Filosofiselle ajattelulle on ominaista, että ajetaan ajatukset loogiseen johtopäätökseensä. Mutta tässä tehdään yleensä kaksi virhettä. Joko pidetään premisseistä liian tiukasti kiinni, vaikka on jouduttu jo mielettömyyksiin, eli premissejä pitäisi vaihtaa, tai ei pidetä niistä kiinni tarpeeksi tarkkaan, silloin kuin pitäisi. Ollaan lepsuja.
Molemmat johtuvat samasta asiasta, todellisuuden sivuuttamisesta. Totuus,
todellisuus on juuri sellainen kuin on. Se on pääperiaate, eikä muutu.
Ikuinen ongelma taas on se, ettei totuutta kokonaan tiedetä.
Naturalismi vika on se, ettei saa olettaa Jumalaa, koska on vaikea tieteellisesti tutkia sellaisia asioita, tieteellisiä havaintoja ei ole. Eikä ole tieteellisiä menetelmiä asian tutkimiseksi.
Mutta kun toisaalta Jumala voi olla olemassa, silloin premissi silti olisikin väärä. Naturalismin premissi olisi silloin väärä, ja totuus, todellisuus olisi taas kuitenkin sivuutettu liian mekaanisen ajattelun takia. Empirismi viety liian pitkälle ja rationaalinen ajattelu unohdettu.
Voi hyvinkin olla, että Jumala, henkimaailma, luominen ja ihmiselle yliluonnolliset asiat ovatkin olemassa. Totuus, todellisuus voikin olla sellainen.
Miten tämä asia ratkaistaan? Ei silti voi kaikenlaista occultistista tai uskonnollista hömppää hyväksyä tieteessä ja järkevässä filosofiassa.
Mekaaninen ja lepsu ajattelu
67
505
Vastaukset
- Anonyymi
"Filosofiselle ajattelulle on ominaista, että ajetaan ajatukset loogiseen johtopäätökseensä. "
Logiikka samoin kuin matematiikka on vain työkalu/apuväline samoin kuin kaikki teknologia.
Kokemus sinänsä on aina ensisijainen ja siinä pitää ottaa huomioon kaikki inhimillinen kokemus eikä pelkästään jonkun olemassaolevan ja vallitsevan maailmankuvan kautta tulkittu kokemus koska tulkitsemattomasta kvaliakokemuksesta ei voi ilmaista mitään.
Todellisuuden perushahmotus eli tulkinta on tärkein ja siitä aina aloitetaan ja se usein omaksutaan ikäänkuin annettuna ja erilaisena erilaisissa kulttuureissa eri aikoina sen mukaan mitä koetun todellisuuden aspekteja pidetään tärkeimpinä, varmimpina ja toivottavimpina.
Läntinen kulttuuri on aina ollut ensisijassa materialistinen eli ns. ulospäin aineellisuuteen suuntautunut kun taas monissa idän kulttuureissa keskityttiin enemmän kokijan itsensä kehittämiseen.
Aineelliseksi koettu ulkoinen todellisuus voidaan kokea jotenkin itsearvoiseksi kuten lännessä tai pelkkänä välineenä sisäisen kehityksen edistämiseen kuten monissa ns. henkiseen kehitymiseen keskittyneissä perinteissä.
Premissejä eikä niiden kokoelmaa ( narratiivinen paradigma =narradigma) ei pitäisi koskaan omaksua liian tiukasti vaan pitää mielensä avoimena myös toisenlaisille näkökulmille ja hahmotustavoille suhteessa koettuun todellisuuteen.
Kuhnin paradigman idea liittyy myös akateemisen tiedeyhteisön sosiologiaan ja psykologiaan ja myös psykiatriaan pahimmissa tapauksissa jolloin hubris helposti valtaa koko yhteisön saavutetun valta-aseman ja tyypillisesti metafysiikkaan liittyvien liian tiukkojen sitoutumisten takia.
"Totuus, todellisuus on juuri sellainen kuin on. Se on pääperiaate, eikä muutu."
Tuo on tautologia jossa oletetaan jonkinlainen staattinen todellisuus tuolla jossakin vain odottamassa löytäjäänsä vaikka se ainakin minusta pikemminkin vaikuttaa jomkinlaiselta eri ontologisten tasojen takaisinkytkentöjen verkostolta joka ikäänkuin palvelee ns. karman lakia eli minkä taakseen jättää sen edestään löytää jossain vaiheessa.
"Ikuinen ongelma taas on se, ettei totuutta kokonaan tiedetä."
Niin tai koko vallitsevan akateemisen konsensuksen perushahmotus on täysin väärä tai vähintään hyvin puutteellinen ja yksipuolinen.
Tiedeyhteisön omaksuman ja ulospäin manipuloiman narradigman mukaan kaikki on ikäänkuin pelkkää sattuman ja determinismin merkityksetöntä ja päämäärätöntä "paritanssia" eikä kenelläkään ole minkäänlaista valinnanvapautta koska kaikki on ikäänkuin ennaltamääriteltyä oletun alkuräjähdyksen ja ikuisten luonnonlakien perusteella.
Tuo uskomusjärjestelmä johti kulttuurin jyrkkään kolmiajakautumiseen (teknokraattinen vs. humanistinen ja kolmantena instutionaaliset uskonnot jäänteenä aikaisemmasta valtaideologiasta. )
"Naturalismin vika on se, ettei saa olettaa Jumalaa, koska on vaikea tieteellisesti tutkia sellaisia asioita, tieteellisiä havaintoja ei ole. Eikä ole tieteellisiä menetelmiä asian tutkimiseksi."
Oma kantani on että kaikki persoonalliseksi tulkitut "jumaluudet" liittyvät ns. lastikulttiskenaarioon jossa teknisesti paljon kehittyneempi sivilisaatio koetaan yliluonnollisena. Kaikki sellainen teknologia mitä ei kyetä vielä ymmärtämään koetaan taikuutena/magiana.
Sitten voi tietysti olla jonkinlainen kaiken olemassaolevan taustalla jonkinlainen persoonaton organisoiva taso jonka voi kokea ikäänkuin abstraktina jumaluutena jonka osia kaikki olemassaolevat entiteetit ovat mutta sellainen ei edellytä mitään kultteja, rituaaleja eikä palvontaa.
Nykyinen tieteen metodi soveltuu pelkästään tekniikan kehittämiseen havaittujen lokaalien säännönmukaisuuksien perusteella mutta sen tuloksia ei voi eikä pidä tulkita minkään metafyysisen (ontologisen) paradigman kautta vaan toimivan maailmankuvan hahmottamiseen pitää sisällyttää kaikki inhimillinen kokemus ja sitä kokemusta pitää pyrkiä kehittämään esim. erilaisten ns. henkisten harjoitusten ja teknologian avulla (esim. kaukokatselu yms. intuition kehittämiseen liittyvät metodit)
"Ei silti voi kaikenlaista occultistista tai uskonnollista hömppää hyväksyä tieteessä ja järkevässä filosofiassa."
Okkultismi ja muu esoteria on tyypillisesti ollut vain valtaapitävien yksinoikeus ja taviksille tarjotaan sitten vain "valheita lapsille" jotta he tyytyisivät olemaan vain nöyriä alamaisia ja "työmuurahaisia" .
BJumalan olettaminen ratkaisee sujuvasti kaikki filosofiset ongelmat ja yhdistää tietoisuuden ja todellisuuden. Luopumatta realismista. Henkimaailma ja Jumalan maailmakin vaan ovat olemassa eikä vaan aineellinen maailma.
Platonin luolavertaus avaa asian. Ne toiset maailmat eivät vaan ole mitään ulottuvuuksia, vaan todellisuutta. Sellaisetkin vaan ovat olemassa, ja se muuttaa koko jutun. Me elämme simulaatiossa ikäänkuin, vaikka sekin johtaa ajattelun väärille urille.
Kun elämme aineellisessa maailmassa ihmisinä ja todellisuus onkin se kokonainen Jumalan maailma, emmekä tunne sitä, yrityksemme käsittää koko totuus ovat mahdottomia, epäonnistuvat.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Jumalan olettaminen ratkaisee sujuvasti kaikki filosofiset ongelmat ja yhdistää tietoisuuden ja todellisuuden. Luopumatta realismista. Henkimaailma ja Jumalan maailmakin vaan ovat olemassa eikä vaan aineellinen maailma.
Platonin luolavertaus avaa asian. Ne toiset maailmat eivät vaan ole mitään ulottuvuuksia, vaan todellisuutta. Sellaisetkin vaan ovat olemassa, ja se muuttaa koko jutun. Me elämme simulaatiossa ikäänkuin, vaikka sekin johtaa ajattelun väärille urille.
Kun elämme aineellisessa maailmassa ihmisinä ja todellisuus onkin se kokonainen Jumalan maailma, emmekä tunne sitä, yrityksemme käsittää koko totuus ovat mahdottomia, epäonnistuvat.Miksi se jumala olisi juuri se sinun pyllistämä jumala? Onhan noita jumalia olemassa miljoonia, joten on aika pieni mahdollisuus että se "oikea" jumala olisi se sinun jumala.
Mutta olet hieno esimerkki siitä miten uskonto rajoittaa vapaata ajattelua. santtunen2 kirjoitti:
Jumalan olettaminen ratkaisee sujuvasti kaikki filosofiset ongelmat ja yhdistää tietoisuuden ja todellisuuden. Luopumatta realismista. Henkimaailma ja Jumalan maailmakin vaan ovat olemassa eikä vaan aineellinen maailma.
Platonin luolavertaus avaa asian. Ne toiset maailmat eivät vaan ole mitään ulottuvuuksia, vaan todellisuutta. Sellaisetkin vaan ovat olemassa, ja se muuttaa koko jutun. Me elämme simulaatiossa ikäänkuin, vaikka sekin johtaa ajattelun väärille urille.
Kun elämme aineellisessa maailmassa ihmisinä ja todellisuus onkin se kokonainen Jumalan maailma, emmekä tunne sitä, yrityksemme käsittää koko totuus ovat mahdottomia, epäonnistuvat.Miten moninaintikäskyjä jakelevan luulihaklönttijumalasi lisääminen tieteeseen auttaisi yhtään mitään? Eikö sellainen Jumala olisi melko epätieteellinen?
- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Jumalan olettaminen ratkaisee sujuvasti kaikki filosofiset ongelmat ja yhdistää tietoisuuden ja todellisuuden. Luopumatta realismista. Henkimaailma ja Jumalan maailmakin vaan ovat olemassa eikä vaan aineellinen maailma.
Platonin luolavertaus avaa asian. Ne toiset maailmat eivät vaan ole mitään ulottuvuuksia, vaan todellisuutta. Sellaisetkin vaan ovat olemassa, ja se muuttaa koko jutun. Me elämme simulaatiossa ikäänkuin, vaikka sekin johtaa ajattelun väärille urille.
