Joensuun luterilaisen kirkon harvinaiset vanhat urut restauroidaan.
Joensuun seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt kunnostuksesta.
Kyse on alkuperäisistä uruista, jotka olivat käytössä vuodesta 1904 vuoteen 1969. Tuolloin kirkkoon valmistuivat uudet urut.
Nyt päätylehterin lähes 60 vuotta käytössä olleet urut ovat tulleet käyttöikänsä päähän eikä niitä voi rakenteellisten vaikeuksien vuoksi korjata.
Lisäksi soittimen koneisto kipinöi, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Siksi seurakuntayhtymä haluaa kunnostushankkeen nopeasti vauhtiin.
Kyse harvinaisesta soittimesta
Urkujen restaurointi vanhaa rakennustapaa kunnioittaen maksaa reilut 270 000 euroa. Summa sisältää täydentävän rakentamisen, jotta soittimen uudelleen käyttöönotto onnistuu.
Työn toteuttaa Urkurakentamo Veikko Virtanen.
Tavoitteena on saada Joensuun kirkon vanhat urut uudelleen käyttöön elokuussa 2028.
Joensuun luterilainen kirkko valmistui 1903. Se on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema, samoin urkujen fasadi ja soittopöydän ulkoinen muoto. Oletettavasti arkkitehti vaikutti myös urkujen omintakeiseen sijoitteluun kirkossa.
Alkuperäisen soittimen arvoa nostaa sen ainutlaatuinen sijoittelu, säilyneisyysaste ja vastaavien urkujen harvinaisuus Suomessa.
Joensuun seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt kunnostuksesta.
Kyse on alkuperäisistä uruista, jotka olivat käytössä vuodesta 1904 vuoteen 1969. Tuolloin kirkkoon valmistuivat uudet urut.
Nyt päätylehterin lähes 60 vuotta käytössä olleet urut ovat tulleet käyttöikänsä päähän eikä niitä voi rakenteellisten vaikeuksien vuoksi korjata.
Lisäksi soittimen koneisto kipinöi, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Siksi seurakuntayhtymä haluaa kunnostushankkeen nopeasti vauhtiin.
Kyse harvinaisesta soittimesta
Urkujen restaurointi vanhaa rakennustapaa kunnioittaen maksaa reilut 270 000 euroa. Summa sisältää täydentävän rakentamisen, jotta soittimen uudelleen käyttöönotto onnistuu.
Työn toteuttaa Urkurakentamo Veikko Virtanen.
Tavoitteena on saada Joensuun kirkon vanhat urut uudelleen käyttöön elokuussa 2028.
Joensuun luterilainen kirkko valmistui 1903. Se on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema, samoin urkujen fasadi ja soittopöydän ulkoinen muoto. Oletettavasti arkkitehti vaikutti myös urkujen omintakeiseen sijoitteluun kirkossa.
Alkuperäisen soittimen arvoa nostaa sen ainutlaatuinen sijoittelu, säilyneisyysaste ja vastaavien urkujen harvinaisuus Suomessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Urkujen remontin ajan soitetaan virret hanurilla. Hilipati pippan, ensimmäinen ja toinen säkeistö.
Tarttuuko tiukasti hanuriin?
Minä puolestani kuulin joskus pienenä poikana ollessani kauan sitten- varmaankin yli 50 vuotta- Uukuniemen kanttorin vetäisseen jumalanpalveluksessa Säkkijärven polkan uruilla. Näin äkkiä ajatellen alkoholilla on saattanut olla osuuttaa asiaan, ja rohkenen myös epäillä ettei samaisen herra kanttorin musiikillisia kykyjä enää sen jälkeen tarvittu siinä seurakunnassa.
Hyvä!
Loistavaa.
Kirkot soivat mahtavasti, kirkossa kuin kirkossa.
Tiesittekö tämän:
Ensimmäiset urut, joita kutsuttiin nimellä hydraulos (vesiurut), keksittiin antiikin Kreikassa noin 200-luvulla eaa.
Antiikin käyttö (viihde ja status): Alun perin urkuja soitettiin roomalaisissa sirkuksissa, areenoilla gladiaattoritaistelujen yhteydessä ja keisarillisissa juhlissa. Koska vesiurut olivat erittäin äänekkäitä, ne sopivat suuren yleisön innostamiseen ja juhlavan, mahtipontisen tunnelman luomiseen.
Keisarillinen status: Urkuja pidettiin myös statussymbolina, ja esimerkiksi Bysantin keisari lähetti urkuja lahjaksi frankkien kuninkaalle.
Siirtyminen kirkkoon: Urut alkoivat vakiintua osaksi läntistä kristillistä kirkkoa vasta paljon myöhemmin, noin 900-luvulta jaa. alkaen.
Urkumusiikki kirkossa. Kaunista.
Urut on kertakaikkisen mahtava soitin käytettäväksi melkeinpä mihin tahansa musiikkiin! Siinä ei sitten piipitys eikä vingunta kuulu kun osaajat on asialla!😆
https://www.youtube.com/watch?v=0cGstVPlYeg
Kävitkö tänään kirkossa?