Oletteko käyneet terapeutin kanssa keskustelemassa mustasukkaisuudesta? Mitä tällainen terapia mahtaa maksaa ja mistä sitä saa? Onko yksityiset ainut vaihtoehto? Harkitsen vakavasti terapeutille menoa, kun minun tämä hillitön mustasukkaisuuteni pilaa sekä oman että mieheni elämän.
apua terapiasta?
Mustis
141268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
yhteyttä vaikka perheasiainneuvottelukeskukseen. on kirkon palveluita, mutta terapeutit ovat alan ammattilaisia, eivätkä todellakaan tyrkytä uskontoa. Keskustelemaan voit mennä yksin tai miehesi kanssa.
on hienoa, että olet herännyt hakemaan apua, koska tosiasia on, että liialla mustasukkaisuudella saa pilattua liian monta asiaa...
t. Sini
Olet jo matkalla parempaan, kun haluat apua.
Edellä oli vinkki kirkon perheasiain... se on hyvä paikka ja ajan voi saada melko nopeastikin, toinen on kunnan perheneuvola (ent. avioliittoneuvola), sinne voi olla jonoja. Molempiin voi mennä yksin tai yhdessä.
Yksityiset maksavat n. 100€/kerta.
Tuekis voisit käydä kirjastossa ja hakea mustasukkaisuutta käsittelevää kirjallisuutta, yksi hyvä kirja parisuhteen ymmärtämiseksi on: Naiset ovat Venuksesta, miehet Marsista, kannattaa hakea kesälukemiseksi.
Löytyisikö yhtään ystävää, joka laukoisi tosiasioita, kun olet oravanpyörässä.
Toivon, että saat apua, nimittäin elämän laatu paranee huomattavasti, kun on ihan "normaalisti" mustasukkainen.
Terveyskeskuspsykologi on myös ilmainen. Useimmissa kunnissa voit itse varata ajan suoraan tk-psykologilta.
sellainen tieto olisi että mitään edullisia ne ei ole, jos kirkkoa (papin läsnäolo) ei lasketa.
mistä tuo sinun mustasukkaisuus on johtunut?
Jos minä sen tietäisin, miksi saan hillittömiä mustasukkaisuuskohtauksia, niin tuskin siihen ammattiauttajaa kaipaisin... Sen kuitenkin tiedän, että minun mustasukkaisuuteni ei ole perusteltua eikä hyväksi tälle suhteelle.
Lainasin tänään sen kirjan "Miehet ovat marsista ja naiset venuksesta". Taidan lähteä sen lukemista jatkamaan. Se on kyllä hyvä kirja. Tajusin siitä tänään, miksi minun kultani ei halua puhua riidan jälkeen ja miksi minulla olisi pakonomainen tarve puhua ja puhua, kunnes riita on selvitetty tai oikeastaan, kunhan minusta tuntuu, että minulla on taas hyvä olla.
Epäilen kyllä sitä terveyskeskuspsykologia, että näinköhän sinne aikoja saa? Kun ei meidän veromarkat riitä kuin kaikkein huonoimpien hoitamiseen. Ja minähän olen "vain" mustasukkainen. Enkä minä vakoile tai pahoinpitele tai tee muutakaan rikollista miehelleni. Ainoastaan rähjään...
Saitko opetusta kirjasta puutteeseesi? eli luottamus puutokseen.
Olet fiksu tyttö kun tiedostat tuon ja oikeassa olet, että turhanpäinen kiukuttelu tappaa tunteen sisältä...ainakin toisessa.
Mutta luulen ettet välttämättä tarvitse ulkopuolista apua, ehkä keskutelu sun tyttökavereiden kanssa voi jopa auttaa sun ajatusmaailmaan...että pystyt luottamaan toiseen ja siihen että sinä olet hänen sydämessä eikä kukaan muu, sulla on nytten hänet niin elä menetä häntä turhanpäisellä kiukuttelulla vaan anna tilaa hänelle niin kuin hän antaa sinulle.
Ihmettelin sun ensimmäistä kommenttia, mutta toisesta jo tajusin sinun edustavan vastakkaista sukupuolta. ;-)
Olen lukenut nyt tuota kirjaa yli 200 sivua ja on se vaan niin totta, että miesten tapa ajatella ja käsitellä asioita on niin kovin erilainen. Miehet siis tosiaan tarvitsee tilaa ja vapauttaa, muuten ahdistuu. Yritän opetella tätä ja koettaa elvyttää ystävyyssuhteitani, jotka ovat jääneet huonolle hoidolle, koska olen miehelleni omistautunut 110%:sesti. Mun pitäisi keskustella enemmän tosiaan naisten kanssa, niin en olisi niin riippuvainen ja vaativainen mieheni suhteen.