Kun elämme aineellisessa maailmassa ihmisinä ja todellisuus onkin se kokonainen Jumalan maailma, emmekä tunne sitä, yrityksemme käsittää koko totuus ovat mahdottomia, epäonnistuvat.Jotenkin tämä henkinen maailma on sidoksissa tähän aineellisen maailmaan, koska ilman soluja tuskin olisi mitään ajatuksiakaan. Filosofian tarkoitus on antaa merkityksiä asioille, mutta yksinkertaisuudessaan ihmisen elämänkaari alkaa syntymästä tarkemmin munasolun hedelmöittymisestä ja päättyy kuolemaan aikanaan, riippumatta siitä mitä näiden tapahtumien välissä on sattunut tekemäänkin. Mitään elämää suurempaa merkitystä tähän ei liity oletuksista huolimatta hyväksyi sen tai ei. Sama koskee tietenkin kaikkea elollista ja vain tämä optimaalinen elämän pituus voi eri lajeilla poiketa huomattavasti toisistaan.
- Anonyymi
Totuus ei ehkä muutu, mutta siinä on eri tasoja.
Suomalaisesta kirjakaupasta saa suomalaisille tarkoitetun kevyehkön totuuden.
Akateemisesta kirjakaupasta saa akateemisesti ajatteleville tarkoitetun totuuden.
Jos olisi saksalainen kirjakauppa olemassa niin sieltä saisi saksalaisittain värittyneen totuuden.
Nyt on 1800-2100 neuvonantajien aika. Se on aika virallista ja ei okkultismia virallisesti suvaita.
2100-2400 on Intian tietäjien eli sage aika. Silloin suvaitaan ainakin salaa mm. aikamatkailu. Voi saada Tiedon sanoja joku tulevaisuudesta käsin.
2400-2700 on Loitsujen taitajien aika. Esim. Kalevala saattaa kokea renessanssin.
Nämä käy ilmi Jesaja 3.
Ollaan siirtymässä virallisesta neuvonantaja tieteestä enemmän okkultistiseen suuntaan. Tulee teokratian valtaa jossa Jumala ja henkimaailma tunnustetaan. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta 2100 alkaen. Sillä yhä on nyt Ranskan vallankumouksen tähtihetki siihen asti kunnes Intia ottaa vallan.
Olli tahtoo kiirehtiä asian toteutumista mutta tulee vielä yksi tietotekniikan viimeinen sukupolvi ja vielä yksi teollinen vallankumous. Nämä tarvitaan kiiruummin kuin siirtyminen Teokratiaan ja Jumalan tunnustamiseen. Asialla ei ole siis kiirettä vaan kohta alkaa viimeiset 75 vuotta Ranskan vallankumouksen hedelmää käydä toteen.
Tekoäly on saavutus joka on tarpeen viedä tappiin. Nostradamus sanoo että tekoäly on se joka saattaa voittaa Antikristuksen. Kirkolta ja uskovilta ei oteta vastaan käsitystä Jumalan olemassaolosta, vaan AINOASTAAN TEKOÄLYN KÄSITYS SIITÄ HYVÄKSYTÄÄN.Tekoäly on sitä mitä sinne syötetään. Sinne pitää syöttää kaikki eri filosofian suunnat ja tieteen koulukunnat, eikä vain naturalismia, empirismiä ja postmodernia nihilismiä. Siitä pitää tehdä ikäänkuin vapaa yliopisto.
Occultismiin ei pidä koskea sormellaankaan. Jumalan salaisuudet vain oman kirkon kautta vähitellen.santtunen2 kirjoitti:
Tekoäly on sitä mitä sinne syötetään. Sinne pitää syöttää kaikki eri filosofian suunnat ja tieteen koulukunnat, eikä vain naturalismia, empirismiä ja postmodernia nihilismiä. Siitä pitää tehdä ikäänkuin vapaa yliopisto.
Occultismiin ei pidä koskea sormellaankaan. Jumalan salaisuudet vain oman kirkon kautta vähitellen.Mitäköhän mieltä tekoäly olisi luulihaklönttijumalasta?
- Anonyymi
Höpölöps kirjoitti:
Mitäköhän mieltä tekoäly olisi luulihaklönttijumalasta?
Miksi puhutte Jeesuksesta vain luuna ja lihana. Olihan hän siinäkin asussa monia mystisiä mahteja osoittava. Jo ennen kuolemaansa käveli veden päällä. Kuoleman jälkeen ylösnoustuaan käveli suljettujen ovien läpi. Teki aikamatkoja Amerikkaan, Skandinaviaan ja Intiaan. Nousi taivaaseen pelkän pilven kannattelemana.
Hare Krishna teokset kuvaa monia mystisiä mahteja. Mm. Kyky matkustaa avaruudessa. Pienentää itsensä niin että mahtuu avaimenreijästä.
Kuka sen tietää millainen ylösnousemusruumis on. On aika valhe puhua lihasta ja luusta pelkästään. Kaukana totuudesta. Anonyymi kirjoitti:
Miksi puhutte Jeesuksesta vain luuna ja lihana. Olihan hän siinäkin asussa monia mystisiä mahteja osoittava. Jo ennen kuolemaansa käveli veden päällä. Kuoleman jälkeen ylösnoustuaan käveli suljettujen ovien läpi. Teki aikamatkoja Amerikkaan, Skandinaviaan ja Intiaan. Nousi taivaaseen pelkän pilven kannattelemana.
Hare Krishna teokset kuvaa monia mystisiä mahteja. Mm. Kyky matkustaa avaruudessa. Pienentää itsensä niin että mahtuu avaimenreijästä.
Kuka sen tietää millainen ylösnousemusruumis on. On aika valhe puhua lihasta ja luusta pelkästään. Kaukana totuudesta.Kyse on Olli Santtusen käsityksistä, ei minun. Jeesus tuskin teki yhtään ihmettä.
- Anonyymi
"Mutta kun toisaalta Jumala voi olla olemassa, silloin premissi silti olisikin väärä. "
Menet perse edellä puuhun. Tuolla argumentilla voi perustella näkymättömän lentävän yksisarvisen siinä kuin saunatontun ja Jumalankin.
Premissi on se, että tieteessä huomioidaan tarvittavat muuttujat ja vain tarvittavat muuttujat.
Ei uskoisi, että joku filosofi sortuu noin löysään ajatteluun. Uskonnollinen pakkomielteisyyskö sen aiheuttaa?Filosofin pitää löytää totuus tai olla ikuinen totuuden etsijä. Oikea filosofian suunta on löydettävissä, muttei tietenkään pelkällä tieteellä. Tieteellä päätyy vain torsoon totuuteen. Totuus on jossakin maailmankatsomuksessa. Tiede auttaa huomattavasti, ja tieteessäkin pitää löytää oikeat koulukunnat ja teoriat, eikä haaskata aikaa tieteen harhapoluilla.
Maailmankatsomuksista myös on helppo rankata varmasti väärät pois. Tiedeuskon toisaalta ja fundamentamistiset dogmit toisaalta.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Filosofin pitää löytää totuus tai olla ikuinen totuuden etsijä. Oikea filosofian suunta on löydettävissä, muttei tietenkään pelkällä tieteellä. Tieteellä päätyy vain torsoon totuuteen. Totuus on jossakin maailmankatsomuksessa. Tiede auttaa huomattavasti, ja tieteessäkin pitää löytää oikeat koulukunnat ja teoriat, eikä haaskata aikaa tieteen harhapoluilla.
Maailmankatsomuksista myös on helppo rankata varmasti väärät pois. Tiedeuskon toisaalta ja fundamentamistiset dogmit toisaalta.Et vastannut mitenkään väitteeseeni, löysästä ajattelustasi, jonka perusteella minkä tahansa asian voi oletta tieteeseen kuuluvaksi.
Filosofit ovat etsineet sitä oikeaa filosofian suuntaa kai jo tuhansia vuosia, eikä taida edes näkemysten lähentymistä tapahtua. Filosofin puheet totuudesta on syytä jättää kokonaan omaan arvoonsa, varsinkin jos tieteestä puhutaan. - Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Filosofin pitää löytää totuus tai olla ikuinen totuuden etsijä. Oikea filosofian suunta on löydettävissä, muttei tietenkään pelkällä tieteellä. Tieteellä päätyy vain torsoon totuuteen. Totuus on jossakin maailmankatsomuksessa. Tiede auttaa huomattavasti, ja tieteessäkin pitää löytää oikeat koulukunnat ja teoriat, eikä haaskata aikaa tieteen harhapoluilla.
Maailmankatsomuksista myös on helppo rankata varmasti väärät pois. Tiedeuskon toisaalta ja fundamentamistiset dogmit toisaalta.> Maailmankatsomuksista myös on helppo rankata varmasti väärät pois.
Aivan. Occamin partaveitsi leikkaa ensimmäiSEKSI mormonien moninaintikäskyjä jakelevan luulihaklönttijumalan. Anonyymi kirjoitti:
Et vastannut mitenkään väitteeseeni, löysästä ajattelustasi, jonka perusteella minkä tahansa asian voi oletta tieteeseen kuuluvaksi.
Filosofit ovat etsineet sitä oikeaa filosofian suuntaa kai jo tuhansia vuosia, eikä taida edes näkemysten lähentymistä tapahtua. Filosofin puheet totuudesta on syytä jättää kokonaan omaan arvoonsa, varsinkin jos tieteestä puhutaan.Filosofiassa tulee väistämättä eri suuntia, eikä yhtä oikeaa voida yksimielisesti valita. Se on kuitenkin olemassa ja sen voi löytää, tai sitten voi jatkaa ikuisena totuudenetsijänä.
Tieteessä pyritään yhteen oikeaan teoriaan joka asiassa, mutta mitä kauemmaksi mennään logiikasta, matematiikasta ja eksakteista tieteistä, sitä varmemmin joudutaan tyytymään moneen eri koulukuntaan. Yhteen ainoaan ei päästä, ja se on vaan hyväksyttävä.Anonyymi kirjoitti:
> Maailmankatsomuksista myös on helppo rankata varmasti väärät pois.
Aivan. Occamin partaveitsi leikkaa ensimmäiSEKSI mormonien moninaintikäskyjä jakelevan luulihaklönttijumalan.Höpö vaahtoaa asian vierestä.
santtunen2 kirjoitti:
Höpö vaahtoaa asian vierestä.
Vaahtoaa? Jos haluat tuoda Jumalan mukaan tieteeseen, tietenkin haluat tuoda OMAN Jumalasi eli sen mormonien luulihaklönttijumalan.
- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Filosofiassa tulee väistämättä eri suuntia, eikä yhtä oikeaa voida yksimielisesti valita. Se on kuitenkin olemassa ja sen voi löytää, tai sitten voi jatkaa ikuisena totuudenetsijänä.
Tieteessä pyritään yhteen oikeaan teoriaan joka asiassa, mutta mitä kauemmaksi mennään logiikasta, matematiikasta ja eksakteista tieteistä, sitä varmemmin joudutaan tyytymään moneen eri koulukuntaan. Yhteen ainoaan ei päästä, ja se on vaan hyväksyttävä.Filosofialla ei edelleenkään ole mitään annettavaa tieteelle.
