Jatkoa Nojatuoliin,,

Huomenta pilviseen aamuun ja kylmääkin on, pakkasen puolelle menee.
Aloitan uudenketjun siinä uskossa, että kirjoitushaluja löytyy, vaikka into meinaa usealtakin lopahtaa.

Anolle joka sanoit, että et tohdi kirjoittaa, kun niin paljon ikävää palautetta tulee, ikävä kyllä sitä ja heitä jotka haluavat mielet pahoittaa aina löytyy, mutta yritämme ne ohittaa.
Osani olen vuosien mittaan saanut, vaikka kuinka pienellä vastaan inttämällä olen ollut.
Totuutta etsitään ja musta valkeasi muutetaan, mutta yritän ohittaa.
Kirjoitellaan vaan, sitä ei meiltä voi kieltää muu kuin ylläpito.

Teille anot joilta kiitoksia kuvani johdosta annoitte, niin se vaan on sanottava, että mitään yhden näköisyyttä enää tuohon kuvaan ole ja sekin, että katsojan silmissä ne kauneudetkin,
Joskus on hyvä katsoa menneisyyteen ja muistoja esiin kaivaa sen kuvan nuoren elämän parhaista vuosista.
En sure nykyistä eloanikaan, olen se mikä olen ja toivon elämän tuoneen ulkonäön katoamisen myötä jotain sydämen kauneudesta nähtävää.

Minulla on mahdollista pestä mattojani pesutuvan lattialla ja pitkävartisella harjalla se käy nopeasti, sain mattoni kuivaksi parvekkeella, kapeita mattoja olivat, nyt kaikki puhtaana.
Mieltäni kaivaa tekemättömät työt ja siksi koetan kaikki nopeaan saada kuntoon.

Kaikkea kivaa Paloman kirjan kirjoitteluun ja juhlintaan ja korpikirjailijalle jatkoa paranemiseen.

Nyt lähden ostamaan kerroslihaan, kalakukko ahvenet kohta tuodaan, katsotaanpa saanko kukon aikaiseksi.
Iloista viikonalkua ja äitienpäivään päättyvään, jospa lämmintäkin silloin olisi.

277

3600

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Olispa ihana saada vielä kerran elämässään aitoa ahvenkukkoa! Kyllä sinä Hilla olet nätti vieläkin, paljon ikääsi nuoremman näköinen. Valoisa luonteesi näkyy aina kuvissa myös. Kaikkea hyvää!

      • En ole saanut ahvenkukkoa sitten nuoruuden päivien. Se oli hyvää kun ruodot pehmeni hauduttaessa.
        Suurensin kuvan, ihan missiluokkaa on kasvosi nuorena Hilla.
        Minäkin olin nätimpi nuorena, mutta vielä tutut tunnistaa kun vastaan tulevat.
        En ole kovin ryppyinen, mutta jalka ei ole vieläkään kunnossa nilkuttava mummeli.
        Äiti oli aika rypytön kuolemaansa asti 94v.
        Mutta ei rypyttömyys paljon auta kun kremppoja on senkin edestä.


      • Anonyymi

        Laitetaanko me kaikki kaunis nuoruuskuva näytille😂😂😂😇


    • Talvi on tullut Korpeen, lunta, räntää ja kylmää. Onneksi on lämmin tupa, parvekeolohuoneen on vallannut valkea lumi. Orvokit ryhdikkäinä lumen keskellä.

      Eilen illalla katsellessamme ikkunasta sakeana lunta pyryttävää säätä, serkkuni soitti ja kysyi joska lähtisimme Ev.lut. Kansanlähetystyön entoollis-iltamiin. Naureskelin serkulleni, että olimme edellisenä iltana hulumuttelemassa kapakissa, niin taidamme pitää välipäivän.

      No, ensi kerralla ehtoolliselle päätimme.

      Näin pidän ovet auki, en pysty arvioimaan mitä minkin oven takana tapahtuu jos en availe niitä.



      Kansanlähetysseuran tilaloihin aijon tutustua uudestaan, kävinhän nuorena tyttönä kristillisesä tyttökerhossa tuossa samaisessa kauniissa rakennuksessa.

      Nyt on kyllä vitsit vähissä, hirviää lähteä ruokaostoksille. Onneksi en ole vielä vaihdattanut kesärenkaita autoon, tarkoitus on huoltaa auto, vaihdattaa renkaat ja katsastuttaa se samalla kertaa.

      Tästä uuteen viikkoon.

    • Tervehdys vaan kaikille.
      Touhua piisannut viikon päivät. Sen verran konetta avannut, että laskuja maksoin.
      Tänään maisemat hiljenivät.
      Siivoilin siinä ensin ylämökin ja illalla nyt alamökin, jossa myös saunan lämmitin ja järvessäkin kävin kastautumassa, vaikka vaan 8 astetta oli lämmintä ulkona, mutta saunan lämpö hyvin nahoissa pysyy.

      Tilasin naapurilta 3 mottia halkoja, niitä siinä työstettiin ja itse sitä sitten jatkan.
      Kädet tuppaa aamuyöstä puutua ja sormetkin kipeytyä, tuo moottorisahakin painaa jonkin verran.
      Ei se vanha ruho ole sitä mitä ennen, mutta vähän saa kuitenkin ytyä lihaksiinsa.

      Veljeäni nauratti, kun Väinö kulkee perässäni, ikäänkuin vahtien, että minne menen ja missä olen.
      No ollaan me kyllä ikäänkuin liimautunet yhteen.

      Luonto heräilee, ihana on sitä katsella ja hienoa on yhteys tuon suurensuuren kotikuuseni kanssa.

      • Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
        Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
        Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
        Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
        Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.

        Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
        Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
        Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
        Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
        Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.

        Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
        Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
        Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.

        Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
        Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.

        Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
        Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
        Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
        Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.

        Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.

        Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.

        Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
        Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
        Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
        Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
        Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.


      • Anonyymi

        Onpa kissalla nimi: Väinö.
        Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpa kissalla nimi: Väinö.
        Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.

        Väinö on myös Kalevalan Väinämösen lyhennelmä. Ja kukas se lauloi : Väinö, Väinö, missä on se Väinö?


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
        Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
        Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
        Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
        Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.

        Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
        Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
        Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
        Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
        Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.

        Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
        Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
        Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.

        Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
        Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.

        Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
        Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
        Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
        Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.

        Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.

        Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.

        Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
        Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
        Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
        Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
        Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.

        Ehtoollisella ei pidä käydä tavan ja näyttämisen vuoksi, vaan todella uskosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onpa kissalla nimi: Väinö.
        Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.

        Ei tullut kuningasta Suomeen, Hessenin prinssi kieltäytyi tarjotusta paikasta.
        Taisi olla vaan hyvä juttu se.

        Tuon Väinö-kissan hain viime keväänä, 8vuotiaaksi ilmoitettiin ja nimi oli Väinö.
        Mitäpä sitä muuttamaan vanhalle kissalle, hyvä nimihän se.

        ano 9.56 J. Karjalainen on tehnyt laulun Väinö. Poikansa nimi on Väinö ja siitä hän laulelee.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
        Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
        Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
        Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
        Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.

        Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
        Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
        Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
        Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
        Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.

        Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
        Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
        Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.

        Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
        Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.

        Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
        Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
        Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
        Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.

        Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.

        Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.

        Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
        Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
        Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
        Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
        Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.

        Keskipäivää ! Kun luen näiden ahkerikkojen askareista joudun aina kysymään itseltäni, mihin se minun aikani oikein menee. Hil-lan ja Eliaanan askareet ovat sellaisia, mihin en ole koskaan tainnut yltää. Viimeksi ostin ahvenkukon Lidlistä, eikä se nyt tietenkään vedä vertoja itse tehdylle. Moottorisaha on minulle kauhistus, pokasahaa olen joskus tainnut käyttää... Ruohonleikkurikin on minulle "vierasesine", trimmerillä ja viikatteella katkon pitkää heinää pihaltani..))
        Minulla oli yllättävästi lääkäriaika perjantaina. Verikokeiden, sydänfilmin ja muistitestin tuloksia lääkäri kommentoi. En odottanut, että niistä olisi mitään yllättävää löytynyt, eikä sitä ollutkaan - ellei yllätys ollut se, että sain "puhtaat paperit" kaikista. Tällä kertaa.

        Olihan minulla tuo iho kukkimassa ikävästi ja vähän pitkin hampain lääkäri katsoi sitä - se kun ei kuulunut hänen agendalleen. Taas uudet rohdot käyttöön... Jalan turvotukseen hän ei puuttunut. Tällä kertaa lääkärin epävarmuus kyllä tuntui, mutta parhaansa nämä nuoret lääkäritkin tietysti tekevät, tuskin yleislääkärin koulutuksessa vanhuksia erityisesti huomioidaan.
        Hyvillä mielin sain kuitenkin kotiin palata, naamakin näytti lauenneelta kun peilin jouduin hississä katsomaan..))

        Toukokuu on alkanut minulla niin vilkkaasti - siis minun mittareillani - että olen ollut tavallista stressaantuneempi, mikä tietysti tuntuu yöunissa ja päivällä keskittymisen vaikeutena. Vieraita pystyin kuitenkin palvelemaan entiseen malliin - niin ainakin vieraat väittivät - ja " meillä kaikilla oli niin mukavaa"...))

        Vähän jännitin etukäteen kahden leskirouvan tapaamista. Koin, että meillä ei ollut muuta yhteistä kuin (melko) harvinainen sukunimi, puolisoilta saatu.
        Ikä lienee kuitenkin muuttanut meitä parempaan suuntaan: elämän esittelyn tilalle oli tullut pärjäämisen haaste, kaikilla oli jonkinasteista terveyshuolta, ellei itsellä niin läheisillä.
        Leskirouvat asuivat kerrostalossa, osallistuivat eläkeläistoimintaan, olivat verkostoituneita, minulla ei ollut muuta lyödä pöytään kyläkerho kerran viikossa..))
        Oma "verkosto" minullakin tietysti on, mutta ulospäin en ole enää erityisen aktiivinen.

        Tässä tapahtumien tuoksinassa jouduin taas olemaan jalkojen päällä tuntikausia ja siihen liitän kyllä uuden oireeni: oikean jalan päkiän kipeytymisen - Mortonin neureemaksi sitä kai kutsutaan ja se on hyvinkin yleinen vaiva, myös niillä, jotka liikkuvat paljon - tutuilta sain siitä kuvausta ja ensi käden tietoa, "kuukkelin" lisäksi.

        Näin äkkiä se oma tilanne voi muuttua, juuri kun pääsin toteamasta, etten onnekseni ole tarvinnut särkylääkkeitä lonkkaleikkaukseni jälkeen. Tuo Morton on siis hermokipua ja pahimillaan hyvinkin ikävä vaiva. Katsotaan miten minun kohdallani. Liikkua kyllä saa, jos kivulta pystyy.

        Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))

        Ikä on tuonut sellaisenkin rasitteen, että syynäilee itseään liiankin kriittisesti. Vaikka tutun kanssa lohdutamme itseämme ja toisiamme toteamalla: "mitä välii, eihän meitä kukaan katsele eikä huomaa" niin pakko nähdä, että kyllä ne ulkonäön muutokset näkyvät myös muille..)) Tuttuni kertoi, että hänelle on huomautettukin ryppyjen määrästä, "suorasanainen" tuttuni näki olemukseni "ränsistyneen" jo kolmevitosena..))

        Kyllähän ne positiiviset huomiot kelpaavat, mukava niitä on kuulla ja kyllä ne talteen laitetaan, mutta onhan se nähtävä, etteivät ne kauaa kannattele..))
        Mietinkin, että jos tuo Morton alkaa minua vaivata raskaimman jälkeen, menetän sen,
        mistä minua on eniten kehuttu: keveän liikkumisen taidon..))

        Niin, että aina vaan kasvaa tuo menetettyjen asioiden lista, surtavaa riittää, ellei omassa elämässä niin muiden. Surua en ole kyllä koskaan pitänyt pahana. Tuntuu, että vain sen torjuminen tekee siitä ongelman.

        Sadetta on luvattu tännekin, kännykkä tietää...Eilenkin oli niin kylmä pohjoistuuli, että puuskat olivat kaataa mummoon kumoon. Tänään lepuutan jalkaa - tai jalkoja -
        liike ei taida olla lääke tällä kertaa...

        Terveempää oloa muille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskipäivää ! Kun luen näiden ahkerikkojen askareista joudun aina kysymään itseltäni, mihin se minun aikani oikein menee. Hil-lan ja Eliaanan askareet ovat sellaisia, mihin en ole koskaan tainnut yltää. Viimeksi ostin ahvenkukon Lidlistä, eikä se nyt tietenkään vedä vertoja itse tehdylle. Moottorisaha on minulle kauhistus, pokasahaa olen joskus tainnut käyttää... Ruohonleikkurikin on minulle "vierasesine", trimmerillä ja viikatteella katkon pitkää heinää pihaltani..))
        Minulla oli yllättävästi lääkäriaika perjantaina. Verikokeiden, sydänfilmin ja muistitestin tuloksia lääkäri kommentoi. En odottanut, että niistä olisi mitään yllättävää löytynyt, eikä sitä ollutkaan - ellei yllätys ollut se, että sain "puhtaat paperit" kaikista. Tällä kertaa.

        Olihan minulla tuo iho kukkimassa ikävästi ja vähän pitkin hampain lääkäri katsoi sitä - se kun ei kuulunut hänen agendalleen. Taas uudet rohdot käyttöön... Jalan turvotukseen hän ei puuttunut. Tällä kertaa lääkärin epävarmuus kyllä tuntui, mutta parhaansa nämä nuoret lääkäritkin tietysti tekevät, tuskin yleislääkärin koulutuksessa vanhuksia erityisesti huomioidaan.
        Hyvillä mielin sain kuitenkin kotiin palata, naamakin näytti lauenneelta kun peilin jouduin hississä katsomaan..))

        Toukokuu on alkanut minulla niin vilkkaasti - siis minun mittareillani - että olen ollut tavallista stressaantuneempi, mikä tietysti tuntuu yöunissa ja päivällä keskittymisen vaikeutena. Vieraita pystyin kuitenkin palvelemaan entiseen malliin - niin ainakin vieraat väittivät - ja " meillä kaikilla oli niin mukavaa"...))

        Vähän jännitin etukäteen kahden leskirouvan tapaamista. Koin, että meillä ei ollut muuta yhteistä kuin (melko) harvinainen sukunimi, puolisoilta saatu.
        Ikä lienee kuitenkin muuttanut meitä parempaan suuntaan: elämän esittelyn tilalle oli tullut pärjäämisen haaste, kaikilla oli jonkinasteista terveyshuolta, ellei itsellä niin läheisillä.
        Leskirouvat asuivat kerrostalossa, osallistuivat eläkeläistoimintaan, olivat verkostoituneita, minulla ei ollut muuta lyödä pöytään kyläkerho kerran viikossa..))
        Oma "verkosto" minullakin tietysti on, mutta ulospäin en ole enää erityisen aktiivinen.

        Tässä tapahtumien tuoksinassa jouduin taas olemaan jalkojen päällä tuntikausia ja siihen liitän kyllä uuden oireeni: oikean jalan päkiän kipeytymisen - Mortonin neureemaksi sitä kai kutsutaan ja se on hyvinkin yleinen vaiva, myös niillä, jotka liikkuvat paljon - tutuilta sain siitä kuvausta ja ensi käden tietoa, "kuukkelin" lisäksi.

        Näin äkkiä se oma tilanne voi muuttua, juuri kun pääsin toteamasta, etten onnekseni ole tarvinnut särkylääkkeitä lonkkaleikkaukseni jälkeen. Tuo Morton on siis hermokipua ja pahimillaan hyvinkin ikävä vaiva. Katsotaan miten minun kohdallani. Liikkua kyllä saa, jos kivulta pystyy.

        Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))

        Ikä on tuonut sellaisenkin rasitteen, että syynäilee itseään liiankin kriittisesti. Vaikka tutun kanssa lohdutamme itseämme ja toisiamme toteamalla: "mitä välii, eihän meitä kukaan katsele eikä huomaa" niin pakko nähdä, että kyllä ne ulkonäön muutokset näkyvät myös muille..)) Tuttuni kertoi, että hänelle on huomautettukin ryppyjen määrästä, "suorasanainen" tuttuni näki olemukseni "ränsistyneen" jo kolmevitosena..))

        Kyllähän ne positiiviset huomiot kelpaavat, mukava niitä on kuulla ja kyllä ne talteen laitetaan, mutta onhan se nähtävä, etteivät ne kauaa kannattele..))
        Mietinkin, että jos tuo Morton alkaa minua vaivata raskaimman jälkeen, menetän sen,
        mistä minua on eniten kehuttu: keveän liikkumisen taidon..))

        Niin, että aina vaan kasvaa tuo menetettyjen asioiden lista, surtavaa riittää, ellei omassa elämässä niin muiden. Surua en ole kyllä koskaan pitänyt pahana. Tuntuu, että vain sen torjuminen tekee siitä ongelman.

        Sadetta on luvattu tännekin, kännykkä tietää...Eilenkin oli niin kylmä pohjoistuuli, että puuskat olivat kaataa mummoon kumoon. Tänään lepuutan jalkaa - tai jalkoja -
        liike ei taida olla lääke tällä kertaa...

        Terveempää oloa muille,
        demeter1

        Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))

        Paina sitä Hil-lan kuvaa hetken näytössä
        Sen jälkeen tulee Esi-katselu vasemmalle
        Klikkaa sitä.
        Näin toimii älypuhelimella.
        Kaunis on Hil-la


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))

        Paina sitä Hil-lan kuvaa hetken näytössä
        Sen jälkeen tulee Esi-katselu vasemmalle
        Klikkaa sitä.
        Näin toimii älypuhelimella.
        Kaunis on Hil-la

        Kiitos neuvosta, Ano13.00..))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehtoollisella ei pidä käydä tavan ja näyttämisen vuoksi, vaan todella uskosta.

        Ehtoollisella voi käydä jokainen, kuka haluaa. Kuka mittaa kenenkin uskon. Jos on ateisti, enpä usko, että semmonen henkilö menee ehtoolliselle, tuskin kirkkoonkaan.
        Nuori pääsee ripille, niin silloinkin on tarjolla jokaiselle ehtoollinen. Käyn aina kun on tilaisuus siihen. Sen verran kyllä uskon ja tunnen hyvää mieltä siellä käytyäni.


    • Anonyymi

      Kun puuttui viitenumero, kone ei suostunut jatkamaan saaja nimellä. Näissä verkkopankkiasioissa on vielä opettelemista. Hurskaisella etenkin. Moro!

    • Anonyymi

      Vaan on se lystiä nykyaikana, kun 5 isoa ruokalaatikkoa tuodaan ihan keittiöön saakka. Ei tarvitse muuta ,kuin latoa jk/pakastimiin. Näinollen voi vapaana käydä lenkillä ja juosta hipsutella vaan alamäkeä

      Kaikki tavarat tulee oikein ja päivämäärät riittää,,, eihän ne pakkasessa pilaannu.Tulee muuten edullisemmaksikin. Sitten vaat nappaat ne pakkasesta,mitä aiot huomenna tehdä. Tätä olemme harastaneet jo viitisen vuotta, eikä lopeteta ,niin kauan kuin nuppi ja hyppyset toimii.

      • Anonyymi

        Minä tykkän tuoreesta ruuasta. Pakastatko tomaatit ja maidonkin? Tykkään myös valita itse ostokset, kerran viikossa käyn kaupassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä tykkän tuoreesta ruuasta. Pakastatko tomaatit ja maidonkin? Tykkään myös valita itse ostokset, kerran viikossa käyn kaupassa.

        Kyllä tietysti itse valitaan. Maitoa emme juo ( vasikoiden juomaa) ja tomaatti säilyy aikas hyvin!


    • Anonyymi

      Oletko Hilla saanut parvekeparatiisisi kukat säilymän hengissä näillä yöpakkasilla? Minä unohdin yöksi sinne miutaman viherkasvin joihin vaihfoin mullat siellä ja pakanen tappoi ne.

      • Huomenta, viileä aamu taas päiväksi muuttumassa, yöllä nollan tienoilla, nyt kivunnut neljään asteeseen.
        Kukkani voivat hyvin parvekkeella, tosin olen hieman peitellyt, mutta ilman peittelyäkin on joku selvinnyt.
        On nuo lasit parvekkeella hyvä apu, ei pieni pakkanen sisään tule.
        Kasvuakin on tapahtunut, keijunmekko kipuaa kovaa vauhtia säleikössä ja tomaatit tukevuutta saaneet. hyvin olen selvinnyt.
        Harmi tuo, että kukkasi palentui ano 5,50, älä vielä viskaa pois, jospa juuresta aloittaa uutta kasvua.

        Hienoa tuo tavaroiden kotiin tuominen, ainakin heille joilla liikkuminen on vaikeaa.
        Toisaalta jää aikaa lenkkeillä, jos siihen kunto riittää.
        Minulla samat aatokset ano 15,23, tykkään katsella rauhassa kaupan hyllyjä kierrellen ja löytöjä tehden.
        Väsymys useinkin siitäkin tulee, mutta istun tavaroineni penkille ja katselen ihmisten kiireitä.
        Pitäisi varmaan tehdä useampi kauppareissu, näin liikkumista yllä pitää, mutta laiskuus voittaa.

        Onpa sinulla hankala kone Hurskainen, kyllä minä saan laskun maksettua ilman viitettä, nimellä vaan, muuten näitä hankaluuksia kyllä löytyy aina vaan enemmän joka asian suhteen.
        Olen huomannut itsessäni, kun tuskaannun asioihin, lisää sotkua tulee, pitäisi jaksaa pysyä rauhaisana ja ajatuksella tehdä asiat.
        Kyllä noita harmeja vaan aina tulee ja sormi suussa sitten miettii, että mitähän nyt teinkään.

        Pitänee joku tämän ajan kuva vaihtaa, johan tuota kiitosta tulikin, nyt sitten totuuteen kaikella tapaa.

        Ikävä kuulla noista vaivoistasi demeter, mutta sitkeä olet, kun lenkillä jaksat käydä, vaikka vaikeudet meinaa estää senkin.
        Tuosta ihon vaivasta sen verran, että olen kokenut jotain samanlaista, minulla ruusufinni pitää ihoa kasvoissa sitkeällä voimalla, kolme kuukautta yöksi jouduin voidetta käyttämään ja nyt ei sitten aurinkoa voisi ottaa.
        Mitenkäs siltä kesäisin vältyt, nyt yritän pienistäkin oireista voiteeseen turvautua.
        En tiedä mistä tämäkin vaiva tulee, on kaiketi joku sisällä oleva oireyhtymä, olen koko ikäni hyvin herkkä ihoni kanssa ollut.
        Noista vieraista ja heidän kestittämisestä, onneksi vieraani on niin tuttuja, että muki kädessä kahvittelemme, se ettenkö ole sitä palveluakin harrastanut, mutta vanhuus tulee vieraillekin ja hyvin osaavat mukautua tarjoiluuni.
        Entiset "hienostelut" on jääneet ja kauniit astiat pölyttyvät hyllyillä.
        Vaikka vanhanaikainen olenkin, osaan mukavuuden halun esiin tuoda, no joskus tietenkin laitan parastanikin.
        Unohdellaan peiliin katsomiset ja muut kommervenkit ja ollaan mukavia mummoja vaan;)

        Olen samaa mieltä tuosta ehtoollisella käynnistä, nöyränä anteeksi pyytävänä se minusta kuuluu tehdä ja sitä en tunne olevani, siksi en useinkaan käy ehtoollisella.
        Jokainen mielensä tietää ja tekee omantuntonsa mukaan tässäkin asiassa.

        Väinö on hyvä kissan nimi siinä missä joku muukin ei kissa helposti uutta nimeä vanhana opi.
        Nimi ei miestä pahenna, on sanonta ja sama pätee kissanikin suhteen, ihana seuralainen on Eliaanalle, voiko uskollisempaa ystävää löytää?

        No tänään ei mitään ihmeellistä, mutta iltaan varmaan päästään ja sauna nautinto silloin saavutettu.
        Aiemmin oli aina kiirettä ja touhua, nyt sitten pitkän mietinnän jälkeen jotain tekemistä löytää, silti osaan aina jotain keksiä ja hitaus on tullut siihen pisteeseen, että paljoa ei ehdikään.
        Vaatetta päälle lenkille lähtijät, minua ei kylmyyskään haittaa, olen kai niin kuumaverinen;)D
        Hauskuuta päiväänne.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, viileä aamu taas päiväksi muuttumassa, yöllä nollan tienoilla, nyt kivunnut neljään asteeseen.
        Kukkani voivat hyvin parvekkeella, tosin olen hieman peitellyt, mutta ilman peittelyäkin on joku selvinnyt.
        On nuo lasit parvekkeella hyvä apu, ei pieni pakkanen sisään tule.
        Kasvuakin on tapahtunut, keijunmekko kipuaa kovaa vauhtia säleikössä ja tomaatit tukevuutta saaneet. hyvin olen selvinnyt.
        Harmi tuo, että kukkasi palentui ano 5,50, älä vielä viskaa pois, jospa juuresta aloittaa uutta kasvua.

        Hienoa tuo tavaroiden kotiin tuominen, ainakin heille joilla liikkuminen on vaikeaa.
        Toisaalta jää aikaa lenkkeillä, jos siihen kunto riittää.
        Minulla samat aatokset ano 15,23, tykkään katsella rauhassa kaupan hyllyjä kierrellen ja löytöjä tehden.
        Väsymys useinkin siitäkin tulee, mutta istun tavaroineni penkille ja katselen ihmisten kiireitä.
        Pitäisi varmaan tehdä useampi kauppareissu, näin liikkumista yllä pitää, mutta laiskuus voittaa.

        Onpa sinulla hankala kone Hurskainen, kyllä minä saan laskun maksettua ilman viitettä, nimellä vaan, muuten näitä hankaluuksia kyllä löytyy aina vaan enemmän joka asian suhteen.
        Olen huomannut itsessäni, kun tuskaannun asioihin, lisää sotkua tulee, pitäisi jaksaa pysyä rauhaisana ja ajatuksella tehdä asiat.
        Kyllä noita harmeja vaan aina tulee ja sormi suussa sitten miettii, että mitähän nyt teinkään.

        Pitänee joku tämän ajan kuva vaihtaa, johan tuota kiitosta tulikin, nyt sitten totuuteen kaikella tapaa.

        Ikävä kuulla noista vaivoistasi demeter, mutta sitkeä olet, kun lenkillä jaksat käydä, vaikka vaikeudet meinaa estää senkin.
        Tuosta ihon vaivasta sen verran, että olen kokenut jotain samanlaista, minulla ruusufinni pitää ihoa kasvoissa sitkeällä voimalla, kolme kuukautta yöksi jouduin voidetta käyttämään ja nyt ei sitten aurinkoa voisi ottaa.
        Mitenkäs siltä kesäisin vältyt, nyt yritän pienistäkin oireista voiteeseen turvautua.
        En tiedä mistä tämäkin vaiva tulee, on kaiketi joku sisällä oleva oireyhtymä, olen koko ikäni hyvin herkkä ihoni kanssa ollut.
        Noista vieraista ja heidän kestittämisestä, onneksi vieraani on niin tuttuja, että muki kädessä kahvittelemme, se ettenkö ole sitä palveluakin harrastanut, mutta vanhuus tulee vieraillekin ja hyvin osaavat mukautua tarjoiluuni.
        Entiset "hienostelut" on jääneet ja kauniit astiat pölyttyvät hyllyillä.
        Vaikka vanhanaikainen olenkin, osaan mukavuuden halun esiin tuoda, no joskus tietenkin laitan parastanikin.
        Unohdellaan peiliin katsomiset ja muut kommervenkit ja ollaan mukavia mummoja vaan;)

        Olen samaa mieltä tuosta ehtoollisella käynnistä, nöyränä anteeksi pyytävänä se minusta kuuluu tehdä ja sitä en tunne olevani, siksi en useinkaan käy ehtoollisella.
        Jokainen mielensä tietää ja tekee omantuntonsa mukaan tässäkin asiassa.

        Väinö on hyvä kissan nimi siinä missä joku muukin ei kissa helposti uutta nimeä vanhana opi.
        Nimi ei miestä pahenna, on sanonta ja sama pätee kissanikin suhteen, ihana seuralainen on Eliaanalle, voiko uskollisempaa ystävää löytää?

        No tänään ei mitään ihmeellistä, mutta iltaan varmaan päästään ja sauna nautinto silloin saavutettu.
        Aiemmin oli aina kiirettä ja touhua, nyt sitten pitkän mietinnän jälkeen jotain tekemistä löytää, silti osaan aina jotain keksiä ja hitaus on tullut siihen pisteeseen, että paljoa ei ehdikään.
        Vaatetta päälle lenkille lähtijät, minua ei kylmyyskään haittaa, olen kai niin kuumaverinen;)D
        Hauskuuta päiväänne.

        Huomenta@

        Oli mielenkiintoinen koeyö. Sairaalasta sain uniapnea-testi-laitteet.
        No, ei ne pahemmin untani haitanneet, vien laitteet tapaisin sairaalaan tänään kun menen fysioterapeuttia tapaamaan. Pitää kysyä häneltä neuvoja ylävartalon hallintaan kävelyapuvälineitä käytettäessä.

        Lähetteen uniapneatestiin sain sairaalassa ollessani. Saa nähdä oliko yölliset korinani aikoinaan lääkkeiden aikaansaamaa vai oikeaa ongelmaa.

        Nämä aamut eivät ole parasta aikaani, ylösnousu vaivaloista ja pukeutuminen työlästä. Joka paikkaa kolottaa. Kahvimukin ja perunarieskasten jälkeen alkaa mieli kohentumaan ja jäsenet tottelemaan.

        Aamun töitäni, jotka ei myöskään mieltä ylennä ovat paperihommat, ne ärsyttää, minusta ei olisi ikään tullut paperien pyörittäjää.

        Taloyhtiössä alkaa ensiviikolla putkiremppa. Meidän asunto on ekana, taitaa mennä tämä ilta ja huominenkin pyykin pesussa. No, mikäpä hänessä, joska sauna piristäisi.

        Ehtoollisellä käynti on myös puhuttanut, mm. siten, että se koetaan seurakunnan edessä "näyttäytymisenä." Mutta...

        Ehtoollinen on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat keskeneräisiä ja rikkinäisiä, kaikille, jotka kaipaavat Jumalan armoa.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta@

        Oli mielenkiintoinen koeyö. Sairaalasta sain uniapnea-testi-laitteet.
        No, ei ne pahemmin untani haitanneet, vien laitteet tapaisin sairaalaan tänään kun menen fysioterapeuttia tapaamaan. Pitää kysyä häneltä neuvoja ylävartalon hallintaan kävelyapuvälineitä käytettäessä.

        Lähetteen uniapneatestiin sain sairaalassa ollessani. Saa nähdä oliko yölliset korinani aikoinaan lääkkeiden aikaansaamaa vai oikeaa ongelmaa.

        Nämä aamut eivät ole parasta aikaani, ylösnousu vaivaloista ja pukeutuminen työlästä. Joka paikkaa kolottaa. Kahvimukin ja perunarieskasten jälkeen alkaa mieli kohentumaan ja jäsenet tottelemaan.

        Aamun töitäni, jotka ei myöskään mieltä ylennä ovat paperihommat, ne ärsyttää, minusta ei olisi ikään tullut paperien pyörittäjää.

        Taloyhtiössä alkaa ensiviikolla putkiremppa. Meidän asunto on ekana, taitaa mennä tämä ilta ja huominenkin pyykin pesussa. No, mikäpä hänessä, joska sauna piristäisi.

        Ehtoollisellä käynti on myös puhuttanut, mm. siten, että se koetaan seurakunnan edessä "näyttäytymisenä." Mutta...

        Ehtoollinen on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat keskeneräisiä ja rikkinäisiä, kaikille, jotka kaipaavat Jumalan armoa.

        Huomenta torstaipäivään ja tämänhän pitäisi olla se päivä, jolloin toivoa kaikilla olisi.
        No en toivoton kyllä ole minäkään ja lieneekö tämä torstai muita päiviä kummempi.
        Aina ei tiedossa ole mitään kummempaa, mutta optimistinen kun olen aamuun uteliaana herään ja odottaen mitä päiväni sisältääkin
        Pienillä kolotuksilla pääsen, liikkuminen vain vaivaloista ja hidasta.

        Nyt pohdin, että mitä tänään keksisinkään tehdä ja mieli rupesi tekemään lihapiirakoita, niinpä niitä teen, tarvikkeita on kotona ja ehkä leivon omenapitkojakin, jos joku kahvilla pistäytyy pyhän aikaan..
        Jauheliha kaupoista loppuu, tiloilta suoraan ihmiset lihaa hakevat, ostin 700 gamman paketin ja kun sen pakkasesta joudun ottamaan, teenkin lihapullat samaan vauhtiin.
        Tässäpä hommassa kivasti tunnit vierähtää ja voin hyvillä mielin istua ja katsella telkkarin antia.
        Monasti, kun joku mieliteko iskee, sen myös toteutan.
        Saunassa eilen pohdimme juurikin näitä tekemisiä ja leipomisiani, siihen tuli kommentti, miten ihanaa käytävässä tuoksuu pulla.