Elämässä pitää olla myös ystävät, ettei vaan työ/koulu ja mies/nainen... ystävät tasapainottavat mielialaa hyvin ja niiden kanssa oleminen. Jos ystävistä ei pidä huolta niin huomaa hyvin pian että on aika yksin tilanteissa, yhteydenpito ystävien kanssa varmasti auttaa sua pitämään ajatuksesi selkeinä miehesi suhteen. Toiseksi en ole koskaan tavannut naista joka ei tarvitsisi omaa tilaa myös, ettei se vaan ole me miehet ;)
Nuori/tuore suhde on tietty eriasia, silloin kyllä kyhnää toisissa kii mutta vuodet tekevät tehtävänsä mutta sitä ei silti saa unohtaa, eli pitää olla läheinen toiselle ja näyttää toisen arvo.
Itse asiassa en ole kaivannut omaa tilaa näiden 3,5 vuoden aikana. Tosin asutaan eri paikkakunnalla, että väkisinkin erossa joudutaan olemaan. Mutta siis, vaikka en ole kaivannut tietoisesti, ehkä se olisi minulle hyväksi mielenterveyden kannalta...
Jos asuttte eripaikkakunnalla niin sitten sulla on sitä ihan riittävästi, tarkoitin itse että joskus 1-3h tai ilta (esim. poikien/tyttöjenilta)itsenäisesti kun asuu yhdessä ja näkee joka päivä toista riittämiin asti. Sulla taitaa olla 'liikaa' omaa aikaa itsenäisesti, niin mietit liikaa asioita ja sitten alat miettimään negatiisesti..mutta se menee ohitse kun/jos näette toisianne paljon ja luottamuksesi siten paranee häneen :)
Siis mulla on kyllä "omaa" aikaa just sen verran kuin 2 lapsen yh-opiskelijaäidillä voi olla. Kun lapset on isällään, olen kultani luona ja puhun tietysti kaikki vapaa-aikani hänen kanssaan puhelimessa. Eli pointti on se, että mulla ei ole omia naispuolisia ystäviä juuri ollenkaan, mitä nyt koulukavereita koulussa näkee. Ja se kai tässä on yksi puutos...
No , olen päättänyt vakaasti muuttaa tätä touhua. Hankkia oma elämä, antaa miehen olla mies eikä koira ja joustaa vähän omissa vaatimuksissani. Ja hitto, jos naiset katsoo mun miestä tai on kiinnostuneet, niin kadehtikoot vaan. Ei ne multa sitä saa.
Oikeesti, olen päättänyt, että seuraavan kerran kun tuntuu, että täytyy järjestää hillitön tappelu mustasukkaisuuteni takia, on parempi erota. Silloin nimittäin on paras olla kunnon syy. Tyhjästä tappelu saa riittää. Voihan asioista puhua, mutta ei tartte tapella.
Voit ajatella asiaa niin, että jos toinen tyttö katselee sun miestä niin voit olla hyvillä mielin ja ajatella että 'liha ei ole mennyt vanhaksi' ;)
Enkä edes uskoisi että hän haluaisi mennä sen toisen katseen perään, kun meinaan kyllä sitä asiaa mieheltäkin kysytään...eli lähtöön tarvitaan aina 2, eikä tyttö yksin sitä 'voi viedä' vaan mies lähtee jos lähtee...en usko että lähtee jos muuten menee hyvin.
pitäkää mukava aurinkoinen vkl miehenne kanssa ja nauttikaa kesän lämmöstä ;)
syön ite rispendal lääkitystä ja aloitin tai jatkan terapiaa tän ohesa syksyllä-.---ottakaa yksityisiä ja pyytäkää kelalta korvaus apuu...niin mä teen ..oon aika rikki noiden miesten takia, luottamuspulan ja ikuisen seksin myynnin takia=((
Miten sulle tuollainen kohtalo on tullut?
eli onko seksinmyynnintakia mennyt luottamus miehiin(?)
todella ikävä juttu, toivoisi ettei leimaisi kaikkimiehiä yhden tai kahden miehen takia...sun tuuri ollut vaan todella huono noiden miesten takia, otan osaa ja koita saada itsesi kuntoon.