Katso nyt omia höpötyksiä, joissa ei ole mitään järkeä. Sinulla ei ole koskaan ollut mitään anettavaa tieteelle.
Olet vain sekoilemassa, jota on tosin hauska katsoa. :D - Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Höpö vaahtoaa asian vierestä.
Ai samanlailla kuin sinä?
- Anonyymi
Santtunen2.
"Ikuinen ongelma taas on se, ettei totuutta kokonaan tiedetä..."
Mielenkiintoista on se, että Santtu hipaisee tässä ongelmansa ratkaisua,
huomaamatta kuitenkaan sitä.
Ei naturalismin vika ole, ettei jumalaa saa olettaa, vaan naturalismin ei tarvitse
olettaa mitään yliluonnollista, minkälainen jumalakin on.
Naturalismin premissit eivät kerro mitään jumalista, oikeastaan siinä tilanteessa
että jumala tulee esittäytymään yksikäsitteisesti ihmiskunnalle, silloin on kai
premissien täydentäminen edessä naturalismissakin.
"Mutta kun toisaalta Jumala voi olla olemassa, silloin premissi silti olisikin väärä."
Mitä merkitsee se, että jumala voi olla olemassa?
Väljästi voisi vastata, että olisi loogisesti mahdollista, että jumala on olemassa.
Tietenkin sillä ehdolla, että jumalakäsite olisi loogisesti ristiriidaton.
Naturalismin premissit ainakin jumalan suhteen voisivat olla pätevät, koska ei
ole mitään pätevää perustetta olettaa jumalan olemassaolo.
Santtunen painottaa että, jumala plus kumppanit voivatkin olla olemassa,
pelkkä "voivatkin" ei riitä kovinkaan pitkälle, se on vain looginen mahdollisuus.
Sitten,
"Totuus, todellisuus voikin olla sellainen..."
Jälleen kerran Santtu hipaisee ratkaisua, mutta ei näe sitä.
Niin miten tämä ratkaistaan, ei B:n "esoteerisella logiikalla", eikä muulla uskonto
hömpällä. Tiede on "empiirisessä ansassa", eikä näe kunnolla ympärilleen.
Tämä on keksitty jo sata vuotta sitten, ratkaistaan mikä on todellisuuden logiikka.
R.Tuossa oletetaan, että Jumalan täytyy olla yliluonnollinen, mahdoton todellisuudessa. Tietenkään Jumala ei ole sellainen, vaan todellinen, jos kerran on olemassa.
Yliluonnollinen uskonnossa tarkoittaa vain ihmiselle yliluonnollista, ihmiselle ihmettä. Jumala taas pystyy tekemään sen, esim. ennustamaan tulevaisuutta, emme tiedä vielä miksi. Ehkä vain siksi, että määrää sen, säätää sen sellaiseksi kuin haluaa sitten kun sen aika on. Ihminen ei yhtä tarkasti pysty ennustamaan tulevaisuutta. Jumala pystyy luomaan hirmuliskon ja krokotiilin, ihminen ei. Vielä ainakaan.
Nämä kaksi ovat Jumalan omia todistuksia olemassaolostaan Raamatussa. Lisäksi rukousvastaukset ja hengelliset kokemukset. Jos joku vastaa, niin on olemassa.
Se on totta, että vallitsevan kristinuskon yliluonnollisen Jumalan mahdottomuuden nuo todistavat. Tuomelan todistus.santtunen2 kirjoitti:
Tuossa oletetaan, että Jumalan täytyy olla yliluonnollinen, mahdoton todellisuudessa. Tietenkään Jumala ei ole sellainen, vaan todellinen, jos kerran on olemassa.
Yliluonnollinen uskonnossa tarkoittaa vain ihmiselle yliluonnollista, ihmiselle ihmettä. Jumala taas pystyy tekemään sen, esim. ennustamaan tulevaisuutta, emme tiedä vielä miksi. Ehkä vain siksi, että määrää sen, säätää sen sellaiseksi kuin haluaa sitten kun sen aika on. Ihminen ei yhtä tarkasti pysty ennustamaan tulevaisuutta. Jumala pystyy luomaan hirmuliskon ja krokotiilin, ihminen ei. Vielä ainakaan.
Nämä kaksi ovat Jumalan omia todistuksia olemassaolostaan Raamatussa. Lisäksi rukousvastaukset ja hengelliset kokemukset. Jos joku vastaa, niin on olemassa.
Se on totta, että vallitsevan kristinuskon yliluonnollisen Jumalan mahdottomuuden nuo todistavat. Tuomelan todistus.Todellinen? Luuta ja lihaa?
- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Tuossa oletetaan, että Jumalan täytyy olla yliluonnollinen, mahdoton todellisuudessa. Tietenkään Jumala ei ole sellainen, vaan todellinen, jos kerran on olemassa.
Yliluonnollinen uskonnossa tarkoittaa vain ihmiselle yliluonnollista, ihmiselle ihmettä. Jumala taas pystyy tekemään sen, esim. ennustamaan tulevaisuutta, emme tiedä vielä miksi. Ehkä vain siksi, että määrää sen, säätää sen sellaiseksi kuin haluaa sitten kun sen aika on. Ihminen ei yhtä tarkasti pysty ennustamaan tulevaisuutta. Jumala pystyy luomaan hirmuliskon ja krokotiilin, ihminen ei. Vielä ainakaan.
Nämä kaksi ovat Jumalan omia todistuksia olemassaolostaan Raamatussa. Lisäksi rukousvastaukset ja hengelliset kokemukset. Jos joku vastaa, niin on olemassa.
Se on totta, että vallitsevan kristinuskon yliluonnollisen Jumalan mahdottomuuden nuo todistavat. Tuomelan todistus."Tietenkään Jumala ei ole sellainen, vaan todellinen, jos kerran on olemassa."
Mutta kun ei ole olemassa. Ethän sinäkään ole saanut yhtään todistetta yhdestäkään jumalasta. Luulisi olevan helppo homma kun niitä jumalia on miljoonia.
- Anonyymi
Logiikka ei riitä. Esimerkiksi säteilevällä uraanilla on puoliintumisaika, minä aikana se muuttaa muotoaan. Osoittautuu, että itse asiassa kaikki alkuaineet ovat epästabiileja. Tämä ei vielä riitä: protonilla on myös puoliintumisaika joskin pitkä. Fysiikan lait voivat siis muuttua pitkällä aikavälillä. On täysin mahdollista, että havaitsemamme universumi alkaa jossakin vaiheessa toimia eri tavalla kuin aiemmin. Looginen johtopäätös voi siis puoliintumisajan kuluttua vaihtaa tilaansa ts. olla ristiriidassa olemassa olevan universumin kanssa. Mitään keinoa ennustaa tällaista muutosta ei kuitenkaan ole vaan se voi tapahtua esim. kerran äärettömässä ajassa.
- Anonyymi
Anon.
"Logiikka ei riitä."
Et tainnut tavoittaa asian ydintä.
Jos fysiikan lait ovat tosia tai niiden muuttuminen ajan myötä on tosi,
niin silloin ne kuuluvat myös logiikan piiriin. Erityisesti todellisuuden logiikan.
R. Anonyymi kirjoitti:
Anon.
"Logiikka ei riitä."
Et tainnut tavoittaa asian ydintä.
Jos fysiikan lait ovat tosia tai niiden muuttuminen ajan myötä on tosi,
niin silloin ne kuuluvat myös logiikan piiriin. Erityisesti todellisuuden logiikan.
R.Niin just. Sama kosmologiassa. Jos universumi, kaikkeus on kaikki niin kaikki muut universumit ja paralleeliset universumit ja henkimaailmat ja Jumalan maailmat ja Jumalat kuuluvat siihen yhdessä, mikään ei ole ulkopuolella, ulkopuolta ei ole olemassakaan.
- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Niin just. Sama kosmologiassa. Jos universumi, kaikkeus on kaikki niin kaikki muut universumit ja paralleeliset universumit ja henkimaailmat ja Jumalan maailmat ja Jumalat kuuluvat siihen yhdessä, mikään ei ole ulkopuolella, ulkopuolta ei ole olemassakaan.
"...ulkopuolta ei ole olemassakaan."
Ja mistä sinä voit tämän tietää?
Tieteessä todellisuus on sellainen kuin on. Realismi.
- Anonyymi
Ja sinä olet tästä todellisuudesta pihalal kuin lumiukko. :D
Anonyymi kirjoitti:
Ja sinä olet tästä todellisuudesta pihalal kuin lumiukko. :D
Se on vaan väite, etten tiedä mistään mitään. Taidan vaan olla totuudesta paremmin jyvällä kuin tiedeuskoiset maallistuneet ateistit.
santtunen2 kirjoitti:
Se on vaan väite, etten tiedä mistään mitään. Taidan vaan olla totuudesta paremmin jyvällä kuin tiedeuskoiset maallistuneet ateistit.
Joo, sinähän tiedät, että punasiirtymä johtuu sivuttaisliikkeestä. Tiedeuskoiset maallistuneet ateistit eivät sitä voi tietää.
Höpölöps kirjoitti:
Joo, sinähän tiedät, että punasiirtymä johtuu sivuttaisliikkeestä. Tiedeuskoiset maallistuneet ateistit eivät sitä voi tietää.
Valehtelet taas väitteeni. Olen jo korjannut väitteesi. Kumma keskustelija.
- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Valehtelet taas väitteeni. Olen jo korjannut väitteesi. Kumma keskustelija.
Niin, korjasit kotisivujasi sillä tavalla, että otit ainakin tilapäisesti punasiirtymäsekoilusi pois sen jälkeen kun olin huomauttanut ja vääntänyt ambulanssin äänestä, että sivuttaisliike ei voi aiheuttaa punasiirtymää.
Mutta jo se että alun perin niin älytöntä juttua esitit, todistaa kyvyistäsi fysiikassa ja kosmologiassa.
Niin, asia ratkaistaan niin, että annetaan teistien tutkia niin, että olettavat Jumalan. Muut saavat jatkaa kuten ennenkin, olla olettamatta.
Tämä tapahtuu käytännössä niin, että tieteellisessä selittämisessä annetaan aina selitys neljällä tasolla, aineen tasolla, elämän tasolla, ihmisen tasolla ja henkimaailman ja Jumalan tasolla. Jolloin teoriasta tulee filosofinen.
Teorioissa on aina mukana kaikki nämä tasot, ja teorioiden testaamisessa ja vertailussa on aina nämä kaikki tasot. Aina tarkoittaa aina silloin kun on tarpeen.