        En paheksu kenenkään ehtoollisella käyntiä, jokainen uskokoon ja tietäköön tarpeensa, minä vaan en useinkaan käy.
        Olen ajatellut, että uskoni on niin vahva, että saan sitä armoa joka päivä, mikään ehtoollisella käynti ei uskoani vahvista.
        Kaunis tapa ja varmaan monellekin hyvin tärkeä, sitä en kiellä, mutta olen joskus sanonutkin, että minulla on yhteys sinne jonnekin joka päivä.
        Usko on jokaiselle omansa, siitä en tämän enempää.
        Kaikki kirkolliset tapahtumat teemme perheeni kanssa, häät ,rippijuhlat, kasteet ja hautajaiset ja veroni maksan mukisematta.

        Nuo hallituksen asiat, olen aivan ulkona, mistä kaikesta leikataan ja mitä toisella kädellä jaetaan,, ihmettelen vaan tuota velan ottoa, eikä kaikkien maksujen korotukset niitä euroja lisääkään, velkaa vaan lisää..
        Tasapainoon pääsemistä tässä odotellaan, ei enää lisää velkaa. vaikka kuinka paljon maksuja maksetaan, ei mikään korjaannu,, leikkaukset jatkuu ja velkaa otetaan, eikö leikkausten tarkoitus ollut, velan oton lopetus.
        Näitäkin asioita tyhmä mummo pohtii.
        Eipä tämäkään asia korjaannu vaikka kuinka pohtisin, joten olkoon tässä.

        Mielekästä puuhastelua päivänne viettoon, toivon kipujen vähissä olevan jokaisella.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta torstaipäivään ja tämänhän pitäisi olla se päivä, jolloin toivoa kaikilla olisi.
        No en toivoton kyllä ole minäkään ja lieneekö tämä torstai muita päiviä kummempi.
        Aina ei tiedossa ole mitään kummempaa, mutta optimistinen kun olen aamuun uteliaana herään ja odottaen mitä päiväni sisältääkin
        Pienillä kolotuksilla pääsen, liikkuminen vain vaivaloista ja hidasta.

        Nyt pohdin, että mitä tänään keksisinkään tehdä ja mieli rupesi tekemään lihapiirakoita, niinpä niitä teen, tarvikkeita on kotona ja ehkä leivon omenapitkojakin, jos joku kahvilla pistäytyy pyhän aikaan..
        Jauheliha kaupoista loppuu, tiloilta suoraan ihmiset lihaa hakevat, ostin 700 gamman paketin ja kun sen pakkasesta joudun ottamaan, teenkin lihapullat samaan vauhtiin.
        Tässäpä hommassa kivasti tunnit vierähtää ja voin hyvillä mielin istua ja katsella telkkarin antia.
        Monasti, kun joku mieliteko iskee, sen myös toteutan.
        Saunassa eilen pohdimme juurikin näitä tekemisiä ja leipomisiani, siihen tuli kommentti, miten ihanaa käytävässä tuoksuu pulla.

        En paheksu kenenkään ehtoollisella käyntiä, jokainen uskokoon ja tietäköön tarpeensa, minä vaan en useinkaan käy.
        Olen ajatellut, että uskoni on niin vahva, että saan sitä armoa joka päivä, mikään ehtoollisella käynti ei uskoani vahvista.
        Kaunis tapa ja varmaan monellekin hyvin tärkeä, sitä en kiellä, mutta olen joskus sanonutkin, että minulla on yhteys sinne jonnekin joka päivä.
        Usko on jokaiselle omansa, siitä en tämän enempää.
        Kaikki kirkolliset tapahtumat teemme perheeni kanssa, häät ,rippijuhlat, kasteet ja hautajaiset ja veroni maksan mukisematta.

        Nuo hallituksen asiat, olen aivan ulkona, mistä kaikesta leikataan ja mitä toisella kädellä jaetaan,, ihmettelen vaan tuota velan ottoa, eikä kaikkien maksujen korotukset niitä euroja lisääkään, velkaa vaan lisää..
        Tasapainoon pääsemistä tässä odotellaan, ei enää lisää velkaa. vaikka kuinka paljon maksuja maksetaan, ei mikään korjaannu,, leikkaukset jatkuu ja velkaa otetaan, eikö leikkausten tarkoitus ollut, velan oton lopetus.
        Näitäkin asioita tyhmä mummo pohtii.
        Eipä tämäkään asia korjaannu vaikka kuinka pohtisin, joten olkoon tässä.

        Mielekästä puuhastelua päivänne viettoon, toivon kipujen vähissä olevan jokaisella.

        Ehtoollinen on enemmän kuin pelkkäkaunis tapa.
        Mutta jos se ei sen enempää merkitse kuin tapaa, ei kai sitten ole syytä siihen osallistuakkaan.Koskaan en ole kuullut että joku uskon vahvuuden takia ei tarvitse ehtoollista. Se kirkollisveron maksu ei mitään takaa. Ennen maksettiin kirkolle rahaa sielun pelastamiseksi , se olinimeltään anekauppa. Rikkailla oli siis parempi mahdollisuus sielun pelastukseen.


    • Keskiviikkona tapasin fysioterapeutin.
      Viehättävän asiansa tuntevan nuoren naisen. Ymmärsi huoleni, menimme läpi uuden harjoitusohjelman ja opettelin oikeaoppista kävelemistä. Olin ollut liia varovainen leikatun jalan kestävyyttä arvioidessa. Hän antoi uskoa, että se kestää. Kun lähdin kävin kaupassa toteuttaen hänen kävelyohjeita, jopa tuntui helpommalta kuin edellisenä päivänä.
      Nyt tapaamme terapeutin kanssa viikottain.

      Tänään suoriuduin kiitettävästi koipineni pyykkiurakasta. Viisi koneellista lakanoita, pyyheliinoja ja vaatteita. Kolme isoa lakanaa on vielä ulkona narulla.

      Itsevarmuuteni kasvoi, en pelkää enää joka askelta tai kyykistymistä.

      Huomenna toki taas touhua riittää, emme saaneet nuorisoa apuun putkiremppan huonekalujen siirtelyyn. Päätimme kerätä pöydiltä ja hyllyiltä pikkuesineet laatikoihin, remppamienet voivat sitten tehdä huonekalusiirrot mielensä mukaan.

      Tänään on ollut puolipilvinen päivä, aurinkokin pilkistänyt, antaen hyvää mieltä. Istuin hetken parvekkeella, mutta oli liian vilpoisaa.

      Äskeen tein onnistuneen tuunauksen pakasteesta nostetusta lohikeitosta.
      Lisäsin tomaattiyrttisosetta ja valkosipulin kynsiä. Että tuli hyvää.

    • Anonyymi

      Voi sinua Korpikirjailija, olen niin iloinen ,kun olet jo noin alkanut tervehtymään. Ota nyt iisisti sen putkirempan aikaa aikaan, ja pyydä runsaasti apua kaikilta kaikkiin toimiin jottei käy haalereita.
      Mukavaa kevään jatkoa!

      • Putkirempan hoitaa ammattilaiset. Ehkäpä piiloudumme mökkille jos kovin äänekkäästi porailevat. Tai hotellilomaakaan emme ole sulkeneet pois rempan ajalta.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Putkirempan hoitaa ammattilaiset. Ehkäpä piiloudumme mökkille jos kovin äänekkäästi porailevat. Tai hotellilomaakaan emme ole sulkeneet pois rempan ajalta.

        Hienoa, että vihdoin kaikki on parenpaan päin menossa Sinulla.
        Olet jo saanut arjen touhuistakin kiinni, se on hyvä se.

        Olen yhden putkiremontin läpi elänyt.
        Syksyllä on tulossa Tampereen asuntoon talotekniikan remontti meidän kohdalle.
        Pitää mennä katselmukseen ja tyhjentää asuntoa ainakin osin.
        Monta viiikkoa siellä touhuavat.
        Veli on täällä mökillä alkuun, vaan, kun pannaan kiinni, sanoi menevänsä kotitilalle, jos poikani, kun asuu lähenpänä toisi sapuskaa kerran viikossa.
        Pitänee siellä itsekin sitten käydä huushollaamassa.

        Sahani sanoi sopimuksen irti, vein sen korjaamolle tänään. Yritin laitta sähkösahaan ketjun, en vaan saanut päälle.
        No huomenna kokeilen menisikö nuo halot tuolla katkaisusirkkelillä.

        Kävin hammaslääkärissä. Alkuun piti vaan paikata, mutta vanha paikka olikin hermossa kiinni.
        Lääkäri sanoi, että juurihoito tai poisto ovat vaihtoehdot. Otatin pois.

        Muutaman orvokin olen laittanut, ei vielä muuta, kun on niin viileää.
        Multasäkkejä taidan pian hakea, mulla on nyt tuo lava-auto niin sillä on helppo tuoda.

        Älä nyt Korppis kuitenkaan innostu rehkimään liikaa.


      • Eliaana kirjoitti:

        Hienoa, että vihdoin kaikki on parenpaan päin menossa Sinulla.
        Olet jo saanut arjen touhuistakin kiinni, se on hyvä se.

        Olen yhden putkiremontin läpi elänyt.
        Syksyllä on tulossa Tampereen asuntoon talotekniikan remontti meidän kohdalle.
        Pitää mennä katselmukseen ja tyhjentää asuntoa ainakin osin.
        Monta viiikkoa siellä touhuavat.
        Veli on täällä mökillä alkuun, vaan, kun pannaan kiinni, sanoi menevänsä kotitilalle, jos poikani, kun asuu lähenpänä toisi sapuskaa kerran viikossa.
        Pitänee siellä itsekin sitten käydä huushollaamassa.

        Sahani sanoi sopimuksen irti, vein sen korjaamolle tänään. Yritin laitta sähkösahaan ketjun, en vaan saanut päälle.
        No huomenna kokeilen menisikö nuo halot tuolla katkaisusirkkelillä.

        Kävin hammaslääkärissä. Alkuun piti vaan paikata, mutta vanha paikka olikin hermossa kiinni.
        Lääkäri sanoi, että juurihoito tai poisto ovat vaihtoehdot. Otatin pois.

        Muutaman orvokin olen laittanut, ei vielä muuta, kun on niin viileää.
        Multasäkkejä taidan pian hakea, mulla on nyt tuo lava-auto niin sillä on helppo tuoda.

        Älä nyt Korppis kuitenkaan innostu rehkimään liikaa.

        Huomenta viikonlopun alkuun ja äitienpäivän odotuksiin.
        Menemme tänään haudoilla, tytär menee mökille, tyttärentytön koira on hoidossa, isäntäväki Ruotsissa pelejä katsomassa.
        Koiran kanssa on mukavampi mökillä, kun se putkiremppa vaan jatkuu.

        Meille myös lähitulevaisuudessa on kattoremontti, näin niitä joutuu kiinteistöjäkin korjailemaan, vanha talomme onkin, jo 1961 rakennettu, mutta hyvin on paikkoja korjailtu .
        Isohko lasku kai tulee, kun isoin asunto minulla parin muun kanssa, neliöt maksaa.
        Eiköhän tuosta selviä, on aina selvitty.

        Onko pitkä matka kotitilalle sieltä mökiltäsi Eliaana. varmaan monia rakkaita muistoja kotitilalta.
        Niitä sahoja sitten on erilaisia puunkaatoon, varmaan eritehoinen on se pienempi, minulla ei mitään kuvaa, raivaussahan ole nähnyt, helpompi käyttää
        pidemmän varren kanssa.
        Mullan rahtausta on sinne tyttären mökillekin joka kevät, sato ei kovin runsas aina tule, mutta jotakin puuhaa kuitenkin.

        Ammattilainen osaa neuvoa, joskus itse ei uskalla toimia vaivan sallivien tavoin.
        Liika rohkeuskin voi vahinkoa aiheuttaa, malta nyt kuitenkin , miten jaksoitkin pyykkisikin ulos ripustaa,?
        Pitkän ajan vei tuo lonkkaleikkaus lisä harmeineen, toivoa sopii, että jo helpottaa.

        Nyt touhuilut odottaa, hitaasti mutta varmasti kaikki hommat hoituu.
        Eilen kolme tuntia meni leipomisen kanssa ja en muuta enää tarvinnutkaan, kypsä olin lepäämään.
        Pussitin leipomuksia tyttärelle maisteltavaksi ja pieneksi kiitokseksi haudoilla käyttämiselle.
        Hyvää ja toivottavasti lämpenevää säätä, tänään liputus Eurooppa päivän johdosta ja sunnuntaina taas lippu äitienpäivän kunniaksi.
        Kivaa viikonlopun vieton odotusta.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta viikonlopun alkuun ja äitienpäivän odotuksiin.
        Menemme tänään haudoilla, tytär menee mökille, tyttärentytön koira on hoidossa, isäntäväki Ruotsissa pelejä katsomassa.
        Koiran kanssa on mukavampi mökillä, kun se putkiremppa vaan jatkuu.

        Meille myös lähitulevaisuudessa on kattoremontti, näin niitä joutuu kiinteistöjäkin korjailemaan, vanha talomme onkin, jo 1961 rakennettu, mutta hyvin on paikkoja korjailtu .
        Isohko lasku kai tulee, kun isoin asunto minulla parin muun kanssa, neliöt maksaa.
        Eiköhän tuosta selviä, on aina selvitty.

        Onko pitkä matka kotitilalle sieltä mökiltäsi Eliaana. varmaan monia rakkaita muistoja kotitilalta.
        Niitä sahoja sitten on erilaisia puunkaatoon, varmaan eritehoinen on se pienempi, minulla ei mitään kuvaa, raivaussahan ole nähnyt, helpompi käyttää
        pidemmän varren kanssa.
        Mullan rahtausta on sinne tyttären mökillekin joka kevät, sato ei kovin runsas aina tule, mutta jotakin puuhaa kuitenkin.

        Ammattilainen osaa neuvoa, joskus itse ei uskalla toimia vaivan sallivien tavoin.
        Liika rohkeuskin voi vahinkoa aiheuttaa, malta nyt kuitenkin , miten jaksoitkin pyykkisikin ulos ripustaa,?
        Pitkän ajan vei tuo lonkkaleikkaus lisä harmeineen, toivoa sopii, että jo helpottaa.

        Nyt touhuilut odottaa, hitaasti mutta varmasti kaikki hommat hoituu.
        Eilen kolme tuntia meni leipomisen kanssa ja en muuta enää tarvinnutkaan, kypsä olin lepäämään.
        Pussitin leipomuksia tyttärelle maisteltavaksi ja pieneksi kiitokseksi haudoilla käyttämiselle.
        Hyvää ja toivottavasti lämpenevää säätä, tänään liputus Eurooppa päivän johdosta ja sunnuntaina taas lippu äitienpäivän kunniaksi.
        Kivaa viikonlopun vieton odotusta.

        Ihmettelen suuresti ikäihmisten työtaakkoja.
        Miten he jaksavat ahertaa.

        Etenkin korppiksen.
        Missä ihmeessä ovat lapset ja ystävät.
        Nyt apua tarvittaisiin ja paljon.
        Normaalisti koko kerrostalo huputetaan putkirempan ajaksi.
        Kaikki asukkaat muuttavat pois.
        Monet vuokraavat itselleen edullisen vuokra-asunnon rempan ajaksi.
        Tai muuttavat mökille.
        Remppa kesti yhdelläkin tuttavalla 4 kk.
        Siellä ei saa asua, eikä siellä voi asua silloin.
        Apuja tarvitaan tilapaisasuntoon muuttoa varten.
        Kaikki nuoriso nyt avuksi äideilleen ja isilleen.
        Kunnioitetaan äitejä, kun se juhlapäiväkin on tulossa.


      • Eliaana kirjoitti:

        Hienoa, että vihdoin kaikki on parenpaan päin menossa Sinulla.
        Olet jo saanut arjen touhuistakin kiinni, se on hyvä se.

        Olen yhden putkiremontin läpi elänyt.
        Syksyllä on tulossa Tampereen asuntoon talotekniikan remontti meidän kohdalle.
        Pitää mennä katselmukseen ja tyhjentää asuntoa ainakin osin.
        Monta viiikkoa siellä touhuavat.
        Veli on täällä mökillä alkuun, vaan, kun pannaan kiinni, sanoi menevänsä kotitilalle, jos poikani, kun asuu lähenpänä toisi sapuskaa kerran viikossa.
        Pitänee siellä itsekin sitten käydä huushollaamassa.

        Sahani sanoi sopimuksen irti, vein sen korjaamolle tänään. Yritin laitta sähkösahaan ketjun, en vaan saanut päälle.
        No huomenna kokeilen menisikö nuo halot tuolla katkaisusirkkelillä.

        Kävin hammaslääkärissä. Alkuun piti vaan paikata, mutta vanha paikka olikin hermossa kiinni.
        Lääkäri sanoi, että juurihoito tai poisto ovat vaihtoehdot. Otatin pois.

        Muutaman orvokin olen laittanut, ei vielä muuta, kun on niin viileää.
        Multasäkkejä taidan pian hakea, mulla on nyt tuo lava-auto niin sillä on helppo tuoda.

        Älä nyt Korppis kuitenkaan innostu rehkimään liikaa.

        Huomenta Korvesta@

        Nukuin hyvin jopa puoli yhdeksään, se oli jotain kuuden heräätysten jälkeen. Se tuo työnteko pitää huolta, että uni tulee.

        Johan tuon tiedät Eliaana. Olen aina tykännyt kun kerrot näistä meille tekeville naisille onnistuneista miesten hommista.

        Nyt voi olla, että alan jo luovuttamaan raskaammat ja teetän työt palkollisilla.

        Meidän hissisuunnitelmat kariutuivat. Olimme suunnitelleet kahden kerroksen kotiimme, kerrosten väliin tuolihissiä. Olin anomassa vanhuksille suunnattua avustusta itsenäisen asumisen helpotukseen.

        Tyssäsi tulorajoihin. Näin valtio valvoo avustusmenoja. Kahden eläkeläisen kk/tulot pitäisi jäädä alle 3400 euron.

        No, olen opetellut liikkumaan portaissa, en hötkyile.

        Jahka saamme nämä remppajärjestelyt toteutettua, pitänee keskittyä kesäpaikan haltuun ottoon. Siivoojani lupasi tulla ripsuamaan mökin. Yläkertaan nukkumaan ei minulla ole asiaa , joten pirtti on tulevan kesän makuuhuoneeni.

        Tällaista tänä perjantaiaamuna.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta Korvesta@

        Nukuin hyvin jopa puoli yhdeksään, se oli jotain kuuden heräätysten jälkeen. Se tuo työnteko pitää huolta, että uni tulee.

        Johan tuon tiedät Eliaana. Olen aina tykännyt kun kerrot näistä meille tekeville naisille onnistuneista miesten hommista.

        Nyt voi olla, että alan jo luovuttamaan raskaammat ja teetän työt palkollisilla.

        Meidän hissisuunnitelmat kariutuivat. Olimme suunnitelleet kahden kerroksen kotiimme, kerrosten väliin tuolihissiä. Olin anomassa vanhuksille suunnattua avustusta itsenäisen asumisen helpotukseen.

        Tyssäsi tulorajoihin. Näin valtio valvoo avustusmenoja. Kahden eläkeläisen kk/tulot pitäisi jäädä alle 3400 euron.

        No, olen opetellut liikkumaan portaissa, en hötkyile.

        Jahka saamme nämä remppajärjestelyt toteutettua, pitänee keskittyä kesäpaikan haltuun ottoon. Siivoojani lupasi tulla ripsuamaan mökin. Yläkertaan nukkumaan ei minulla ole asiaa , joten pirtti on tulevan kesän makuuhuoneeni.

        Tällaista tänä perjantaiaamuna.

        Noilla tuloilla luulisi että hissin voi maksaa itse ilman tukia.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta Korvesta@

        Nukuin hyvin jopa puoli yhdeksään, se oli jotain kuuden heräätysten jälkeen. Se tuo työnteko pitää huolta, että uni tulee.

        Johan tuon tiedät Eliaana. Olen aina tykännyt kun kerrot näistä meille tekeville naisille onnistuneista miesten hommista.

        Nyt voi olla, että alan jo luovuttamaan raskaammat ja teetän työt palkollisilla.

        Meidän hissisuunnitelmat kariutuivat. Olimme suunnitelleet kahden kerroksen kotiimme, kerrosten väliin tuolihissiä. Olin anomassa vanhuksille suunnattua avustusta itsenäisen asumisen helpotukseen.

        Tyssäsi tulorajoihin. Näin valtio valvoo avustusmenoja. Kahden eläkeläisen kk/tulot pitäisi jäädä alle 3400 euron.

        No, olen opetellut liikkumaan portaissa, en hötkyile.

        Jahka saamme nämä remppajärjestelyt toteutettua, pitänee keskittyä kesäpaikan haltuun ottoon. Siivoojani lupasi tulla ripsuamaan mökin. Yläkertaan nukkumaan ei minulla ole asiaa , joten pirtti on tulevan kesän makuuhuoneeni.

        Tällaista tänä perjantaiaamuna.

        Minulla on jo yksin eläke . netto 2100 ja ukolla 3200, eipä saada mekään mitään avustuksia mutta ei tarvitakkaan. Onhan tuota rahaa pankkiinkin kertynyt tähän ikään mennessä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noilla tuloilla luulisi että hissin voi maksaa itse ilman tukia.

        No, tietty, mutta 12000 € hissistä, ei lämmetty.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmettelen suuresti ikäihmisten työtaakkoja.
        Miten he jaksavat ahertaa.

        Etenkin korppiksen.
        Missä ihmeessä ovat lapset ja ystävät.
        Nyt apua tarvittaisiin ja paljon.
        Normaalisti koko kerrostalo huputetaan putkirempan ajaksi.
        Kaikki asukkaat muuttavat pois.
        Monet vuokraavat itselleen edullisen vuokra-asunnon rempan ajaksi.
        Tai muuttavat mökille.
        Remppa kesti yhdelläkin tuttavalla 4 kk.
        Siellä ei saa asua, eikä siellä voi asua silloin.
        Apuja tarvitaan tilapaisasuntoon muuttoa varten.
        Kaikki nuoriso nyt avuksi äideilleen ja isilleen.
        Kunnioitetaan äitejä, kun se juhlapäiväkin on tulossa.

        Joopati joo...


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        No, tietty, mutta 12000 € hissistä, ei lämmetty.

        No mutta kyllä se terveys on 12 000 arvoinen. Putoilet taas kohta portaissa ja eikö se miehesikin ole aika hauras vanhus rappuja ravaamaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        No mutta kyllä se terveys on 12 000 arvoinen. Putoilet taas kohta portaissa ja eikö se miehesikin ole aika hauras vanhus rappuja ravaamaan?

        Illan korvaa@

        Mietin sanaa hauras. Kerro minulle hauraan ihmisen tuntomerkit.

        Mitä tulee minun kompurointiin, niin uskon oppineeni, enhän toki eka kertaa kompuroinut.

        Kävin tiluksillani, vähälumisen talven jäljiltä maa vielä routii. Kävelin varovasti pirttiin. Laitoin lämmöt päälle, Ensi viikolla pyydän jos siivoojalla olisi aikaa tulla mökin pesuun.

        Järvi oli sula ja rannasta pystyy nostamaan vettä. Kohtapuolin saunankin vois lämmittää, mutta sitä ennen pitää kuopuksen tulla asentamaan vesipumppu.

        Koivuhalkopinon oli ta.lvituulet kaataneet saunan takaa. Nekin pitää nostaa jahka apua tulee.

        Oletko saamut korjattua sen vierasmökkisi kivirappusen, se on muuten vaarallinen.

        Hyvää yötä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Illan korvaa@

        Mietin sanaa hauras. Kerro minulle hauraan ihmisen tuntomerkit.

        Mitä tulee minun kompurointiin, niin uskon oppineeni, enhän toki eka kertaa kompuroinut.

        Kävin tiluksillani, vähälumisen talven jäljiltä maa vielä routii. Kävelin varovasti pirttiin. Laitoin lämmöt päälle, Ensi viikolla pyydän jos siivoojalla olisi aikaa tulla mökin pesuun.

        Järvi oli sula ja rannasta pystyy nostamaan vettä. Kohtapuolin saunankin vois lämmittää, mutta sitä ennen pitää kuopuksen tulla asentamaan vesipumppu.

        Koivuhalkopinon oli ta.lvituulet kaataneet saunan takaa. Nekin pitää nostaa jahka apua tulee.

        Oletko saamut korjattua sen vierasmökkisi kivirappusen, se on muuten vaarallinen.

        Hyvää yötä.

        Hauraan vanhuksen kaula on ohut, lihakset surkastuneet, vaatteet roikkuu päällä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hauraan vanhuksen kaula on ohut, lihakset surkastuneet, vaatteet roikkuu päällä.

        Huomenta@

        Taas vanha laitosrytmi herätti puoli kuudelta. Olen tässä makoillut ja tehnyt suunnitelmia kodin tavaroiden siirtelystä rempan edestä syrjään.

        Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty näin olen kokenut.

        Niin ei ne lapset aina ehdi, nuorempi kiireinen työssä, opiskelijoiden työvuoden lähestyessä loppuaan. Vanhempi täystyöllistetty töissä ja kotona koiran kamuna vaimon työ-ja opintomatkan ajan.

        Mieheni Suomen lapsia on en odotta apuun.

        Kävin mökillä ja iski into mökkihommiin, mutta minkä teet kun et pysty.

        Raihnaisuus taitaa tulla itse kullekin arvaamattoman kavalasti. Tapasimme ystäväpariskunnan rouvan. Ihmeteltyämme, että eipä ole heitä kävelylenkillä näkynyt.

        Vaimon työ tänään on olla omaishoitaja miehelleen, ikää molemmilla alle 70.

        Liitän linkin raihnaisuudesta, sitä kun ei voi vain ulkonäöllä selittää.

        https://www.duodecimlehti.fi/duo95803


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta@

        Taas vanha laitosrytmi herätti puoli kuudelta. Olen tässä makoillut ja tehnyt suunnitelmia kodin tavaroiden siirtelystä rempan edestä syrjään.

        Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty näin olen kokenut.

        Niin ei ne lapset aina ehdi, nuorempi kiireinen työssä, opiskelijoiden työvuoden lähestyessä loppuaan. Vanhempi täystyöllistetty töissä ja kotona koiran kamuna vaimon työ-ja opintomatkan ajan.

        Mieheni Suomen lapsia on en odotta apuun.

        Kävin mökillä ja iski into mökkihommiin, mutta minkä teet kun et pysty.

        Raihnaisuus taitaa tulla itse kullekin arvaamattoman kavalasti. Tapasimme ystäväpariskunnan rouvan. Ihmeteltyämme, että eipä ole heitä kävelylenkillä näkynyt.

        Vaimon työ tänään on olla omaishoitaja miehelleen, ikää molemmilla alle 70.

        Liitän linkin raihnaisuudesta, sitä kun ei voi vain ulkonäöllä selittää.

        https://www.duodecimlehti.fi/duo95803

        Olin Helsinginristeilyllä n. 500 ruotsinsuomalaisen senoirinkanssa ja koska olin lähes ensimmäistä kertaa tällaisessa ikäihmisten joukkotapahtumassa, niin huomioini kiinnittyi erityisesti siihen miten likkumiskyky oli monella todella heikko. Rollaattorilla, kyynärsauvojen avulla, hitaasti askeltaen me liikumme, jotkut selkä kumarassa , toisi atalutettiin käsipuolesta, yksi vanhahko setä kompastui rullaportaissa ja oli vahingoittaa itsensä. Likkumisrajoitteisia jollakin tapaa toinen puoli.

        Minäkin kuulun siihen joukkoon sillä tapaa että otan mielelläni mieheni käsipuolesta kiinni, esim. rapuissa ja astun varovasti liikuviin rappuihin, koska on kohdistettava ensin katse ja koordinoitava sopivasti ennen kuin loikkaa juoksevalle nauhalle tai rapulle.

        Eläkeliiton juhlaristeilyllä oli myös ohjelmaa, sitä oli tanssin, laulun, runonlausunnan, sketsien ja huumoriesitysten muodossa. Inspiroivaa katsella minuakin vanhempien ihmisten reippautta ja iloa monista rajoituksista riippumatta.

        Mutta se juhlapuhe! Vanhustenhoidon ministeriön puhemies/nainen, oikeistolainen nuorehko rouvashenkilö seisoi siellä lavalla ja puhui siitä, miten eläkeläiset maksavat Ruotsin valtiolle 70 miljardia vuosittain, eikä meitä olisi varaa elättää, että emmekö voisi ajatella mennä vielä vähän töihin!!! Sen sijaan että hän olisi kiittänyt tätä sukupolvea suomalalaisia jotka ovat antaneet kaikkensa, terveytensä ja kaiken työkykynsä Ruotsin yhteiskunna ja talouselämän kehittämiseksi, kolmivuorotyössä tehtailla, tekemällä raskasta, vaarallista, likaista työtä, joka ei kelvannut kermaperseille ruotsalaisille, niin hän tarjosi meille että hakekaa takaisin työelämään.

        Että meillä on taitoja, tietoja, kokemusta ja know-howta jakaa nuoremillekin.
        Kaksi kysymystä: mihin työpaikkoihin, kun ei niitä riitä nuoremmillekaan?
        Yli 55-vuotiaan on melkein turha edes hakea työpaikkaa, koska nuorempia on pitkä jono edessä.
        Kysymys numero 2: Onmhan know-howta, kokemusta ja viisautta roppakaupalla, mutta muuttuvassa yhteiskunnassa meidän osaamisemme on usein jo vanhentunutta, teknilliset osaamisemme eivät vastaa nykynuorison näppäryyttä tietotekniikanparissa, tekemisemme vauhti on hidastunut ja jäämme vain jalkoihin.
        Hyvä vanhustenministeri: olisit saanut hävetä puhettasi.

        Laimeat olivat aploodit ja tultiin kyllä jälkeenpäin käytävällä kysymään että mitäs se rouva ministeri oikein tarkoitti?


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta@

        Taas vanha laitosrytmi herätti puoli kuudelta. Olen tässä makoillut ja tehnyt suunnitelmia kodin tavaroiden siirtelystä rempan edestä syrjään.

        Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty näin olen kokenut.

        Niin ei ne lapset aina ehdi, nuorempi kiireinen työssä, opiskelijoiden työvuoden lähestyessä loppuaan. Vanhempi täystyöllistetty töissä ja kotona koiran kamuna vaimon työ-ja opintomatkan ajan.

        Mieheni Suomen lapsia on en odotta apuun.

        Kävin mökillä ja iski into mökkihommiin, mutta minkä teet kun et pysty.

        Raihnaisuus taitaa tulla itse kullekin arvaamattoman kavalasti. Tapasimme ystäväpariskunnan rouvan. Ihmeteltyämme, että eipä ole heitä kävelylenkillä näkynyt.

        Vaimon työ tänään on olla omaishoitaja miehelleen, ikää molemmilla alle 70.

        Liitän linkin raihnaisuudesta, sitä kun ei voi vain ulkonäöllä selittää.

        https://www.duodecimlehti.fi/duo95803

        On se harmi ettei sinulla ole lastenlapsia, nuoret on jaksavia ja fiksuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se harmi ettei sinulla ole lastenlapsia, nuoret on jaksavia ja fiksuja.

        Koet lapsenlapsettomuuteni ongelmaksi, minä en. So what?

        korppis


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        No, tietty, mutta 12000 € hissistä, ei lämmetty.

        Jos minulla olisi noin suuri eläke, en enää ilkeäisi kerjätä keneltäkään ja mistään!


