikäluokat, eivät ole koskaan pyytäneet lapsiltaan anteeksi väkivaltaa. Nykyään jos uupunut 24 7 365 lastensa kanssa oleva äiti tai isä vaikka erottaa lapsensa ronskilla otteella, niin on lastensuojelu ja väkivaltatuomio odottaa, sama opettajia.
Mutta nuo suuret ikäluokat kyllä tekivät lapsilleen mitä tahansa ja suurin osa 90% olisi vankilassa jos lapsensa olisivat oikeuteen menneet, mutta ei kukaan mennyt.
Miehet tuossa ikäluokassa eivät pyydä anteeksi.. Ovat autoritaarisia. Ovat myös eläneet helpon elämän. Nuorena eläkkeelle. Harva tehnyt keittiötöitä. Kovat eläkkeet. Harva on hoitanut vanhempiaan koska vanhempansa kuolivat nuorena. Odotetaan kyllä että heidät hoidetaan.
Eivät ole lapsiaan kuljetelleet harrastuksiin vaan lähinnä on kuljettu vapaa-ajat jota oli paljon, pekkaset, palkatut sairaslomat ylityöt ym siirtolapuutarhamökeille, tai muille mökeille askartelemaan paskartelemaan.. Kaikilla on ollut varaa taloon/asuntoon ja mökkiin. Lähestulkoon.
ja nämä ovat siis mielestään virheettömiä. eivät pyydä anteeksi keneltäkään mitään.
Varmaan pitäisi pyytää anteeksi että pidin hyvänä tyyppinä häntä ja olen olemassa. Pilaamassa parempien ihmisten elämää.
Menetkö myöskin häpeäpaaluun kaupungin keskelle?
Tottakai voi kivittää hengiltä.
Eihän niin saa tehdä 🤔
Luuletko että sitä kiinnostaa mitä saa tehdä ja mitä ei kunhan minä kärsin.
Toivottavasti kiinnostaa kuitenkin
Ei kiinnosta. Ei mikään. On ihminen joka pyhkii pöytäluutulla lattioita ja potkii mummojen kävelykepit ohikulkiessaan, ei pese käsiäkään varmaan vessakäynnin jälkeen.
Ollaan kumpikin pyydetty anteeksi ja mulle se ei ainakaan ollut helppoa. Sain kuitenkin anteeksi, mikä oli hyvä juttu ja mä annoin hälle anteeksi❤️🙃
Ei oo kaivattua, mutta mun mielestä mun on helppo pyytää anteeks. Oonhan mä teilläkin pyytänyt. En tiedä sitten oonko saanu. Eikä mulle semmosta tilannetta oo tullu etten ois voinu anteeks myös antaa.
Minulta saat tietysti anteeksi :) tietääkseni et ole mitään pahaa edes tehnyt. Yllättyisin muusta tosi suuresti.
Kiitos, tää oli mukava kuulla.
En tarkoita siis näitä yleisluonteisia keskusteluja vaan niitä jotka on suunnattu jollekin yhdelle tietylle.
Ap.
Juu, ymmärsin. En oo silleen eritellyt noita. Aina pyrin oleen silleen ettei tulis anteeks pyydettävää. Mutta joskus tulee ihan kommunikaatiosta riippuvia ongelmia. En silleen pahaa tarkota.