Luet minusta joskus lehdestä, olen silloin poissa, lopullisesti. Menen isäni ja veljeni luokse.
Yt minä
Yt minä
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Näinkin voi käydä.
Kaikki kuolee ennemmin tai myöhemmin :)
Älä puhu tuommoisia. Elämässä on niin paljon hienoja asioita ja mahdollisuuksia. Ihmeessä mene juttelemaan johonkin, se auttaa järjestämään omia ajatuksia ja löytämään uusia mahdollisuuksia ja merkityksiä elämässä. Vastoinkäymiset voivat sattua, ne voivat tehdä todella kipeää. Puhuminen auttaa oikeasti ja muistat että olet ainutlaatuinen, sinulle varmasti tapahtuu paljon hyvää kun vain osaat tarkastella asioita uudella tavalla.
sun täytyy jaksaa ton tunnekuohun yli, sitten alkaa helpottaa vähitellen
melkein kaikki käy tuon joskus läpi ja siitä selviää
katso elämääsi itsesi kautta ,ei hänen💓
olet vahvempi kuin mihin nyt uskot
Entäs jos menet saa ta nan luokse?
Minä olen elänyt elämäni maanpäällisessä h*lvetissä saa ta noiden ympäröimänä.
Et mene mihinkään usko se.
hali sulle.. älä menetä toivoa täysin :/ <3~~ elämä on oikeesti välillä vähintäänkin perceestä :”c tuntuu ettei ole olemassakaan ulospääsyä kaikesta huonosta. kyllä sitä on itsekin tullut kuolemaa mietittyä ihan oikeastikin usein. jos olisin ’yksin’ en olisi täällä enää. tavallaan ois vielä niin paljon mitä haluaisi nähdä ja kokea täällä muutakin kun tämä ahdistava pska mistä en tunnu pääsevän ikinä eroon. :c ahdistaa tuleva kesäkin taas :( </3 jos se menee samalla kaavalla kun edelliset eli kaikki kiva mistä nauttisin menee tavallaan ohi niin en tiedä miten sitä sitten taas jaksaa. selviytyen niinkun aina? olen myös tottunut yksinäisyyteen eikä se haittaa mutta kaipaan aivan älyttömästi rakasta ihmistä rinnalleni silti. en vaan uskalla lähestyä irl ketään</3 olen onneton. en kaipaa mitään menneestä ja kadun kaikkea sitä ja että ajaudun tilanteisiin mistä haluan aina vaan pois. itkisin varmaan jokaisena aamuna kun saisin herätä aidosti rakkaan ihmisen viereltä.<3 kun unelmoin niin jotenkin vielä jaksan päivästä toiseen .. kyllä on romahduksia siltikin viikottain kun on vaan niin loppu enkä edes osaa enää oikeasti rauhoittua tuntuu että niin moni asia painaa mieltä. :c