    • Terveisiä Helsingistä, jossa ehdimme olla kokonaiset seitsemän tuntia, mukaanluettuna vierailu kustantamossa, julkistamisskoolaus ja sitten käveltiin Liisankadulta Katajanokan terminaaliin, ihan reipas puolen tunnin kävely meikäläiselle, kun askel on hidastunut. Mukava risteily, hyvää ruokaa, ohjelmaa laivalla (Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten ja suomiseurojen yhteinen kulttuuriristeily) ja osa vanhuksistakin jaksoi lähteä vielä tanssimaan ja karaokeen illalla, minulla riitti energiaa a la carte-ravintolan jälkeen vain pienen tovin pubiin istumaan ja kuuntelemaan kun nuori nainen lauloi ihan hyvin tuttujakin kappaleita (Joan Osbournea jne.) ja soitti kitaraa.
      Tulikärpästen polku on nyt virallisesti lanseerattu ja saatavilla jo parissakymmenessä kirjastossa ympäri Suomea. Varauksiakin on jo jossain. Finna.fi-linkistä kunpainaa kirjallisuutta ja kirjoittaa hakuruutuun kirjannimen tulee näkyviin 20 osumaa eri puolella Suomea, joten hyvin on lähtenyt jakeluun ainakin kirjastoihon.
      Julkkareista tuli pienimuotoiset, koska sain todella paljon peruutuksia viime tipassa, sekä laivassa mukana olleilta ruotsinsuomalaisilta että Suomesta ilmoittautuneilta, mutta solmin muutaman arvokkaan ja mielenkiintoisen kontaktin ja olihan meillä somaa ja kotoista tilaisuudessa myös.
      Nyt odottelen kirjalaatikkoa, jonka pitäisi tulla tänään ja paikalliset ystävät ja lukupiiriläiset kokoontuvat sitten tutustumaankirjaani ja skoolaamaankanssani tiistaina.
      Sitä ennen. sunnuntaina, on käynti miehen edesmenneen haudalla viemässä äitienpäiväkukat heidän perinteensä mukaan, aina suomalaisena äitienpäivänä.

      Täällä ollaan jääkiekon/euroviisujen huumassa juuri nyt. Minulla riittää kiinnostusta nyt lähinnä euroviisuihin, puutarhanhoitoon, kirjallisuuteen ja tyttärenpojan lakkiaisiin ensi kuun alussa. Maailmalla tapahtuu, paavi on valittu ja varmaan monille katolisille helpotus, että ei ole odotettavissa mitään suuria muutoksia.

      Kaikenlaista ohjelmaa allakka täynnä, tulisi edes kesä.

      • Anonyymi

        Tuliko sinne julkkariin deme, makriina , ramoona ja muut pk seudulla asuvat?


      • Anonyymi

        Onko peruukkiliima pitävää?


    • Anonyymi

      Kulttuuriosastolle kysymys

      äsken esitettiin Rovaniemen markkinoilla -huippuelokuva


      Yksi sen näyttelijöistä on elossa

      Kuka?

      • Anonyymi

        Vielä.
        Muutama minuutti sitten alkoi kulttuurimaantiepyöräilyajo Italian ympäri Giro 21 päivää
        alku ja kolme ensi päivää Albaniassa, jost siirtyy etelä-Italiaan lepopäivän jälkeen
        Erinomainen kulttuurikierros vuosittain jos Italia kiinnostaa


      • Anonyymi

        Maippi Heljo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maippi Heljo

        Oho!


    • Se on kesä nyt.
      Katiskassa oli 300gr ahven. Söin sen jo, voissa paistoin.
      Kun luin noista Sillan kokkailuista aiemmin, tuli ihan vesi kielelle silloin, no nyt sain ahventa itsekin.
      Sitä kun siinä ulkona perkasin, alkoi käki kukkua, siis kesä on.

      Valkovuokot juuri availee kukkiaan, juuri äitienpäiväksi. Keltavuokko vielä on nupulla.
      Valko- ja sinivuokon olen tuonut tänne sieltä kotitilalta. Sinne on täältä noin 130km, kotoa vähän pidenpi.
      Keltavuokkomättään sain joskus työkaveriltani.

      Väinökin ulkoilee nyt enemmän, kun hieman lämpimämpi on ja hiiriä pyytää.
      Tänäänkin 2, tuo aina naukuen näytille.

      Sain kyllä pienimpiä halkoja katkaisusirkkelillä onnistumaan, tosin se muutaman kerran jumitti, mutta eipä tuo isommin haitannut.
      Pinosin suuremmat odottamaan sahaa.

      Huomenna näyttäisi sää olevan sellainen, että pääsen tämän ylämökin saunan pesuun käsiksi. Jää nähtäväksi.
      Eipähän vielä saa saunavihtaa, pienet ovat hiirenkorvat.

    • Anonyymi

      Ymmärrän todella hyvin innostuksesi ahvenesta. Odotan kesältä nimenomaan sitä, kun/jos pääsemme taas ongelle kauniina kesäpäivänä tai iltana. Järvi on peilityyni ja ahventa nousee mato-ongella tyyliin,,, heti kun heität ongen veteen ,niin kala syö.

      Tästä olemme saaneet nauttia aktiivisesti jo yli kymmenen vuotta ( toki kesälomilla silloin työaikanakin ), mutta nyt se ollut jokakesäistä. Niihinkin aina sitten kyllästyy kesän lopulla,,mutta ,,,,,

      Kauniita unia kaikille!

      • Aamupäivää, aurinko jo korkealla, vielä vähän aikaa vie ja sitten huipussaan, kiva on, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
        Loikoilin sängyssä pitkään miettien vaikka mitä, suunnitelmia ja kysymyksiä, tuli mieleen Konsta Pylkkänen, samoja ihmeitä kyselen itseltäni, miksi ja mitä.
        Vastauksia en kaikkiin kysymyksiini saanut, mutta tyydyn tietämättömyyteeni.
        Suunnittelu kyllä jollakin tapaa onnistuu, mutta pieniä puuhia ne ovat.

        Kyllähän jokapäiväinen kalan syöntikin kyllästyttää, mutta ongella myös minä istuisin vaikka kuinka paljon, tänään otan lohen käsittelyyn ja pari kertaa sitä nautin.
        Jos missä niin järvellä veneessä istuen ajatukset liitää.

        Täällä myös hiirenkorvat koivuissa esiin pukkaa, , tuomet ei vielä kai nupuillaankaan, mutta kauankos se vie, kun kukkaan puhkeaa, jos lämmin meitä hellii.
        Valkovuokkoja en ole nähnyt näissä maisemissa, mökillekin ne istutin, niiden levinnäisyys lienee etelämmän seudun rikkaus.
        Käen kukuntaa en ole kuullut, mutta harvinaista se onkin näin liikepaikoilla.

        Ano 14,55, siinäpä todella maisemat muuttuu, kun tuota pyöräilyä seuraa.

        Ei oikein kulttuuriväki siihen aikaa Rovaniemen markkinoita kulttuurina pitänyt, mutta suuren suosion sai kansan keskuudessa, Esa Pakarinen asui ja hautansakin on täällä minun kotikaupungissa.
        Muistan ne jonot mitkä kasvoin Esan kuin Spedenkin elokuvien katseluun.

        Onnittelut Paloma kirjasi vuoksi saamastasi huomiosta, toivotaan löytävän monen lukijan iltalukemiseksi

        Onhan noissa eläkemaksuissakin suuria eroja ja sitten kun ei ole kumppania jakamaan menoja voi jokainen kuvitella, että ei aina helppoa ole, yhden eläkkeellä on opittava elämään, velvotteita ei voi jakaa, kaikki on yksin maksettava.
        Kaikesta on selvitty, ei ne suuret tulot jne.
        Tuosta hauraudesta huomaa joka päivä uusia merkkejä, yksin kahvipaketin avaaminen meinaa tiukkaa tehdä, mutta vielä kuitenkin olen sen auki saanut.
        Haurautta huomaa muustakin, kipeytyvistä raajoista, käsivarsista, voima katoaa, puhumattakaan ihon velttoudesta, kaikki vaan on asiaa, mille emme mahda mitään, vanhaksi kaikki päästään, jos elämää riittää

        Ano 10,03 ihmettelit missä lapset on, kun apua vanhemmat tarvitsevat, ei kauankaan ole, kun sain nuhteet siitä, että tytärtäni ikkunan pesuun pyysin, siis miksi lapsia kaipaat?
        Kyllähän sitä odottaa, että lapset ainakin mukana elävät ja apua antavat, tai sitä hommaavat jos ei itse jaksa.
        Toisaalta ei lapsille voi jokapäiväistä huolenpitoa voi vaatia, heillä on omat elämät, ehkä haastavia ammatteja ja lapsia, joita kuskataan sinne ja tänne.
        Elämä on muuttunut niiltä ajoin, kun tuvan nurkassa vanhukset asuivat ja onneksi niin on, vaikka vaikeaa onkin asioista selvitä, apua voi odottaa muilta tahoin kuin lapsilta, yhteiskunta on vastuussa vanhojenkin elämästä.
        Minä olen onnellinen, kun tytär sanoo tulevansa apuun, jos tarvitsen, hän onkin eläkkeellä, joten aikaakin riittää, silti en joka hommaan pyydä, itseni tähdenkin on jotain tehtävä, kohta ei liikkumaan pääse pienitäkään hommaa tekemään, jos aina apua pyydän.
        Nykyaikaisin menetelmin rempatkin tehdään asukkaiden asumisen onnistuissa kotona, tyttärelläni on juuri putkiremontti ja asuvat kotonaan, tietenkin haastetta siinä on.

        Kukat on viety vesisateessa haudoille ja onneksi ei pakkanen niitä heti kuolettanut, kestää kauemmin viileässä ilmassa.
        Jospa jotain järkevämpää keksisin täksikin päiväksi, lohi on jo sulanut ja siitä ruokaa kohta laittamaa ryhdyn ja siitä se ilta tänäkin päivänä tavoittaa, hyvää päivää kaikille;)


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Aamupäivää, aurinko jo korkealla, vielä vähän aikaa vie ja sitten huipussaan, kiva on, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
        Loikoilin sängyssä pitkään miettien vaikka mitä, suunnitelmia ja kysymyksiä, tuli mieleen Konsta Pylkkänen, samoja ihmeitä kyselen itseltäni, miksi ja mitä.
        Vastauksia en kaikkiin kysymyksiini saanut, mutta tyydyn tietämättömyyteeni.
        Suunnittelu kyllä jollakin tapaa onnistuu, mutta pieniä puuhia ne ovat.

        Kyllähän jokapäiväinen kalan syöntikin kyllästyttää, mutta ongella myös minä istuisin vaikka kuinka paljon, tänään otan lohen käsittelyyn ja pari kertaa sitä nautin.
        Jos missä niin järvellä veneessä istuen ajatukset liitää.

        Täällä myös hiirenkorvat koivuissa esiin pukkaa, , tuomet ei vielä kai nupuillaankaan, mutta kauankos se vie, kun kukkaan puhkeaa, jos lämmin meitä hellii.
        Valkovuokkoja en ole nähnyt näissä maisemissa, mökillekin ne istutin, niiden levinnäisyys lienee etelämmän seudun rikkaus.
        Käen kukuntaa en ole kuullut, mutta harvinaista se onkin näin liikepaikoilla.

        Ano 14,55, siinäpä todella maisemat muuttuu, kun tuota pyöräilyä seuraa.

        Ei oikein kulttuuriväki siihen aikaa Rovaniemen markkinoita kulttuurina pitänyt, mutta suuren suosion sai kansan keskuudessa, Esa Pakarinen asui ja hautansakin on täällä minun kotikaupungissa.
        Muistan ne jonot mitkä kasvoin Esan kuin Spedenkin elokuvien katseluun.

        Onnittelut Paloma kirjasi vuoksi saamastasi huomiosta, toivotaan löytävän monen lukijan iltalukemiseksi

        Onhan noissa eläkemaksuissakin suuria eroja ja sitten kun ei ole kumppania jakamaan menoja voi jokainen kuvitella, että ei aina helppoa ole, yhden eläkkeellä on opittava elämään, velvotteita ei voi jakaa, kaikki on yksin maksettava.
        Kaikesta on selvitty, ei ne suuret tulot jne.
        Tuosta hauraudesta huomaa joka päivä uusia merkkejä, yksin kahvipaketin avaaminen meinaa tiukkaa tehdä, mutta vielä kuitenkin olen sen auki saanut.
        Haurautta huomaa muustakin, kipeytyvistä raajoista, käsivarsista, voima katoaa, puhumattakaan ihon velttoudesta, kaikki vaan on asiaa, mille emme mahda mitään, vanhaksi kaikki päästään, jos elämää riittää

        Ano 10,03 ihmettelit missä lapset on, kun apua vanhemmat tarvitsevat, ei kauankaan ole, kun sain nuhteet siitä, että tytärtäni ikkunan pesuun pyysin, siis miksi lapsia kaipaat?
        Kyllähän sitä odottaa, että lapset ainakin mukana elävät ja apua antavat, tai sitä hommaavat jos ei itse jaksa.
        Toisaalta ei lapsille voi jokapäiväistä huolenpitoa voi vaatia, heillä on omat elämät, ehkä haastavia ammatteja ja lapsia, joita kuskataan sinne ja tänne.
        Elämä on muuttunut niiltä ajoin, kun tuvan nurkassa vanhukset asuivat ja onneksi niin on, vaikka vaikeaa onkin asioista selvitä, apua voi odottaa muilta tahoin kuin lapsilta, yhteiskunta on vastuussa vanhojenkin elämästä.
        Minä olen onnellinen, kun tytär sanoo tulevansa apuun, jos tarvitsen, hän onkin eläkkeellä, joten aikaakin riittää, silti en joka hommaan pyydä, itseni tähdenkin on jotain tehtävä, kohta ei liikkumaan pääse pienitäkään hommaa tekemään, jos aina apua pyydän.
        Nykyaikaisin menetelmin rempatkin tehdään asukkaiden asumisen onnistuissa kotona, tyttärelläni on juuri putkiremontti ja asuvat kotonaan, tietenkin haastetta siinä on.

        Kukat on viety vesisateessa haudoille ja onneksi ei pakkanen niitä heti kuolettanut, kestää kauemmin viileässä ilmassa.
        Jospa jotain järkevämpää keksisin täksikin päiväksi, lohi on jo sulanut ja siitä ruokaa kohta laittamaa ryhdyn ja siitä se ilta tänäkin päivänä tavoittaa, hyvää päivää kaikille;)

        Kun on niin hyvä eläke, että ei edesmenneen puolison perhe-eläkettä saa, kyllä sillä kait jotenkin pärjää.
        Tyttäresi asuu mökillä, niin kerroit.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun on niin hyvä eläke, että ei edesmenneen puolison perhe-eläkettä saa, kyllä sillä kait jotenkin pärjää.
        Tyttäresi asuu mökillä, niin kerroit.

        Mökille muuttivat viikko sitten, remppa alkoi jo maaliskuussa.
        Paljon joutuivat siirtelemään huonekaluja ja saunaan oli jo ikävä mökille.

        Olen kertonut, että pärjään oikein hyvin saamallani eläkkeellä, en ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnalta, mitä ei kaikki saisi.
        Eläkkeeni ei iso ole, mutta ei ole kulunikaan, joten huolet pois ;)


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Mökille muuttivat viikko sitten, remppa alkoi jo maaliskuussa.
        Paljon joutuivat siirtelemään huonekaluja ja saunaan oli jo ikävä mökille.

        Olen kertonut, että pärjään oikein hyvin saamallani eläkkeellä, en ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnalta, mitä ei kaikki saisi.
        Eläkkeeni ei iso ole, mutta ei ole kulunikaan, joten huolet pois ;)

        Kirjoitin vanhempia sairaampia ihmisiä ajatellen putkirempasta.
        Kun vedet ovat poikki, putkimiehet hääräävät siellä pölyn seassa, ei se ole asuinkelpoinen koti ohuonojalkaisille, sairaille.
        Ja rempat kestää viikko- Jopa kuukausikaupalla.
        Jopa vaarallinen.
        Tuo eläkejuttu taas.
        Lesket saavat yleensä leskeneläkkeen.
        Mutta jos omat tulot ovat suuret, leskeneläkettä ei silloin saa.
        Nämä nyt vain kiinnittivät huomioni aamunavauksen.
        Kun on niin tuttua tänäpäivänä monelle.


      • Hil-la kirjoitti:

        Mökille muuttivat viikko sitten, remppa alkoi jo maaliskuussa.
        Paljon joutuivat siirtelemään huonekaluja ja saunaan oli jo ikävä mökille.

        Olen kertonut, että pärjään oikein hyvin saamallani eläkkeellä, en ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnalta, mitä ei kaikki saisi.
        Eläkkeeni ei iso ole, mutta ei ole kulunikaan, joten huolet pois ;)

        Oikein mukavaa ja leppoisaa Äitienpäivää .
        Liput liehuvat lapset kiirehtivät onnittelemaan omaa äitiään, isomummejaan., äitiyden sanoma ilmassa leijuu.
        Kysymyksiä herättää juhlapuheet ja lapsien iloiset tervehdykset.
        Olenko osannut olla äiti, sen kaiken ymmärtämisen ja rakkauden tarjonnut, se mielessä herättää kysymyksiä, äidiksi ei synnytä, se opitaan lasten kautta, rakkauden syntymässä mukaan tullen.
        Kaikki se rakkauden määrä, mitä äidit parhaimmillaan kantavat, ihmetellä täytyy, miten paljon sydän kestääkään.
        Itselleni herää kysymyksiä, olenko ollut hyvä äiti.
        Kasvattaminen on jäänyt, huolenpidon eteen olen töitä tehnyt ja vielä nyt, heidän jo omia perheitään hoivaten, huoli kaikesta mukana kulkee.
        Lapseni saivat tyytyä aika vähäisiin tarpeisiin, vaikka yritinkin toiveitaankin täyttää, nyt heiltä kysyessä miten lapsuutensa kokivat, hyvin oli toiminut, mitä ei ollut sitä ei tarvittukaan.
        Lapseni on selinnyt hyvin maailman myrskyssä, heidän lapsensakin kaikki pärjänneet, nyt näistä pienemmistä monta mummia ja ukkia huolehtii, eiköhän rakkautta riitä heillekin.
        Ajattelen, sydämestäni lähtevän toiveen joskus toteutuvan, että kaikille lapsille riittäisi rakkautta, se on kuitenkin melkoinen aarre, ilman vanhempia ja rakkautta elämä ei ole lähtökohdiltaan hyvä.
        Miten monien äitien, isienkin sydän tuntee tuskaa tänäkin päivänä, sodalta ja maailman pahuudelta ei jaksa auttavaa kättä ojentaa ja rukouksetkaan ei aina kanna.
        Kuitenkin äidit, nuo voimissa väkevät, jaksavat huolta kantaa ja apua antaa silloin kun siihen mahdollisuudet tulee. äidin rakkaus kantaa.
        Näin vanhana olen yrittänyt huoleni heistä peittää ja irrottautua siitä liekasta mitä aina perässäni vedän, nyt on vuoroni katsella, kuunnella, sydämeeni syvälle heidät sijoittaa.
        Toivon, että tälläkin tapaa huolehdin ja toivon, että jälkeläiseni rakkauden jaksavat siirtää sukupolvien saatossa aina eteenpäin, minulle tuo rakkauden voima on oman äitini kautta siirtyvä myös lapsilleni ja heiltä omilleen, jatkumona.

        Tänä Äitienpäivänä nöyränä kuuntelen puheita ja mieli kevyenä otan vastaan kaiken sen, mitä tarjolla on.
        Toivon Äideille onnellista päivää ja kiitoksen mielin onnittelut vastaanottamaan.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Oikein mukavaa ja leppoisaa Äitienpäivää .
        Liput liehuvat lapset kiirehtivät onnittelemaan omaa äitiään, isomummejaan., äitiyden sanoma ilmassa leijuu.
        Kysymyksiä herättää juhlapuheet ja lapsien iloiset tervehdykset.
        Olenko osannut olla äiti, sen kaiken ymmärtämisen ja rakkauden tarjonnut, se mielessä herättää kysymyksiä, äidiksi ei synnytä, se opitaan lasten kautta, rakkauden syntymässä mukaan tullen.
        Kaikki se rakkauden määrä, mitä äidit parhaimmillaan kantavat, ihmetellä täytyy, miten paljon sydän kestääkään.
        Itselleni herää kysymyksiä, olenko ollut hyvä äiti.
        Kasvattaminen on jäänyt, huolenpidon eteen olen töitä tehnyt ja vielä nyt, heidän jo omia perheitään hoivaten, huoli kaikesta mukana kulkee.
        Lapseni saivat tyytyä aika vähäisiin tarpeisiin, vaikka yritinkin toiveitaankin täyttää, nyt heiltä kysyessä miten lapsuutensa kokivat, hyvin oli toiminut, mitä ei ollut sitä ei tarvittukaan.
        Lapseni on selinnyt hyvin maailman myrskyssä, heidän lapsensakin kaikki pärjänneet, nyt näistä pienemmistä monta mummia ja ukkia huolehtii, eiköhän rakkautta riitä heillekin.
        Ajattelen, sydämestäni lähtevän toiveen joskus toteutuvan, että kaikille lapsille riittäisi rakkautta, se on kuitenkin melkoinen aarre, ilman vanhempia ja rakkautta elämä ei ole lähtökohdiltaan hyvä.
        Miten monien äitien, isienkin sydän tuntee tuskaa tänäkin päivänä, sodalta ja maailman pahuudelta ei jaksa auttavaa kättä ojentaa ja rukouksetkaan ei aina kanna.
        Kuitenkin äidit, nuo voimissa väkevät, jaksavat huolta kantaa ja apua antaa silloin kun siihen mahdollisuudet tulee. äidin rakkaus kantaa.
        Näin vanhana olen yrittänyt huoleni heistä peittää ja irrottautua siitä liekasta mitä aina perässäni vedän, nyt on vuoroni katsella, kuunnella, sydämeeni syvälle heidät sijoittaa.
        Toivon, että tälläkin tapaa huolehdin ja toivon, että jälkeläiseni rakkauden jaksavat siirtää sukupolvien saatossa aina eteenpäin, minulle tuo rakkauden voima on oman äitini kautta siirtyvä myös lapsilleni ja heiltä omilleen, jatkumona.

        Tänä Äitienpäivänä nöyränä kuuntelen puheita ja mieli kevyenä otan vastaan kaiken sen, mitä tarjolla on.
        Toivon Äideille onnellista päivää ja kiitoksen mielin onnittelut vastaanottamaan.

        Oi kuinka kaunis puhe Hilla🩷
        Hyvää äitienpäivää kaikki äidit, mummit ja isomummit🌹🌹🌹


    • Anonyymi

      Kuka vanhus voi saada tuota mainitsemaasi perhe-eläkettä. Ei kai sitä saa tämmöset vahat saa. Vai? Ja millä perusteella. Googlailin ja löytyi siellä tietoa nuoremmista, jotka saa.

      • Anonyymi

        Lesket saavat perhe-eläkettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lesket saavat perhe-eläkettä.

        Sain perhe-eläkkeeksi nimitetty mieheni kuoleman johdosta, siis osuutta hänen jättämästä ansiostaan.
        Sen suuruuden määrä on miehen tuloista riippuvainen, sen saa kuoleman jälkeen jokainen leskeksi jäänyt, ennen se oli lesken eläke.

        Pienen oman eläkkeeni lisänä se oli hyvä , siksi en ole apua mistään saanut, en ole pyytänytkään.
        Kirjautuminen jäi, hil-la tässä.


    • Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille, mummoille ja mammoille sinne Suomeen.
      Me täällä Ruotsissa vietämme äitienpäivää vasta kahden viikon päästä, poiketen kansainvälisestä ja alkuperäisestä tavasta. Oletan sen johtuvan siitä että silloin on juuri ollut palkkapäivä.
      Me käymme tänään viemässä äitienpäiväkukat miehen edesmenneen puolison haudalle ja istutamme sinne samalla kesäkukat.
      Kotona vietämme äitienpäivää ruotsalaisen tavan mukaan, yleensä käymme lounaalla ulkona koskenrantaravintolan noutopöydässä.
      Kesää odotellessa....

    • Anonyymi

      Alkoi pilveilemään.Tästä lähi ikkunasta ei näy kuin pieni osa lännenpuoleista taivasta. Poutapilvi ajelehtii hiljaisen pohjoisen ilmavirtauksen mukana etelään päin.

      Meillä ei kanneta nykyään sunnuntaisin päivälehtiä. Lehdenjakajille suon tämän poikkeuksen heille mielelläni.
      Sanna ja Matti toimittavat matkaradiosta kuultuna jotaa Tänään sunnuntaina, Äitien päivänä, Yle-ohjelmaa. Onnea kaikille Suomen äideille!
      . ruusteeni.

    • Hyvää äitienpäivää vaan kaikille äideille, isoäideille ja isoisoäideille, viimeksi mainittu itsekin olen.
      Miniä toi jo aiemmin minulle ruusun, kun oli täällä mökillä käymässä.
      Lapsenlapsilta on tullut viestejä.
      Hassu ajatus, että oma poikakin on jo 5 lapsen vaari.
      Aika rientää, kunnes vallan loppuu.

      Sain tuon saunan pesun nyt tehtyä. Sain hyvin huuhdottua, kun vetäisin eteisen kautta pihaletkun saunaan.

      Eilen kävin hakemassa vähän kukkia ja puutarhamultaa 4 säkkiä.
      Saan nyt hyvin kulkemaan, kun on tuo lava-auto vähän aikaa tuossa.
      1 säkin vein alas, laitoin siellä kurkkumaan kuntoon.
      Eilen pistin siemenet itämään.

      1hauki oli eilen katiskassa, mietin vähän aikaa otanko, mutta päästin sitten kasvamaan.
      Kyllä se käki tänäänkin kukahteli hetken aikaa.
      Viime vuonna näin käen, kun lensi pääni yli ja kukkui mennessään.
      Yleensä istuvat korkeiden kuusien latvusten seassa.

      • Anonyymi

        Käken kukuntaa en ole kuullut vuosiin. Kumpa sukupuoli niistä kukkuu? Aika loispesijä se kyllä on. Ei viiti omaa pesäjään rakentaa vaan munii toisten pesään.

        Luonto on erikoistapauksii ja puolipäiväkonnii pullollaan. Veli opetteli linnassa ollessaan kielellä matkimaan käken kukuntaa; sai ne tulemaan tollai lähelleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Käken kukuntaa en ole kuullut vuosiin. Kumpa sukupuoli niistä kukkuu? Aika loispesijä se kyllä on. Ei viiti omaa pesäjään rakentaa vaan munii toisten pesään.

        Luonto on erikoistapauksii ja puolipäiväkonnii pullollaan. Veli opetteli linnassa ollessaan kielellä matkimaan käken kukuntaa; sai ne tulemaan tollai lähelleen.

        Koiras-käki kukkuu.
        Se on vissiin se luonnonlaki ja tasapainon ylläpito, että niitä kaikenmoisia otuksia on.
        Niinhän tuo pörröhäntäoravakin lintujen pesillä häärää.

        Pitäisi vissiin Kanadasta tuoda lisää peuroja, että susillekin riittäisi luontaista ruokaa, kun tuppaavat koirien ja kotieläimien kimppuun käydä.


      • Eliaana kirjoitti:

        Koiras-käki kukkuu.
        Se on vissiin se luonnonlaki ja tasapainon ylläpito, että niitä kaikenmoisia otuksia on.
        Niinhän tuo pörröhäntäoravakin lintujen pesillä häärää.

        Pitäisi vissiin Kanadasta tuoda lisää peuroja, että susillekin riittäisi luontaista ruokaa, kun tuppaavat koirien ja kotieläimien kimppuun käydä.

        Huomenta taas liputuspäivään, Snellmanin päivää liputamme.
        Eilen jälkipolveni muistivat jokainen, poika soitti Hampurista, tytär mökiltä, heidän lapsensa Kuopiosta, Lahdesta Ruotsista ja pojan nuorin tytär kävi perheineen, siinä olikin elämää, kun kolme melkein samanikäistä touhusivat, ihania pieniä.
        Iso- sisko nelivuotias kaksi vuotiaita kaksosia hoiti ja hoosasi.
        Lahdessa asuva tytär tulee sitten, kun koulut loppuvat, ostivat talon juuri ja muuttopuuhia paljon, vasta viikko sitten tuli Espanjasta, oli luokkansa kanssa opintomatkalla viikon.
        Sattui juuri se sähkökatkos, mikä Espanjan pimensi.
        Poikani kumppani pääsi eläkkeelle, kai sitä juhlistivat, vaikka aina tuntuu halu matkustamiseen olevan.
        No juhlat on juhlittu, kukin tahollaan ja seuraava arkipyhä meneekin loppukuulle.

        Minulla vielä pari vuotta haudanhoito sopimus voimassa, ehdinkö vielä itse maksamaan eteenpäin, jos en muistutan lapsiani sen hoitamaan, saavat olla sitten huoleti,käyvät jos käyvät haudallani.

        Istutusaikahan se on puutarhatöissä, minä pelkästään enää kastelua hoidan, kun kaikki viljelmäni tehty.
        Hyvin kukat selvisi kylmästä ajasta ja perunakin sangossa taimella, sitten juhannuksena oman maan perunoita, kunhan ei kävisi niin kuin viime kesänä, vartta paljon, ei yhtään perunaa.
        En varmaan ainoa viljelijä ole, jolla näin käy.

        Kiitos rusteeni, osani onnitteluista otan, kiitos.

        Kiitos ano 10,14, sitä herkistyy aina tälläisinä päivinä itsekukin, olenkin ovin herkkä itkemään, vanhemmiten on kyyneleet vähentyneet, mistä sekin johtunee, kovettuuko sitä?

        Tuo perhe-eläke lasketaan varmaan Kelassa, en tiennyt sellaista olevankaan, hyvä apu yksin jääneelle, vaikkakin kyllä sen kumppanin olisi mieluummin pitänyt.
        Onhan tätä yksinelämistä jo 25 vuotta ollut, sujuu välillä hyvin, väliin sitten ikävä iskee.

        Nyt sitten on taas La Pomesa päivä, niin ne viikot vierii, kohta keskikesä, sitä odotellaan ja päivä kerrallaan edetään, hyvää viikonalkua kaikille.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta taas liputuspäivään, Snellmanin päivää liputamme.
        Eilen jälkipolveni muistivat jokainen, poika soitti Hampurista, tytär mökiltä, heidän lapsensa Kuopiosta, Lahdesta Ruotsista ja pojan nuorin tytär kävi perheineen, siinä olikin elämää, kun kolme melkein samanikäistä touhusivat, ihania pieniä.
        Iso- sisko nelivuotias kaksi vuotiaita kaksosia hoiti ja hoosasi.
        Lahdessa asuva tytär tulee sitten, kun koulut loppuvat, ostivat talon juuri ja muuttopuuhia paljon, vasta viikko sitten tuli Espanjasta, oli luokkansa kanssa opintomatkalla viikon.
        Sattui juuri se sähkökatkos, mikä Espanjan pimensi.
        Poikani kumppani pääsi eläkkeelle, kai sitä juhlistivat, vaikka aina tuntuu halu matkustamiseen olevan.
        No juhlat on juhlittu, kukin tahollaan ja seuraava arkipyhä meneekin loppukuulle.

        Minulla vielä pari vuotta haudanhoito sopimus voimassa, ehdinkö vielä itse maksamaan eteenpäin, jos en muistutan lapsiani sen hoitamaan, saavat olla sitten huoleti,käyvät jos käyvät haudallani.

        Istutusaikahan se on puutarhatöissä, minä pelkästään enää kastelua hoidan, kun kaikki viljelmäni tehty.
        Hyvin kukat selvisi kylmästä ajasta ja perunakin sangossa taimella, sitten juhannuksena oman maan perunoita, kunhan ei kävisi niin kuin viime kesänä, vartta paljon, ei yhtään perunaa.
        En varmaan ainoa viljelijä ole, jolla näin käy.

        Kiitos rusteeni, osani onnitteluista otan, kiitos.

        Kiitos ano 10,14, sitä herkistyy aina tälläisinä päivinä itsekukin, olenkin ovin herkkä itkemään, vanhemmiten on kyyneleet vähentyneet, mistä sekin johtunee, kovettuuko sitä?

        Tuo perhe-eläke lasketaan varmaan Kelassa, en tiennyt sellaista olevankaan, hyvä apu yksin jääneelle, vaikkakin kyllä sen kumppanin olisi mieluummin pitänyt.
        Onhan tätä yksinelämistä jo 25 vuotta ollut, sujuu välillä hyvin, väliin sitten ikävä iskee.

        Nyt sitten on taas La Pomesa päivä, niin ne viikot vierii, kohta keskikesä, sitä odotellaan ja päivä kerrallaan edetään, hyvää viikonalkua kaikille.

        Perhe-eläkkeen tulon näkee tiliotteesta.
        Jos sen maksaa esim Ilmarinen, leski saa sen elämänsä loppuun asti.
        Mutta jos sen on maksanut Kela, sitä ei saa niin kauaa.

        Perhe-eläkkeen saaminen riippuu vainajan tuloista ja tietysti työhistoriasta.
        Jos leskellä on hyvät tulot, hän ei välttämättä saa perhe-eläkettä.

        Jos avioliitto solmitaan yli 50 vuotiaana, perhe-eläkettä ei saa ollenkaan.

