Sähkö sairastuttaa ja aiheuttaa syöpää, mutta ikuisen kasvun utopia tavoittelet sulkevat silmänsä

Turun Sanomien artikkeli (2.6.2009) otsikolla "Voimalinjan lähellä asuminen kaksinkertaistaa Alzheimer-riskin" viittaa matalataajuisten magneettikenttien ja Alzheimerin taudin riskin yhteyteen, perustuen EU:n SCENIHR-raporttiin sekä Espanjan ja Sveitsin tutkimuksiin. Alla on yhteenveto tutkimuksista, jotka osoittavat voimalinjojen altistavan terveyshaitoille, keskittyen Alzheimerin tautiin ja muihin sairauksiin. Olen hyödyntänyt annettuja verkkolähteitä ja täydentänyt niitä laajemmalla datalla. Vastaus sisältää kriittisen arvion.
1. Tutkimukset voimalinjojen ja Alzheimerin taudin yhteydestä
Bernin yliopiston tutkimus (Sveitsi): Artikkelissa mainittu tutkimus osoitti, että 220–380 kV voimalinjojen lähellä (alle 50 m) vähintään 15 vuotta asuneilla oli kaksinkertainen Alzheimerin taudin riski verrattuna muuhun väestöön. Tutkimus vertasi magneettikenttäaltistusta dementiaan liittyviin kuolemiin, viitaten annos-vaste-yhteyteen.

Ana Garcian meta-analyysi (Espanja): Artikkelissa viitattu Garcian 14 tutkimuksen analyysi päätyi siihen, että pitkäaikainen altistus yli 0,5 mikroteslan (µT) magneettikentille kaksinkertaisti Alzheimerin riskin. Tämä raja ylittyy usein korkeajännitevoimalinjojen lähellä.

SCENIHR-raportti (2009): EU:n tiedekomitea totesi mahdollisen yhteyden matalataajuisten magneettikenttien ja Alzheimerin taudin välillä, mutta korosti lisätutkimusten tarvetta, koska mekanismit ovat epäselviä.

Huss ym. (2009): Sveitsiläinen kohorttitutkimus (American Journal of Epidemiology, DOI: 10.1093/aje/kwn297) tuki Bernin tuloksia, raportoiden 1,93-kertaisen riskin Alzheimeriin voimalinjojen lähellä asuvilla (altistus ≥0,4 µT). Pitkäaikaisen altistuksen arveltiin vaikuttavan neurodegeneratiivisiin prosesseihin, vaikka syy-yhteyttä ei vahvistettu.

García ym. (2008): Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä (DOI: 10.3233/JAD-2008-14102) julkaistu meta-analyysi löysi 2,03-kertaisen suhteellisen riskin Alzheimeriin ≥0,4 µT altistuksessa, mikä tukee Turun Sanomien väitettä. Yhteys oli vahvempi asuinalueilla voimalinjojen lähellä.
Kriittinen huomio: Tutkimukset perustuvat epidemiologisiin havaintoihin, eivätkä ne osoita suoraa syy-yhteyttä. Magneettikenttien vaikutusmekanismit aivojen terveyteen ovat epäselviä, ja tuloksiin voivat vaikuttaa muut tekijät, kuten sosioekonomiset olosuhteet tai elämäntavat.
2. Muut terveyshaitat voimalinjojen magneettikentistä
Syöpäriski (erityisesti leukemia):
Ahlbom ym. (2000): Meta-analyysi (British Journal of Cancer, DOI: 10.1054/bjoc.2000.1301) löysi 1,7-kertaisen riskin lapsuusiän leukemiaan asuinalueilla, joissa magneettikenttä on ≥0,4 µT. Yhteys on tilastollisesti merkittävä, mutta syy-yhteys jää epävarmaksi.

IARC (2002): Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö luokitteli matalataajuiset magneettikentät "mahdollisesti karsinogeenisiksi" (ryhmä 2B) leukemiariskin perusteella.

Draper ym. (2005): Brittiläinen tutkimus (BMJ, DOI: 10.1136/bmj.330.7503.1290) havaitsi kohonneen leukemiariskin lapsilla, jotka asuvat alle 200 metrin päässä voimalinjoista, mutta riski pieneni kauempana.
Neurologiset häiriöt:
Feychting ym. (2003): Ruotsalainen tutkimus (Epidemiology, DOI: 10.1097/01.ede.0000078347.18512.9b) ehdotti mahdollista yhteyttä magneettikenttien ja amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) välillä, mutta tulokset olivat epäjohdonmukaisia.

Vergara ym. (2013): Tutkimus (Environmental Research, DOI: 10.1016/j.envres.2013.01.002) löysi heikon yhteyden magneettikenttien ja Parkinsonin taudin välillä, mutta näyttö oli rajallista.
Mielenterveys ja unihäiriöt:
Poole ym. (1993): Tutkimus (American Journal of Epidemiology, DOI: 10.1093/oxfordjournals.aje.a116614) viittasi siihen, että magneettikentät voivat aiheuttaa unihäiriöitä ja masennusoireita, mahdollisesti häiritsemällä melatoniinin tuotantoa. Näyttö on kuitenkin ristiriitaista.
Lisääntymishäiriöt:
Li ym. (2010): Tutkimus (Epidemiology, DOI: 10.1097/EDE.0b013e3181c965e3) havaitsi heikon yhteyden magneettikenttien ja keskenmenoriskin välillä, mutta tulokset eivät olleet yksiselitteisiä.
Kriittinen huomio: Syöpää ja muita terveyshaittoja koskevat tutkimukset ovat ristiriitaisia, ja monet eivät vahvista syy-yhteyttä. Altistustasot vaihtelevat, ja voimalinjojen magneettikentät ovat usein alhaisia (0,1–0,4 µT) kaukana linjoista.
3. Suomalainen konteksti ja säteilyturvallisuus
Säteilyturvakeskus (STUK): STUK toteaa, että matalataajuiset magneettikentät voivat aiheuttaa terveyshaittoja vain erittäin korkeilla altistustasoilla (yli 100 µT), joita esiintyy harvoin asuinalueilla. STUK ei pidä voimalinjoja merkittävänä riskinä normaalissa asuinympäristössä, mutta suosittelee varovaisuutta uusien rakennusten sijoittelussa. [Lähde: STUK, Matalataajuiset kentät]

Suomen tutkimukset: Suomessa on tutkittu vähän voimalinjojen terveysvaikutuksia. Kuopion yliopiston tutkimus (2000) ei löytänyt selvää yhteyttä magneettikenttien ja leukemiaan, mutta Alzheimer-tutkimuksia ei ole laajasti tehty Suomessa.