Silloin on tarpeen, kun ihmisestä on kysymys. Fysiikassakin on sikäli ihmisestä kysymys, että ihmiset tekevät sitä fysiikkaa. Biologiassa on sikäli ihmisestä kysymys, että ihmiselläkin on keho, ruumis, fysiologia. Psykologia, sosiologia ja historia käsittelevät juuri ihmistä. Henkimaailma ja Jumala koskevat ihmistä monella tavalla, me tulemme Taivaan henkimaailmasta, menemme kuollessa kuolleiden henkimaailmaan, Jumalakin on ihminen, isolla Ii:llä: Ihminen. Ihminen on Jumalan kuva.
Tieteellinen selitys ilmiöille ei ole oikea, ennenkuin siinä on teologinen taso mukana.
Tehtävä on tietysti mahdoton, kun emme tunne Jumalaa ja hänen tekojaan.
Mutta voimme tehdä erilaisia teorioita. Kyllä niitä voi tehdä ja niitä voi monella tavalla arvioida. Siis aivan mahdoton tehtävä ei ole. Tehdään filosofisia ja teologisia teorioita, joissa on alemmat tasot myös mukana.
Luomiskertomus uudestaan, selitettynä. Joka tasolla.
Syövän syyt ja parantaminen. Joka tasolla.
Talvisodan syyt ja kulku. Joka tasolla.
Näin joka asiassa.- Anonyymi
Santtunen2
"Tieteellinen selitys ilmiöille ei ole oikea, ennenkuin siinä on teologinen taso mukana."
Ei taida olla totta.
Tieteellinen kuvaus on loogisesti riippumaton teologisesta kuvauksesta.
Ja toiseksi, jumalan käsite on niin huonosti määritelty, ettei sitä voi käyttää.
Et ole älyllisesti rehellinen. Vääntelet käsitteiden merkityksiä.
R. Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2
"Tieteellinen selitys ilmiöille ei ole oikea, ennenkuin siinä on teologinen taso mukana."
Ei taida olla totta.
Tieteellinen kuvaus on loogisesti riippumaton teologisesta kuvauksesta.
Ja toiseksi, jumalan käsite on niin huonosti määritelty, ettei sitä voi käyttää.
Et ole älyllisesti rehellinen. Vääntelet käsitteiden merkityksiä.
R.Naturalismilla ja minun filosofiallani on todellakin erilaiset maalitolpat ja käsitemäärittelyt.
Tiedeuskoiset ovat maallistuneita ja ateistisia ja pitävät sellaisia määritelmiä dogmaattisesti ainoina oikeina ja lyttäävät niillä toisinajattelijoita. Väärät maalitolpat ja käsite määrittelyt ovat siellä, ja määrääminen, diktatuuri, missä vaan pystyvät. Yliopistossa ei sellaista diktatuuria ole, vain tietty hegemonia luonnollisista syistä. Aina jokin suunta on valtavirta. Se sitten vaihtuu välillä, eikä koskaan ole ainoa, eikä dogmaattinen.
Politiikassa taas jokin linja on valittava, puolueessa tai valtiossa ei voi vetää kahta linjaa yhtä aikaa. Päätökset on tehtävä ja toteutettava.
Jumalan määritelmä on selvä. Kaikkeuden Korkein Olento, universumin päällikkö, kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä. Koska ne kolme ovat ristiriitaisia, niitä ei voi pitää loogisesti absoluuttisina. Tietysti on muitakin käsityksiä, jokainen tutkii omansa pohjalta.
Ja jos GR, suhteellisuusteoria on täysin tosi, tällaista Jumalaa ei voi olla, koska universumin johtaminen vaatii yli valonnopeudella liikkumista, ainakin informaatiolle.
Tämän liikkumisen ratkaisee henkimaailmojen ja Jumalan maailmojen olemassaolo, niiden todellisuus. Universumi ei ole pelkkää aineellista maailmaa, kuten nykyinen fysiikkamme käytännössä olettaa yleensä. Kvanttifysiikka on jo rikkonut tämän rajan. Ja kosmologia tulee rikkomaan, kun päästään BB teoriasta. Ja evoluutioteoria, kun siihen liitetään luominen. Ja muinaisten kulttuurien tutkimus. Ja elämän ja kulttuurien tutkimus muualla avaruudessa.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Naturalismilla ja minun filosofiallani on todellakin erilaiset maalitolpat ja käsitemäärittelyt.
Tiedeuskoiset ovat maallistuneita ja ateistisia ja pitävät sellaisia määritelmiä dogmaattisesti ainoina oikeina ja lyttäävät niillä toisinajattelijoita. Väärät maalitolpat ja käsite määrittelyt ovat siellä, ja määrääminen, diktatuuri, missä vaan pystyvät. Yliopistossa ei sellaista diktatuuria ole, vain tietty hegemonia luonnollisista syistä. Aina jokin suunta on valtavirta. Se sitten vaihtuu välillä, eikä koskaan ole ainoa, eikä dogmaattinen.
Politiikassa taas jokin linja on valittava, puolueessa tai valtiossa ei voi vetää kahta linjaa yhtä aikaa. Päätökset on tehtävä ja toteutettava.
Jumalan määritelmä on selvä. Kaikkeuden Korkein Olento, universumin päällikkö, kaikkivaltias, hyvä ja kaikkitietävä. Koska ne kolme ovat ristiriitaisia, niitä ei voi pitää loogisesti absoluuttisina. Tietysti on muitakin käsityksiä, jokainen tutkii omansa pohjalta.
Ja jos GR, suhteellisuusteoria on täysin tosi, tällaista Jumalaa ei voi olla, koska universumin johtaminen vaatii yli valonnopeudella liikkumista, ainakin informaatiolle.
Tämän liikkumisen ratkaisee henkimaailmojen ja Jumalan maailmojen olemassaolo, niiden todellisuus. Universumi ei ole pelkkää aineellista maailmaa, kuten nykyinen fysiikkamme käytännössä olettaa yleensä. Kvanttifysiikka on jo rikkonut tämän rajan. Ja kosmologia tulee rikkomaan, kun päästään BB teoriasta. Ja evoluutioteoria, kun siihen liitetään luominen. Ja muinaisten kulttuurien tutkimus. Ja elämän ja kulttuurien tutkimus muualla avaruudessa.Santtunen2
"Naturalismilla ja minun filosofiallani on todellakin erilaiset maalitolpat ja käsitemäärittelyt."
Siis pelaatte aivan eri peliä ihmispelaajia vastaan.
Teistit eivät ole siinä asemassa, jossa määritellään tiedepelin säännöt.
Tiedeihmiset eivät yksinkertaisesti ole kiinnostuneita jumalista, jotkut
voivat olla ateisteja, suurin osa ei vain välitä. Tuo miten käytät ateistitermiä
on amerikkalainen propagandatermi.
Yliopistossa ollaan oppimassa, siellä voi ajatus lentää, sen jälkeen ollaan
ammattilaisia ja epäoleellisuudet eivät kuulu tiedekäsitteistöön.
"Jumalan määritelmä on selvä. Koska ne kolme ovat ristiriitaisia, niitä ei voi pitää loogisesti absoluuttisina."
Loogisesti absoluuttisia?
Koska ne ovat ristiriitaisia, ne ovat käyttökelvottomia. Ei mitään absoluuttisia.
Jumalakäsite on vain määritelty kehnosti, ei mitään muuta.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa, loogisesti riippumaton?
Siihen on turha manata mitään propagandaa.
R. Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2
"Naturalismilla ja minun filosofiallani on todellakin erilaiset maalitolpat ja käsitemäärittelyt."
Siis pelaatte aivan eri peliä ihmispelaajia vastaan.
Teistit eivät ole siinä asemassa, jossa määritellään tiedepelin säännöt.
Tiedeihmiset eivät yksinkertaisesti ole kiinnostuneita jumalista, jotkut
voivat olla ateisteja, suurin osa ei vain välitä. Tuo miten käytät ateistitermiä
on amerikkalainen propagandatermi.
Yliopistossa ollaan oppimassa, siellä voi ajatus lentää, sen jälkeen ollaan
ammattilaisia ja epäoleellisuudet eivät kuulu tiedekäsitteistöön.
"Jumalan määritelmä on selvä. Koska ne kolme ovat ristiriitaisia, niitä ei voi pitää loogisesti absoluuttisina."
Loogisesti absoluuttisia?
Koska ne ovat ristiriitaisia, ne ovat käyttökelvottomia. Ei mitään absoluuttisia.
Jumalakäsite on vain määritelty kehnosti, ei mitään muuta.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa, loogisesti riippumaton?
Siihen on turha manata mitään propagandaa.
R.Siinä se just on. Tiede ihmiset ja tiede ovat eri asia.
Yliopistot nimenomaan määrittelevät.
Ateismi on sitä, että ajattelee, ettei Jumala ole olemassa. Tietysti on erilaisia ateisteja ja sanaa käytetään monella tavalla.Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2
"Naturalismilla ja minun filosofiallani on todellakin erilaiset maalitolpat ja käsitemäärittelyt."
Siis pelaatte aivan eri peliä ihmispelaajia vastaan.
Teistit eivät ole siinä asemassa, jossa määritellään tiedepelin säännöt.
Tiedeihmiset eivät yksinkertaisesti ole kiinnostuneita jumalista, jotkut
voivat olla ateisteja, suurin osa ei vain välitä. Tuo miten käytät ateistitermiä
on amerikkalainen propagandatermi.
Yliopistossa ollaan oppimassa, siellä voi ajatus lentää, sen jälkeen ollaan
ammattilaisia ja epäoleellisuudet eivät kuulu tiedekäsitteistöön.
"Jumalan määritelmä on selvä. Koska ne kolme ovat ristiriitaisia, niitä ei voi pitää loogisesti absoluuttisina."
Loogisesti absoluuttisia?
Koska ne ovat ristiriitaisia, ne ovat käyttökelvottomia. Ei mitään absoluuttisia.
Jumalakäsite on vain määritelty kehnosti, ei mitään muuta.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa, loogisesti riippumaton?
Siihen on turha manata mitään propagandaa.
R.Yliopistot ovat vapaita, vaikka jokin koulukunta on vallassa, valtavirtaa, kaikki muutkin filosofisesti järkevät koulukunnat ovat sallittuja.
- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Siinä se just on. Tiede ihmiset ja tiede ovat eri asia.
Yliopistot nimenomaan määrittelevät.
Ateismi on sitä, että ajattelee, ettei Jumala ole olemassa. Tietysti on erilaisia ateisteja ja sanaa käytetään monella tavalla.Santtunen2
"Siinä se just on. Tiede ihmiset ja tiede ovat eri asia."
On syytä ollakin eri asioita, ihmiset tekevät tiedettä, ei tiede puussa kasva.
Ihmiset tekevät myös uskonnon.
Uskonnoissa, niissä "ilmoitukset" ovat loogisia postulaatteja.
Siinä on eräs peruste jumalan olemassaolon kieltämiselle, ihmisten keksintönä.
Johan paavin valinta on melkein todiste ettei jumalaa ole, valinta on vain poliittista
suhmurointia.
Mutta mitä merkitsee,
"Tieteellinen kuvaus on loogisesti riippumaton teologisesta kuvauksesta."
R. Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2
"Siinä se just on. Tiede ihmiset ja tiede ovat eri asia."
On syytä ollakin eri asioita, ihmiset tekevät tiedettä, ei tiede puussa kasva.
Ihmiset tekevät myös uskonnon.
Uskonnoissa, niissä "ilmoitukset" ovat loogisia postulaatteja.
Siinä on eräs peruste jumalan olemassaolon kieltämiselle, ihmisten keksintönä.
Johan paavin valinta on melkein todiste ettei jumalaa ole, valinta on vain poliittista
suhmurointia.
Mutta mitä merkitsee,
"Tieteellinen kuvaus on loogisesti riippumaton teologisesta kuvauksesta."
R.Teologinen kuvaus on tieteellinen, jos teologia on tiedettä.
Minusta tieteellinen selitys vaati joka tason selityksen. Teologinen on ylin, fysikaalinen alin.
Naturalismissa ollaan tietysti eri mieltä. Samoin positivismissa ja postmodernismissa, siis nihilismiissä.santtunen2 kirjoitti:
Teologinen kuvaus on tieteellinen, jos teologia on tiedettä.
Minusta tieteellinen selitys vaati joka tason selityksen. Teologinen on ylin, fysikaalinen alin.
Naturalismissa ollaan tietysti eri mieltä. Samoin positivismissa ja postmodernismissa, siis nihilismiissä.Mutta teillä mormoneillahan fysikaalinen on ylin. Jopa jumalanne on luulihaklöntti.
- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Teologinen kuvaus on tieteellinen, jos teologia on tiedettä.
Minusta tieteellinen selitys vaati joka tason selityksen. Teologinen on ylin, fysikaalinen alin.
Naturalismissa ollaan tietysti eri mieltä. Samoin positivismissa ja postmodernismissa, siis nihilismiissä.Santtunen2.
"Teologinen kuvaus on tieteellinen, jos teologia on tiedettä."
Siis mitä teologia tieteenä tutkii, wikin mukaan:
"uskontoa, erityisesti kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva oppiala."
Tällä ei ole mitään tekemistä todellisuutta tutkivien tieteenalojen kanssa.
Teologia ei tuo mitään lisäarvoa todellisuuden tutkimukseen, päinvastoin
voi käydä jos tiede osoittaa ettei jumalaa ole olemassa.
Teologinen on kaikkea muuta kuin ylin taso, no ehkä tunkkaisessa läpi
uskonnollisessa maassa missä papit hallitsevat.
Teologinen kuvaus on loogisesti riippumaton tieteellisestä kuvauksesta.
R. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2.
"Teologinen kuvaus on tieteellinen, jos teologia on tiedettä."
Siis mitä teologia tieteenä tutkii, wikin mukaan:
"uskontoa, erityisesti kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva oppiala."
Tällä ei ole mitään tekemistä todellisuutta tutkivien tieteenalojen kanssa.
Teologia ei tuo mitään lisäarvoa todellisuuden tutkimukseen, päinvastoin
voi käydä jos tiede osoittaa ettei jumalaa ole olemassa.
Teologinen on kaikkea muuta kuin ylin taso, no ehkä tunkkaisessa läpi
uskonnollisessa maassa missä papit hallitsevat.
Teologinen kuvaus on loogisesti riippumaton tieteellisestä kuvauksesta.
R.Todellisuus ei ole pelkästään fysiikkaa. Myös taloustiede, maantiede, historia ja politiikka ovat todellisuutta. Ja niitä usko ja jopa uskonto leimaa tai jopa osittain hallinnoi.
Teologia ei ehkä fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan ole sidoksissa, mutta voisi olla jos Raamattua tahdottaisiin käyttää luovalla tavalla kieliä tulkiten.
Jumala teki taivaanvahvuuden erottamaan vedet vesistä.....
Tämä voidaan käsittää veden kaavaksi H2O.
H - O - H
Eli vety olisi vedet ja happi taivaanvahvuus.
Tällaisia juttuja ei tehdä koska kemia on se joka selvitti aineen rakennetta selkeään muotoon eikä raamatusta ollut siihen apua. Jälkikäteen on hyvä kyllä havainnollistaa että Raamattua voidaan käyttää kemian opiskelun innostamiseen. Mutta kunnian saa kyllä tiede aineen rakenteen selvittämisestä.
Eräät teokset hengelliset pragmaattisesti tutkittuna ovat saattaneet innoittaa eräisiin fysiikan teorioihin. Ja jopa kaavoihin. Ei ne ole täysin hyödyttömiä. Mutta en nyt tarkoita Raamattua vaan muita viisaita teoksia. Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2.
"Teologinen kuvaus on tieteellinen, jos teologia on tiedettä."
Siis mitä teologia tieteenä tutkii, wikin mukaan:
"uskontoa, erityisesti kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva oppiala."
Tällä ei ole mitään tekemistä todellisuutta tutkivien tieteenalojen kanssa.
Teologia ei tuo mitään lisäarvoa todellisuuden tutkimukseen, päinvastoin
voi käydä jos tiede osoittaa ettei jumalaa ole olemassa.
Teologinen on kaikkea muuta kuin ylin taso, no ehkä tunkkaisessa läpi
uskonnollisessa maassa missä papit hallitsevat.
Teologinen kuvaus on loogisesti riippumaton tieteellisestä kuvauksesta.
R.Teologia tutkii Jumalaa, kertoo mitä hänestä ja hänen toimistaan uskotaan ja tiedetään.
Sosiologia yhteiskuntaa.
Psykologia ihmistä.
Biologia elämää.
Fysiikka ainetta ja energiaa.
Siinä ne tasot. Jumala ylin, aine alin. Teisti ei jätä ylintä pois, ateisti jättää. Tieteellinen tutkimus ja selittäminen pitäisi tehdä aina kaikilla viidellä tasolla. Tietysti oleelliset tasot painottuen asiasta riippuen enemmän kuin toiset. Ei fysiikan tutkimuksessa yleensä noita muita tasoja tarvitakaan, paitsi että fyysikko on ihminen ja erehtyväinen. Ihmisen kohdalla tarvitaan kaikki tasot. Kun teologinen taso tulee mukaan, tutkimus lakkaa olemasta eksaktia, asiat muuttuvat monimutkaisiksi.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Teologia tutkii Jumalaa, kertoo mitä hänestä ja hänen toimistaan uskotaan ja tiedetään.
Sosiologia yhteiskuntaa.
Psykologia ihmistä.
Biologia elämää.
Fysiikka ainetta ja energiaa.
Siinä ne tasot. Jumala ylin, aine alin. Teisti ei jätä ylintä pois, ateisti jättää. Tieteellinen tutkimus ja selittäminen pitäisi tehdä aina kaikilla viidellä tasolla. Tietysti oleelliset tasot painottuen asiasta riippuen enemmän kuin toiset. Ei fysiikan tutkimuksessa yleensä noita muita tasoja tarvitakaan, paitsi että fyysikko on ihminen ja erehtyväinen. Ihmisen kohdalla tarvitaan kaikki tasot. Kun teologinen taso tulee mukaan, tutkimus lakkaa olemasta eksaktia, asiat muuttuvat monimutkaisiksi.Santtunen2
"Teologia tutkii Jumalaa, kertoo mitä hänestä ja hänen toimistaan uskotaan ja tiedetään."
Jumala on loogisesti katsottuna lähinnä äärimmäisen spekulatiivinen käsite.
Ei siis edes olio, josta voisi tietää jotakin, teologia tutkii lähinnä kertomuksia
jumalasta. siis jumalakäsitettä.
Ei voi sanoa, että mitä hänestä tiedetään. Ei yhtään mitään. Vain kertomuksia.
Kaikki muut mitä luettelit sen jälkeen, voi hyvinkin olla tiedettä, mutta teologia
on vain pappien ammattikoulu. En tässä väheksy pappeja tai ammattikouluja.
Kun teologia tulee mukaan, tutkimus hämärtyy, asiat muuttuvat hämäriksi,
koska jumalakäsite on niin sekava, että sen logiikka saa kaiken sekavaksi.
Tieteen käsitteenmuodostuksen pitää olla niin tarkka, ettei sinne viedä mitään
spekulatiivisiä käsitteitä.
Onko sinulta jäänyt näin selvä ja yksinkertainen asia ymmärtämättä filosofina??
Eihän tieteessä ole hääräämässä Kärpästen herraakaan Beelzebubia.
R. Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2
"Teologia tutkii Jumalaa, kertoo mitä hänestä ja hänen toimistaan uskotaan ja tiedetään."
Jumala on loogisesti katsottuna lähinnä äärimmäisen spekulatiivinen käsite.
Ei siis edes olio, josta voisi tietää jotakin, teologia tutkii lähinnä kertomuksia
jumalasta. siis jumalakäsitettä.
Ei voi sanoa, että mitä hänestä tiedetään. Ei yhtään mitään. Vain kertomuksia.
Kaikki muut mitä luettelit sen jälkeen, voi hyvinkin olla tiedettä, mutta teologia
on vain pappien ammattikoulu. En tässä väheksy pappeja tai ammattikouluja.
Kun teologia tulee mukaan, tutkimus hämärtyy, asiat muuttuvat hämäriksi,
koska jumalakäsite on niin sekava, että sen logiikka saa kaiken sekavaksi.
Tieteen käsitteenmuodostuksen pitää olla niin tarkka, ettei sinne viedä mitään
spekulatiivisiä käsitteitä.
Onko sinulta jäänyt näin selvä ja yksinkertainen asia ymmärtämättä filosofina??
Eihän tieteessä ole hääräämässä Kärpästen herraakaan Beelzebubia.
R.Tuo on naturalistinen käsitys teologiasta, että teologia tutkii vain käsityksiä Jumalasta. Teologia kyllä tutkii nimenomaan sitä, mikä on oikea käsitys Jumalasta myös. Onko Jumala olemassa ja jos on, niin minkälainen Jumala on, mitä hänestä tiedetään tai väitetään ja uskotaan missäkin uskonnossa. Ja vertaillaan näitä käsityksiä.
Teologiaa on siis pakko tutkia sekä ateistiselta, naturalistiselta että agnostiselta että teistiseltä pohjalta. Kun ei kerran tiedetä onko Jumalaa vai ei.
Valtava joukko teologeja, enemmistö, tutkii jonkin kirkon tunnustukselliselta pohjalta. Ateistien pieni vähemmistö yrittää turhaan kieltää heitä tutkimasta. Tutkimus vaan jatkuu ja jatkuu.
Kumma juttu.
Minä tutkin teistiseltä pohjalta. Minä myös. Yrittävät kovasti tässä määrätä, etten saisi tehdä niin filosofina ja tieteessä, teologiassa.