        Eli, kaikki lesket eivät saa perhe-eläkettä.
        Näissä perhe-eläkeasioissa on monella paljon väärinkäsityksiä.
        Ja säännöt ovat muuttuneet vuosien varrella.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta taas liputuspäivään, Snellmanin päivää liputamme.
        Eilen jälkipolveni muistivat jokainen, poika soitti Hampurista, tytär mökiltä, heidän lapsensa Kuopiosta, Lahdesta Ruotsista ja pojan nuorin tytär kävi perheineen, siinä olikin elämää, kun kolme melkein samanikäistä touhusivat, ihania pieniä.
        Iso- sisko nelivuotias kaksi vuotiaita kaksosia hoiti ja hoosasi.
        Lahdessa asuva tytär tulee sitten, kun koulut loppuvat, ostivat talon juuri ja muuttopuuhia paljon, vasta viikko sitten tuli Espanjasta, oli luokkansa kanssa opintomatkalla viikon.
        Sattui juuri se sähkökatkos, mikä Espanjan pimensi.
        Poikani kumppani pääsi eläkkeelle, kai sitä juhlistivat, vaikka aina tuntuu halu matkustamiseen olevan.
        No juhlat on juhlittu, kukin tahollaan ja seuraava arkipyhä meneekin loppukuulle.

        Minulla vielä pari vuotta haudanhoito sopimus voimassa, ehdinkö vielä itse maksamaan eteenpäin, jos en muistutan lapsiani sen hoitamaan, saavat olla sitten huoleti,käyvät jos käyvät haudallani.

        Istutusaikahan se on puutarhatöissä, minä pelkästään enää kastelua hoidan, kun kaikki viljelmäni tehty.
        Hyvin kukat selvisi kylmästä ajasta ja perunakin sangossa taimella, sitten juhannuksena oman maan perunoita, kunhan ei kävisi niin kuin viime kesänä, vartta paljon, ei yhtään perunaa.
        En varmaan ainoa viljelijä ole, jolla näin käy.

        Kiitos rusteeni, osani onnitteluista otan, kiitos.

        Kiitos ano 10,14, sitä herkistyy aina tälläisinä päivinä itsekukin, olenkin ovin herkkä itkemään, vanhemmiten on kyyneleet vähentyneet, mistä sekin johtunee, kovettuuko sitä?

        Tuo perhe-eläke lasketaan varmaan Kelassa, en tiennyt sellaista olevankaan, hyvä apu yksin jääneelle, vaikkakin kyllä sen kumppanin olisi mieluummin pitänyt.
        Onhan tätä yksinelämistä jo 25 vuotta ollut, sujuu välillä hyvin, väliin sitten ikävä iskee.

        Nyt sitten on taas La Pomesa päivä, niin ne viikot vierii, kohta keskikesä, sitä odotellaan ja päivä kerrallaan edetään, hyvää viikonalkua kaikille.

        Ihana suuri perhekunta sinulla Hilla, olet siunattu isoisoäiti👍🌷


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perhe-eläkkeen tulon näkee tiliotteesta.
        Jos sen maksaa esim Ilmarinen, leski saa sen elämänsä loppuun asti.
        Mutta jos sen on maksanut Kela, sitä ei saa niin kauaa.

        Perhe-eläkkeen saaminen riippuu vainajan tuloista ja tietysti työhistoriasta.
        Jos leskellä on hyvät tulot, hän ei välttämättä saa perhe-eläkettä.

        Jos avioliitto solmitaan yli 50 vuotiaana, perhe-eläkettä ei saa ollenkaan.

        Eli, kaikki lesket eivät saa perhe-eläkettä.
        Näissä perhe-eläkeasioissa on monella paljon väärinkäsityksiä.
        Ja säännöt ovat muuttuneet vuosien varrella.

        Ei siiis rahan toivossa kannata avioutua vanhana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siiis rahan toivossa kannata avioutua vanhana.

        Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.

        Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.

        Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan?

        Omassa päässäsi vihjaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.

        Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan?

        Ei perhe-eläkkeessä ole kyse omaisuudesta.
        Perhe-eläke muodostuu tekemästään työstä.

        Omaisuus voi olla perittyä, säästettyä.
        Rintaperilliset saavat melkein aina osuutensa.
        Testamentata voi omaisuuttaan kenelle haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omassa päässäsi vihjaus.

        Ihmiset avoituivat nykyään paljon vanhemmalla iällä.
        Ei siinä lesken-eläkkeet enää mitään merkitse.
        Ja jos on leski ja saa leskeneläkkeen, ei sitä menetä, vaikka menisikin uuteen liittoon.

        He ovat asiansa järjestäneet lastensa ja lastenlastensa suhteen.
        Ja tehneet omaisuusjärjestelyt.
        Taitaa olla vanhemmiten sitä oikeaa rakkautta.
        Kunnioittusta, luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siiis rahan toivossa kannata avioutua vanhana.

        Miksi ei? Elää rikkaan siippansa kanssa yltäkylläistä elämää.
        Hyvässä tapauksessa saa testamentillä sievoisen rahasumman tai muuta omaisuutta.
        Leski yleensä saa jäädä asumaan yhdessä asuttuun asuntoon.
        Ja jos on leskenä avoitunut, saa pitää leskeneläkkeensä koko avioliiton ajan aina kuolemaan asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei? Elää rikkaan siippansa kanssa yltäkylläistä elämää.
        Hyvässä tapauksessa saa testamentillä sievoisen rahasumman tai muuta omaisuutta.
        Leski yleensä saa jäädä asumaan yhdessä asuttuun asuntoon.
        Ja jos on leskenä avoitunut, saa pitää leskeneläkkeensä koko avioliiton ajan aina kuolemaan asti.

        Yhdessä omistettuun! Jos kuolleen perilliset sen sallivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhdessä omistettuun! Jos kuolleen perilliset sen sallivat.

        Avio-oikeus ja avioehto
        Näihin kannattaa tutustua jos kiinnostaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei? Elää rikkaan siippansa kanssa yltäkylläistä elämää.
        Hyvässä tapauksessa saa testamentillä sievoisen rahasumman tai muuta omaisuutta.
        Leski yleensä saa jäädä asumaan yhdessä asuttuun asuntoon.
        Ja jos on leskenä avoitunut, saa pitää leskeneläkkeensä koko avioliiton ajan aina kuolemaan asti.

        Hehe, ei yhdessä asutuun vaan yhdessä omistettuun saa jäädä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehe, ei yhdessä asutuun vaan yhdessä omistettuun saa jäädä.

        Lue avioparin testamentti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset avoituivat nykyään paljon vanhemmalla iällä.
        Ei siinä lesken-eläkkeet enää mitään merkitse.
        Ja jos on leski ja saa leskeneläkkeen, ei sitä menetä, vaikka menisikin uuteen liittoon.

        He ovat asiansa järjestäneet lastensa ja lastenlastensa suhteen.
        Ja tehneet omaisuusjärjestelyt.
        Taitaa olla vanhemmiten sitä oikeaa rakkautta.
        Kunnioittusta, luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista.

        Oikeaa rakkautta vanhoills? Syntyykö lapset väärästä nuoruuden rakkaudesta ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue avioparin testamentti.

        Omat jälkeläiset ei tykkää kun isä testamenttaa omaisuuden vanhuuden vaimolleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset avoituivat nykyään paljon vanhemmalla iällä.
        Ei siinä lesken-eläkkeet enää mitään merkitse.
        Ja jos on leski ja saa leskeneläkkeen, ei sitä menetä, vaikka menisikin uuteen liittoon.

        He ovat asiansa järjestäneet lastensa ja lastenlastensa suhteen.
        Ja tehneet omaisuusjärjestelyt.
        Taitaa olla vanhemmiten sitä oikeaa rakkautta.
        Kunnioittusta, luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista.

        Taitaa olla vanhemmiten omaishoitajuuden taakkaa, ei ole ruusuista elämä autettavan vanhuksen kanssa. Siihen on sidottu 24/24/365.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.

        Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan?

        Ainakin eräs näitä yksityisasioitaan täällä julistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeaa rakkautta vanhoills? Syntyykö lapset väärästä nuoruuden rakkaudesta ?

        Joskus näinkin on käynyt


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omat jälkeläiset ei tykkää kun isä testamenttaa omaisuuden vanhuuden vaimolleen.

        Ihan yleistä tietoa.
        Jokainen saa tehdä omaisuudelleen niinkuin haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla vanhemmiten omaishoitajuuden taakkaa, ei ole ruusuista elämä autettavan vanhuksen kanssa. Siihen on sidottu 24/24/365.

        Avioliittoon on aina sidottu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin eräs näitä yksityisasioitaan täällä julistaa.

        Perhe-eläke ja avio-oikeus asiat ovat ihan yleisluontoisia.
        Eivät koske ketään erikseen tällä palstalla.
        Kaikilla on samat oikeudet jotka perustuvat lakiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omat jälkeläiset ei tykkää kun isä testamenttaa omaisuuden vanhuuden vaimolleen.

        Ai he, jotka kieltäytyivät auttamasta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avioliittoon on aina sidottu.

        Niit sitoumuksia voi sopia, ei avioliitto sentään vankila ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai he, jotka kieltäytyivät auttamasta?

        Rintaperilliset saavat melkein aina lakiosansa.
        Noin puolet vainajan omaisuudesta.

        Jos haluat lahjoittaa omaisuuttasi hyväntekeväisyyteen, sinun on tehtävä se testamentilla. Testamentilla voi muistaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, urheiluseuroja, seurakuntia ja kuntia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai he, jotka kieltäytyivät auttamasta?

        Rintaperilliset saavat lakiosuutensa.
        Joissakin tapauksissa se voidaan evätä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rintaperilliset saavat melkein aina lakiosansa.
        Noin puolet vainajan omaisuudesta.

        Jos haluat lahjoittaa omaisuuttasi hyväntekeväisyyteen, sinun on tehtävä se testamentilla. Testamentilla voi muistaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, urheiluseuroja, seurakuntia ja kuntia.

        Jos on normaalit välit, rintaperillisille jää kaikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on normaalit välit, rintaperillisille jää kaikki.

        Testamentilla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa rintaperillisille tulevaan osuuteen ja omaisuuteen muillakin tavoin, kuin määräämällä perintö jollekin toiselle taholle.


    • Tuomessa on jo kukan nuput. Ensimmäinen lämmin päivä pitkään aikaan.
      Istuin ulkona ja sain valmiiksi villatakin jota olen vierkannut jonkin aikaa.
      Nyt on pidettävä paussia virkkaamisessa, olkapää ja oikea käsi on tosi kipeät.
      Kaaduin ajat sitten ja olkapäähän tuli laaja-alainen repeämä, nyt meni taas ohi, mikä on nimeltään, Dementiako??? Eivät leikanneet, johtuu varmaan iästä.
      Nyt muistin, Kiertäjäkalvosin.
      Miksi minulta alkaa nimet unohtua, toivottavasti ei ole muistisairautta, olen seurannut läheiselläni tätä sairautta ja voin sanoa että on hirveä sairaus.
      Kyllä on hienoa että saan nähdä uuden kevään ja kesän.
      Talvi minulla tahtoo mennä melkein kuin karhulla, en sentään nuku talviunta.
      Harmittaa jos en voi vielä ajaa pyörällä kun akillesjänteen katkeamisen takia tasapaino on huonontunut vaikka alkaa olla aika hyvällä mallilla muuten.
      Olen ollut mökilläni jo kuukauden yhtä mittaa, pitäisi kai välillä käydä kaupunkikämpälläkin että en ihan turhasta maksa vastiketta. Käyn siellä pyykillä ja kastelen kukat. Suihkussa käyn myös kun täällä mökillä on vain sauna. Mökkiin tulee kylmä vesi kaivosta, en juo sitä mutta pesuvedeksi kelpaa.
      Olen onnellinen kissani kanssa. Se tykkää nukkua autoni takaikkunalla, päivällä oli tuuli paiskaannut auton oven kiinni, katti oli aika äreä kun en heti tajunnut avata ovea, se inhoaa suljettuja ovia.
      Tässäpä eläkemummon tapahtumia tällä kertaa.

    • Anonyymi

      Ilmatieteellinen ennusti, että tämä 13.5, tiistaita vasten yö on viimeinen kylmä tässä jaksossa eli hiukan lämpenee. On jo aikakin.
      Eilen kuulin ensimmäisen ruohonleikkurin pörräävän naapurustossa meillä Kymenlaaksossa.
      Viime yönä lämpimään pyrkiviä varpuslintuja kopsahteli pimeässä ikkunaan.
      Totta kai kiroilin niitä mielessäni; mitäs tuppaatte tänne etuajassa palelemaan öisin.

      Erikoista, että tulehduskivut ovat olleet monia tunteja lievempinä. Kivutonta lepoa se Hurskainenkin tarvittoo.

      • Huomenta aurinkoiseen ja melkoisen kesäiseen lämpötilaan.
        Kivalta tuntuu ajatus kesästä ja lämpimästä ajasta.
        Kesä tuppaa jäädä niin lyhyeksi, kun joudumme odottelemaan sään lämpenemistä, sitten, kun kesä tulee, vähän aikaa ja alkaa sää muuttumaan kosteaksi, iltaisin kaste viilentää ja pimeys kasvaa, no turhaapa nyt tätä pahoittelen, kun kesä on vielä hyvällä puolen.
        Paljonhan niitä toiveita kesään kertyy sään lisäksi, lomat odotuksissa ja kaikkea vaihtelevaa, meidän vanhojen toiveet typistyy terveyden ympärille.
        Yhtä lomaahan se on sekin, jos ei paikkoja kolota.

        Nuo kolotukset mistä Hurskainen kerrot voivat hyvinkin johtua säästä, sen kosteudesta ja viileydestä, villasukat jalkaan yöksi saattaa jopa auttaa, minä nukun sukat jalassa, suonenveto on vähentynyt.

        Liekko älä hätäile muistin katoamisesta ja dementian tulosta, aika yleistä on jo ikä-ihmisllä, muisti pätkii minullakin.
        Vuosi sitten tehty muistitesti oli hyvä, nyt olen huomannut juuri nimien katoavan, aikojen perästä sitten tulevat.
        Tätä kirjoittamista pidän hyvänä muistin yllä pitämisenä.
        Pysy vaan jalkanaisena, älä pyörää enää kaipaa, sillä kaatuen saa isotkin vahingot aikaan.
        Ihana kuulla, että olosi on onnellinen, suurelta osin minullakin.

        Paljon on selvitystä tullut noista eläke asioista, perinnöistäkin, omana kokemuksena voin kertoa, että lapset puolet perivät isänsä jälkeen, mutta kun asunto on perikunnan yhteinen ja en ole muuttanut kuin yhden kerran ( jos ei oteta tuota harha askelta naapuritaloon, silloin ei asunto kaupaksi mennyt) ja lapset eivät silloin osuuttaan vaatineet, verot joutuivat osuudestaan maksamaan.
        Minulla oli se asumisoikeus ja eivät sitä evänneet, missään vaiheessa.
        Joskus harmittelen ,etteivät myyntiin asuntoa vaatineet, korkoa ei nykyisellään kasva, asunnot niin huonosti kaupaksi käy.
        Ehkä lähempänä on myynti mahdollisuudet, kun ikäni loppuun kasvaa, heille kaikki sitten jää , kun aika koittaa.
        Hyvin sekavaa on nuo eläke kuin perintöasiatkin, ei niihin jaksa keskittyä.

        Katselin naapuritalon kaupasta tulleen naisen kiikkuun nousemista, se on vaikeaa, minäkin mihinkään liikkuvaan en meinaa päästä, tasapaino on hukassa ja rappuun astuminen vaatii jostakin kiinni pitämistä.
        Muistan äitini ihastelleen, kun tuolilta alas hyppäsin, että voi miten olet ketterä, nyt voin samoin sanoa nuoremmille, itsestään selvää ei tuokaan asia ole..

        Taas ihan suunnitelmaton päivä edessä, en millään keksi mitään tekemistä, en sukkiakaan viitsi aina neuloa.
        Hyväksi on kyllä olla tekemättäkään mitään, on nuo niskat jumissa, kuten liekkokin kertoi, pitkään neulottua ei meinaa ilman kipua selvitä.
        Kai se ilta eteen tulee, vaikka vaan istuskellen, ristisanat voisi olla hyvä idea.
        Mielekästä ja kesäistä päivää teille ystävät.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta aurinkoiseen ja melkoisen kesäiseen lämpötilaan.
        Kivalta tuntuu ajatus kesästä ja lämpimästä ajasta.
        Kesä tuppaa jäädä niin lyhyeksi, kun joudumme odottelemaan sään lämpenemistä, sitten, kun kesä tulee, vähän aikaa ja alkaa sää muuttumaan kosteaksi, iltaisin kaste viilentää ja pimeys kasvaa, no turhaapa nyt tätä pahoittelen, kun kesä on vielä hyvällä puolen.
        Paljonhan niitä toiveita kesään kertyy sään lisäksi, lomat odotuksissa ja kaikkea vaihtelevaa, meidän vanhojen toiveet typistyy terveyden ympärille.
        Yhtä lomaahan se on sekin, jos ei paikkoja kolota.

        Nuo kolotukset mistä Hurskainen kerrot voivat hyvinkin johtua säästä, sen kosteudesta ja viileydestä, villasukat jalkaan yöksi saattaa jopa auttaa, minä nukun sukat jalassa, suonenveto on vähentynyt.

        Liekko älä hätäile muistin katoamisesta ja dementian tulosta, aika yleistä on jo ikä-ihmisllä, muisti pätkii minullakin.
        Vuosi sitten tehty muistitesti oli hyvä, nyt olen huomannut juuri nimien katoavan, aikojen perästä sitten tulevat.
        Tätä kirjoittamista pidän hyvänä muistin yllä pitämisenä.
        Pysy vaan jalkanaisena, älä pyörää enää kaipaa, sillä kaatuen saa isotkin vahingot aikaan.
        Ihana kuulla, että olosi on onnellinen, suurelta osin minullakin.

        Paljon on selvitystä tullut noista eläke asioista, perinnöistäkin, omana kokemuksena voin kertoa, että lapset puolet perivät isänsä jälkeen, mutta kun asunto on perikunnan yhteinen ja en ole muuttanut kuin yhden kerran ( jos ei oteta tuota harha askelta naapuritaloon, silloin ei asunto kaupaksi mennyt) ja lapset eivät silloin osuuttaan vaatineet, verot joutuivat osuudestaan maksamaan.
        Minulla oli se asumisoikeus ja eivät sitä evänneet, missään vaiheessa.
        Joskus harmittelen ,etteivät myyntiin asuntoa vaatineet, korkoa ei nykyisellään kasva, asunnot niin huonosti kaupaksi käy.
        Ehkä lähempänä on myynti mahdollisuudet, kun ikäni loppuun kasvaa, heille kaikki sitten jää , kun aika koittaa.
        Hyvin sekavaa on nuo eläke kuin perintöasiatkin, ei niihin jaksa keskittyä.

        Katselin naapuritalon kaupasta tulleen naisen kiikkuun nousemista, se on vaikeaa, minäkin mihinkään liikkuvaan en meinaa päästä, tasapaino on hukassa ja rappuun astuminen vaatii jostakin kiinni pitämistä.
        Muistan äitini ihastelleen, kun tuolilta alas hyppäsin, että voi miten olet ketterä, nyt voin samoin sanoa nuoremmille, itsestään selvää ei tuokaan asia ole..

        Taas ihan suunnitelmaton päivä edessä, en millään keksi mitään tekemistä, en sukkiakaan viitsi aina neuloa.
        Hyväksi on kyllä olla tekemättäkään mitään, on nuo niskat jumissa, kuten liekkokin kertoi, pitkään neulottua ei meinaa ilman kipua selvitä.
        Kai se ilta eteen tulee, vaikka vaan istuskellen, ristisanat voisi olla hyvä idea.
        Mielekästä ja kesäistä päivää teille ystävät.

        Omistusasunto, varsinkin remppoja vaativa jossain savon tai kainuun tienoilla ei ole muuta kuin riesa. Ei mene edes kaupaksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Omistusasunto, varsinkin remppoja vaativa jossain savon tai kainuun tienoilla ei ole muuta kuin riesa. Ei mene edes kaupaksi.

        Niinpä voi olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omistusasunto, varsinkin remppoja vaativa jossain savon tai kainuun tienoilla ei ole muuta kuin riesa. Ei mene edes kaupaksi.

        Entäs karjalassa, pohjanmaalla, jne. Kerrohan meille tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs karjalassa, pohjanmaalla, jne. Kerrohan meille tietoa.

        Mediassa kerrotaan näitä surullsia tietoja asuntojen arvon huononnksista kasvukeskuten ulkopuolella.


    • Myöhäis-ehtoota@

      Aurinko laskee ilta on lempeä, tosin kuin päivä. Käyttövesiputkiremppa on alkanut maltillisesti meidän osalta, mutta seinänaapuri, pisti huoneistonsa kylpyhuoneen ja saunan uusiksi samoilla tulin.

      Eli porakone on laulanut ja hermoni on ollut koetuksella.

      Tänä aamuna tuli kolme miestä ja alkoivat peitellä lattioita ja portaita likaantumiselta, sitten häipyivät.

      Jotenkin sekavaa söhellystä. Menen huomenna mökille laittamaan paikkoja kuntoon. Näyttää, että evakkossa säästän hermoja.

      No, kävin aamupäivällä fysioterapeutin vastaanotolla, taidan edistyä. Niin toki, veinhän eilen 10-litraa juomavettä mökille rollaattoria apuna käyttäen.

      Joku on kaivellut Kainuusta nälkämaan mielikuvaa, no, sehän ei pidä enää paikkaansa. Kainuulla menee taloudellisesti hyvin, kalliita taloja järvien rannoille nousee kuin sieniä sateella.

      On ylvästä olla kotoisin Korvesta. Täällä tulee toimeen ihan hyvin ja puhdasta luontoa ympärillä riittää.

      • Anonyymi

        Halpaa on tonttimaa Kainuussa . Ja on se kuntien talous tiukilla siellä, väki vanhaa ja sairasta. Mitä ylvästä siinä on?


      • Vesisateinen aamu, hyvähän se on luonnolle, lämpö vaan hiukan laskee, mutta kyllä se siitä muuttuu ja kesän tuloa ei voi estää.
        Minun pitäisi silmälasiliikkeeseen mennä, uudet lasini ei oikein asetu tukevasti paikoilleen, pieni kiusa, mutta kysyy hermoja sekin, kun aina joutuu kohentamaan.
        Sateen syyksi laitan, jos en sinne mene, olen kyllä lähtemisen suhteen tullut tosi laiskaksi.

        Noita asuntojen hintoja olette pohtineet, totta se on, että tämän tapaisessa muutto kaupungissa ei asunnot kaupaksi käy, onneksi paluu muutto on lisääntynyt.
        Rauhallinen on taloni ja sekin etu, että on keskellä kaikkea, autoa ei välttämättä tarvitse.
        No en ole kyllä myymässäkään ja minun jälkeen harmi siirtyy lapsilleni, tytär kyllä voisi jälkeeni tähän muuttaa, asuvat rivitalossa poikansa asunnossa ja on hieman syrjässä.
        Mökillä tosi paljon asustavat, tämä helppona talviasuntona kävisi.
        Enpä tuosta huolta kanna.

        Kuulin radiosta miten Kela lähettänyt suurelle määrälle, siellä Turun puolessa ainakin, kehotusta etsiä halvempi asunto, avustukset pienenevät, ei helppo homma sekään, mistä niitä halpoja asuntojakaan löytyy.
        Täällähän niitä olisi tarjolla, vaikka ei täälläkään halpaa vuokralla asuminen ole.
        Mitä vielä ehtiikään näkemään, asuuko ihmiset lopulta veneen alla, tässä meidän hyvinvointivaltiossa.
        Kaikesta huolimatta, olen tyytyväinen nykyiseen elooni ja en vaihtaisi suuresta rahastakaan sinne ruuhka suomeen.
        Elämäni on vaatimatonta, asuntoni kuin muunkin elämän suhteen, ei omaisuuksia, ei rahaakaan kuin välttämättömään, tasapainoinen elämä, sovussa ainakin itseni kanssa olen.
        Tämä nykyinen elämän sujuminen ei kaikilla näinkään hyvin suju.

        Älähän nyt kovin rajusti elämän menoasi muuta, malta pienin askelin edetä korpikirjailija, vahinko voi sattua pienenkin väärän toimen kanssa.
        Vävyni sai issiaksen riesakseen ja arvaa miten sekin menoa hidastaa. pelkkää Panadolia vaan lääkäri ohjeisti syömään, tuokin vaiva ikuinen harmi on, sen olen saanut kokea minäkin.
        Minä yritin omien kokemusten kokemuksilla ohjeistaa, hyvin vähän siihen vaivaan apuja on.
        On muuten kumma, että juurikin kesällä tämä vaiva iskee, minullakin aina paheni heinäkuussa, liikettä tämäkin vaiva vaatii kivunkin aikana, hissutellen ja sitkeästi.
        Niinkin on sanottu, että vaikeudet on voitettaviksi tarkoitettu ja olen reilut 30 vuotta tämän vaivan kanssa selvinnyt.
        Väliin onneksi helpompaa ja sitten taas hammasta purren.

        Pohdinnat tänä aamuna hieman alavireisiä, mutta ohi nekin menee, kun aikaa annetaan, kaikkea iloa kuitenkin toivotan.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Vesisateinen aamu, hyvähän se on luonnolle, lämpö vaan hiukan laskee, mutta kyllä se siitä muuttuu ja kesän tuloa ei voi estää.
        Minun pitäisi silmälasiliikkeeseen mennä, uudet lasini ei oikein asetu tukevasti paikoilleen, pieni kiusa, mutta kysyy hermoja sekin, kun aina joutuu kohentamaan.
        Sateen syyksi laitan, jos en sinne mene, olen kyllä lähtemisen suhteen tullut tosi laiskaksi.

        Noita asuntojen hintoja olette pohtineet, totta se on, että tämän tapaisessa muutto kaupungissa ei asunnot kaupaksi käy, onneksi paluu muutto on lisääntynyt.
        Rauhallinen on taloni ja sekin etu, että on keskellä kaikkea, autoa ei välttämättä tarvitse.
        No en ole kyllä myymässäkään ja minun jälkeen harmi siirtyy lapsilleni, tytär kyllä voisi jälkeeni tähän muuttaa, asuvat rivitalossa poikansa asunnossa ja on hieman syrjässä.
        Mökillä tosi paljon asustavat, tämä helppona talviasuntona kävisi.
        Enpä tuosta huolta kanna.

        Kuulin radiosta miten Kela lähettänyt suurelle määrälle, siellä Turun puolessa ainakin, kehotusta etsiä halvempi asunto, avustukset pienenevät, ei helppo homma sekään, mistä niitä halpoja asuntojakaan löytyy.
        Täällähän niitä olisi tarjolla, vaikka ei täälläkään halpaa vuokralla asuminen ole.
        Mitä vielä ehtiikään näkemään, asuuko ihmiset lopulta veneen alla, tässä meidän hyvinvointivaltiossa.
        Kaikesta huolimatta, olen tyytyväinen nykyiseen elooni ja en vaihtaisi suuresta rahastakaan sinne ruuhka suomeen.
        Elämäni on vaatimatonta, asuntoni kuin muunkin elämän suhteen, ei omaisuuksia, ei rahaakaan kuin välttämättömään, tasapainoinen elämä, sovussa ainakin itseni kanssa olen.
        Tämä nykyinen elämän sujuminen ei kaikilla näinkään hyvin suju.

        Älähän nyt kovin rajusti elämän menoasi muuta, malta pienin askelin edetä korpikirjailija, vahinko voi sattua pienenkin väärän toimen kanssa.
        Vävyni sai issiaksen riesakseen ja arvaa miten sekin menoa hidastaa. pelkkää Panadolia vaan lääkäri ohjeisti syömään, tuokin vaiva ikuinen harmi on, sen olen saanut kokea minäkin.
        Minä yritin omien kokemusten kokemuksilla ohjeistaa, hyvin vähän siihen vaivaan apuja on.
        On muuten kumma, että juurikin kesällä tämä vaiva iskee, minullakin aina paheni heinäkuussa, liikettä tämäkin vaiva vaatii kivunkin aikana, hissutellen ja sitkeästi.
        Niinkin on sanottu, että vaikeudet on voitettaviksi tarkoitettu ja olen reilut 30 vuotta tämän vaivan kanssa selvinnyt.
        Väliin onneksi helpompaa ja sitten taas hammasta purren.

        Pohdinnat tänä aamuna hieman alavireisiä, mutta ohi nekin menee, kun aikaa annetaan, kaikkea iloa kuitenkin toivotan.

        Ruuhka Suomessa on paljon hyviä rauhallisia asuin alueita. Kerrostalojen lisäksi rivareita ja ok taloja. Hyvät palvelut ja työpaikkoja, opiskelupaikkoj ja hyvä joukkoliikenne.Eläkeläisillekkin toimintaa. Ruuhkia näkee moottoriteillä . On kulttuuria moneen lähtöön , puistoja ja luontokohteitakin lähellä. Asun rauhallisessa kerrostalossa, meri näkyy ja rajoittuu puistoon. Ratikalla pääsen keskustaan. En vaihtais minnekkään .Tosin on tääll kyllä kalliit asunnot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruuhka Suomessa on paljon hyviä rauhallisia asuin alueita. Kerrostalojen lisäksi rivareita ja ok taloja. Hyvät palvelut ja työpaikkoja, opiskelupaikkoj ja hyvä joukkoliikenne.Eläkeläisillekkin toimintaa. Ruuhkia näkee moottoriteillä . On kulttuuria moneen lähtöön , puistoja ja luontokohteitakin lähellä. Asun rauhallisessa kerrostalossa, meri näkyy ja rajoittuu puistoon. Ratikalla pääsen keskustaan. En vaihtais minnekkään .Tosin on tääll kyllä kalliit asunnot.

        Minäkin olen enemmän kuin tyytyväinen asumiseeni "ruuhka Suomessa". Rivarissa keskustan reunalla, kaikki kävematkan päässä paitsi lentokenttä.
        Sinnekin helposti ja nopeasti julkisilla.
        Läheisetkin lähellä.
        Ei olisi minusta tuppukylään surkastumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen enemmän kuin tyytyväinen asumiseeni "ruuhka Suomessa". Rivarissa keskustan reunalla, kaikki kävematkan päässä paitsi lentokenttä.
        Sinnekin helposti ja nopeasti julkisilla.
        Läheisetkin lähellä.
        Ei olisi minusta tuppukylään surkastumaan.

        Lasten perheet on täällä ”ruuhkasuomessa” opiskelleet ja nyt töissä, voi tavata usein .Lastenlasten korkeakoulut täällä, koko tukevaisuus , parhaat mahdollisuudet. Mummo läheisenä mukana heidänkin elämässään usein syödään lounasta minun luona . Ja tietysti kaikkea mukavaa ikätoverien kesken. Myös erikois sairaanhoito ja pävystys ihan lähellä. Turvallista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lasten perheet on täällä ”ruuhkasuomessa” opiskelleet ja nyt töissä, voi tavata usein .Lastenlasten korkeakoulut täällä, koko tukevaisuus , parhaat mahdollisuudet. Mummo läheisenä mukana heidänkin elämässään usein syödään lounasta minun luona . Ja tietysti kaikkea mukavaa ikätoverien kesken. Myös erikois sairaanhoito ja pävystys ihan lähellä. Turvallista.

        Näinhän se, missä koti ja elämä on ollut, sen jokainen omakseen tuntee.
        Minä olen täällä syntynyt, hiukan muutakin kokenut, mutta hyvä on asua "tuppukylässä" kun ei suuret vaatimukset ole.
        Onhan meilläkin teatteri ja hyvä onkin, museoita, tapahtumia , mainitsen lasten yhden. Vekara Varkauden, joka vuodesta toiseen lapsia kerää runsaasti yhteen.
        On lohikoski keskellä kaupunkia ja paljon muuta luontoa kierrellä.

        En toki tarkoita, etteikö hyvä olisi asua joka paikassa, kun on koti missä asua.
        Tämä aihe tuli radion välityksellä mieleen, kun kuulin, että asunnon vaihtoa jossakin joutuu tekemään, koti liian kallis yhteiskunnan avustusten piiriin. Mistä löytyy halvempi jo asuntopulasta kärsivälle kaupungille ja niille asiakkaille, mitkä käskyn saivat, pelottavaa.
        Tuskin Kela niitä asuntoja tarjoilee.
        Onnellinen saa olla, kun omistaa asunnon, ei ainakaan kukaan ulkopuolinen voi pois ajaa, ellei muuta ilmene.
        Ollaan onnellisia me, joilla pysyvä koti on ja siellä viihdymme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasten perheet on täällä ”ruuhkasuomessa” opiskelleet ja nyt töissä, voi tavata usein .Lastenlasten korkeakoulut täällä, koko tukevaisuus , parhaat mahdollisuudet. Mummo läheisenä mukana heidänkin elämässään usein syödään lounasta minun luona . Ja tietysti kaikkea mukavaa ikätoverien kesken. Myös erikois sairaanhoito ja pävystys ihan lähellä. Turvallista.

