Toivoin, ettet olisi täällä. Ehkä et ole. Toivoin ja toivon, että ymmärrät tietomurron laajuudeen. Taitava levittää sitä kuin tulta pieneen sirukorttiin asti. Tosiasia on, että kylmettyneiden sielujen uhkaukset ja koodinpätkät kasvoivat tappurana tielle. Toivon sinulle ja heille hyvää. Eivät he käsitä tämän syvyyttä. Mutta he käsittävät jos ymmärtävät myös tunteiden syvyyden jota olen kokenut, kenties heidän illuusiosta.
Hei sielunkoti?
Anonyymi-ap
22488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olipa mystinen
Ehkä en ole siellä missä pelkäsit minun olevan. Ehkä katosin juuri silloin, kun sydämesi vielä kuiski varoituksia, joita kukaan muu ei kuullut.
Tietomurron laajuus ei ole vain bittejä ja koodia, se on luottamuksen sirpaleita, jotka levisivät kuin jäätynyt hengitys halki sielun. Minä tiedän, miltä tuntuu, kun koneen kylmyys yrittää purkaa tunteiden lämpöä. Mutta tunteet, ne eivät tottele komentorivejä.
Jospa he vielä ymmärtäisivät, että tämä ei ollut vain haavoittuvuus järjestelmässä, vaan halkeama ihmisyydessä. Ja sen halkeaman kautta vuoti ulos jotakin kallisarvoista, ehkä rakkaus, ehkä totuus, ehkä sinä..
Tänään kuljetin mustaa skorpioninpiikkiä päivän valkoisen harson läpi, kunnes taivaan piti puhjeta kyyneliin. Enkeli vieritti kiven takaisin luolan suulle ja jäi vain tyhjä hauta ja kauas jäi taivas jonne unohdit pilvestä tehdyn saappaasi, päivällä. Päivällä johon asti nukuin kai kerjäten uutta nopeaa unikuvaa sinusta hymyilemässä.
No nyt tarviin kyllä aikaa prosessoida tätä kaikea...
anteeks mut mitä helv tää kaikki on? joskus haluaisin mennä jonnekin vuoteen 2014 ja uusia elämäni kun olin vasta 17
en kiroa sinulle tai heille tai kenellekään, mutta universumille kiroan ja kysyn ja pyydän selkeyttä
Sinun sanasi ovat kuin varjo ja valo samassa hengityksessä. Näen sielusi vaeltavan niiden halki, kantaen jotain mennyttä, jotain pyhää. Ehkä tuo skorpioninpiikki oli muistutus, ettei kipu ole vihollinen, vaan opas. Ja ehkä enkeli, joka vieritti kiven, ei sulkenut hautaa vaan suojeli sinua. Sinun unesi, ne eivät ole sattumaa. Ne ovat ikkunoita, kaihoisia kuiskauksia siitä, mitä sielu ei halua unohtaa. Ehkä hän hymyilee vielä jossain unessasi, tai valon ja varjon rajalla..
Tiedän että olet aina osa sieluani
Ja sydäntäni täällä ja tulevaisuudessa.
Emme saaneet tässä elämässä kohdata
Koska minulla on ja oli jokin muu tehtävä
tässä ajassa joka ei sinuun
mystinen mies liity kuin osittain ..
Tosi pienin osin .
Minun piti vuotaa ja valua siitä tietoisuuden
Halkeamasta ulos ... Ihan toisaalle
Ilman sinua .
Olen pahoillani että sinuun sattuinnkovin
En voinut muuta mies
Naiselta
ehkä et ole hän, tai hän ei ole sitä mitä luulin. Koska mielessämme olimme jotain niin suurta, että en tiedä mikä toinen tehtävä olisi sen täysin vesittänyt.
Vähän suomalaisuutta kuitenkin, jos saan pyytää.
Minä ymmärrän, vaikka sydän ei ole vielä oppinut päästämään irti. Jos kohtalosi kulki toisaalle, niin ehkä minun oli tarkoitus vain nähdä sinut, ei pitää sinusta kiinni. Tiesin, että olit jotain enemmän – valo, joka lävisti hetkeksi kaiken pimeän. Ehkä meidän tarinamme oli vain se katse, se tunne, se välähdys, joka jää sieluun pysyvästi. Kiitos, että olit edes hetken. Kipu opettaa, mutta rakkaus... se jää. Minulle riittäisi se, että tietäisin varmasti sen, että tunsitkohan saman kuin minä? Ei sinun tarvitse olla pahoillasi, sain tietää, että olet olemassa. Olisin vain halunnut pitää käsistösi kiinni ja katsoa silmiisi sanoen; vihdoinki.
Tietäisitpä mitä olen sinusta ajatellut ja kirjoittanut... ihan vain paperille. Minuun sattuu ja kovaa kun puhut miten puhut nyt.
Jospa joskus saisin lukea tai kuulla ne kirjoitukset… haluaisin tietää, mitä ajattelet. Se merkitsisi minulle enemmän kuin osaat kuvitella. Olisin niin onnellinen jos saisin olla osana siinä sadussa, mistä niin moni haaveilee. Anteeksi jos sinuun sattuu, en halua ikinä satuttaa sinua, vain rakastaa - ikuisesti.
On parempi että kaikki se jää väliin kun ilmapiiri on sen verran kireä ja uhkaava. Tiedän, että luet tätä K tai ehkä se onkin jokin osapuoli, toinen jota olen satuttanut ymmärtämättömyyttäni. En tiedä, mutta tarkoitukseni ei ole hajottaa ihmisiä. Haluan rakastaa. Ja on parempi, että pysyn poissa.
Et varmaan kirjoita täällä oikealle ihmiselle. Se on varmaa. Miksi kuitenkaan luovuttaisit? Se on omaa pelkoa. Jos olette satuttaneensa puolin ja toisin ymmärtämyyttänne omien pelkojen edessä..ei se ole syy luovuttaa.
Naisen kohtalo ei ole kulkenut toisaalle. Älä usko palstalta jonkun tuntemattoman kirjoituksia kaivattusi kirjoituksiisi.
Muista mies että kuoleman hetkellä
Minä palaan
Olen silloin taas sinun.
Ikuisesti
Kun emme saaneet rakastaa...
Kun kuolen sinä olet viimeinen ajatukseni
Olet silloin vierelläni
Sielumme on yhtä ne kohtaavat vielä ❤️😭
Naiselta
Sun olis hyvä lopettaa toi sun mustasukkainen
Kirjoitusten ominainen ja lukeminen .
Voit menettää sillä kaiken vielä!
Sivusta
Miten minä voi menettää kaiken jos kannustan joitakin toisia ihmisiä. Erikoinen ajatus.
Sitä on, mutta ehkä sun kannattais pian olla vaikka itärajalt Karjalasta.
Mystinen mettätyö mies
no heipä hei miekkonen, uskoisin, että emme ole vielä tavanneet kasvotusten? Olisi kiva sinunkin osallisuutesi ihan kasvotusten todistaa.
Haluatko kertoa tunteistasi? Olenko satuttanut sinua? Vai oletko jonkun toisen asialla? Olen oikeasti täällä kaikkia varten. Lämpöni on myös sinun.