Eivät tajua ollenkaan, ettei heidän määräämisellään ole meihin mitään vaikutusta. Ei onnistu tuon pienen sinnikkään joukon määräily ollenkaan.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Tuo on naturalistinen käsitys teologiasta, että teologia tutkii vain käsityksiä Jumalasta. Teologia kyllä tutkii nimenomaan sitä, mikä on oikea käsitys Jumalasta myös. Onko Jumala olemassa ja jos on, niin minkälainen Jumala on, mitä hänestä tiedetään tai väitetään ja uskotaan missäkin uskonnossa. Ja vertaillaan näitä käsityksiä.
Teologiaa on siis pakko tutkia sekä ateistiselta, naturalistiselta että agnostiselta että teistiseltä pohjalta. Kun ei kerran tiedetä onko Jumalaa vai ei.
Valtava joukko teologeja, enemmistö, tutkii jonkin kirkon tunnustukselliselta pohjalta. Ateistien pieni vähemmistö yrittää turhaan kieltää heitä tutkimasta. Tutkimus vaan jatkuu ja jatkuu.
Kumma juttu.
Minä tutkin teistiseltä pohjalta. Minä myös. Yrittävät kovasti tässä määrätä, etten saisi tehdä niin filosofina ja tieteessä, teologiassa.
Eivät tajua ollenkaan, ettei heidän määräämisellään ole meihin mitään vaikutusta. Ei onnistu tuon pienen sinnikkään joukon määräily ollenkaan.Santtunen2
"Tuo on naturalistinen käsitys teologiasta, että teologia tutkii vain käsityksiä Jumalasta. Teologia kyllä tutkii nimenomaan sitä, mikä on oikea käsitys Jumalasta myös."
Niin kertomuksista. Aivan kuin teologia tietäisi mikä on oikea käsitys jumalasta,
ei kai jumalan omista ilmoituksista, siinähän on kehämääritelmä mukana.
Wikissä eräs määritelmä, "Nykyaikana eräs teologian määritelmä on, että
teologia on kristinuskoa tai erityisesti kristinuskoa koskevien käsitysten
järjestelmällistä tarkastelua, erilaisten uskonnollisten käsitysten erittelyä ja
vertailua."
Onko tämä saman tason tutkimista kuin, kansanrunous, tarut, lohikäärmeet, scifi,
niitäkin tutkitaan. Niitä kutsutaan tutkimusalaksi.
Tämä tuntuu selvältä, teologia tutkii jumalan käsitettä ja uskon käsitettä ei jumalaa itseään. Jumala on filosofia aiheena menettänyt paljon mielenkiintoaan, se ei
ole enää pääaihe filosofiassa, paitsi tietysti teistifilosofien keskuudessa, jotka
yrittävät työntää sitä tieteeseen
Jos tiedät mikä käsite on?
Allekirjoittanut ei ole naturalismin kannattaja, allekirjoitus viittaa realismiin.
R. Anonyymi kirjoitti:
Santtunen2
"Tuo on naturalistinen käsitys teologiasta, että teologia tutkii vain käsityksiä Jumalasta. Teologia kyllä tutkii nimenomaan sitä, mikä on oikea käsitys Jumalasta myös."
Niin kertomuksista. Aivan kuin teologia tietäisi mikä on oikea käsitys jumalasta,
ei kai jumalan omista ilmoituksista, siinähän on kehämääritelmä mukana.
Wikissä eräs määritelmä, "Nykyaikana eräs teologian määritelmä on, että
teologia on kristinuskoa tai erityisesti kristinuskoa koskevien käsitysten
järjestelmällistä tarkastelua, erilaisten uskonnollisten käsitysten erittelyä ja
vertailua."
Onko tämä saman tason tutkimista kuin, kansanrunous, tarut, lohikäärmeet, scifi,
niitäkin tutkitaan. Niitä kutsutaan tutkimusalaksi.
Tämä tuntuu selvältä, teologia tutkii jumalan käsitettä ja uskon käsitettä ei jumalaa itseään. Jumala on filosofia aiheena menettänyt paljon mielenkiintoaan, se ei
ole enää pääaihe filosofiassa, paitsi tietysti teistifilosofien keskuudessa, jotka
yrittävät työntää sitä tieteeseen
Jos tiedät mikä käsite on?
Allekirjoittanut ei ole naturalismin kannattaja, allekirjoitus viittaa realismiin.
R.Naturalismi ei ole realismia, vaikka väittää niin. Tutkitaan juuri havaintoja ja käsityksiä, ikäänkuin todellisuutta ei olisi, ja todellisuudessa ei saa olla Jumalaa, luomista ja henkimaailmaa, vaikka ihan hyvin voi olla.
Kun tutkimus on vaikeaa niin jätetään tekemättä. Sellaista on ateismi, naturalismi ja empirismi.
Tiede taas on realistista, todellisuus on juuri sellaista kuin on. Jos siinä on Jumala niin sitten on. Ei ole vielä sellaista tietoa, ettei Jumalaa ole. Silloin ei saa jättää pois. Jumala on mukana jo, edelleen, ei tarvi tunkea tieteeseen. Naturalismissa ei ole, mutta se on niin vain naturalismissa, ei tieteessä.
Tonttujen ja joulupukkien kanssa on eri juttu, eivät ole mitenkään oleellisesti verrannollisia Jumalan kanssa.Anonyymi kirjoitti:
Todellisuus ei ole pelkästään fysiikkaa. Myös taloustiede, maantiede, historia ja politiikka ovat todellisuutta. Ja niitä usko ja jopa uskonto leimaa tai jopa osittain hallinnoi.
Teologia ei ehkä fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan ole sidoksissa, mutta voisi olla jos Raamattua tahdottaisiin käyttää luovalla tavalla kieliä tulkiten.
Jumala teki taivaanvahvuuden erottamaan vedet vesistä.....
Tämä voidaan käsittää veden kaavaksi H2O.
H - O - H
Eli vety olisi vedet ja happi taivaanvahvuus.
Tällaisia juttuja ei tehdä koska kemia on se joka selvitti aineen rakennetta selkeään muotoon eikä raamatusta ollut siihen apua. Jälkikäteen on hyvä kyllä havainnollistaa että Raamattua voidaan käyttää kemian opiskelun innostamiseen. Mutta kunnian saa kyllä tiede aineen rakenteen selvittämisestä.
Eräät teokset hengelliset pragmaattisesti tutkittuna ovat saattaneet innoittaa eräisiin fysiikan teorioihin. Ja jopa kaavoihin. Ei ne ole täysin hyödyttömiä. Mutta en nyt tarkoita Raamattua vaan muita viisaita teoksia.> H - O - H
Eli vety olisi vedet ja happi taivaanvahvuus.
Hoh! Eli siis heh!santtunen2 kirjoitti:
Naturalismi ei ole realismia, vaikka väittää niin. Tutkitaan juuri havaintoja ja käsityksiä, ikäänkuin todellisuutta ei olisi, ja todellisuudessa ei saa olla Jumalaa, luomista ja henkimaailmaa, vaikka ihan hyvin voi olla.
Kun tutkimus on vaikeaa niin jätetään tekemättä. Sellaista on ateismi, naturalismi ja empirismi.
Tiede taas on realistista, todellisuus on juuri sellaista kuin on. Jos siinä on Jumala niin sitten on. Ei ole vielä sellaista tietoa, ettei Jumalaa ole. Silloin ei saa jättää pois. Jumala on mukana jo, edelleen, ei tarvi tunkea tieteeseen. Naturalismissa ei ole, mutta se on niin vain naturalismissa, ei tieteessä.
Tonttujen ja joulupukkien kanssa on eri juttu, eivät ole mitenkään oleellisesti verrannollisia Jumalan kanssa.Tontut ja joulupukit ovat täysin verrannollisia Ollin luulihaklönttijumalan kanssa.
- Anonyymi
Onko looginen johtopäätös looginen, vai vain tyydyttävä tunne, jota vahvistetaan ja suojellaan sille suotuisilla perusteluilla, sekä kiistämällä epämukavalta tuntuvat tiedot?
Ehkä todellisuudesta on muodostunut liian vahvasti käsitys, että se on jokin etäinen "tuntematon määränpää", niin mitä oikeastaan tässä ollaan etsimässä, millä keinoilla, mikä on oikea suunta? Eikö loogisinta olisi ymmärtää, että todellisuuden sijaan me etsimme aina uusia tapoja selittää sitä, koska aiemmin tyytyväisyyttä aiheuttaneet selitykset eivät enää syystä tai toisesta ole tyydyttäviä ja tarvitsemme uuden tyydytystä antavan selityksen? Vaivaako meitä krooninen epäilys tai jopa ymmärrys, ettei itse luomamme tieto vastaa todellisuutta, sekä epäilys tai ymmärrys, ettei rajallisella ihmisellä ole mahdollisuutta löytääkään sitä "tuntematonta todellisuutta" ja siksi kehittelemme korvikkeita? Onko todellisuuden etsimisestä tullut osittain todellisuuden epätoivoista jahtaamista?Se on empirismiä ja subjektiivista idealismia ja nihilismiä, että sitä totuutta ja todellisuutta ei olisikaan sitten olemassa, että on vain käsityksiä siitä. Ei, kyllä se on olemassa: realismi.
Se on totta, että on erilaisia näkökulmia siihen. Ja tiede vaan lähestyy sitä, ei ole kaikessa vielä päässyt perille. Hyvin paljon on asioita, missä ei tiedetä, mikä olisi oikea käsitys.
Nämä ovat ikuisia kysymyksiä. Naturalismia ja empirismiä ei saa ottaa dogmaattisesti. Eikä yliopistossa otetakaan. Siellä saa kaikki kukat kukkia ikuisesti, ja ovat kukkineet. Ei tule inkvisiitiota, ei Hitleriä, ei Stalinia, ei Trumpia sirppeineen (Mao) leikkaamaan. Vain totuus, todellisuus itse.
Yritys määrätä tiedettä on aina kova, mutta tuomittu epäonnistumaan. Se pyörii sittenkin (Galilei). Ja tänä päivänä ACG: BB teoria universumista on väärä.santtunen2 kirjoitti:
Se on empirismiä ja subjektiivista idealismia ja nihilismiä, että sitä totuutta ja todellisuutta ei olisikaan sitten olemassa, että on vain käsityksiä siitä. Ei, kyllä se on olemassa: realismi.
Se on totta, että on erilaisia näkökulmia siihen. Ja tiede vaan lähestyy sitä, ei ole kaikessa vielä päässyt perille. Hyvin paljon on asioita, missä ei tiedetä, mikä olisi oikea käsitys.
Nämä ovat ikuisia kysymyksiä. Naturalismia ja empirismiä ei saa ottaa dogmaattisesti. Eikä yliopistossa otetakaan. Siellä saa kaikki kukat kukkia ikuisesti, ja ovat kukkineet. Ei tule inkvisiitiota, ei Hitleriä, ei Stalinia, ei Trumpia sirppeineen (Mao) leikkaamaan. Vain totuus, todellisuus itse.