        Lukioita, ammattikouluja ja korkeakouluja löytyy ruuhka Suomen ulkopuoleltakin. Terveydenhoitoa saa kehäkolmosen rajan takaa. Lounasta saavat lapset kouluissa ja aikuiset työpaikoillaan Imatrallakin. Ikätovereita löytyy Kuopiosta ja Leviltäkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lukioita, ammattikouluja ja korkeakouluja löytyy ruuhka Suomen ulkopuoleltakin. Terveydenhoitoa saa kehäkolmosen rajan takaa. Lounasta saavat lapset kouluissa ja aikuiset työpaikoillaan Imatrallakin. Ikätovereita löytyy Kuopiosta ja Leviltäkin.

        Joo mutta hilla valitti ettei ole kunnon lääkäri pävystystä heillä ekä saa heti ampulanssia ja kuopioon asti pitää mennä päivystykseen. Ei ne korpisuomen yliopistot kovin arvosttuja ole.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Näinhän se, missä koti ja elämä on ollut, sen jokainen omakseen tuntee.
        Minä olen täällä syntynyt, hiukan muutakin kokenut, mutta hyvä on asua "tuppukylässä" kun ei suuret vaatimukset ole.
        Onhan meilläkin teatteri ja hyvä onkin, museoita, tapahtumia , mainitsen lasten yhden. Vekara Varkauden, joka vuodesta toiseen lapsia kerää runsaasti yhteen.
        On lohikoski keskellä kaupunkia ja paljon muuta luontoa kierrellä.

        En toki tarkoita, etteikö hyvä olisi asua joka paikassa, kun on koti missä asua.
        Tämä aihe tuli radion välityksellä mieleen, kun kuulin, että asunnon vaihtoa jossakin joutuu tekemään, koti liian kallis yhteiskunnan avustusten piiriin. Mistä löytyy halvempi jo asuntopulasta kärsivälle kaupungille ja niille asiakkaille, mitkä käskyn saivat, pelottavaa.
        Tuskin Kela niitä asuntoja tarjoilee.
        Onnellinen saa olla, kun omistaa asunnon, ei ainakaan kukaan ulkopuolinen voi pois ajaa, ellei muuta ilmene.
        Ollaan onnellisia me, joilla pysyvä koti on ja siellä viihdymme.

        Kyllä se ihan oma omistusasunto on turva vanhuudessa.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Näinhän se, missä koti ja elämä on ollut, sen jokainen omakseen tuntee.
        Minä olen täällä syntynyt, hiukan muutakin kokenut, mutta hyvä on asua "tuppukylässä" kun ei suuret vaatimukset ole.
        Onhan meilläkin teatteri ja hyvä onkin, museoita, tapahtumia , mainitsen lasten yhden. Vekara Varkauden, joka vuodesta toiseen lapsia kerää runsaasti yhteen.
        On lohikoski keskellä kaupunkia ja paljon muuta luontoa kierrellä.

        En toki tarkoita, etteikö hyvä olisi asua joka paikassa, kun on koti missä asua.
        Tämä aihe tuli radion välityksellä mieleen, kun kuulin, että asunnon vaihtoa jossakin joutuu tekemään, koti liian kallis yhteiskunnan avustusten piiriin. Mistä löytyy halvempi jo asuntopulasta kärsivälle kaupungille ja niille asiakkaille, mitkä käskyn saivat, pelottavaa.
        Tuskin Kela niitä asuntoja tarjoilee.
        Onnellinen saa olla, kun omistaa asunnon, ei ainakaan kukaan ulkopuolinen voi pois ajaa, ellei muuta ilmene.
        Ollaan onnellisia me, joilla pysyvä koti on ja siellä viihdymme.

        Iltapäivää ! Taitaa tällä mummolla olla nyt ruuhkavuodet, kun en ole pystynyt "aikoihin" alkamaan aamuani toivotusti: istahtamaan kaikessa rauhassa Nojatuoliin Hil-lan aamuterveisten äärelle...)) Jotakin sovittua tai jotakin yllättävää on ollut heti käsillä.

        Tänään kuitenkin peruuntui toisen pojan tänne tulo - ja pihakeinun katoksen paikalleen asentaminen..)) Kuten toiset kirjoittajat, myös minä yritän välttää lasten kuormittamista kun tiedän heidän työpaineensa.

        Työelämän kuormittavuus lienee jo sitä yleistä tietoa kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmatkin. Huonompaan ollaan menossa molempien kohdalla ja taitaa tuo Hil-lan mainitsema asunnonvaihtokehotus halvempaan/pienempään asuntoon kuulua samaan huononnusten sarjaan.

        Minäkin olen tyytyväinen täällä omassa "tuppukylässäni" ja surkastunutkin taidan olla - ihan vapaaehtoisesti..))
        Ne vähät suunnitelmanikin jäävät näköjään toteutumatta - kuten Paloman uuden kirjan julkistamistilaisuus..)) Onneksi hän kertoi siitä - kulttuuriteko sekin - tuntumaa voi saada sitäkin kautta. Kuten myös Anna-Riikka Carlsonin kirjasta "Rakas Eeva Kilpi", joka minulla on yölukemisena....
        Niin, että eikö kulttuuriksi voi laskea melkein minkä vain ihmisten välisen, iloa ja tyytyväisyyttä lisäävän toiminnan - jopa meidän kirjoittelun täällä ?
        Vuoropuhelusta, kertomisesta ja muistamisesta syntyi myös tuo mainitsemani Anna-Riikka Carlsonin kirja.

        Kauniin äitienpäiväkirjoituksen teit, Hil-la. Ihan tuli kyyneleet silmiin. Samaa pohdintaa me kaikki äidit taidamme käydä: olenko ollut hyvä äiti ? Ellen ole, minulle on annettu uusi mahdollisuus: lastenlasten kohdalla voin vielä paikata sitä mikä jäi lasten kohdalla kesken, vajaaksi... Näin ainakin itse koen.

        Lapsiperhearkeen en enää osaa itseäni sijoittaa, mutta voin kutsua heidät omaan hiljaisuuteeni, voin antaa heille aikaa ja läsnäoloa. Aina se ei heille kelpaa, "maailma" tarjoaa niin paljon muuta, mutta tarjouksen tahdon silti pitää voimassa..))

        Hyvää toukokuun jatkoa kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se ihan oma omistusasunto on turva vanhuudessa.

        Entä jos ei pysty siinä omassa asumaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivää ! Taitaa tällä mummolla olla nyt ruuhkavuodet, kun en ole pystynyt "aikoihin" alkamaan aamuani toivotusti: istahtamaan kaikessa rauhassa Nojatuoliin Hil-lan aamuterveisten äärelle...)) Jotakin sovittua tai jotakin yllättävää on ollut heti käsillä.

        Tänään kuitenkin peruuntui toisen pojan tänne tulo - ja pihakeinun katoksen paikalleen asentaminen..)) Kuten toiset kirjoittajat, myös minä yritän välttää lasten kuormittamista kun tiedän heidän työpaineensa.

        Työelämän kuormittavuus lienee jo sitä yleistä tietoa kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmatkin. Huonompaan ollaan menossa molempien kohdalla ja taitaa tuo Hil-lan mainitsema asunnonvaihtokehotus halvempaan/pienempään asuntoon kuulua samaan huononnusten sarjaan.

        Minäkin olen tyytyväinen täällä omassa "tuppukylässäni" ja surkastunutkin taidan olla - ihan vapaaehtoisesti..))
        Ne vähät suunnitelmanikin jäävät näköjään toteutumatta - kuten Paloman uuden kirjan julkistamistilaisuus..)) Onneksi hän kertoi siitä - kulttuuriteko sekin - tuntumaa voi saada sitäkin kautta. Kuten myös Anna-Riikka Carlsonin kirjasta "Rakas Eeva Kilpi", joka minulla on yölukemisena....
        Niin, että eikö kulttuuriksi voi laskea melkein minkä vain ihmisten välisen, iloa ja tyytyväisyyttä lisäävän toiminnan - jopa meidän kirjoittelun täällä ?
        Vuoropuhelusta, kertomisesta ja muistamisesta syntyi myös tuo mainitsemani Anna-Riikka Carlsonin kirja.

        Kauniin äitienpäiväkirjoituksen teit, Hil-la. Ihan tuli kyyneleet silmiin. Samaa pohdintaa me kaikki äidit taidamme käydä: olenko ollut hyvä äiti ? Ellen ole, minulle on annettu uusi mahdollisuus: lastenlasten kohdalla voin vielä paikata sitä mikä jäi lasten kohdalla kesken, vajaaksi... Näin ainakin itse koen.

        Lapsiperhearkeen en enää osaa itseäni sijoittaa, mutta voin kutsua heidät omaan hiljaisuuteeni, voin antaa heille aikaa ja läsnäoloa. Aina se ei heille kelpaa, "maailma" tarjoaa niin paljon muuta, mutta tarjouksen tahdon silti pitää voimassa..))

        Hyvää toukokuun jatkoa kaikille,
        demeter1

        Moikka ikäihmiset! Katson haikeana hämärtyvää pienen puiston nurmikkoa. Linnut ovat jo menneet nukkumaan.
        Vielä viimeyönä wc-käyntini yhteydessä kuulin linnun kopsahtavan ikkunaan. Lämmintä ne haluavat. En pese enää ikkunoitani. Vaimo on jo tallella siellä tallella siellä.

        Uskon, että vielä met tapaamma poutapilven reunalla. Katselemma lounatuulen meittiä kuljettaessa koillisen suuntaan.
        Yksi naurulokki etsii vielä nurmikolta lieroa. Sateen jälkeen niillä on helppo mättää kastematoja itselleen tai poikasilleen. Että silleen. Hyvät yöt kaikille nukkujille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivää ! Taitaa tällä mummolla olla nyt ruuhkavuodet, kun en ole pystynyt "aikoihin" alkamaan aamuani toivotusti: istahtamaan kaikessa rauhassa Nojatuoliin Hil-lan aamuterveisten äärelle...)) Jotakin sovittua tai jotakin yllättävää on ollut heti käsillä.

        Tänään kuitenkin peruuntui toisen pojan tänne tulo - ja pihakeinun katoksen paikalleen asentaminen..)) Kuten toiset kirjoittajat, myös minä yritän välttää lasten kuormittamista kun tiedän heidän työpaineensa.

        Työelämän kuormittavuus lienee jo sitä yleistä tietoa kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmatkin. Huonompaan ollaan menossa molempien kohdalla ja taitaa tuo Hil-lan mainitsema asunnonvaihtokehotus halvempaan/pienempään asuntoon kuulua samaan huononnusten sarjaan.

        Minäkin olen tyytyväinen täällä omassa "tuppukylässäni" ja surkastunutkin taidan olla - ihan vapaaehtoisesti..))
        Ne vähät suunnitelmanikin jäävät näköjään toteutumatta - kuten Paloman uuden kirjan julkistamistilaisuus..)) Onneksi hän kertoi siitä - kulttuuriteko sekin - tuntumaa voi saada sitäkin kautta. Kuten myös Anna-Riikka Carlsonin kirjasta "Rakas Eeva Kilpi", joka minulla on yölukemisena....
        Niin, että eikö kulttuuriksi voi laskea melkein minkä vain ihmisten välisen, iloa ja tyytyväisyyttä lisäävän toiminnan - jopa meidän kirjoittelun täällä ?
        Vuoropuhelusta, kertomisesta ja muistamisesta syntyi myös tuo mainitsemani Anna-Riikka Carlsonin kirja.

        Kauniin äitienpäiväkirjoituksen teit, Hil-la. Ihan tuli kyyneleet silmiin. Samaa pohdintaa me kaikki äidit taidamme käydä: olenko ollut hyvä äiti ? Ellen ole, minulle on annettu uusi mahdollisuus: lastenlasten kohdalla voin vielä paikata sitä mikä jäi lasten kohdalla kesken, vajaaksi... Näin ainakin itse koen.

        Lapsiperhearkeen en enää osaa itseäni sijoittaa, mutta voin kutsua heidät omaan hiljaisuuteeni, voin antaa heille aikaa ja läsnäoloa. Aina se ei heille kelpaa, "maailma" tarjoaa niin paljon muuta, mutta tarjouksen tahdon silti pitää voimassa..))

        Hyvää toukokuun jatkoa kaikille,
        demeter1

        Hyvä äidin malli rohkaisee lapsia hankkimaan lapsia. Olet siis äitinä onnistunut!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä äidin malli rohkaisee lapsia hankkimaan lapsia. Olet siis äitinä onnistunut!

        Kiitos rohkaisusta, Ano 21.48...)) Siirrän kiitokset omalle äidilleni. Jos "isien pahat teot siiryvät lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen" niin käy mielestäni myös hyvien tekojen kohdalla, nekin siirtyvät...
        Samaa ajatusta olen kyllä pyöritellyt mielessäni avioerolasten kohdalla. Kaikki eivät arvaa mennä naimisiin eivätkä tahdo hankkia lapsia. Siitä olen erityisen kiitollinen että omilleni ei ole käynyt näin.
        demeter1


    • Jaa, että ´´kissanahännänvetoa´´ missä hyvä on asua.
      Luulisinpa, että jokainen hakeutuu sinne, missä tuntee olevansa kotona.
      Tunnekin voi vaihdella elämänkulun mukaan.
      Niin minullakin.
      Kun töissä kävin, oli hyvä asua Tampereellakin, 20min meni autolla työmatkaan.
      Asuntoni oli pienkerrostalo lammen rannalla.
      Liekö kilometri-pari keskustaan. Bussi meni alvariinsa.

      Sisälläni on aina ollut pieni kaipuu maalle.
      Kun jäin eläkkeelle, muutin pikkukaupunkiin lähelle mökkiä.
      Täällä tunnen olevani kotonani erään kaupunginalueen korvessa järven rannalla, missä kuikat huutavat ja rentukat kukkivat, käki kukkuu ja pikkulinnut laulavat.
      Kissa pesee itseään, tyytyväisenä elämäänsä.

      Ajattelen, että Suomessa on kaikkialla hyvä asua, jokainen voi löytää omannäköisen paikan.
      Ja jos ei, täältähän voi vapaasti muutta ulkomaillekin.

    • Anonyymi

      Ulkomailla asumistakin kokeilleena, siellä missä illalla aurinko putaa taivaalta kun ilta on vasta alkamassa, palmupuut huojuu ja autolla mennään seuraavan korttelin kauppaan,
      ja siellä, missä savimajat lattiattomina matto selän alla ovat ihmisten koti. Elämä opettaa olemaan kotimaasta kiitollinen.
      Täällä, sivussa kohuista ja hälyistä. oma rauha, luonto, meri, järvi, tunturit, suot, snkat metsät, ja tunturikoivut, kaikki tässä, melkein käsissä.
      Ei tietenkään kaikki, mutta suurin osa, istuu autoon ja ajelee siihen paikkaan missä sielu lepää, ja vaihtaa toiseen kun kyllästyy.
      Kulkuri on kulkuri koko ikänsä.

      Maksaa mitä maksaa, kun omillaan tulee toimeen.

    • Anonyymi

      Minun pitäisi kertoa verottajalle tilinumeroni veronpalautusta varten. Sanottiin, että mene ensin Oma Veron sivulle ja etsi sieltä.
      Asiaa siellä on vaikka lammaslaumalle. En kuitenkaan löytänyt oikeata paikkaa ym. asiaani varten.
      Onhan tässä aikaa. Otan yhteyttä terveydenhoito henkilökuntaan. He ovat auttaneet minua ennenkin.
      Tekevät pyydettäessä mm. meille ikäihmisille kotikäyntejä. Hyvä he.

      • Anonyymi

        Menen OmaVero sivulle
        Tunnistaudu
        Valitse omat asiat
        Siellä on kohta tilitiedot
        Siihen laitat tilinumerosi


      • Anonyymi kirjoitti:

        Menen OmaVero sivulle
        Tunnistaudu
        Valitse omat asiat
        Siellä on kohta tilitiedot
        Siihen laitat tilinumerosi

        Huomenet, edelleen sateisesta Savosta.
        Eipä haittaa, hyvä on sisällä olla ja katsella ulkomaailman tapahtumia.
        Enpä nyt kuitenkaan aina ikkunan edessä istu, tässä kirjoitellessa näen naapuritalon ovesta tulijat ja sisään pyrkivät.
        Tuttuja aika moni ja rollaattori kävelykumppanina monella ja aina vaan sitä käyttäjät lisääntyy.
        Istutusten laittaminen tänään näkyy olevan puuhana, talkoilla sen tekevät, he jotka jaksavat.
        Meidänkin talossa taas suunnittelevat amppeleiden laittoa, viimeksi ehti yhden yön olla, kun kukat vietiin, nyt kehotin rautalangalla kiinnittämään, että aikaa vie niitä irti ottaa, ehkä ohikulkijat sen siten huomaa.
        Näin täällä "tuppukylässäkin" näitä harmin aiheuttajia löytyy.

        Ano 13,11 niin on kuin sanot, lääkäriä ei kovinkaan helpolla saa, mutta hoitajat kyllä yrittää auttaa parhaansa mukaan.
        Ambulanssin puutteesta en ole kuullut, onko saaneet lisää niitäkin, ja onhan se täältä hyvinvointialueiden euroista tingittävä, että riittää sinne etelän keskuksiin.
        Yöpäivystyksen menettämistä suremme, siinä juuri se tulee kysymykseen riittääkö aika ja löytyykö se ambulanssi siihen oikeaan hätään ja 80 kilometrin päähän potilas jaksaa, tiedän, että pidempiäkin matkoja joutuu potilaat kulkemaan apua saadakseen.
        En tiedä mikä on Kuopion Yliopiston tila, mutta uskon siellä tehtävän tunnollista työtä opiskelun kanssa, aivan kuin muissakin samankaltaisissa tehdään, sairaalan osalta kaikki hyvin, hoitoa annetaan, mutta pelko siitä, että miten sinne hoidettavia mahtuu.
        Eipä taida minun arvioinnit ja ihmettelyt asiaa auttaa.

        Demeter pohdit noiden lastenlapsien vieraantumisesta "maailmanmenon mukaan" näin se varmaan on, se etisen aikainen mummola ei enää samana toteudu, onko syynä sekin, että olemme mukana liian kauan, siis jo sukupolvet kertaantuu ja siitä johtuu mummoloinen läheisempi yhteyden pito.
        Nuoremmat eivät meitä näin vanhoja jaksa muistaa, oma mummola lähinnä jokaisella, hyvä niin, sydämissä kuitenkin kaikki ovat ja harvemminkin muistaminen lämmittää.
        Uskon, että jotakin hyvää ja ominta jätämme heille kaikille.

        Tuo pilvenreunalla tapaaminen on meillä kaikilla toivossa, omat läheiset uskon minäkin kohtaavani Hurskainen.

        Tuo oman kodin omistaminen antaa varmuutta elämän sujumiseen, mutta voi tulla sekin ikävyys eteen, että ei enää jaksa, silloin on yhteiskunnan vuoro astua mukaan ja hoitaa elämämme loppuvuodet, toivon, että näin tapahtuu ja saamme rauhallisen ja hyvän elämämme ehtoon.
        Olen sitäkin mieltä, että onni asuu jokaisella siellä, missä mieli viihtyy, tutut näkymät ja hyvät ystävät, mitä muuta ihminen enää kaipaa.
        Kulkurin kanssa samaa mieltä, kun itse kulunsa maksaa, voi elää juuri niin mitä mieli halajaa, toisilla paikalla pysyminen on vakuutta, toisille matkalla oleminen elämää.

        Aivan ihanaa on, kun pystyy elämänsä omien haaveiden kanssa toteuttamaan, kuten Eliaana kertoi, minulla sama ajatus, se että ikävöin mökkimaisemiani on totta, mutta on ajateltava voimiaan, en enää jaksaisi sitä hoitaa, totuuskin on huomioon otettava.
        Joka päivä kiitän olostani, jaksan laittaa kukkia parvekkeelle ja oman elämäni hoidan itse, kun voimat siihenkin loppuu on hyväksymisen paikka.

        Mukava on tätäkin kautta apua saada noihin kiemuroihin mitä nämä uudet ajat vaativat.
        Kovin vaativaksi yhteiskunta menee joka asian suhteen, nyt olisi hallittava niin suunnaton määrä näitä tietokoneella toimivia asioita, sormi siinä suuhun menee useinkin.
        Apua on pyydettävä rohkeasti, ei meidän ikäluokan ihmisten tiedon puutetta voida syyttää, emme ole aiemmin näitä asioita kohdanneet.
        Apua on pyydettävä ja sitä on saatava.

        Jospa kuitenkin voisimme iloa tuntea ja sitä toisillemme jakaa, ymmärtää ja rohkaista, elämä kantaa.
        Hyvää torstai päivää.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenet, edelleen sateisesta Savosta.
        Eipä haittaa, hyvä on sisällä olla ja katsella ulkomaailman tapahtumia.
        Enpä nyt kuitenkaan aina ikkunan edessä istu, tässä kirjoitellessa näen naapuritalon ovesta tulijat ja sisään pyrkivät.
        Tuttuja aika moni ja rollaattori kävelykumppanina monella ja aina vaan sitä käyttäjät lisääntyy.
        Istutusten laittaminen tänään näkyy olevan puuhana, talkoilla sen tekevät, he jotka jaksavat.
        Meidänkin talossa taas suunnittelevat amppeleiden laittoa, viimeksi ehti yhden yön olla, kun kukat vietiin, nyt kehotin rautalangalla kiinnittämään, että aikaa vie niitä irti ottaa, ehkä ohikulkijat sen siten huomaa.
        Näin täällä "tuppukylässäkin" näitä harmin aiheuttajia löytyy.

        Ano 13,11 niin on kuin sanot, lääkäriä ei kovinkaan helpolla saa, mutta hoitajat kyllä yrittää auttaa parhaansa mukaan.
        Ambulanssin puutteesta en ole kuullut, onko saaneet lisää niitäkin, ja onhan se täältä hyvinvointialueiden euroista tingittävä, että riittää sinne etelän keskuksiin.
        Yöpäivystyksen menettämistä suremme, siinä juuri se tulee kysymykseen riittääkö aika ja löytyykö se ambulanssi siihen oikeaan hätään ja 80 kilometrin päähän potilas jaksaa, tiedän, että pidempiäkin matkoja joutuu potilaat kulkemaan apua saadakseen.
        En tiedä mikä on Kuopion Yliopiston tila, mutta uskon siellä tehtävän tunnollista työtä opiskelun kanssa, aivan kuin muissakin samankaltaisissa tehdään, sairaalan osalta kaikki hyvin, hoitoa annetaan, mutta pelko siitä, että miten sinne hoidettavia mahtuu.
        Eipä taida minun arvioinnit ja ihmettelyt asiaa auttaa.

        Demeter pohdit noiden lastenlapsien vieraantumisesta "maailmanmenon mukaan" näin se varmaan on, se etisen aikainen mummola ei enää samana toteudu, onko syynä sekin, että olemme mukana liian kauan, siis jo sukupolvet kertaantuu ja siitä johtuu mummoloinen läheisempi yhteyden pito.
        Nuoremmat eivät meitä näin vanhoja jaksa muistaa, oma mummola lähinnä jokaisella, hyvä niin, sydämissä kuitenkin kaikki ovat ja harvemminkin muistaminen lämmittää.
        Uskon, että jotakin hyvää ja ominta jätämme heille kaikille.

        Tuo pilvenreunalla tapaaminen on meillä kaikilla toivossa, omat läheiset uskon minäkin kohtaavani Hurskainen.

        Tuo oman kodin omistaminen antaa varmuutta elämän sujumiseen, mutta voi tulla sekin ikävyys eteen, että ei enää jaksa, silloin on yhteiskunnan vuoro astua mukaan ja hoitaa elämämme loppuvuodet, toivon, että näin tapahtuu ja saamme rauhallisen ja hyvän elämämme ehtoon.
        Olen sitäkin mieltä, että onni asuu jokaisella siellä, missä mieli viihtyy, tutut näkymät ja hyvät ystävät, mitä muuta ihminen enää kaipaa.
        Kulkurin kanssa samaa mieltä, kun itse kulunsa maksaa, voi elää juuri niin mitä mieli halajaa, toisilla paikalla pysyminen on vakuutta, toisille matkalla oleminen elämää.

        Aivan ihanaa on, kun pystyy elämänsä omien haaveiden kanssa toteuttamaan, kuten Eliaana kertoi, minulla sama ajatus, se että ikävöin mökkimaisemiani on totta, mutta on ajateltava voimiaan, en enää jaksaisi sitä hoitaa, totuuskin on huomioon otettava.
        Joka päivä kiitän olostani, jaksan laittaa kukkia parvekkeelle ja oman elämäni hoidan itse, kun voimat siihenkin loppuu on hyväksymisen paikka.

        Mukava on tätäkin kautta apua saada noihin kiemuroihin mitä nämä uudet ajat vaativat.
        Kovin vaativaksi yhteiskunta menee joka asian suhteen, nyt olisi hallittava niin suunnaton määrä näitä tietokoneella toimivia asioita, sormi siinä suuhun menee useinkin.
        Apua on pyydettävä rohkeasti, ei meidän ikäluokan ihmisten tiedon puutetta voida syyttää, emme ole aiemmin näitä asioita kohdanneet.
        Apua on pyydettävä ja sitä on saatava.

        Jospa kuitenkin voisimme iloa tuntea ja sitä toisillemme jakaa, ymmärtää ja rohkaista, elämä kantaa.
        Hyvää torstai päivää.

        Koleasta Korvesta hei; )

        Harmaata ja koleaa vielä pari päivää pitää kärsiä.

        Tällainen sää ei innosta vaikka mielessä pyörii puutarhahommat. Pyörii todella, kukkien istutukset mökin ja terassien siivoukset.

        No, apua on pyydetty.

        Lauantaina serkkupoika tulee laittamaan vesipumpun veteen, joten Saadaan vesi saunaan ja maanantaina siivooja tulee mökkiä siivoamaan. Ennen kaikki sujui itseltä, mutta nyt pakko on antaa periksi.

        Periksi anto ei lie monellekaan meistä ikäihmisistä helppoa. Minä pärjään, minä teen itse.
        No, siihenkin oppii kun ei enää pysty ei kykene. Onneksi asioilla on puolensa, mieheni kanssa kotihommat sujuu yhdessä hyvin tasavertaisesti.

        Remppa talossa etenee verķaan, lattiamme on suojattu, ja alakerrassa purettu kylpyhuoneen katto ja ilmanvaihtoputket kaivettu esìin.

        Tänään ei tapahdu meillä mitään, porakoneen ääni kuuluu jostain, ihme, siihenkin tottuu.

        Herään aikaisin, nautin aamupalan ja palaan lepäämään, yleensä aamut ovat minun ihan omia mietiskelyaikoja.

        Kun olin sairaalakierteessä jaksoin olla positiivinen, mutta nykyisin mielialani heittelevät, liekö se tekemisen halu joka mielen muutoksia tekee. Paljoon toki pystyn, sitä ihmettelen, mutta toki osaan maata ja suunnitella ; )

        Älkää huoliko toisten asumismuodoista ja paikkakunnista, jokainen on onnellinen siellä missä on hyvä olla. Mieheni ei kaipaa kotimaahansa. Täällä on hänen kotinsa, jossa hän on onnellinen.

        Olemme yhdessä kiertäneet itää ja länttä, pohjoista ja etelää, olemme nähneet kaikkea mahdollista. En tiedä vieläkö haluaisimme matkustaa, no, ehkä ei, kotona on hyvä olla.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Koleasta Korvesta hei; )

        Harmaata ja koleaa vielä pari päivää pitää kärsiä.

        Tällainen sää ei innosta vaikka mielessä pyörii puutarhahommat. Pyörii todella, kukkien istutukset mökin ja terassien siivoukset.

        No, apua on pyydetty.

        Lauantaina serkkupoika tulee laittamaan vesipumpun veteen, joten Saadaan vesi saunaan ja maanantaina siivooja tulee mökkiä siivoamaan. Ennen kaikki sujui itseltä, mutta nyt pakko on antaa periksi.

        Periksi anto ei lie monellekaan meistä ikäihmisistä helppoa. Minä pärjään, minä teen itse.
        No, siihenkin oppii kun ei enää pysty ei kykene. Onneksi asioilla on puolensa, mieheni kanssa kotihommat sujuu yhdessä hyvin tasavertaisesti.

        Remppa talossa etenee verķaan, lattiamme on suojattu, ja alakerrassa purettu kylpyhuoneen katto ja ilmanvaihtoputket kaivettu esìin.

        Tänään ei tapahdu meillä mitään, porakoneen ääni kuuluu jostain, ihme, siihenkin tottuu.

        Herään aikaisin, nautin aamupalan ja palaan lepäämään, yleensä aamut ovat minun ihan omia mietiskelyaikoja.

        Kun olin sairaalakierteessä jaksoin olla positiivinen, mutta nykyisin mielialani heittelevät, liekö se tekemisen halu joka mielen muutoksia tekee. Paljoon toki pystyn, sitä ihmettelen, mutta toki osaan maata ja suunnitella ; )

        Älkää huoliko toisten asumismuodoista ja paikkakunnista, jokainen on onnellinen siellä missä on hyvä olla. Mieheni ei kaipaa kotimaahansa. Täällä on hänen kotinsa, jossa hän on onnellinen.

        Olemme yhdessä kiertäneet itää ja länttä, pohjoista ja etelää, olemme nähneet kaikkea mahdollista. En tiedä vieläkö haluaisimme matkustaa, no, ehkä ei, kotona on hyvä olla.

        Matkustutko ennen siksi, että koton oli paha olla?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Matkustutko ennen siksi, että koton oli paha olla?

        No, sinun tulkintasi turismista.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, sinun tulkintasi turismista.

        No en minä turismista mitään puhunyt. Hyvin kokenut matkailija olen ja ulkomailla asukutkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No en minä turismista mitään puhunyt. Hyvin kokenut matkailija olen ja ulkomailla asukutkin.

        Oliko sinulla paha olla kotona kun matkustelit ja asuit ulkomailla?


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenet, edelleen sateisesta Savosta.
        Eipä haittaa, hyvä on sisällä olla ja katsella ulkomaailman tapahtumia.
        Enpä nyt kuitenkaan aina ikkunan edessä istu, tässä kirjoitellessa näen naapuritalon ovesta tulijat ja sisään pyrkivät.
        Tuttuja aika moni ja rollaattori kävelykumppanina monella ja aina vaan sitä käyttäjät lisääntyy.
        Istutusten laittaminen tänään näkyy olevan puuhana, talkoilla sen tekevät, he jotka jaksavat.
        Meidänkin talossa taas suunnittelevat amppeleiden laittoa, viimeksi ehti yhden yön olla, kun kukat vietiin, nyt kehotin rautalangalla kiinnittämään, että aikaa vie niitä irti ottaa, ehkä ohikulkijat sen siten huomaa.
        Näin täällä "tuppukylässäkin" näitä harmin aiheuttajia löytyy.

        Ano 13,11 niin on kuin sanot, lääkäriä ei kovinkaan helpolla saa, mutta hoitajat kyllä yrittää auttaa parhaansa mukaan.
        Ambulanssin puutteesta en ole kuullut, onko saaneet lisää niitäkin, ja onhan se täältä hyvinvointialueiden euroista tingittävä, että riittää sinne etelän keskuksiin.
        Yöpäivystyksen menettämistä suremme, siinä juuri se tulee kysymykseen riittääkö aika ja löytyykö se ambulanssi siihen oikeaan hätään ja 80 kilometrin päähän potilas jaksaa, tiedän, että pidempiäkin matkoja joutuu potilaat kulkemaan apua saadakseen.
        En tiedä mikä on Kuopion Yliopiston tila, mutta uskon siellä tehtävän tunnollista työtä opiskelun kanssa, aivan kuin muissakin samankaltaisissa tehdään, sairaalan osalta kaikki hyvin, hoitoa annetaan, mutta pelko siitä, että miten sinne hoidettavia mahtuu.
        Eipä taida minun arvioinnit ja ihmettelyt asiaa auttaa.

        Demeter pohdit noiden lastenlapsien vieraantumisesta "maailmanmenon mukaan" näin se varmaan on, se etisen aikainen mummola ei enää samana toteudu, onko syynä sekin, että olemme mukana liian kauan, siis jo sukupolvet kertaantuu ja siitä johtuu mummoloinen läheisempi yhteyden pito.
        Nuoremmat eivät meitä näin vanhoja jaksa muistaa, oma mummola lähinnä jokaisella, hyvä niin, sydämissä kuitenkin kaikki ovat ja harvemminkin muistaminen lämmittää.
        Uskon, että jotakin hyvää ja ominta jätämme heille kaikille.

