Ostin Skoda Octavian uutena vuonna 2015, 1.6 TDI, manuaali. Luin kyllä, että auto on käytännöllinen

ja hyvä ajaa, ja niin se onkin – silloin kun se toimii. Mutta minulle sattui ehkä se yksi yksilö, johon osuivat kaikki tunnetut tyyppiviat kerralla.

Ensimmäisenä meni EGR-venttiili, alle 100 000 km kohdalla. Moottorivalo syttyi, tehot tippuivat, ja lopulta se korvattiin takuuseen. Heti sen jälkeen alkoi takaisinkutsuohjelma – Dieselgate – ja auton ajettavuus muuttui selvästi. Kulutus nousi ja kone kävi karkeammin.

Sitten alkoi DSG-vaihteiston nykiminen, vaikka kyseessä oli 'parannettu' kuiva kytkinversio. Lopulta siihen vaihdettiin mekatroniikka omalla kustannuksella, koska takuu oli juuri umpeutunut. 2200 euroa.

Samalla takapää alkoi kolista. Iskunvaimentimet ja jouset piti vaihtaa – ilmeisesti takajouset katkesivat osittain, mikä on kuulemma 'ei ihan harvinaista'. Eikä siinä vielä kaikki: kuskin ovi alkoi narista ja oven lukko hajosi pakkasella niin, että se ei enää mennyt kiinni ilman narua ovikahvassa.

Lopuksi tuli vielä tämä klassinen Octavian ilmastointiongelma – kompressori ei pyöri, vaikka järjestelmässä on painetta. Kyseessä yleinen Sanden-kompressorin kytkinvika, josta foorumit ovat pullollaan. Jälleen 600 euron remppa.

Rakastin sen tiloja ja kulutusta. Ajoin sillä yli 250 000 km. Mutta tämä yksilö oli sellainen, että kun joku foorumilla kysyi 'voiko kaikki viat sattua samaan autoon?', vastasin: voi. Minun Octaviaani.

En silti sano, että kaikki Skodat ovat huonoja. Minulle tämä oli huonoa tuuria ja ehkä osittain tyyppivioista johtuvaa kuluttajapettymystä. Nyt ajan Toyotaa. Ja kyllä – välillä on ikävä takakonttia. Mutta ei niitä huoltolaskuja.