Yritys määrätä tiedettä on aina kova, mutta tuomittu epäonnistumaan. Se pyörii sittenkin (Galilei). Ja tänä päivänä ACG: BB teoria universumista on väärä.Sinulla on kova yritys määrätä tiedettä. Jos et ymmärrä jotain aisaa, sitä ei ole. Sitähän tarkoitat tuolla realismillasi.
> Ei tule inkvisiitiota, ei Hitleriä, ei Stalinia, ei Trumpia sirppeineen (Mao) leikkaamaan.
Mutta Olli "Santtunen" ja joseph smith tulevat...
- Anonyymi
Ajatella, jos päästäisi hetkeksi irti jumalasta ja tulisi ulos luolasta.
Matkalla ulos voisi katsella kaikkea, mistä ne varjot muodostuivat.
Voihan se olla, että luolassa eläneen aistit ylikuormittuisivat päivänvalossa?
Tulisi turvaton olo eikä näkisi mitään.
Ehkä se on parempi toisten pysyä vaan luolassa.
Ei sitä ole kukaan kieltämässä.Sitä ei nykyään enää kielletä, että haluaa pysyä luolassa. Uskonnonvapaus. Mutta naturalismi ja ateismi väittävät, että se on koko totuus, luolan ulkopuolta, henkimaailmaa ja Jumalaa ei ole olemassakaan, ainakaan siitä ei ole havaintoja eikä sitä voi tieteellisesti tutkia.
Kuitenkin teologian laitoksilla joka uskonnon piirissä on hyllymetrittäin tunnustuksellista teologia, joissa Jumala oletetaan ja jopa Jeesukseen uskotaan, ja joka katsotaan tieteelliseksi, teologiseksi tutkimukseksi.
Filosofit ovat harvoin yksimielisiä, mutta ovat varsin yksimielisiä siitä, että Jumalan olemassaolo ei todistu vielä kumpaankaan suuntaan. Vain agnostismi todistuu. Mutta ateistit ja teistit tekevät tästä eri johtopäätöksen. Ateistien mielestä siitä ja kaikesta seuraa, ettei Jumalan olettaminen ole tieteellistä. Teistien mielestä siitä ja kaikesta seuraa, että Jumalan saa olettaa tieteessä, koska se kerran on mahdollista. Muutenhan voi käydä niin, että lapsi menee pesuveden mukana.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Sitä ei nykyään enää kielletä, että haluaa pysyä luolassa. Uskonnonvapaus. Mutta naturalismi ja ateismi väittävät, että se on koko totuus, luolan ulkopuolta, henkimaailmaa ja Jumalaa ei ole olemassakaan, ainakaan siitä ei ole havaintoja eikä sitä voi tieteellisesti tutkia.
Kuitenkin teologian laitoksilla joka uskonnon piirissä on hyllymetrittäin tunnustuksellista teologia, joissa Jumala oletetaan ja jopa Jeesukseen uskotaan, ja joka katsotaan tieteelliseksi, teologiseksi tutkimukseksi.
Filosofit ovat harvoin yksimielisiä, mutta ovat varsin yksimielisiä siitä, että Jumalan olemassaolo ei todistu vielä kumpaankaan suuntaan. Vain agnostismi todistuu. Mutta ateistit ja teistit tekevät tästä eri johtopäätöksen. Ateistien mielestä siitä ja kaikesta seuraa, ettei Jumalan olettaminen ole tieteellistä. Teistien mielestä siitä ja kaikesta seuraa, että Jumalan saa olettaa tieteessä, koska se kerran on mahdollista. Muutenhan voi käydä niin, että lapsi menee pesuveden mukana.Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-852)
1) Ensimmäinen syy siihen, että tieteessä ei oleteta Jumalaa on se, että Occam:in periaate leikkaa sen - aivan oikein - pois, koska on äärimmäisen paljon yksinkertaisempaa olla olettamatta Jumalaa, kuin olettaa se, koska Jumalalla oletetaan tyypillisissä Jumala-uskomuksissa olevan yliluonnollisia, epämääräisiä, ristiriitaisia ja tuntemattomia ominaisuuksia.
2) Toinen syy on se, että yliluonnolliset asiat eivät voi olla relevantteja tieteen tutkimuskohteita, koska niistä ei kyetä tuottamaan tieteellistä tietoa.
Jumalan olettamiseen ei siis ole mitään hyvää syytä tieteessä, vaan kyseinen oletus johtaisi vain hyödyttömään ristiriitaiseen kompleksisuuteen, eikä tiede kuitenkaan kykenisi tuottamaan mitään luotettavaa tietoa yliluonnollisista asioista, riippumatta siitä, että onko niitä olemassa vai ei, koska ei ole mitään keinoa kontrolloida niiden vaikutuksia luotettavasti, eikä niiden olettaminen osana tieteellisiä malleja siis voi olla tieteellistä, mikä siis on syy siihen, että tieteessä ei oleteta Jumalaa.
Teologiassa toisaalta ei tutkita Jumalaa tai jumalia, vaan joidenkin ihmisten olettamia jumalia koskevia uskomuksia. Jumalaa tai jumalia ei siis tarvitse, eikä kannata olettaa edes teologiassakaan, koska teologia ei siis tutki jumalia, koska jumalia ei voida tutkia tieteellisesti, koska tyypillisissä tutkittavissa uskomuksissa niillä oletetaan olevan yliluonnollisia ominaisuuksia.
Toisaalta, jos tutkitaan sellaisia uskomuksia, joissa ei oleteta sellaisia "jumalia", joilla on yliluonnollisia ominaisuuksia, niin ne eivät ole oikeita jumalia, vaan jotain muuta, jolloin niitä potentiaalisesti voitaisiin tutkia tieteellisesti edellyttäen, että niistä kyettäisiin tuottamaan luotettavia havaintoja tai mittaustuloksia.
Jumalaa tai muitakaan sellaisia olentoja, joilla oletetaan olevan yliluonnollisia ominaisuuksia ei siis kaikenkaikkiaan tietenkään oleteta tieteessä, eikä kyse suinkaan ole vain jostain "naturalistisesta tai ateistisesta koulukunnasta", vaan yksinkertaisesti siitä, että Jumalan olettaminen olisi täysin hyödytöntä luotettavaksi osoitettavissa olevan tieteellisen tiedon tuottamisen kannalta, mikä puolestaan on ollut enemmän tai vähemmän yleisesti tiedossa oleva ilmeinen asiaintila jo vuosisatoja… Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-852)
1) Ensimmäinen syy siihen, että tieteessä ei oleteta Jumalaa on se, että Occam:in periaate leikkaa sen - aivan oikein - pois, koska on äärimmäisen paljon yksinkertaisempaa olla olettamatta Jumalaa, kuin olettaa se, koska Jumalalla oletetaan tyypillisissä Jumala-uskomuksissa olevan yliluonnollisia, epämääräisiä, ristiriitaisia ja tuntemattomia ominaisuuksia.
2) Toinen syy on se, että yliluonnolliset asiat eivät voi olla relevantteja tieteen tutkimuskohteita, koska niistä ei kyetä tuottamaan tieteellistä tietoa.
Jumalan olettamiseen ei siis ole mitään hyvää syytä tieteessä, vaan kyseinen oletus johtaisi vain hyödyttömään ristiriitaiseen kompleksisuuteen, eikä tiede kuitenkaan kykenisi tuottamaan mitään luotettavaa tietoa yliluonnollisista asioista, riippumatta siitä, että onko niitä olemassa vai ei, koska ei ole mitään keinoa kontrolloida niiden vaikutuksia luotettavasti, eikä niiden olettaminen osana tieteellisiä malleja siis voi olla tieteellistä, mikä siis on syy siihen, että tieteessä ei oleteta Jumalaa.
Teologiassa toisaalta ei tutkita Jumalaa tai jumalia, vaan joidenkin ihmisten olettamia jumalia koskevia uskomuksia. Jumalaa tai jumalia ei siis tarvitse, eikä kannata olettaa edes teologiassakaan, koska teologia ei siis tutki jumalia, koska jumalia ei voida tutkia tieteellisesti, koska tyypillisissä tutkittavissa uskomuksissa niillä oletetaan olevan yliluonnollisia ominaisuuksia.
Toisaalta, jos tutkitaan sellaisia uskomuksia, joissa ei oleteta sellaisia "jumalia", joilla on yliluonnollisia ominaisuuksia, niin ne eivät ole oikeita jumalia, vaan jotain muuta, jolloin niitä potentiaalisesti voitaisiin tutkia tieteellisesti edellyttäen, että niistä kyettäisiin tuottamaan luotettavia havaintoja tai mittaustuloksia.
Jumalaa tai muitakaan sellaisia olentoja, joilla oletetaan olevan yliluonnollisia ominaisuuksia ei siis kaikenkaikkiaan tietenkään oleteta tieteessä, eikä kyse suinkaan ole vain jostain "naturalistisesta tai ateistisesta koulukunnasta", vaan yksinkertaisesti siitä, että Jumalan olettaminen olisi täysin hyödytöntä luotettavaksi osoitettavissa olevan tieteellisen tiedon tuottamisen kannalta, mikä puolestaan on ollut enemmän tai vähemmän yleisesti tiedossa oleva ilmeinen asiaintila jo vuosisatoja…1) Tieteessä saa olettaa Jumalan. Siihen on täysi vapaus Yliopistoissa. Naturalismi ja ateismi vaan yrittävät ottaa tämän vapauden pois, muttei se tietenkään onnistu. Toisaalta kyllä luulevat, että se jo onnistunut. Siltä voi näyttää, muttei se niin ole. Maailman yliopistojen teologian laitokset tekevät jatkuvasti myös teististä tutkimusta.
2) Kyetään tuottamaan tieteellistä tietoa yliluonnollisista asioista. Raamattu tutkimus esim on täynnä tällaista tutkimusta ja tietoa.
Jumalan olettamiseen on se syy, että sillä tavoin voidaan saada hyviä teorioita aikaan asioista, ja ne voivat osoittautua paremmiksi kuin teoriat ilman luomista, Jumalaa, henkimaailman asioita jne.
Jumalilla ei ole jumalille yliluonnollisia asioita, vaan ihmiselle yliluonnollisia asioita vaan.
Tämä ateistinen asenne on tosian osassa tiedettä vallinnut vuosisatoja, ja nyt on aika paradigman muutokselle.
Takaisin tieteen vapauteen, joka meinasi jo mennä.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
1) Tieteessä saa olettaa Jumalan. Siihen on täysi vapaus Yliopistoissa. Naturalismi ja ateismi vaan yrittävät ottaa tämän vapauden pois, muttei se tietenkään onnistu. Toisaalta kyllä luulevat, että se jo onnistunut. Siltä voi näyttää, muttei se niin ole. Maailman yliopistojen teologian laitokset tekevät jatkuvasti myös teististä tutkimusta.
2) Kyetään tuottamaan tieteellistä tietoa yliluonnollisista asioista. Raamattu tutkimus esim on täynnä tällaista tutkimusta ja tietoa.