        Tuo pilvenreunalla tapaaminen on meillä kaikilla toivossa, omat läheiset uskon minäkin kohtaavani Hurskainen.

        Tuo oman kodin omistaminen antaa varmuutta elämän sujumiseen, mutta voi tulla sekin ikävyys eteen, että ei enää jaksa, silloin on yhteiskunnan vuoro astua mukaan ja hoitaa elämämme loppuvuodet, toivon, että näin tapahtuu ja saamme rauhallisen ja hyvän elämämme ehtoon.
        Olen sitäkin mieltä, että onni asuu jokaisella siellä, missä mieli viihtyy, tutut näkymät ja hyvät ystävät, mitä muuta ihminen enää kaipaa.
        Kulkurin kanssa samaa mieltä, kun itse kulunsa maksaa, voi elää juuri niin mitä mieli halajaa, toisilla paikalla pysyminen on vakuutta, toisille matkalla oleminen elämää.

        Aivan ihanaa on, kun pystyy elämänsä omien haaveiden kanssa toteuttamaan, kuten Eliaana kertoi, minulla sama ajatus, se että ikävöin mökkimaisemiani on totta, mutta on ajateltava voimiaan, en enää jaksaisi sitä hoitaa, totuuskin on huomioon otettava.
        Joka päivä kiitän olostani, jaksan laittaa kukkia parvekkeelle ja oman elämäni hoidan itse, kun voimat siihenkin loppuu on hyväksymisen paikka.

        Mukava on tätäkin kautta apua saada noihin kiemuroihin mitä nämä uudet ajat vaativat.
        Kovin vaativaksi yhteiskunta menee joka asian suhteen, nyt olisi hallittava niin suunnaton määrä näitä tietokoneella toimivia asioita, sormi siinä suuhun menee useinkin.
        Apua on pyydettävä rohkeasti, ei meidän ikäluokan ihmisten tiedon puutetta voida syyttää, emme ole aiemmin näitä asioita kohdanneet.
        Apua on pyydettävä ja sitä on saatava.

        Jospa kuitenkin voisimme iloa tuntea ja sitä toisillemme jakaa, ymmärtää ja rohkaista, elämä kantaa.
        Hyvää torstai päivää.

        Kullä ne ambulanssit on asukasluvun mukaan! Puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee enemmän kuin muutama tuhat henkeä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kullä ne ambulanssit on asukasluvun mukaan! Puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee enemmän kuin muutama tuhat henkeä.

        Tuota en tiedä, mutta lukenut olen lehdistä, että kahdella ambulanssilla vaikeutta syntyy, jos ajoa enemmän kertyy, mikä on odotettavissa, kun Kuopioon on mentävä.'.

        Varmaan asukkaiden määrä on ratkaiseva sekin.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Tuota en tiedä, mutta lukenut olen lehdistä, että kahdella ambulanssilla vaikeutta syntyy, jos ajoa enemmän kertyy, mikä on odotettavissa, kun Kuopioon on mentävä.'.

        Varmaan asukkaiden määrä on ratkaiseva sekin.

        Kyllä tässä muidenkin on mentävä päivystykseen jopa satoja kilometrejä eikä omaa terveyskeskusta ole ollenkaan. Kummaa narinaa tuo että juuri itsellä pitää olla kaikki erikoispalvelut lähellä. Pitää sitten vaan muuttaa sinne Kuopion.


      • Hil-la kirjoitti:

        Tuota en tiedä, mutta lukenut olen lehdistä, että kahdella ambulanssilla vaikeutta syntyy, jos ajoa enemmän kertyy, mikä on odotettavissa, kun Kuopioon on mentävä.'.

        Varmaan asukkaiden määrä on ratkaiseva sekin.

        Jouduin sairaalassa ollessani ns. ambulanssiralliin. Ambulanssihenkilöstö oli hyvin koulutettua, osasivat asiansa lääkitys tuli hätätapauksissa. Siirroissa Kajaanista Ouluun eka kerralla oli sairaanhoitaja vierelläni. Muulloin kun ei ollut ns. hätätapaus oli vain kuljettaja. Ei se tietty kivaa ollut, mutta kun oli pakko.


      • korppis kirjoitti:

        Jouduin sairaalassa ollessani ns. ambulanssiralliin. Ambulanssihenkilöstö oli hyvin koulutettua, osasivat asiansa lääkitys tuli hätätapauksissa. Siirroissa Kajaanista Ouluun eka kerralla oli sairaanhoitaja vierelläni. Muulloin kun ei ollut ns. hätätapaus oli vain kuljettaja. Ei se tietty kivaa ollut, mutta kun oli pakko.

        Lisään...

        Kuopio-Varkaus etäisyys autolla ajaen on 77,2 km ja matkaan kuluu aikaa 0h 59min.

        Kajaani-Oulu etäisyys autolla ajaen on 184,0 km ja matkaan kuluu aikaa 2h 17min.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tässä muidenkin on mentävä päivystykseen jopa satoja kilometrejä eikä omaa terveyskeskusta ole ollenkaan. Kummaa narinaa tuo että juuri itsellä pitää olla kaikki erikoispalvelut lähellä. Pitää sitten vaan muuttaa sinne Kuopion.

        Niinhän se on joka puolen, mistään edusta joka on saatu ei tykätä luopua ja oppimista se tämänkin asian kanssa.
        En kyllä muuttamaan ala, koska ei minulle niin akuutti edes ole, yleisesti vaan puhuin.

        Toinen asia, eikö olisi kaikille hyväksi saada maata kattava terveyden ylläpito laitos.
        Hyvinvointialueiden päättäjät on valittu äänestäen, nyt sitten heiltä kaikkea hyvää jokainen vaatikoon ja hallitus kun määrärahoja antaisi tätä toteuttaa.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Niinhän se on joka puolen, mistään edusta joka on saatu ei tykätä luopua ja oppimista se tämänkin asian kanssa.
        En kyllä muuttamaan ala, koska ei minulle niin akuutti edes ole, yleisesti vaan puhuin.

        Toinen asia, eikö olisi kaikille hyväksi saada maata kattava terveyden ylläpito laitos.
        Hyvinvointialueiden päättäjät on valittu äänestäen, nyt sitten heiltä kaikkea hyvää jokainen vaatikoon ja hallitus kun määrärahoja antaisi tätä toteuttaa.

        Suomessa on maan kattava terveyden ja sairaanhoito. Omavalinta miten kaukana palveluista haluaa asua. Joka kylällä ei voi olla yöpäivystystä ja ambulanssia muutamaa satas taikymmentä asukasta varten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on maan kattava terveyden ja sairaanhoito. Omavalinta miten kaukana palveluista haluaa asua. Joka kylällä ei voi olla yöpäivystystä ja ambulanssia muutamaa satas taikymmentä asukasta varten.

        Ihanko totta?


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenet, edelleen sateisesta Savosta.
        Eipä haittaa, hyvä on sisällä olla ja katsella ulkomaailman tapahtumia.
        Enpä nyt kuitenkaan aina ikkunan edessä istu, tässä kirjoitellessa näen naapuritalon ovesta tulijat ja sisään pyrkivät.
        Tuttuja aika moni ja rollaattori kävelykumppanina monella ja aina vaan sitä käyttäjät lisääntyy.
        Istutusten laittaminen tänään näkyy olevan puuhana, talkoilla sen tekevät, he jotka jaksavat.
        Meidänkin talossa taas suunnittelevat amppeleiden laittoa, viimeksi ehti yhden yön olla, kun kukat vietiin, nyt kehotin rautalangalla kiinnittämään, että aikaa vie niitä irti ottaa, ehkä ohikulkijat sen siten huomaa.
        Näin täällä "tuppukylässäkin" näitä harmin aiheuttajia löytyy.

        Ano 13,11 niin on kuin sanot, lääkäriä ei kovinkaan helpolla saa, mutta hoitajat kyllä yrittää auttaa parhaansa mukaan.
        Ambulanssin puutteesta en ole kuullut, onko saaneet lisää niitäkin, ja onhan se täältä hyvinvointialueiden euroista tingittävä, että riittää sinne etelän keskuksiin.
        Yöpäivystyksen menettämistä suremme, siinä juuri se tulee kysymykseen riittääkö aika ja löytyykö se ambulanssi siihen oikeaan hätään ja 80 kilometrin päähän potilas jaksaa, tiedän, että pidempiäkin matkoja joutuu potilaat kulkemaan apua saadakseen.
        En tiedä mikä on Kuopion Yliopiston tila, mutta uskon siellä tehtävän tunnollista työtä opiskelun kanssa, aivan kuin muissakin samankaltaisissa tehdään, sairaalan osalta kaikki hyvin, hoitoa annetaan, mutta pelko siitä, että miten sinne hoidettavia mahtuu.
        Eipä taida minun arvioinnit ja ihmettelyt asiaa auttaa.

        Demeter pohdit noiden lastenlapsien vieraantumisesta "maailmanmenon mukaan" näin se varmaan on, se etisen aikainen mummola ei enää samana toteudu, onko syynä sekin, että olemme mukana liian kauan, siis jo sukupolvet kertaantuu ja siitä johtuu mummoloinen läheisempi yhteyden pito.
        Nuoremmat eivät meitä näin vanhoja jaksa muistaa, oma mummola lähinnä jokaisella, hyvä niin, sydämissä kuitenkin kaikki ovat ja harvemminkin muistaminen lämmittää.
        Uskon, että jotakin hyvää ja ominta jätämme heille kaikille.

        Tuo pilvenreunalla tapaaminen on meillä kaikilla toivossa, omat läheiset uskon minäkin kohtaavani Hurskainen.

        Tuo oman kodin omistaminen antaa varmuutta elämän sujumiseen, mutta voi tulla sekin ikävyys eteen, että ei enää jaksa, silloin on yhteiskunnan vuoro astua mukaan ja hoitaa elämämme loppuvuodet, toivon, että näin tapahtuu ja saamme rauhallisen ja hyvän elämämme ehtoon.
        Olen sitäkin mieltä, että onni asuu jokaisella siellä, missä mieli viihtyy, tutut näkymät ja hyvät ystävät, mitä muuta ihminen enää kaipaa.
        Kulkurin kanssa samaa mieltä, kun itse kulunsa maksaa, voi elää juuri niin mitä mieli halajaa, toisilla paikalla pysyminen on vakuutta, toisille matkalla oleminen elämää.

        Aivan ihanaa on, kun pystyy elämänsä omien haaveiden kanssa toteuttamaan, kuten Eliaana kertoi, minulla sama ajatus, se että ikävöin mökkimaisemiani on totta, mutta on ajateltava voimiaan, en enää jaksaisi sitä hoitaa, totuuskin on huomioon otettava.
        Joka päivä kiitän olostani, jaksan laittaa kukkia parvekkeelle ja oman elämäni hoidan itse, kun voimat siihenkin loppuu on hyväksymisen paikka.

        Mukava on tätäkin kautta apua saada noihin kiemuroihin mitä nämä uudet ajat vaativat.
        Kovin vaativaksi yhteiskunta menee joka asian suhteen, nyt olisi hallittava niin suunnaton määrä näitä tietokoneella toimivia asioita, sormi siinä suuhun menee useinkin.
        Apua on pyydettävä rohkeasti, ei meidän ikäluokan ihmisten tiedon puutetta voida syyttää, emme ole aiemmin näitä asioita kohdanneet.
        Apua on pyydettävä ja sitä on saatava.

        Jospa kuitenkin voisimme iloa tuntea ja sitä toisillemme jakaa, ymmärtää ja rohkaista, elämä kantaa.
        Hyvää torstai päivää.

        Näin varmasti, Hil-la, mummola on muuttanut luonnettaan sekin ja moderni mummo on uraa tehnyt, matkusteleva ja herkutteleva...)) Onneksi lapsenlapsillani on myös mallit tästäkin mummotyypistä...))
        Itse en pysty edes harrastuksissa tukemaan kun en omista autoa ja digimaailman hallitsemattomuus sulkee monia ovia. Silti koen, että olemme lastenlasten kanssa vahvasti olemassa toisillemme, mummous on sydämessä, kuten Hil-lakin totesi.

        Ja myös niin, että lapsista kannamme huolta. "Rakkaus" tarkoittaa myös "kipua sydämessä" kuten intiaanikieli sanan tulkitsee.
        Minulla itselläni ei ole koskaan ollut isovanhempia - iltatähti ja pahnanpohjimmainen kun olin - ja ehkä siksikin olen paljon miettinyt mummouden merkitystä ja tehtävää.

        "Perinteen siirtäminen" isovanhempien tehtäväksi on jossakin määritelty, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt mitä se minun kohdallani tarkoittaisi. Ei kai ihminen voi siirtää toisille muuta kuin sitä omaa elämänsisältöä ja omaa tarinaa, ota tai jätä ?..))

        Outoja särkyjä olen nyt joutunut kokemaan - juuri kun olin päässyt sanomasta, että minulla ei niitä ole. Aamujäykkyys on melkoinen, sormia on alkanut ilkeästi vihloa - glukosamiini ei näytä enää auttavan nivelsärkyyn. Heitin pikkumiehen kanssa tikkaa ja sain heittokäden kipeytymään, myös selkää särkee ja ihottuma kutiaa edelleen...)) Hil-la puhui ilmojen vaikutuksesta kipuiluun- täytyypä seurailla.

        Hyvää toukokuun iltaa kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin varmasti, Hil-la, mummola on muuttanut luonnettaan sekin ja moderni mummo on uraa tehnyt, matkusteleva ja herkutteleva...)) Onneksi lapsenlapsillani on myös mallit tästäkin mummotyypistä...))
        Itse en pysty edes harrastuksissa tukemaan kun en omista autoa ja digimaailman hallitsemattomuus sulkee monia ovia. Silti koen, että olemme lastenlasten kanssa vahvasti olemassa toisillemme, mummous on sydämessä, kuten Hil-lakin totesi.

        Ja myös niin, että lapsista kannamme huolta. "Rakkaus" tarkoittaa myös "kipua sydämessä" kuten intiaanikieli sanan tulkitsee.
        Minulla itselläni ei ole koskaan ollut isovanhempia - iltatähti ja pahnanpohjimmainen kun olin - ja ehkä siksikin olen paljon miettinyt mummouden merkitystä ja tehtävää.

        "Perinteen siirtäminen" isovanhempien tehtäväksi on jossakin määritelty, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt mitä se minun kohdallani tarkoittaisi. Ei kai ihminen voi siirtää toisille muuta kuin sitä omaa elämänsisältöä ja omaa tarinaa, ota tai jätä ?..))

        Outoja särkyjä olen nyt joutunut kokemaan - juuri kun olin päässyt sanomasta, että minulla ei niitä ole. Aamujäykkyys on melkoinen, sormia on alkanut ilkeästi vihloa - glukosamiini ei näytä enää auttavan nivelsärkyyn. Heitin pikkumiehen kanssa tikkaa ja sain heittokäden kipeytymään, myös selkää särkee ja ihottuma kutiaa edelleen...)) Hil-la puhui ilmojen vaikutuksesta kipuiluun- täytyypä seurailla.

        Hyvää toukokuun iltaa kaikille,
        demeter1

        Mummous on sydämmessä🩷🩷🩷🩷🩷
        Voi kun ihanasti sanottu!


    • Anonyymi

      Huomaavinani, että ikäihmiset saisivat meitin kinkeripiirissä paremmin lääkärille aikoi.
      Niistä lääkärillä käynneistä en kylläkään ole apuu saanut.
      Ei ole oikein hoitokeinoja, mutta liikkuminen on kivuliasta.

      Kolmekymmentä vuotta sitten tapahtunut työtapaturma johti kyllä eläköitymiseen, mutta kun liikkua pitäisi muutenkin kun vain hoitopöydällä treenaten.
      Omahoito on päätynyt Huskaisella liikesarjojen jatkamiseen. Lannerangan iänikuinen yhden nivelen kuluma kipuilu ikään kuin käskee vahvistamaan selkälihaksia.
      Muuten liikkuminen pian lakkaa kokonaan.

      Olen kokonaan riippuvainen kunnallisen hyvinvointialueen lääkärien ammattitaidoista. Yksityisillä liian kallista.
      Kun ikääkin on jo "liikaa", ei kannattaisi enää rakentaa kroppaa väliaikaiskorjauksilla uudelleen.

    • Päivä tässä mennyt ihan lentämällä.
      Asioilla kylillä. Bensaa ja öljyä, kukkaa ja säkkiä lava täynnänsä.
      Ostinpa uuden kalapuukon ja toisen, sellaisen, kun saunavihdan tekoon alan, kunhan lehdet suurenee. Kaikki vanhat ihan surkeita.

      Katselin vähän uutta venettä, sellaista soutupaattia, johon voi tuon sähkömoottorin kiinnittää, jos joku haluaa. Minä haluan vaan soudella. Kyllä se pojallekin kelpasi, joten menen sen huomenna tilaamaan.
      Esitteessä luki, että käyttöikä 50vuotta, joten kaipa se hintansa väärti on.

      Kotona poikkesin koneellisen pyykkiä koneella pesettämässä. Oli iso kuori tullut kaapelointifirmaltakin. Toisen sähkökaapinpaikkaa en hyväksy, saavat siirtää tai en alllekirjoita.
      Pirhaltakin tullut hammaslääkärinlasku. Suurinpiirtein samanmoinen homma, kun 3kk sitten ja hinta tuplaantunut.

      Puukärryn päällä tuollainen iso 5x5m pressu, juuri kun se alkoi olla kuiva, eikös taivaanluukut ruvennu aukeamaan. Kauhealla touhulla sitä sitten vääntämään kasaan ja varastoon.


      Päällepäätteeksi vielä oli yhtiökokous.
      Nytpä kai tuota viisuilua tuossa toisella korvalla ja silmällä tulee seurattua.

      • Huomenta, viikonlopun alkuun. mukavan tuntuiseen aamuun
        En katsellut viisuja, en pelejäkään.
        Kuulin radiosta, että finaaliin pääsi Erikakin, ei minun suosikki kuitenkaan, ei kuitenkaan suurempi harmi tuokaan asia ole, paljon suuremmat on huolen aiheet.

        Menin eilen silmälaseja korjauttamaan ja enkös vaihtamaan sankoja ruvennut, jostakin syystä en tykännyt ostamistani sankoista ja nyt halusin vaihtaa.
        Onnistuihan se, lisä euroja toistasataa joudun vaihtamisesta pulittamaan, parin viikon jälkeen saan tykkäämäni lasit.
        Aika turhamaisena itseäni pidän, kun vaihdon pyysin, mutta olisi se koko ajan vaivannut, kun en tykännyt edellisestä ostostani.
        Meinaa vähän harmittaa tuo erotuksen maksaminen, mutta kerranhan se kirpaisee.
        Kyselin silmälasien, vanhojen keräämistä, ei kerätä sekajätteeseen vaan lämpöä antamaan oli vastaus.

        Demeter, perinteitähän meidän pitäisi jälkeläisille kertoilla, pitäisi kertoilla esineiden ja muun perinteen arvoja kaikkea entisestä, menneestä elämästämme.
        Minä kaihoten katson ryijyä seinällä ja oma tekemiä asioita, joita on kertynyt matkan varrelta, osa myös itseni hankkimia.
        Esimerkiksi ryijyä ei kukaan halua seinälle ja kuitenkin siihen on tuhottu monia iloja ja suruja sitä tehdessä, sen tekemisen tarina olisi tuotava tietoon.
        No kuulin radiosta eilen, että ryijyjen arvostus on nousussa, toivottavasti kaikki vanha arvonsa saa.
        Olen yrittänyt kertoilla vanhoista tavaroista kotonani ja niiden arvoa korostanut, ei tunnu kovinkaan paljon kiehtovan.
        Minulla on hyvin vanhoja kirjoja ja numeroitujakin jokunen, niistä olen puhunut, pölypesiksi on tulkittu.
        Olen luennoinut huonekaluista kertoen miltä ajalta ovat ja vanhoja astioita, joita kotoani itse haalin.
        Historian havinaa minulle, nykyihmiselle jotain aivan muuta.
        Poikani on vähän minun aatosten mukainen, hän haalii matkoiltaan vanhoja huonekaluja ja muuta mielestään vanhaa säilyttämisen arvoista.
        Pitäisi kai antaa perisi ja antaa jokaisen aikakauden omiaan arvostavan.
        Minulle yksi vanha kulho, mikä on Arabian vanhaa tuotantoa, tuo mieleeni äidin, kuinka monta kertaa hän nostikaan kulhon pöytään tarjoten jotain vähästä aikaan saanutta keittoa.
        Tai seinälläni oleva 100 vuotta vanha kanavatyö, jonka itselleen arvokkaana pitänyt tätini lähetti sotaa pakoon Helsingistä luoksemme, nyt taulun koira tuijottaa minua ja muistot herättää.
        Näistä kaikista haluaisin kertoa ja siirtää jälkeläisilleni osuuden menneisiin.
        Eihän minulla mitään tosi arvokasta ole, mutta silti kertomista riittää.

        Tekemisen puutetta ei Eliaanalta puutu, onhan se selvääkin, kun monessa paikassa asustaa.
        Tällä hetkellä touhua, mutta puuhastelun jälkeen on ihana soudella ja nautintoa tuntea, sieltä järven hiljaisuutta kuunnellen ja ihastellen.

        Tuosta liikkumisesta minäkin aina kuulen, mutta joskus ylivoimaista on sitäkin tehdä, kun ei vaivat sitä salli.
        Kaupalle tästä kohta lähden minäkin ja pieniä pätkiä kävelen ja sitten huilaan, henki ei kulje ja jalatkin meinaavat kapinoida.
        Sinnitellään vaan eteenpäin Hurskainen.

        Ano olit sitä mieltä, että ei kannata vaikertaa, ei kaikille voida päivystyksiä antaa, asuminenkin pitäisi näin sieltä etelän suunnasta ottaa.
        Mitenkä kävisikään, jos kaikki nämä muutamat sadat ihmiset kaikki sinne palvelujen perässä muuttaisi?
        Ei taida olla muutamista sadoista kysymys vaan kymmenistä tuhansista, tulisi siitä mittava pääkaupunki seutu, olisiko se hyvä ratkaisu?
        Eikös myös päättäjien toivomus ole, että pidetään koko suomi asuttuna, näin ollen niitä palveluja täällä muuallakin tarvitaan, eikö vaan?
        Veroja maksamme samojen kaavojen mukaisesti, kai oikeutta olisi myös palveluja saada, ainakin jossain määrin.
        Ihmishenki on täällä mielestäni yhtä arvokas kuin siellä ruuhka suomessa, vai eikö näin olekaan.
        Tätä jakamista kaiken elämisen kanssa joudumme hyväksymään, toivoa kuitenkin soisi, että ihmishengellä ei leikittäisi.
        Tasan ei koskaan asiat mene, mutta toivoa kuitenkin pitää olla tasa arvoisuudesta.

        Nyt taas pitkälti kertomaa kertyi, mutta lyhyesti en osaa mitään sanoa, joten jaksakaa.
        Kivaa viikonlopun alkua.
        ,


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, viikonlopun alkuun. mukavan tuntuiseen aamuun
        En katsellut viisuja, en pelejäkään.
        Kuulin radiosta, että finaaliin pääsi Erikakin, ei minun suosikki kuitenkaan, ei kuitenkaan suurempi harmi tuokaan asia ole, paljon suuremmat on huolen aiheet.

        Menin eilen silmälaseja korjauttamaan ja enkös vaihtamaan sankoja ruvennut, jostakin syystä en tykännyt ostamistani sankoista ja nyt halusin vaihtaa.
        Onnistuihan se, lisä euroja toistasataa joudun vaihtamisesta pulittamaan, parin viikon jälkeen saan tykkäämäni lasit.
        Aika turhamaisena itseäni pidän, kun vaihdon pyysin, mutta olisi se koko ajan vaivannut, kun en tykännyt edellisestä ostostani.
        Meinaa vähän harmittaa tuo erotuksen maksaminen, mutta kerranhan se kirpaisee.
        Kyselin silmälasien, vanhojen keräämistä, ei kerätä sekajätteeseen vaan lämpöä antamaan oli vastaus.

        Demeter, perinteitähän meidän pitäisi jälkeläisille kertoilla, pitäisi kertoilla esineiden ja muun perinteen arvoja kaikkea entisestä, menneestä elämästämme.
        Minä kaihoten katson ryijyä seinällä ja oma tekemiä asioita, joita on kertynyt matkan varrelta, osa myös itseni hankkimia.
        Esimerkiksi ryijyä ei kukaan halua seinälle ja kuitenkin siihen on tuhottu monia iloja ja suruja sitä tehdessä, sen tekemisen tarina olisi tuotava tietoon.
        No kuulin radiosta eilen, että ryijyjen arvostus on nousussa, toivottavasti kaikki vanha arvonsa saa.
        Olen yrittänyt kertoilla vanhoista tavaroista kotonani ja niiden arvoa korostanut, ei tunnu kovinkaan paljon kiehtovan.
        Minulla on hyvin vanhoja kirjoja ja numeroitujakin jokunen, niistä olen puhunut, pölypesiksi on tulkittu.
        Olen luennoinut huonekaluista kertoen miltä ajalta ovat ja vanhoja astioita, joita kotoani itse haalin.
        Historian havinaa minulle, nykyihmiselle jotain aivan muuta.
        Poikani on vähän minun aatosten mukainen, hän haalii matkoiltaan vanhoja huonekaluja ja muuta mielestään vanhaa säilyttämisen arvoista.
        Pitäisi kai antaa perisi ja antaa jokaisen aikakauden omiaan arvostavan.
        Minulle yksi vanha kulho, mikä on Arabian vanhaa tuotantoa, tuo mieleeni äidin, kuinka monta kertaa hän nostikaan kulhon pöytään tarjoten jotain vähästä aikaan saanutta keittoa.
        Tai seinälläni oleva 100 vuotta vanha kanavatyö, jonka itselleen arvokkaana pitänyt tätini lähetti sotaa pakoon Helsingistä luoksemme, nyt taulun koira tuijottaa minua ja muistot herättää.
        Näistä kaikista haluaisin kertoa ja siirtää jälkeläisilleni osuuden menneisiin.
        Eihän minulla mitään tosi arvokasta ole, mutta silti kertomista riittää.

        Tekemisen puutetta ei Eliaanalta puutu, onhan se selvääkin, kun monessa paikassa asustaa.
        Tällä hetkellä touhua, mutta puuhastelun jälkeen on ihana soudella ja nautintoa tuntea, sieltä järven hiljaisuutta kuunnellen ja ihastellen.

        Tuosta liikkumisesta minäkin aina kuulen, mutta joskus ylivoimaista on sitäkin tehdä, kun ei vaivat sitä salli.
        Kaupalle tästä kohta lähden minäkin ja pieniä pätkiä kävelen ja sitten huilaan, henki ei kulje ja jalatkin meinaavat kapinoida.
        Sinnitellään vaan eteenpäin Hurskainen.

        Ano olit sitä mieltä, että ei kannata vaikertaa, ei kaikille voida päivystyksiä antaa, asuminenkin pitäisi näin sieltä etelän suunnasta ottaa.
        Mitenkä kävisikään, jos kaikki nämä muutamat sadat ihmiset kaikki sinne palvelujen perässä muuttaisi?
        Ei taida olla muutamista sadoista kysymys vaan kymmenistä tuhansista, tulisi siitä mittava pääkaupunki seutu, olisiko se hyvä ratkaisu?
        Eikös myös päättäjien toivomus ole, että pidetään koko suomi asuttuna, näin ollen niitä palveluja täällä muuallakin tarvitaan, eikö vaan?
        Veroja maksamme samojen kaavojen mukaisesti, kai oikeutta olisi myös palveluja saada, ainakin jossain määrin.
        Ihmishenki on täällä mielestäni yhtä arvokas kuin siellä ruuhka suomessa, vai eikö näin olekaan.
        Tätä jakamista kaiken elämisen kanssa joudumme hyväksymään, toivoa kuitenkin soisi, että ihmishengellä ei leikittäisi.
        Tasan ei koskaan asiat mene, mutta toivoa kuitenkin pitää olla tasa arvoisuudesta.

        Nyt taas pitkälti kertomaa kertyi, mutta lyhyesti en osaa mitään sanoa, joten jaksakaa.
        Kivaa viikonlopun alkua.
        ,

        Ihmishenki on arvokas myös Afrikan rutiköyhissämaissa, mutta siellä ei olelääkäreitä ja ambulansseja edes nuorille perheen isille ja äideille eikä laodille saatikka joka syrjäisen viidakon mummolle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmishenki on arvokas myös Afrikan rutiköyhissämaissa, mutta siellä ei olelääkäreitä ja ambulansseja edes nuorille perheen isille ja äideille eikä laodille saatikka joka syrjäisen viidakon mummolle.

        Eiköhän jokainen yhteiskunta ratkaise nämä terveydenhoidonongelmat omien resurssejansa mukaan. Ihmishenki on joka puolella yhtä arvokas, niin viidakon mummon, kuin vuorineuvoksen rouvan, mutta resursseja ei jaeta tasaisesti kaikkien kesken meidän yhteiskunnassamme myöskään. Tämä on surullinen ja valitettava tosiasia, jota emme pääse pakoon. Että pohjolan korpiseutujen mummolla olisi sama mahdollisuus saada apua kipuihinsa ja kremppoihinsa kuin pääkaupunkiseudun varakkaalla rouvalla olisi ihanteellista, mutta siihen tarvittaisi erillainen elämänkatsomus, halu jakaaa tasan, progressiivinen verotus ja näkemys siitä mistä ihmisen arvo koostuu.

        Oikeudenmukaisuus ei toteudu terveydenhoidossakaan, mutta se voisi toteutua, jos siihen olisi poliittista tahtoa.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Eiköhän jokainen yhteiskunta ratkaise nämä terveydenhoidonongelmat omien resurssejansa mukaan. Ihmishenki on joka puolella yhtä arvokas, niin viidakon mummon, kuin vuorineuvoksen rouvan, mutta resursseja ei jaeta tasaisesti kaikkien kesken meidän yhteiskunnassamme myöskään. Tämä on surullinen ja valitettava tosiasia, jota emme pääse pakoon. Että pohjolan korpiseutujen mummolla olisi sama mahdollisuus saada apua kipuihinsa ja kremppoihinsa kuin pääkaupunkiseudun varakkaalla rouvalla olisi ihanteellista, mutta siihen tarvittaisi erillainen elämänkatsomus, halu jakaaa tasan, progressiivinen verotus ja näkemys siitä mistä ihmisen arvo koostuu.

        Oikeudenmukaisuus ei toteudu terveydenhoidossakaan, mutta se voisi toteutua, jos siihen olisi poliittista tahtoa.

        Suomessahan on progressiivinen verotus, taitaa olla Euroopan ankarin.Buranaa saa kipuun joka apteekista ilman reseptiä. Miten itse olet jakanut omastasi?


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Eiköhän jokainen yhteiskunta ratkaise nämä terveydenhoidonongelmat omien resurssejansa mukaan. Ihmishenki on joka puolella yhtä arvokas, niin viidakon mummon, kuin vuorineuvoksen rouvan, mutta resursseja ei jaeta tasaisesti kaikkien kesken meidän yhteiskunnassamme myöskään. Tämä on surullinen ja valitettava tosiasia, jota emme pääse pakoon. Että pohjolan korpiseutujen mummolla olisi sama mahdollisuus saada apua kipuihinsa ja kremppoihinsa kuin pääkaupunkiseudun varakkaalla rouvalla olisi ihanteellista, mutta siihen tarvittaisi erillainen elämänkatsomus, halu jakaaa tasan, progressiivinen verotus ja näkemys siitä mistä ihmisen arvo koostuu.

        Oikeudenmukaisuus ei toteudu terveydenhoidossakaan, mutta se voisi toteutua, jos siihen olisi poliittista tahtoa.

        Minun uskoni ei riitä poliittiseen tahtoon.
        Ainoa tie parempaan on ihmisen ja koko ihmiskunnan henkisen kehityksen kasvu.
        Yhteinen ymmärrys siitä, että kaikki mitä on, on saman ykseyden eri puolia.


    • Jaan Hil-lan kanssa tuon vanhojen tavaroiden arvostuksen, varsinkin jos ne on käsityötä ja kulkeneet suvussa. Kirppareilla en sijaan kierrä, mutta ostan käsityötä joskus uutena, markkinoilta ja käsityönäyttelyistä. Olen elämäni aikana muuttanut niin monta kertaa, pitkien matkojen taakse ja takaisin ja joutunut luopumaan niinmonesta kauniista tavarasta, kudonnaisesta ja vaatteesta, ettei ole tottakaan:, mutta äidin kutomat tai Suomesta ostamat raanut ja ryijyt kulkevat mukana vaikka monet, rahallisesti arvokkaammat esineet ovat jääneet.

    • Anonyymi

      Toisen "ruuhkasuomi" on toisen elämää sykkivä, jos ei nyt metropoli, niin ainakin nopea väylä maailman metropoleihin.
      Toisen "tuppukylä" on toisen yhteisöllinen pikkukaupunki/kyläyhteisö.

      Kyllähän pk-seutu on iätajat rahoittanut esim. pieniä lentokenttiä. Ei ehkä ekologista, mutta mukavuus.

      Eiköhän hyvinvointialueet tee laskelmia siitä mikä on kannattavaa ja käytännöllisyys sanelee loput, kun siitä tulee näyttöä.
      Onhan se selvää ettei "tiettömän taipaleen" taakse niitä palveluja kannata kuskata tässä vaiheessa.
      Minä uskon digimaailman nopean kehityksen tuovan avun tulevaisuudessa jopa sille "Pihtiputaan mummolle". Johan nytkin kulkee näitä terveydenhuollon "rekkoja" taajamiiin.

      • Anonyymi

        Kyllähän niitä terveys ym palveluja voi tuoda syrjäkylillekkin ihmisten koteihin, ei tarvitse joka paikassa olla terveysjeskuksia joihin ihmiset kulkee pitkiä markoja. En ymmärrä miten Hilla kiukuttelee ambulanssien vähyyttä, kyllä niitäkin tosi tarpeeseen riittää. Mutta ei se ambulanssikaan vanhusta pelasta kun on kuoleman aika.Letkuissa makaaminen teholla vain pidentää krsimyksiä ja on yhteiskunnalle hirmu kallista.
        Pitää hyväksyä se, että rajalliset resurssit kannattaa suunnata ensi sijassa lasten ja nuorten ja työikäisten tehokkaaseen hoitoon. Vanhuksille hyvä perushoito ja hoiva. Tietysti kunnon kivunlievitys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän niitä terveys ym palveluja voi tuoda syrjäkylillekkin ihmisten koteihin, ei tarvitse joka paikassa olla terveysjeskuksia joihin ihmiset kulkee pitkiä markoja. En ymmärrä miten Hilla kiukuttelee ambulanssien vähyyttä, kyllä niitäkin tosi tarpeeseen riittää. Mutta ei se ambulanssikaan vanhusta pelasta kun on kuoleman aika.Letkuissa makaaminen teholla vain pidentää krsimyksiä ja on yhteiskunnalle hirmu kallista.
        Pitää hyväksyä se, että rajalliset resurssit kannattaa suunnata ensi sijassa lasten ja nuorten ja työikäisten tehokkaaseen hoitoon. Vanhuksille hyvä perushoito ja hoiva. Tietysti kunnon kivunlievitys.

        Se on justiinsa niin. Kyllähän ambulanssien varalla olokin maksaa. Valmiustilassa odottavien työntekijöiden palkat, kaluston ylläpito.
        Kyllä varmasti on huomioitu laskelmissa nämä "vajaakäynnit". Kyllä lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaaminen on ensisijaista.
        Hyvin toimeentuleva Hilla voi tilata tarvittaessa yksityisen lääkintäambulanssin, eikös niitäkin ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on justiinsa niin. Kyllähän ambulanssien varalla olokin maksaa. Valmiustilassa odottavien työntekijöiden palkat, kaluston ylläpito.
        Kyllä varmasti on huomioitu laskelmissa nämä "vajaakäynnit". Kyllä lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaaminen on ensisijaista.
        Hyvin toimeentuleva Hilla voi tilata tarvittaessa yksityisen lääkintäambulanssin, eikös niitäkin ole.

        Sovitaan niin, että olen väärässä, kun puhun ambulansseista ja niiden riittämättömyyksistä, toisten tietoihin puhumiseni liittyy.
        Mielestäni en "kiukuttele" ja ambulanssia olen yhden kerran tähän 87 vuoteen tarvinnut, kun putosin hammashoitolan rapuilta alas ja pääni iskin rautaralliin.
        Matossa oli reikä ja kanta tarttui reikään, korvauksia en anonut, vaikka olisi ollut mahdollista.
        Yksitoistatikkiä laittoivat otsaani, jospa nämä "kiukuttelut" vaikka siitä iskusta johtuvat
        Toisekseen minun kiukuttelutkaan ei asiaa muuksi muuta, euroja ei riitä parempaan, mutta ei sekään auta, että olemme katkeria toisillemme, asuinpaikkaa ei terveyskeskusten vuoksi valita, kyllä se työn saanti sen määrittelee.
        Kyllä julkisen terveydenhoidon perässä kuljen, voihan sitä joku kuvitella, että hyvätuloinen olen, mutta luulo ei ole tiedon väärti, näin vanhat sanoivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on justiinsa niin. Kyllähän ambulanssien varalla olokin maksaa. Valmiustilassa odottavien työntekijöiden palkat, kaluston ylläpito.
        Kyllä varmasti on huomioitu laskelmissa nämä "vajaakäynnit". Kyllä lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaaminen on ensisijaista.
        Hyvin toimeentuleva Hilla voi tilata tarvittaessa yksityisen lääkintäambulanssin, eikös niitäkin ole.

        Kiusaajista on ollut puhetta, tässä kaksi perä jälkeen
        12.10 jq 12.19.
        Kuinka eteillä riittääkin virtaa juosta kaikki Hillankommentit lukemassa, ja arvostelemassa ?
        Keksikää itsellenne elämä!

        Hilla, paras huomautus näille häiriköille on, kun jätät heille vastaamatta !
        Siitä se heidänkin niskansa taittu, jäävät ilman huomiota.
        Sitä ne hakee!

        Ei kannata tuhlata ruutia # huomiollaruokittaville#, jätä ne nälkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiusaajista on ollut puhetta, tässä kaksi perä jälkeen
        12.10 jq 12.19.
        Kuinka eteillä riittääkin virtaa juosta kaikki Hillankommentit lukemassa, ja arvostelemassa ?
        Keksikää itsellenne elämä!

        Hilla, paras huomautus näille häiriköille on, kun jätät heille vastaamatta !
        Siitä se heidänkin niskansa taittu, jäävät ilman huomiota.
        Sitä ne hakee!

        Ei kannata tuhlata ruutia # huomiollaruokittaville#, jätä ne nälkään.

        Kaikkien mielipiteitä saa arvostella, myös Hillan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on justiinsa niin. Kyllähän ambulanssien varalla olokin maksaa. Valmiustilassa odottavien työntekijöiden palkat, kaluston ylläpito.
        Kyllä varmasti on huomioitu laskelmissa nämä "vajaakäynnit". Kyllä lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaaminen on ensisijaista.
        Hyvin toimeentuleva Hilla voi tilata tarvittaessa yksityisen lääkintäambulanssin, eikös niitäkin ole.

        Kyllä ne lapset ja nuoretkin tarvitsee terveyspalveluita ja asuu ympäri suomea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiusaajista on ollut puhetta, tässä kaksi perä jälkeen
        12.10 jq 12.19.
        Kuinka eteillä riittääkin virtaa juosta kaikki Hillankommentit lukemassa, ja arvostelemassa ?
        Keksikää itsellenne elämä!

        Hilla, paras huomautus näille häiriköille on, kun jätät heille vastaamatta !
        Siitä se heidänkin niskansa taittu, jäävät ilman huomiota.
        Sitä ne hakee!

        Ei kannata tuhlata ruutia # huomiollaruokittaville#, jätä ne nälkään.

        Taas sinä riidanhaastaja. Kyllä noissa kirjoitettiin ihan asiaa.
        Kyllä Hilla toimii hyvin esimerkkinä siinä kuin vuorineuvoksen rouva. Vuorineuvoksen rouvan maksukykyä emme tiedä, mutta Hilla on kertonut tulevansa omillaan toimeen.
        Yleisellä tasolla tässä yritetään kerrankin keskustella jo aiemmin esiin tulleiden esimerkkien turvin.
        Turhaa se näköjään on.
        Ja kyllä todellakin lapset ja nuoret tarvitsevat ikävä kyllä myös terveydenhuollon palveluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taas sinä riidanhaastaja. Kyllä noissa kirjoitettiin ihan asiaa.
        Kyllä Hilla toimii hyvin esimerkkinä siinä kuin vuorineuvoksen rouva. Vuorineuvoksen rouvan maksukykyä emme tiedä, mutta Hilla on kertonut tulevansa omillaan toimeen.
        Yleisellä tasolla tässä yritetään kerrankin keskustella jo aiemmin esiin tulleiden esimerkkien turvin.
        Turhaa se näköjään on.
        Ja kyllä todellakin lapset ja nuoret tarvitsevat ikävä kyllä myös terveydenhuollon palveluja.

        Jäi mainisematta, että Kelan korvausta saa yksityisen puolen ambulanssikuljetuksistakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taas sinä riidanhaastaja. Kyllä noissa kirjoitettiin ihan asiaa.
        Kyllä Hilla toimii hyvin esimerkkinä siinä kuin vuorineuvoksen rouva. Vuorineuvoksen rouvan maksukykyä emme tiedä, mutta Hilla on kertonut tulevansa omillaan toimeen.
        Yleisellä tasolla tässä yritetään kerrankin keskustella jo aiemmin esiin tulleiden esimerkkien turvin.
        Turhaa se näköjään on.
        Ja kyllä todellakin lapset ja nuoret tarvitsevat ikävä kyllä myös terveydenhuollon palveluja.

        Onkose Helvetti soikoon Hillan syy jos palbveluja ja ambuölansseja on joillain alueilla vähän, jos verrataan kuljettaviin matkoihin ja asukaslukuun.
        Asioista voi pujuam utta eivät ne ole Hillan keksoimiä juttuja joista hän kertoo.
        Olette niin kateellisia että jostain jää aina hampaanne koloon joku sana
        Hillan aloituksesta.
        Jahtaamista tuo on, mutta jahdatkaa, en enempää asiaanne sekaannu, jos Hilla haluaa jankutta samaa asiaa kallonne, eikä se teille sovi, niin sonmoro.
        Toivon teidän kunnioittavan muitakin kuin itseänne, Te kaksi, joiden aikaleimat kerroin.
        "En vastaa jos nyt soitat. . - " jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkose Helvetti soikoon Hillan syy jos palbveluja ja ambuölansseja on joillain alueilla vähän, jos verrataan kuljettaviin matkoihin ja asukaslukuun.
        Asioista voi pujuam utta eivät ne ole Hillan keksoimiä juttuja joista hän kertoo.
        Olette niin kateellisia että jostain jää aina hampaanne koloon joku sana
        Hillan aloituksesta.
        Jahtaamista tuo on, mutta jahdatkaa, en enempää asiaanne sekaannu, jos Hilla haluaa jankutta samaa asiaa kallonne, eikä se teille sovi, niin sonmoro.
        Toivon teidän kunnioittavan muitakin kuin itseänne, Te kaksi, joiden aikaleimat kerroin.
        "En vastaa jos nyt soitat. . - " jne.

        Turha sinulle on soitella. Vai ymmärtäisitkö kuulemisen paremmin kuin lukemisen.
        Heippa!
        Turhaan tuli ruutia tuhlattua :(


    • Anonyymi

      Olen hyvin hyvin tyytyväinen suomalaiseen terveydenhoitoon. Just pari päivää sitten jouduin kutsumaan ambulanssin kumppanini rajun vatsa/kylkikivun johdosta nivuseen saakka. Kesti tulla ehkä 15 min, erittäin taitavia/asiantuntevia olivat. Varautuivat pahimpaan (aortta) ja pillit ulvoen keskussairaalaan ensiapuun. Siellä paidat saksilla halki ja tt -kuviin. Kuvasivat kaulasta alapäähän saakka. Kaikki oli kunnossa sydän , aortta ect,eikä sattumalöydöksinä näkynyt edes mitään kasvaimia tai muuta asiaankuulumatonta. Diagnoosia ei voitu lausua. On kysymyksessä iäkäs hoikka , raitia, urheileva ihminen.
      Nyt lähti just lenkille., eikä satu mihinkään. Aika hyvin luulemme tietävämme mistä elämänsä pahimmat kivut johtuivat, mutta en siitä tarinoi.
      Siis alle minuutin elämässä kaikki voi olla toisin.tämän olen aina ymmärtänyt.nyt on sydän täynnä kiitollisuuta.

      • Anonyymi

        Samoin, kiitos kun saan apua kun sitä tarvitsen, vaikka en saisi aina ambulanssiakaan, aina jotain apua saa, tasksit on sitä varten, jopa yöllä satavana! Ei niitä aina saa!


      • Anonyymi

        Minun mies meinasi tukehtua pähkinään ja soitin 112, sieltä antoivat neuvoja ja sain Hepmlichin otteella puristettua. pähkinän pois. Soittivat vielä myöhemmin ja tarkistivat voinnin. Tällä kertaa ei ambulanssi ollut tarpeen mutta olisi lähetetty noin 7 minuutissa. Tisin olisi voimut kuolla ilman ohjeita.


    • Jaa-a polemiikki jatkuu, kuka ansaitsee hoitoa, missä ja milloin ja minkä ikäisenä.

      Hyvinvointivaltion idea on kait se, että kansalaiset ovat samanarvoisia valtakunnassa.
      Joskus tuntuu, että valtiovalta on unohtanut valtion perustehtävän. mitä tehdään verorahoilla.
      Kyllä ne ihmiset siellä syrjäkylilläkin ovat oikeutettuja samaan hoitoon, kun muutkin.
      Itse sanoisin, että ratkaisu voisi olla käyttäisinkö sanaa, ´´peruspalveluhoitoauto.´´
      Jokainen elämä on arvokas kehdosta hautaan.

      En näe, että siinä asiassa olisi suurtakaan kinastelun aihetta.

      No se siitä. Touhottanut taas olen. Aamulla läksin sitten ostamaan sen veneen ja sovin kuljetukset. Ruokakaupassa myös kävin.
      Naapurin mies tuli hakemaan kärrynsä, laitoin viestin, että olen sen tyhjentänyt.
      Pitkään juteltiin, kun kummallakin sama ongelma niistä sähkökaappien sijoittelusta.
      Rantaan ei pääse autolla, joten jos ei saada venettä omin voimin alas rannalle, lupasi tulla apuun.
      Muokkailin kukkamaata , istuttelin kukkia niin ylös, kuin alaskin.
      Vein maitokärryllä tavaraa alas ja laitoin kissan kyytiin.
      Oli sillä kivaa, kun kiersi joka paikkaa sisällä ja ulkona.

      Saunankin siinä laitoin, järvessä taas pyörahdin, kylmäähän se vesi vielä on.
      Menin katsomaan katiskan, no olihan siellä käyty, kun oli kutua siinä portilla, mutta
      Voivoi, mummu hölmö oli unohtanut laittaa päästöaukon kiinni, no ei siellä ketään ollut.

      Ilma oli mukava 17 astetta lämmintä ja järven pintakin ihan tyyni.
      Väinö on siitä erikoinen kissa, että, kun nimeltä huutaa, se tulee heti.
      Ei kissat yleensä kutsumalla tule, kun harvoin.

      Tällaista tälle päivälle. Niin on päässyt käymään, etten ole ehtinyt Promesaa katsoa pariin päivään, ajattelin, että huomenna huilailen ja katson jaksot uusintana kun tulevat iltapäivällä.

      • Huomenta kauniiseen ja hvvin hiljaiseen lauantaiaamuun, on todella hiljaista, pysähdyin katselemaan tuota puistikkoa, se kellanvihreä väri ihan silmille hyppäsi, meinaisi puuhasteluni keskeytyä, kun niin nautin näkemästäni,
        Vävyni issias tuli siihen pisteeseen, että ensiapuun oli mentävä, sieltä komento terveyskeskukseen, ei ensiavussa mitään tehdä.
        Terveyskeskuksessa sitten antoivat lääkkeen mikä pienen hetken perästä karkotti kivun.
        Kysymys herää miksi ei heti ensimmäisellä käynneillä tätä lääkettä annettu, koska kipu oli todellinen.
        Taas asia mikä kysymyksiä herättää, maalaisjärki ei vastausta löydä.
        Yksikertaisesti hoidettava asia, tehdään monimutkaiseksi, no ei tästä sen enempää

        Kiitos ano puolustuksestasi, itse taas väärän asian esiin toin ja siitä nuhteet sain, ihmettelen joskus miten kaikki mitä yritän asiallisesti kirjoittaa, todetaan vääriksi, tulee todella mieleen, että jollakin on kovasti kiukkua minua kohtaan.
        No näinkin saa olla ja en minä enää ihan pienestä loukkaannu, tuon inttämisen myönnän ja yritänkin olla vastaamatta, mutta aina siihen sorrun.
        Tulee tunne, että huonosti asian tuon esille, mutta jos minun ajatukset noin paljon väärinkäsityksiä tuo mukanaan, voi syy olla muissakin.
        Keskusteluahan tämä onneksi kuitenkin on, tai siis mielipiteitä, niitähän kaivataan.
        Toki saa arvostellakin, myönnän olevani useinkin väärillä poluilla.

        Eliaanan esitys tuosta palveluautosta toisi varmaan moneen paikkaan apua, se olisi kehiteltävä idea, toimisi kuten kauppa ja kirjastoauto.
        Sinulla nuo puuhastelut juuri niitä, joita minäkin aiemmin tein ja nyt niitä ikävöin, hienoa, että hyvä naapuri sinulla, apuun tulee, kun tarvitset, tätä tämmöistä apua olisi hyvä kaikkien hyvä jakaa, jos tilaisuus siihen tulee.
        Tuo auttaminen on ehkä vähentynyt, ihmiset pelkää tulla liian lähelle ja pelon ymmärtää, kun lukee näitä palstoja, täälläkin aina hyökkäys on odotettavissa.
        Voin kuvitella elämää Väinösi kanssa, sitä jopa kadehdin hyvällä tapaa tietenkin.
        Onnea uudelle veneelle, tappi on muistettava hyvin kiinnittää, ettei rantaan uimalla joudu tulemaan;)

        Taas luin Kelan kouran velottavan tuista, mitkä apua tarvitseviin kohdistuu, mutta enpä anna aihetta mielipiteineni, mitään apua ei siitä olisikaan.

        Jospa tuli taas aihetta vaikka moittimiseen, tai ei sitten sen kummempaan, kirjoitin mitä kirjoitin.
        Nauttikaa täysin siemauksin kauniista kesäisestä päivästä, kyllä se jo kesältä tuntuu.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta kauniiseen ja hvvin hiljaiseen lauantaiaamuun, on todella hiljaista, pysähdyin katselemaan tuota puistikkoa, se kellanvihreä väri ihan silmille hyppäsi, meinaisi puuhasteluni keskeytyä, kun niin nautin näkemästäni,
        Vävyni issias tuli siihen pisteeseen, että ensiapuun oli mentävä, sieltä komento terveyskeskukseen, ei ensiavussa mitään tehdä.
        Terveyskeskuksessa sitten antoivat lääkkeen mikä pienen hetken perästä karkotti kivun.
        Kysymys herää miksi ei heti ensimmäisellä käynneillä tätä lääkettä annettu, koska kipu oli todellinen.
        Taas asia mikä kysymyksiä herättää, maalaisjärki ei vastausta löydä.
        Yksikertaisesti hoidettava asia, tehdään monimutkaiseksi, no ei tästä sen enempää

        Kiitos ano puolustuksestasi, itse taas väärän asian esiin toin ja siitä nuhteet sain, ihmettelen joskus miten kaikki mitä yritän asiallisesti kirjoittaa, todetaan vääriksi, tulee todella mieleen, että jollakin on kovasti kiukkua minua kohtaan.
        No näinkin saa olla ja en minä enää ihan pienestä loukkaannu, tuon inttämisen myönnän ja yritänkin olla vastaamatta, mutta aina siihen sorrun.
        Tulee tunne, että huonosti asian tuon esille, mutta jos minun ajatukset noin paljon väärinkäsityksiä tuo mukanaan, voi syy olla muissakin.
        Keskusteluahan tämä onneksi kuitenkin on, tai siis mielipiteitä, niitähän kaivataan.
        Toki saa arvostellakin, myönnän olevani useinkin väärillä poluilla.

        Eliaanan esitys tuosta palveluautosta toisi varmaan moneen paikkaan apua, se olisi kehiteltävä idea, toimisi kuten kauppa ja kirjastoauto.
        Sinulla nuo puuhastelut juuri niitä, joita minäkin aiemmin tein ja nyt niitä ikävöin, hienoa, että hyvä naapuri sinulla, apuun tulee, kun tarvitset, tätä tämmöistä apua olisi hyvä kaikkien hyvä jakaa, jos tilaisuus siihen tulee.
        Tuo auttaminen on ehkä vähentynyt, ihmiset pelkää tulla liian lähelle ja pelon ymmärtää, kun lukee näitä palstoja, täälläkin aina hyökkäys on odotettavissa.
        Voin kuvitella elämää Väinösi kanssa, sitä jopa kadehdin hyvällä tapaa tietenkin.
        Onnea uudelle veneelle, tappi on muistettava hyvin kiinnittää, ettei rantaan uimalla joudu tulemaan;)

        Taas luin Kelan kouran velottavan tuista, mitkä apua tarvitseviin kohdistuu, mutta enpä anna aihetta mielipiteineni, mitään apua ei siitä olisikaan.

        Jospa tuli taas aihetta vaikka moittimiseen, tai ei sitten sen kummempaan, kirjoitin mitä kirjoitin.
        Nauttikaa täysin siemauksin kauniista kesäisestä päivästä, kyllä se jo kesältä tuntuu.

        Pahoitteluni. Minun kommentistani eilen, 2025-05-16 11:27:23, taisi viritä tuo ambulanssikeskustelu.
        En oikeasti tiedä minkään hyvinvointialueen tilannetta. Tarkoitukseni oli esittää laajempaa näkökulmaa ja suvaitsevaisuutta niin asumiseen kuin terveydenhuollon resurssien käyttöön.
        Pandemian myötä terveyspalveluauto aloitti meidän paikkakunnalla käynnit palvetalon pihalla. Mittaavat asukkaiden verenpaineet, sokerit, katsovat reseptit. Näin heikkokuntoisten pitkät istumiset ja altistumiset esim. flunssaepidemioihin terveyskeskusten odotusauloissa minimoidaan heidän osaltaan.

        Pahoittelut vielä osallistumisestani ja hyvää jatkoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pahoitteluni. Minun kommentistani eilen, 2025-05-16 11:27:23, taisi viritä tuo ambulanssikeskustelu.
        En oikeasti tiedä minkään hyvinvointialueen tilannetta. Tarkoitukseni oli esittää laajempaa näkökulmaa ja suvaitsevaisuutta niin asumiseen kuin terveydenhuollon resurssien käyttöön.
        Pandemian myötä terveyspalveluauto aloitti meidän paikkakunnalla käynnit palvetalon pihalla. Mittaavat asukkaiden verenpaineet, sokerit, katsovat reseptit. Näin heikkokuntoisten pitkät istumiset ja altistumiset esim. flunssaepidemioihin terveyskeskusten odotusauloissa minimoidaan heidän osaltaan.

        Pahoittelut vielä osallistumisestani ja hyvää jatkoa.

        Lukaisin viestisi uudelleen ja ei mitään harmia minun mielestä siinä ollut.
        Asiallinen ja selkeä oli sanomasi, siihen minäkin pyrin, ei joka sanaa jaksa miettiä, mitä se toisen aivoissa saa aikaan.
        Hyvän tahdon ja sydämellisyyden aina aistii, tulipa ne vaikka kitkerämminkin esille.
        Noista autopalveluista en ole kuullutkaan, se on hyvä idea, eikä kai vie kuin kuljettajan ja hoitajan palkan ja bensalaskun verran euroja.
        Pahoillamme emme ole näin kauniin keväisen päivän vuoksikin, toivottavasti joka paikkaan aurinko löytää.


      • Hil-la kirjoitti:

        Lukaisin viestisi uudelleen ja ei mitään harmia minun mielestä siinä ollut.
        Asiallinen ja selkeä oli sanomasi, siihen minäkin pyrin, ei joka sanaa jaksa miettiä, mitä se toisen aivoissa saa aikaan.
        Hyvän tahdon ja sydämellisyyden aina aistii, tulipa ne vaikka kitkerämminkin esille.
        Noista autopalveluista en ole kuullutkaan, se on hyvä idea, eikä kai vie kuin kuljettajan ja hoitajan palkan ja bensalaskun verran euroja.
        Pahoillamme emme ole näin kauniin keväisen päivän vuoksikin, toivottavasti joka paikkaan aurinko löytää.

        Olen lukenut huuli pyöreenä näistä toimimattomista terveyspalveluista.

        Esimerkiksi jouduin googlettamaan terveyskeskuksen ja ensiavun, mitä ne merkitsivät minulle.

        No, selvisihän se, tuttua on nimitys päivystyspoliklinikka, ensiapunimitys ei niinkään.

        Päivystyspoliklinikan (ensiavun) asiakkaille on tarkat ohjeet missä vaivoissa sinne on hakeuduttava. Yleensä henkeä uhkaavissa tapauksissa.

        Issias ei ole päivystyspolin henkeä uhkaava tapaus.

        Nokkimisjärjestys, soitto terveyskeskukseen, meillä se sijattsee KAKS. ssa, missä päivystyspolikin. Terveyskeskuksessa arvioidaan hoitotarve. Eli kuten tässä Hillan keisissä kävi, löytyi oikea issiaksen lääkitys.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta kauniiseen ja hvvin hiljaiseen lauantaiaamuun, on todella hiljaista, pysähdyin katselemaan tuota puistikkoa, se kellanvihreä väri ihan silmille hyppäsi, meinaisi puuhasteluni keskeytyä, kun niin nautin näkemästäni,
        Vävyni issias tuli siihen pisteeseen, että ensiapuun oli mentävä, sieltä komento terveyskeskukseen, ei ensiavussa mitään tehdä.
        Terveyskeskuksessa sitten antoivat lääkkeen mikä pienen hetken perästä karkotti kivun.
        Kysymys herää miksi ei heti ensimmäisellä käynneillä tätä lääkettä annettu, koska kipu oli todellinen.
        Taas asia mikä kysymyksiä herättää, maalaisjärki ei vastausta löydä.
        Yksikertaisesti hoidettava asia, tehdään monimutkaiseksi, no ei tästä sen enempää

        Kiitos ano puolustuksestasi, itse taas väärän asian esiin toin ja siitä nuhteet sain, ihmettelen joskus miten kaikki mitä yritän asiallisesti kirjoittaa, todetaan vääriksi, tulee todella mieleen, että jollakin on kovasti kiukkua minua kohtaan.
        No näinkin saa olla ja en minä enää ihan pienestä loukkaannu, tuon inttämisen myönnän ja yritänkin olla vastaamatta, mutta aina siihen sorrun.
        Tulee tunne, että huonosti asian tuon esille, mutta jos minun ajatukset noin paljon väärinkäsityksiä tuo mukanaan, voi syy olla muissakin.
        Keskusteluahan tämä onneksi kuitenkin on, tai siis mielipiteitä, niitähän kaivataan.
        Toki saa arvostellakin, myönnän olevani useinkin väärillä poluilla.

        Eliaanan esitys tuosta palveluautosta toisi varmaan moneen paikkaan apua, se olisi kehiteltävä idea, toimisi kuten kauppa ja kirjastoauto.
        Sinulla nuo puuhastelut juuri niitä, joita minäkin aiemmin tein ja nyt niitä ikävöin, hienoa, että hyvä naapuri sinulla, apuun tulee, kun tarvitset, tätä tämmöistä apua olisi hyvä kaikkien hyvä jakaa, jos tilaisuus siihen tulee.
        Tuo auttaminen on ehkä vähentynyt, ihmiset pelkää tulla liian lähelle ja pelon ymmärtää, kun lukee näitä palstoja, täälläkin aina hyökkäys on odotettavissa.
        Voin kuvitella elämää Väinösi kanssa, sitä jopa kadehdin hyvällä tapaa tietenkin.
        Onnea uudelle veneelle, tappi on muistettava hyvin kiinnittää, ettei rantaan uimalla joudu tulemaan;)

        Taas luin Kelan kouran velottavan tuista, mitkä apua tarvitseviin kohdistuu, mutta enpä anna aihetta mielipiteineni, mitään apua ei siitä olisikaan.

        Jospa tuli taas aihetta vaikka moittimiseen, tai ei sitten sen kummempaan, kirjoitin mitä kirjoitin.
        Nauttikaa täysin siemauksin kauniista kesäisestä päivästä, kyllä se jo kesältä tuntuu.

        Kela ei ota keneltäkään mitään pois, mutta se ei voi huonossa taloustilanteessa antaa enää niin paljon. Hallitus yrittää saad a myös työkykyisiä ottamaan vastaan töitä, ja vielä verotusta keventämällä tulee työnteko kannattavammaksi kuin tuilla eläminen. Töitä on kyllä tarjolla, kun ei olr liian valikoiba. Ulkomailta tuodaan työvoimaa, kun suomalaisille ei kaikki tuö kelpaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kela ei ota keneltäkään mitään pois, mutta se ei voi huonossa taloustilanteessa antaa enää niin paljon. Hallitus yrittää saad a myös työkykyisiä ottamaan vastaan töitä, ja vielä verotusta keventämällä tulee työnteko kannattavammaksi kuin tuilla eläminen. Töitä on kyllä tarjolla, kun ei olr liian valikoiba. Ulkomailta tuodaan työvoimaa, kun suomalaisille ei kaikki tuö kelpaa.

        Istahdin lepäämään ja tämä koneen tuoli on aina valmiina.

        Kelan kautta maksetaan korvauksia, hallituksen ja eduskunnan hyväksymän lain mukaan.
        Nyt lukemani ymmärsin, että noin kolmen % vähennys tukikorvauksiin.
        En tarkemmin lukenut, mutta koskettaa osin myös opiskelijoita.

        Tuo työn vastaanottaminen on kyllä totta, onko yleinen mielipide ja käytös vienyt siihen, että siistijän ja monen muun halpapalkkaisen työn arvostus on kadonnut.
        Työn arvostus olisi nostettava kunniaan kaikilla aloilla, nuoremme ei aina jaksa, ei ehkä vanhemmatkaan kuulla halveksia ja vähätteleviä lausuntoja.
        Oikea suuntahan olisi, että jokainen itse toimeentulonsa kattaisi, näin ei kuitenkaan syistä ta toisista ole ja tukemista tarvitaan.
        Antakaamme kiitosta meitä palvelemille siivoojille ja toisille matalapalkka työllä elantonsa hankkivia, jos ei siivoojia olisi, hätä jo aikamoinen..

        Nyt tämä siivooja jatkaa lattian pyyhkimistä, edellinen tauko oli imuroinnin jälkeen, näin vanha töitä tekee;)


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olen lukenut huuli pyöreenä näistä toimimattomista terveyspalveluista.

        Esimerkiksi jouduin googlettamaan terveyskeskuksen ja ensiavun, mitä ne merkitsivät minulle.

        No, selvisihän se, tuttua on nimitys päivystyspoliklinikka, ensiapunimitys ei niinkään.

        Päivystyspoliklinikan (ensiavun) asiakkaille on tarkat ohjeet missä vaivoissa sinne on hakeuduttava. Yleensä henkeä uhkaavissa tapauksissa.

        Issias ei ole päivystyspolin henkeä uhkaava tapaus.

        Nokkimisjärjestys, soitto terveyskeskukseen, meillä se sijattsee KAKS. ssa, missä päivystyspolikin. Terveyskeskuksessa arvioidaan hoitotarve. Eli kuten tässä Hillan keisissä kävi, löytyi oikea issiaksen lääkitys.

        Meillä terveyskeskus on auki klo 8.00-16.00, joten mahdotonta soittaa, jos kivut tulee tuon ajan ulkopuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä terveyskeskus on auki klo 8.00-16.00, joten mahdotonta soittaa, jos kivut tulee tuon ajan ulkopuolella.

        "Numero 116117 on valtakunnallinen.
        Palvelu on käytössä kaikkialla Suomessa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Puhelu on maksuton. Ulkomaisesta liittymästä soitettaessa operaattorisi saattaa periä puhelusta maksun. Päivystysapu palvelee kiireellisissä terveysongelmissa 24/7."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Numero 116117 on valtakunnallinen.
        Palvelu on käytössä kaikkialla Suomessa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Puhelu on maksuton. Ulkomaisesta liittymästä soitettaessa operaattorisi saattaa periä puhelusta maksun. Päivystysapu palvelee kiireellisissä terveysongelmissa 24/7."