Jumalan olettamiseen on se syy, että sillä tavoin voidaan saada hyviä teorioita aikaan asioista, ja ne voivat osoittautua paremmiksi kuin teoriat ilman luomista, Jumalaa, henkimaailman asioita jne.
Jumalilla ei ole jumalille yliluonnollisia asioita, vaan ihmiselle yliluonnollisia asioita vaan.
Tämä ateistinen asenne on tosian osassa tiedettä vallinnut vuosisatoja, ja nyt on aika paradigman muutokselle.
Takaisin tieteen vapauteen, joka meinasi jo mennä.Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-854)
Olen jo aiemmin selittänyt nuo asiat riittävässä laajuudessa, mutta ohessa vielä tekoälyn tuottama täydennys erityisesti teologiaan liittyen:
*1) Teologia ei ole tieteenlaji, vaan humanistinen ja filosofinen akateeminen oppiaine. Erottavia tekijöitä ovat: a) tiede edellyttää todennettavissa olevia havaintoja ja mittauksia, b) tiede edellyttää hypoteesien olevan testattavissa ja falsifioitavissa olevia, c) tiede käyttää menetelmänään kontrolloituja kokeita ja pyrkii tulosten toisinnettavuuteen, d) tiede noudattaa metodologisen naturalismin periaatteita, e) tiede pyrkii testattavissa oleviin ennusteisiin, f) tiede ei ole kiinnittynyt tunnustuksellisiin dogmeihin, vaan on luonteeltaan joustavaa ja edistyvää.
*2) Teologia ei tutki Jumalaa tai yliluonnollisia asioita, vaan Jumalan käsitettä ja ihmisten niihin liittyviä käsityksiä ja uskomuksia. Käytettäviä menetelmiä ovat mm.. historiallinen analyysi, uskonnollisten kirjoitusten kritiikki ja filosofinen päättely. Teologia on yleensä uskonto- ja traditiospesifiä ja usein tunnustuksellista.
*3) Teologiaa laaja-alaisempia akateemisia oppiaineita ovat uskonnon tutkimus, uskonnon filosofia ja vertaileva uskontotiede. Näissä oppiaineissa voidaan tutkia uskontoneutraalilla tavalla uskontojen sisältöjä kulttuurisina ilmiöinä hyödyntäen esim. sosiologian, antropologian, historian, psykologian, filosofian ja tekstianalyysin menetelmiä.
*4) Pseudotieteen tunnusmerkkejä teologiaan liittyen ovat mm. uskon, tunnustuksellisten dogmien, uskonnollisen tradition, pyhinä pidettyjen kirjoitusten tai subjektiivisten hengellisten kokemusten käyttäminen empiirisen menetelmän sijasta luonnontieteellisiin kysymyksiin vastaamisessa ja erityisesti se, jos oletetaan tunnettujen luonnonlakien olevan ohitettavissa yliluonnollisten mekanismien kautta. - Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Sitä ei nykyään enää kielletä, että haluaa pysyä luolassa. Uskonnonvapaus. Mutta naturalismi ja ateismi väittävät, että se on koko totuus, luolan ulkopuolta, henkimaailmaa ja Jumalaa ei ole olemassakaan, ainakaan siitä ei ole havaintoja eikä sitä voi tieteellisesti tutkia.
Kuitenkin teologian laitoksilla joka uskonnon piirissä on hyllymetrittäin tunnustuksellista teologia, joissa Jumala oletetaan ja jopa Jeesukseen uskotaan, ja joka katsotaan tieteelliseksi, teologiseksi tutkimukseksi.
Filosofit ovat harvoin yksimielisiä, mutta ovat varsin yksimielisiä siitä, että Jumalan olemassaolo ei todistu vielä kumpaankaan suuntaan. Vain agnostismi todistuu. Mutta ateistit ja teistit tekevät tästä eri johtopäätöksen. Ateistien mielestä siitä ja kaikesta seuraa, ettei Jumalan olettaminen ole tieteellistä. Teistien mielestä siitä ja kaikesta seuraa, että Jumalan saa olettaa tieteessä, koska se kerran on mahdollista. Muutenhan voi käydä niin, että lapsi menee pesuveden mukana.Eikös jenkeistä saa 10 000 dollaria, jos on näyttää mikä tahansa paranormaali ilmiö tai otus toteen?
Ei ole kukaan hakenut rahapottia.
Käypäs sen jumalasi kanssa hakemassa.
- Anonyymi
Kristallisoitua paskaa, mutta sinulta ei muuta voi odottaakaan.
Maailmankaikkeus ei tarvitse jumalia, eikä filosofiaa.Kosmologia tarvitsee ehdottomasti filosofiaa. Tähtitiede ei riitä, koska empiirinen tiede ei pelkästään riitä kaikkeuden kohdalla, tarvitaan päättelyä, teorianmuodostusta ja teorioiden testausta, filosofista ja tähtitieteellistä taitoa. Uutta ja luovaa ajattelua kaiken vanhan filosofian muistaen ja sen pohjalle rakentaen.
Maailmankaikkeudessa voi ihmisten lisäksi olla muitakin kulttuureja ja Jumalan taivaita. Ei voi sivuuttaa sitä mahdollisuutta. Eikä sitä teekään kuin ateistit, pieni ryhmä filosofeja. Enemmistö tieteessä muuten, mutta teologiassa ei ole.santtunen2 kirjoitti:
Kosmologia tarvitsee ehdottomasti filosofiaa. Tähtitiede ei riitä, koska empiirinen tiede ei pelkästään riitä kaikkeuden kohdalla, tarvitaan päättelyä, teorianmuodostusta ja teorioiden testausta, filosofista ja tähtitieteellistä taitoa. Uutta ja luovaa ajattelua kaiken vanhan filosofian muistaen ja sen pohjalle rakentaen.
Maailmankaikkeudessa voi ihmisten lisäksi olla muitakin kulttuureja ja Jumalan taivaita. Ei voi sivuuttaa sitä mahdollisuutta. Eikä sitä teekään kuin ateistit, pieni ryhmä filosofeja. Enemmistö tieteessä muuten, mutta teologiassa ei ole.Kosmologia ei tarvitse sitä, että joku "filosofi" tulee selittämään, että punasiirtymä johtuu sivuttaisliikkeestä tai että neljäs ulottuvuus poistaa kolmessa ulottuvuudessa havaitun liikkeen.
Kosmologia ei todellakaan tee tuollaisilla "tiedoilla" yhtään mitään!
Hyvin harva (jos yksikään) tiedemies väittää, että muita kulttuureja ei voi olla kuin tämä Telluksella vallitseva. Ateismi ei liity siihen millään tavalla... Pikemminkin uskovaiset voivat pitää omaamme ainutlaatuisena.- Anonyymi
Kuitenkin pienet alkeishiukkaset alkoivat yhdistyä ja luoda monimutkaisempia rakenteita. Lopulta ne päättelivät tarvitsemme filosofiaa ja jumalia ja ne loivatkin ne. Kaikki on pienten alkeishiukkasten ja perusvoimien luomaa tarpeeseen.
Alkeishiukkaset elävät äärimmäisen kauan joten elämän pituus ei ollut tuo tarve, vaan ne tunsivat olonsa yksinäisiksi ja tahtoivat lisäksi tietää enemmän omasta itsestään. Sen tähden erään protonin jonka nimi oli Philly mieleen juolahti luoda Filosofia. Sitä minä tarvitsen eniten se ajatteli. - Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Kosmologia tarvitsee ehdottomasti filosofiaa. Tähtitiede ei riitä, koska empiirinen tiede ei pelkästään riitä kaikkeuden kohdalla, tarvitaan päättelyä, teorianmuodostusta ja teorioiden testausta, filosofista ja tähtitieteellistä taitoa. Uutta ja luovaa ajattelua kaiken vanhan filosofian muistaen ja sen pohjalle rakentaen.
Maailmankaikkeudessa voi ihmisten lisäksi olla muitakin kulttuureja ja Jumalan taivaita. Ei voi sivuuttaa sitä mahdollisuutta. Eikä sitä teekään kuin ateistit, pieni ryhmä filosofeja. Enemmistö tieteessä muuten, mutta teologiassa ei ole."Kosmologia tarvitsee ehdottomasti filosofiaa. Tähtitiede ei riitä, koska empiirinen tiede ei pelkästään riitä kaikkeuden kohdalla, tarvitaan päättelyä, teorianmuodostusta ja teorioiden testausta,"
Etkö sinä erota edes tähtitiedettä ja kosmologiaa toisistaan? Filosofi (hih)
Miksi luulottelet, etteivät astrologit ja kosmologit kykenisi teorianmuodostukseen ja päättelyyn ihan ilman filosofejakin. Ovat kyenneet tähän asti ja kykenevät edelleenkin. kaltaisiasi "filosofeja" ei tarvita missään tieteessä. Anonyymi kirjoitti:
"Kosmologia tarvitsee ehdottomasti filosofiaa. Tähtitiede ei riitä, koska empiirinen tiede ei pelkästään riitä kaikkeuden kohdalla, tarvitaan päättelyä, teorianmuodostusta ja teorioiden testausta,"
Etkö sinä erota edes tähtitiedettä ja kosmologiaa toisistaan? Filosofi (hih)
Miksi luulottelet, etteivät astrologit ja kosmologit kykenisi teorianmuodostukseen ja päättelyyn ihan ilman filosofejakin. Ovat kyenneet tähän asti ja kykenevät edelleenkin. kaltaisiasi "filosofeja" ei tarvita missään tieteessä.Filosofeja tarvitaan filosofiassa, ja siihen kuuluu kosmologia.
Juuri siitä sen näkee, että tarvitaan, kuinka pieleen kosmologia on mennyt BB teoriaa kannattaessaan, eivät enää näe, kuinka väärä kuva kaikkeudesta se on. Kuvaa vain jossain määrin osauniversumimme kehityksen.
Filosofi näkee sen heti, kun annetaan rauhassa ajatella. Filosofit tajuavat että oli väärin jättää kosmologia fyysikoille, filosofiaahan se on eikä luonnontiedettä. Luonnontieteen tulokset pitää tietysti ottaa huomioon.santtunen2 kirjoitti:
Filosofeja tarvitaan filosofiassa, ja siihen kuuluu kosmologia.
Juuri siitä sen näkee, että tarvitaan, kuinka pieleen kosmologia on mennyt BB teoriaa kannattaessaan, eivät enää näe, kuinka väärä kuva kaikkeudesta se on. Kuvaa vain jossain määrin osauniversumimme kehityksen.
Filosofi näkee sen heti, kun annetaan rauhassa ajatella. Filosofit tajuavat että oli väärin jättää kosmologia fyysikoille, filosofiaahan se on eikä luonnontiedettä. Luonnontieteen tulokset pitää tietysti ottaa huomioon.Ja vain "filosofi" voi nähdä selvästi, että eihän punasiirtymä johdu etääntymisestä vaan sivuttaisliikkeestä...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1043558
- 623207
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4342704- 822507
- 852458
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j422134- 972103
Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil501752Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan221730- 121706