        Onko kokemusta miten tuo palvelee?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä terveyskeskus on auki klo 8.00-16.00, joten mahdotonta soittaa, jos kivut tulee tuon ajan ulkopuolella.

        Voit ottaa kipuihin buranaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kokemusta miten tuo palvelee?

        Tietämäni mukaan toimii. Sairaanhoitaja vastaa ja tarvittaessa konsultoi lääkäriä. Antaa toimintaohjeet, jos hoituu puhelimessa tai ohjaa eteenpäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietämäni mukaan toimii. Sairaanhoitaja vastaa ja tarvittaessa konsultoi lääkäriä. Antaa toimintaohjeet, jos hoituu puhelimessa tai ohjaa eteenpäin.

        Tästä ketjusta saan kuvan, että hyvinvointialueiden ohjeistus ei oikein toimi, ainakaan kaikilla.
        Selkeät ohjeet antaisi asiakkaille nopeamman avun ja vapauttaisi resursseja.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Istahdin lepäämään ja tämä koneen tuoli on aina valmiina.

        Kelan kautta maksetaan korvauksia, hallituksen ja eduskunnan hyväksymän lain mukaan.
        Nyt lukemani ymmärsin, että noin kolmen % vähennys tukikorvauksiin.
        En tarkemmin lukenut, mutta koskettaa osin myös opiskelijoita.

        Tuo työn vastaanottaminen on kyllä totta, onko yleinen mielipide ja käytös vienyt siihen, että siistijän ja monen muun halpapalkkaisen työn arvostus on kadonnut.
        Työn arvostus olisi nostettava kunniaan kaikilla aloilla, nuoremme ei aina jaksa, ei ehkä vanhemmatkaan kuulla halveksia ja vähätteleviä lausuntoja.
        Oikea suuntahan olisi, että jokainen itse toimeentulonsa kattaisi, näin ei kuitenkaan syistä ta toisista ole ja tukemista tarvitaan.
        Antakaamme kiitosta meitä palvelemille siivoojille ja toisille matalapalkka työllä elantonsa hankkivia, jos ei siivoojia olisi, hätä jo aikamoinen..

        Nyt tämä siivooja jatkaa lattian pyyhkimistä, edellinen tauko oli imuroinnin jälkeen, näin vanha töitä tekee;)

        Iltapäivää ! Terveyspalvelut ovat puhuttaneet, eikä ihme, kun tiedetään, että tässä elämänvaiheessa terveys on asia, joka pitkälti määrittää elämisemme sisällön, asettaa rajat lähes kaikelle tekemiselle.
        Ei ole helppoa luopua ajatuksesta, että on oman elämänsä valtias, pääarkkitehti, kun ei
        oma kroppakaan enää palvele niinkuin ennen. Kremppaa siellä, kremppaa täällä, eikä voi tietää, milloin vaiva on ohimenevä, milloin merkki jostakin isommasta.

        Viimeistään nyt on omavoimaisenkin opittava näkemään oma haavoittuvuutensa, pyytämään apua, turvautumaan toisiin.

        Minusta luottamus avun saamiseen tuntuu täällä olevan isompi kuin tilastoissa - oliko niin, että enää puolet suomalaisista luottaa terveydenhoitojärjestelmään ?

        Itselläni viime päivät ovat taas nostaneet nämäkin asiat pintaan. Vaikka omat kokemukseni terveydenhoidosta ovat olleet hyviä, uskon kyllä, että aina ei ole niin, eikä kipuileva pysty näkemään kokonaisuutta, jos itse on pahassa jamassa. Eikä paraskaan terveydenhoitojärjestelmä juuri voi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, mitkä meidät sairastuttuvat.

        Joogaterapiassa opetettiin, että tärkeätä ei ole ainoastaan kysyä, mihin sairastuit vaan milloin, missä olosuhteissa sairastuit.
        Itse tulin siihen, että tämänhetkisen kipuiluni aiheuttaja on suru. Se alkoi veljien perättäisestä kuolemasta ja kutsui luokseen muita suruja, joista vähäisimpiä eivät ole namä isot maailmantapahtumat ja ilmastonmuutoksen seuraukset. Niitä joudumme todistamaan joka päivä.
        Vähän lattealta kuulostavat nuo muistutukset siitä, että sureminen on turhaa, kun et asioille mitään voi tai kehotus viljellä sitä "positiivista ajattelua". Vahvoilla suojamekanismeillä varustetut voivat valita, emotionaalisesti suojattomat eivät voi.

        Toisaalta jälkimmäisilä saattaa, kokemansa vuoksi, sittenkin olla enemmän työkaluja
        isojen asioitten käsittelyssä ja surun kohtaamisessa. Selviytyjiä molemmat voivat olla.

        Hil-la ja Paloma kertoivat aarteistostaan ja Hil-la kertoi kuulleensa ryijyn uudesta tulemisesta. Siitä minäkin olen kuullut ja ajattelin itsekin tehdä seinätilaa kahdelle, lapsuuden kodista peritylle ryijylle. Toinen on Pirtin ikkuna, tuttu monelle, toisen nimeä en tiedä, kuten en suuren Ruusuryijynkään, jonka sain ystävältä. Se on silmäini ilo kun keinuttelen aamuisin takkahuoneessani. Ryijy on alusta saakka omaa tuotantoa. Perhe omisti kehräämön ja perheen tyttäret olivat käden taitajia. Paljon tekivät ryijyjä, mutta kun tuli aika, jolloin ne eivät enää kelvanneet kenenkään kotiin, heille jäi niitä käsiin.
        Surettaa oikein heidän puolestaan. Hil-la kuvasikin hienosti, mitä kaikkea tekijä saattoi niihin sisällyttää...
        Tunnetapahtuma ryijyn tekeminen monelle oli ja itse ajattelen, että se tunne välittyy myös ryijyn omistajalle - näin ainakin oman ryijyni koen..))

        Hetken ajan aurinkokin näyttäytyi ja vaikka taivas on harmaa, kevään ihmettä voi sitli käydä todistamassa. Viikonlopulla kulkijoita riittää, viikolla olen usein metsässä ainut kulkija.

        Hyvää viikonloppua kaikille,
        demeter1


    • @Demeter1,
      heh, minun "aarteeni" koostuu kahdesta raanusta, toinen punamusta, Karjalan värit ja toinen oranssi ja keltainen kuin auringolasku, nimeltään "Ruska",joita olen kuljettanut lentokoneessa E-Amerikan, USAn ja Ruotsin väliä sekä Tuula Saarenpään Kuunkivet-.ryijy, jonka perin äidiltäni hänen liinavaatekaappinsa sisällön lisäksi. Liinavaatteet olivat itseviljellystä pellavasta (muistan että olin mukana koko prosessissa pienenä tyttönä), pyyheliinoja verhoja, tyynyliinoja, pöytäliinoja.

      Äidinmaalaamaa porsliinia on jokuinen kappale ja muutamia tauluja ja ristipistotöitä.
      Nyt kattamaan "brunssin", perunasalaattia ja savusilakoita ja sitten iltapäivällä menemme juhlimaan paikallisen Suomi-Seuran 60-vuotispäiviä.
      Hyvää lauantaita.

      • Anonyymi

        Oletpas sinä rikas, Paloma, noilla aarteillasikin mitataten..)) Ájattele, mikä määrä kotoista historiaa tuohon kaikkeen sisältyy.
        Mukavaa juhlaa sinne, On se vaan hienoa, että on olemassa tuollainen seura, vahvistamassa ruotsinsuomalaista identiteettiä ja muistuttamassa omista juurista...
        demeter1


    • Iltapäivänpuolta.
      Piti tulla huilaamaan, kun hiki tuli lapion varressa.

      Noita ryijyjä rupesin miettimään.
      Vanhalla tilalla on äidin tekemä ruusuryijy ja jossain siellä vintillä käärössä joku äidin perimä ryijy, ikää taitaa olla jo sadan vuoden kieppeillä.
      Itselläni on kerrostalossa Susi ja Punahilkka, sitä tein lapsena äidin kanssa yhdessä.
      Tuossa mökin seinälläkin on joku ryijy, jotain vähän tuoreenpaa mallia, tosin ikää silläkin jo alkaa olla.

      Minulla on tallella se ryijyneula. Olen sillä joskus tehnyt koristetyynynpäällisiä säkkikankaalle.

      Tuo Väinökin viihtyy pihalla nyt, kun ilma parani, ei tuulikaan riehu kovasti.

    • Anonyymi

      Mitähän Makriinalle kuuluu? En ole pitkän aikaan nähnyt.

      • Makriina on lähtenyt taivasmatkalleen. Olen kysynyt luvan hänen tyttäreltään, että saanko kertoa. Raskain sydämin ja kaipaamaan jään.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Makriina on lähtenyt taivasmatkalleen. Olen kysynyt luvan hänen tyttäreltään, että saanko kertoa. Raskain sydämin ja kaipaamaan jään.

        Samoin minä (jään kaipaamaan). Makriinassa oli luontaista auktoriteettiä. Hänellä oli myös omaleimainen, hienovarainen huumorintaju.
        Kunpa itsekin osaisi vanheta yhtä arvokkaasti.
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samoin minä (jään kaipaamaan). Makriinassa oli luontaista auktoriteettiä. Hänellä oli myös omaleimainen, hienovarainen huumorintaju.
        Kunpa itsekin osaisi vanheta yhtä arvokkaasti.
        demeter1

        Suru uutinen tuli näkyviin, kun ketjun avasin, Makriina on lopettanut maallisen matkan.
        Vuosia palstoilla vaikuttanut rehellinen, suoraan mielipiteensä esiin tuonut persoona jättää ikävän, hänen huumorinsakin oli aivan omaa luokkaansa.
        Näin kutsu tulee yllätyksenä aina, vaikka jokainen sen tietää tulevan, voimia omaisille.
        Osasin jo uumoilla tätä mahdollisuutta, olemmehan ikä-ihmisiä ja päivää ei tiedä milloin kutsu tulee, hyvää taivasmatkaa Makriina ja kiitos kirjoittaja ystävyydestä, ikävä jää.

        Noista ryijyistä, menneen ajan taidokkaista tekeleistä on muistoja monella, kunpa jokaisen kodin seinälle joku ryijy paikkansa löytäisi.
        Itselläni on punasävyinen tulta markeeva ryijy, jonka nuorena rouvana ostin näyttelystä. nimi ei jäänyt mieleen.
        Sitten mieheni kuoleman jälkeen tein seinävaatteen kirjaillen, Apila nimisen, kudoin pohjan ja merkkasin villalangoilla.
        Oli suuritöinen, malli harsittiin kudoksen päälle, aikaa siinä meni ja surutyökseni sitä nimitän.
        Nuo perityt ryijyt ja muutkin vanhat käsintehdyt käsityöt toivon mukaan arvoisensa elämän kokevat.

        Palomalla aarteiden aarteita ja varmaan osaat ne myös mieltä rikastaen tuntea, kokea ja lapsillesi ne vuorostasi jättää.

        Nuo lepotauot ovat hyvästä, kuten Eliaanakin kerrot, minulla siivous venyy juuri näiden lepäilyjen vuoksi, mutta kiirettähän ei ole.
        Olen jopa ylpeä, kun urakkani aina saan tehtyä ja voi sitä nautinnon tunnetta, kun joka nurkka on puhdistettu, tuuletettu ja puhdas vuode odottaa saunan jälkeen, se on liki juhlaa;)

        Tuolla surulla on suurikin osuus sairastumiseen, demeter, jos kuolin kutsuja tulee useampia ja läheisiä poistuu kuvioista jättää se surun, mikä vie voimat, tilalle tulee toivottomuus, vaikka tietääkin, että kuolema on jokaisen edessä.
        Muistelen miten itseltäni lyhyessä ajassa putosi paino 10 kiloa.(on tullut takaisin monin kertaisena)
        Kaksi vuotta kamppailin ikävissäni, sitten lääkärin apuun turvauduin ja siitä sitten pikkuhiljaa elämä alkoi maistua.
        Taitaa olla niin, että aikansa vie sureminenkin ja jopa vaivat lisääntyvät.

        Ano 10,57 kiitos tiedosta, minä en ole tiennytkään tuollaista mahdollisuutta.
        Näin se tieto kulkee nojatuolinkin kautta, hyödyttäen monen epäselvyyksiä.
        Itse en suuremmin ole pettymystä tuntenut noihin terveyspalvelujen suhteen, mutta kuunnellessa apua tarvitsevien kommentteja, niin uskomattomilta aina tuntuu.
        Tyytymättömyys eikun kasvaa, hallitus viisaudessaan keinoja asioiden hoitoon kertoo, todellisuus sitten vastaan tulee melko tylynä joillekin.
        Aika yleiseksi jopa vitsiksi on tullut kehotus ota Buranaa ja lepää.

        Tänään liputetaan kaatuneiden muistoksi, sopii tämän päivän mietteisiinkin.
        Kaikesta huolimatta, elämä kantaa ja antaa tilaa kauneudelle ja toisillemme.


    • Makriinan poistuminen keskuudestamme jättää tyhjän paikan ja koskettaa kaikkia meitä, jotka emme edes olleet koskaan tavanneet häntä fyysisesti "oikeassa elämässä", mutta jotka opimme vuosien saatossa arvostamaan hänen terävää ajattelukykyään, hyvää muistiaan, omaleimaisuuttaan, hienovaraista huumorintajuaan ja laajakatseisuuttaan.
      Kevyet mullat, hyvää taivasmatkaa palstan grand old ladylle. Kiitos näistä vuosista kun saimme tuntea sinut!

      • Anonyymi

        Yllätys minulle, että Makriina on poistunut keskuudestamme. En erottanut häntä erikoisesti eläessään, vain Nojatuolikeskustelujen kautta. Osanottoni lahjakkaan kirjoittajan poismenosta.

        Sen huomaa omalla kohdallaan, että tuo aika on lähestymässä. Hurskainen.


    • Anonyymi

      Ihanaa kesä on tullut. En ollut uskoa korviani ,kun tänään bogasin kahden satakielen suloisen laulun ihantuossa N 30 m päässä kodistamme rantalehdossa. Tukevat yleensä noin parin viikon päästä, nyt etuajassa. Muutolintusovelkuksella varmistin sen . Sovelluksen saa Appstoresta ,on ilmainen ja helppo köyttää ,jos haluaa varmistaa mikäs lintu se taas livertää.

      • Huomenta taas kauniiseen aamuun, elämä jatkuu.
        Viisut on laulettu ja nuotit nippuun, joku pettyneenä ja toinen ilosta hyppii, sitä se elämä on, iloa ja surua.
        Minun mielipide on enemmän sen laulun puhuvuuden ja kauniin sävellyksen puolella, en pidä noitakaan kekkereitä pukeutumisjuhlina.
        Hyvin vanhanaikainen ja tapojen orja olen, sen tunnustan.
        Lapsena oleminen jää lyhyeksi ja nuorikin aikuistuu nykymeiningin mukaan ennen omaa ajatusmaailmaa, esimerkkejä etsitään, ei aina niin hyvästäkään.
        Kai tähän on tyytyminen, minun paheksunta ja ajatusmaailma ei tähän aikaan enää sovellu.

        Hurskainen pinnan raapaisuksi nämä tutustumis mahdollisuudet täällä kirjoittaen tulee, mutta pidemmän ajan perästä voi kuvan kirjoittajasta luoda viestiensä sisällöstä.
        Minulle Makriinasta tuli vahvan naisen kuva, ehkä joku päättäjä vuosikymmenten takaa, vakaa ja varma ajatuksistaan.
        Mallina hyvä nykyaikaan, omat näkemykset vahvasti esiin tuoden, elämänkokemus viesteistään paistoi.
        Paloman sanoin, oli rikasta tutustua häneen ja vahvoihin kannanottoihin, niitä jään kaipaamaan.

        Tuo lintumaailma puhutti minuakin, kun mökkiä asutimme, sinne lintumökki poikineen laitettiin ja seuranta antoi iloa.
        Aamuvirkkuna siitä sai nauttia, laulu kaikui monen erilinnun äänillä ja niitä opimme tunnistamaan.
        Oli ihana, konsertti ja monen kodin perustamista saimme nähdä, poikasten räpiköiviä lentoharjoituksia, senkin miten emot ei enää ruokaa pesään vieneet, kiirehtäen näin poikasten lentoharjoitusten alkua.
        Nyt pääasiassa naakkojen ,variksien ja harakoiden pesintää ja lentelyä seuraan, puiston penkillä voin kuulla peipposen laulun, lempilintuani en täällä näe, punarinta ei varmaan kaupungissa viihdy.
        Kuuntelin eilen punarinnan esittelyn ja hyvin olen sen linnun elämän tapoja seuraillut kuten selostus tapoja esiin toi, rohkea ja seurallinen pieni lintu.
        Katselin aamulla tuota puistikon puiden väritystä, monta vihreän sävyä löytyy, vaahtera kellanvihreä, koivu ja pihlaja sitten oman värinsä lisää, lehmus aika myöhään lehtensä esiin tuo, on tummahko vihreä, minkä sitten esiin pukkaa.
        Seurattavaa riittää, ennen syksyn väriloistoa, kauniissa maassa elämämme.

        No nyt päivän ja viikonalun puuhiin, pitkä rupeama menee La Promessan seurassa.
        Oikein kaunista kevät päivää teille kirjoittaja ystävät.


    • Hyvää maanantaita Daalajoen aurinkoisesta alavirrasta. Tuuli on edelleenkin pohjoisessa, mutta on nyt vähän tyyntynyt ja mittarikin kiipeämässä yli 15 asteen. Pihalla kukkii tulppaanit. keltaliljat, kevätesikot, narsissit, sinivuokot varastorakennuksen varjoisassa päädyssä, tuomet, luumu-ja kirsikkapuut, omenapuut aloittamassa kukintaansa ja syreenit availemassa nuppujaan painavissa kukkatertuissaan. Aidan vieressä ikivanha mahonia kukkii upein keltaisin kukkatertuin, nurmikolla näkyy jotain sinistä luonnonkukkaa tosi paljon, olisikohan nurmitädykettä?
      Mellan hägg och syren....elikkä siis aika tuomen ja sireenien kukinnan on kauneinta kevättä useimpina vuosina täällä meillä, mutta nyt pitkä, rutikuiva ja kylmä kevät saisi jo väistyä kesäisten lämpötilojen tieltä ja tämäkin mummeli saisi luopua jo toppatakistaan ja villasormikkaistaan.

      No euroviisut oli jo meni ja niistä kirjoitin toisaalla (ketjussa erikan kuvottavista laulunsanoista), mitään pysyvää traumaa ei niistäkään jäänyt mieleen. Leipää ja kansanhuveja; sirkusta ja kaupallista jippoa, sekoitetttuna politiikkaan ja kuinkas muuten.

      Suomiseuran 60-vuotispäivillä sain taas annoksen menneiden vuosien suomalaista kulttuuria niin että riittää muutamaksi vuodeksi: parasta oli näytelmä jonka esittivät paikalliset ruotsinsuomalaiset eläkeläislahjakkuudet: he osaavat sekä tanssia, että laulaa, kertoa vitsejä, esitellä maakuntaruokia. Isoontalon Antti ja Rannajärvi ja Pohojanmaan puukkojunkkarit olivat hyvin eustettuina, ruoka oli hyvää, puheet lyhyitä ja kirjojakin minulta käytiin kysymässä; omistuskirjoituksen tuhraaminen etusivulle alkaa jo sujua rutiininomaisesti :)

      Tytär perheineen Tokiossa, olemme yhteydessä whatsapp-ryhmässä. Mukavia kuvia maasta joss akirsikkapuut ovat jo lopettaneet kukintansa, ihmisiä kadut täynnä ja ruokakin näyttää ihan herkulliselta . Lomat Suomessa nyt varattu ja maksettu, laivamatkoineen ; tulemme vasta heinäkuussa pariksi viikoksi, mies ei henno jättää porkkanamaata pitemmäksi aikaa ja minäkin luovuin suunnitelmastani lähteä "retriittiin" yksin kuukaudeksi.

      Makriinasta vielä sen verran, että olin häneen hieman enemmän yhteydessä, koska hän oli minulla kaverina facessa ja alkuperäinen perustajajäsen boomereiden juttuklubissa . Tiesin hänen sairaudestaan ja pelkäsinkin jo pahinta, kun hän kertoi toivottavansa pääsevänsä kotiin ensi viikolla, mutta keuhkokuume on kukistanut monta yli yhdeksänkymppistä ja hänen aikansa oli tullut.

      Hyvää "nousuviikkoa" kaikille, aurinkoa ja lämpöä ja kukkien loistoa, kaikesta huolimatta. Elämää on niin kauan kuin elämme.

    • Surullisena luin pitkäaikaisen kirjoittajaystävän Makriinan menehtymisestä. Tämän palstan lisäksi sain tutustua häneen aikanaan Ikinörteissä. Jään kaipaamaan monipuolista , sanavalmista ja huumorintajuista kirjoittajaa , vakaata ja oikeudentajuista persoonaa. Hän puolusti aina myös heikompia ja sorrettuja, nosti esiin esimerkiksi koulukiusatut . Kiitos Makriina, että sain tutustua Sinuun! "Ikirauhaan, valoon jäät".

      Palattiin melkein kahden viikon Pohjois-Saksan reissulta Ruotsin Kapellskärin kautta. Tämä toukokuinen Euroopn matka on jo perinne, aiemmin on menty jopa Välimeren rantaan asti, alpeille tai Ranskan Provenceen retkiautolla, mutta olihan täysi kesä jo vastassa laivan saapuessa Travemyndeen . Ainahan pitää muutama museo tutkia, mies rakastaa merenkulkumuseoita, minä taidemuseoita, jokunen vanha puolustuslinna (Burg) ja uudempi pramea linna (Schloss) oli myös ohjelmassa.

      Parasta antia olivat taas kesäinen luonto, idylliset pyökkien varjostamat vanhat tiet, uljaat kukkivat hevoskastanjat, myös sireenit, sinisadeköynnökset ja kultasadepensaat kukkivat , myös myöhäisemmät omenapuut ja tietenkin rhodot. Westersteden rhodopuisto lumosi jälleen, miten moninaisia värejä ja kukintoja tuo laji sisältääkään, osa jo isojen puiden mitoissa. Puisto on hyvin laaja, sisältää myös upean puulajiosuuden, lammen ja taidettakin. Koko seutu on yhtä alppiruusupuistoa, niitä on aitoina pihoilla , samoin jännittäviä muotoonleikattuja havupuita ihastelin. Arboretumit ovat meille molemmille mieluisia kohteita, niissä on helppo kulkea, silti luonnon helmassa ja uutta ihmeteltävää silmien iloksi, korville lintujen konsertit. Vanhat kaupunkikeskustat ovat idyllisiä ja kuhisevat elämää, mutta valitettavasti parkkipaikat niissä vähissä nykyisin, toisaalta niitä ollaan vuosien varrella tutkittu yllinkyllin.

      Sää oli suotuisa, 20 kieppeissä ja aurinkoista, jaksoi vaeltaa. Rotsin puolella kävi kova tuuli, tummansinisellä Vätternillä vaahtopäät. Poikkesimme Grännan karkkikylässä, siellä vanha magnolia vaan jaksoi torin laidalla yhä kukkia, tutkimme myös Vadstenan mahtavaa linnaa ja luostaria. Mälarenin ympärillä on varmaan kymmenittäin ihania linnoja, kahta ehdimme käydä ihastelemassa, myös maaseudun läpi ajaminen oli nautinto sinänsä.Ruotsalainen maaseudun rakennuskanta ja naisema- ja pihakulttuuri ovat aina silmää miellyttäneet.

      Kotona kirsikat olivat lopettamassa kukintaa, luumunkukat odottivat meitä ja omput vielä nupullaan. Tulppaaneita osa on auennut , rakkaista valkoisista erikoisnarsisseistani monet, voikukat kyllä kilpailevat, kunnes ehdin ne nujertaa. Kun sunnuntaina palasimme , kaunis lämmin sää odotti - vai tuotiinko me se tullessamme, ja lämpöä riittää vielä pariksi päiväksi. Pyykki hulmuaa kevättuulessa ja auringossa , olipa ihanaa taas tulla kotiin.

      Kauniita päiviä ja hyvää mieltä kaikille!

      • Tiistaiaamuun on herätty, hieman pilvisellaista vuorostaan, tuuli taas puhuttaa, eikö olekin ollut usein tuo tuuli voimissaan?
        Näillä vaan mennään, mutta usko vahva, kyllä se pysyvä ja totuttu kesäkin vielä tulee.
        Helatorstain oli mökkiaikoina aina se aika, jolloin pääskyset mökille tulivat, tuttu tirskahdus viesti, nyt kesä alkoi.
        Näkyyhän pääskyt täällä kaupungissakin liitämässä, mutta ei niin tuttuja ole kuin ne mökille tulleet, varmaan samat pääskyset sinne osasi ja poikasensakin maisemiin totutti.
        Näitä muisteloita vaan riittää.

        Mukava taas kuulla Ramoona matkakuvauksesi, varmaan tutuiksi jo tulleet nekin maisemat, kun joka kevät siellä kiertelette, mutta eipä nähtävyyksiin kyllästy ja luonnon ihanuudet jaksaa aina vaan ihastuttaa.
        Kotiin palaaminen oli varmasti mieluinen, sillä ne kauneudet pihassa odottivat ja omassa sängyssä uni maittoi.
        Onhan se niinkin, että kodin arvon ymmärtää silloin, kun käy muualla oloihin tutustumassa.
        Itselleni ei mikään matka enää tule kysymykseen, en toisten kiusaksi edes ryhmämatkoille halua, voin olla kiitollinen siitäkin, että mielikään ei mihinkään halaja.
        Kotona on hyvä, sen verran kuntoa yllä, että jaksan itseäni ilahduttaa näillä pienillä tekemisilläni
        Otin eilen sukan tekeleen käteen pienen tauon jälkeen, eipä oikein suju sekään, kädet puutuvat.

        Palomallakin elämä sanoisiko kiihkeää menemisen suhteen, kovasti olet matkustellut sinäkin, mukavaahan.se on , kun jaksaa.
        Kulttuuria aina väliin ja olemista jälkeläisten kanssa, se lienee rikasta elämistä.
        Oman pihan laittaminen, se on varmasti myös vaihtelua kirjoitustöiden välissä, muistelen omaa intoa kasvinmaan laitossa, väsyminen ei meinannut tulla edes yöajaksi.
        Ikä lähenee sitä 90:ntä, miten jaksanee sinne asti, hyvä kun ei tietoa ole, päivä kerrallaan viimeistä hetkeä ja matkaa odotellen.
        Kaikki aikanaan.

        Nyt pitää päivän kiireisiin kiirehtää;) onneksi nuo kiireet on kadonneet ja aikaa riittää kunnolla elää ja olla.
        Päivän rutiinit hyvin samalaisia ei juurikaan mitään suurta odotuksissa, mutta en sellaista kaipaakaan.
        Parvekkeelle menen istumaan, katselen puistikon vihreyttä, takana olevan keskusliikenne aseman liikkeitä ja tiellä liikkuvia autoja ja ihmisiä,
        Siinä ohjelmaa tarpeeksi. ruokailua en unohda, en telkkariakaan, ja siinä touhussa se ilta tulee.
        Samaa rauhaa toivotan teille ikätoverit.


      • Hil-la kirjoitti:

        Tiistaiaamuun on herätty, hieman pilvisellaista vuorostaan, tuuli taas puhuttaa, eikö olekin ollut usein tuo tuuli voimissaan?
        Näillä vaan mennään, mutta usko vahva, kyllä se pysyvä ja totuttu kesäkin vielä tulee.
        Helatorstain oli mökkiaikoina aina se aika, jolloin pääskyset mökille tulivat, tuttu tirskahdus viesti, nyt kesä alkoi.
        Näkyyhän pääskyt täällä kaupungissakin liitämässä, mutta ei niin tuttuja ole kuin ne mökille tulleet, varmaan samat pääskyset sinne osasi ja poikasensakin maisemiin totutti.
        Näitä muisteloita vaan riittää.

        Mukava taas kuulla Ramoona matkakuvauksesi, varmaan tutuiksi jo tulleet nekin maisemat, kun joka kevät siellä kiertelette, mutta eipä nähtävyyksiin kyllästy ja luonnon ihanuudet jaksaa aina vaan ihastuttaa.
        Kotiin palaaminen oli varmasti mieluinen, sillä ne kauneudet pihassa odottivat ja omassa sängyssä uni maittoi.
        Onhan se niinkin, että kodin arvon ymmärtää silloin, kun käy muualla oloihin tutustumassa.
        Itselleni ei mikään matka enää tule kysymykseen, en toisten kiusaksi edes ryhmämatkoille halua, voin olla kiitollinen siitäkin, että mielikään ei mihinkään halaja.
        Kotona on hyvä, sen verran kuntoa yllä, että jaksan itseäni ilahduttaa näillä pienillä tekemisilläni
        Otin eilen sukan tekeleen käteen pienen tauon jälkeen, eipä oikein suju sekään, kädet puutuvat.

        Palomallakin elämä sanoisiko kiihkeää menemisen suhteen, kovasti olet matkustellut sinäkin, mukavaahan.se on , kun jaksaa.
        Kulttuuria aina väliin ja olemista jälkeläisten kanssa, se lienee rikasta elämistä.
        Oman pihan laittaminen, se on varmasti myös vaihtelua kirjoitustöiden välissä, muistelen omaa intoa kasvinmaan laitossa, väsyminen ei meinannut tulla edes yöajaksi.
        Ikä lähenee sitä 90:ntä, miten jaksanee sinne asti, hyvä kun ei tietoa ole, päivä kerrallaan viimeistä hetkeä ja matkaa odotellen.
        Kaikki aikanaan.

        Nyt pitää päivän kiireisiin kiirehtää;) onneksi nuo kiireet on kadonneet ja aikaa riittää kunnolla elää ja olla.
        Päivän rutiinit hyvin samalaisia ei juurikaan mitään suurta odotuksissa, mutta en sellaista kaipaakaan.
        Parvekkeelle menen istumaan, katselen puistikon vihreyttä, takana olevan keskusliikenne aseman liikkeitä ja tiellä liikkuvia autoja ja ihmisiä,
        Siinä ohjelmaa tarpeeksi. ruokailua en unohda, en telkkariakaan, ja siinä touhussa se ilta tulee.
        Samaa rauhaa toivotan teille ikätoverit.

        Tein työteliään viikonvaihteen ohjelman, mikä parasta sää suosi ja homma eteni suunnitelmien mukaan.
        Perjantaina asensimme vesipumpun, tai serkkupoika sen asensi, minä olin apumiehenä.

        Nyt on tiistai, sateinen harmaa päivä. Kävin aamulla labrakokeissa, ne menevät Ouluun. Huomenna lääkäri soittaa tuloksista. Mitähän on tulossa.

        Aamulla huoletti jalka, mutta en ihmetellyt, on se saanut käytännön fysiöterapiaa. Maanantaina oli aikainen herätys, kuvittelin remppamiesten tulevan. Kiikuttelin roskapusseja ulos roskakatokseen, ei miehiä näkynyt. Kiiruhdin autonhuoltoon siellä kului kolme tuntia, autotalon kahvinurkkauksessa. Aika meni mukavasti koska katsoin tv.stä La Promesaa. En ole ikinä ennen katsonut ja pitää sanoa kuten tekin olette todenneet, pitkäveteinen oli ja raaka murhajakso.

        No, sitten ajoin mökille siivoamaan. Minä istuin äitini lempituolissa ja pyyhin keittiön kaappeja. Iina, siivoojani hoiti muut tilat ja ihanan raikasta tuli. Kovin panostukseni taisi olla ison pressun raahaus rollaattorilla, kevät tuulissa kaatuneen koivuhalkopinon suojaksi.

        Olin onnellinen vihdoin mökki on kesävalmis. Ulkohommia tosin on, mutta ne aikanaan. Ylisillä en nuku tänä kesänä, nìinpä petasimme muhkean vuoteen pirttin sohvalle.

        Olin onnellinen, mutta kuin piesty rätti.
        Kävin aamulla apteekissa, onneksi oli resepti pitkävaikutteiseen jalkakipuun, joten vaihdoin panadolin siihen.

        Tämä loppupäivä on ollut leppoisaa makoilua ja lukemista. On aika palauttaa voimia jatkoon.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Tein työteliään viikonvaihteen ohjelman, mikä parasta sää suosi ja homma eteni suunnitelmien mukaan.
        Perjantaina asensimme vesipumpun, tai serkkupoika sen asensi, minä olin apumiehenä.

        Nyt on tiistai, sateinen harmaa päivä. Kävin aamulla labrakokeissa, ne menevät Ouluun. Huomenna lääkäri soittaa tuloksista. Mitähän on tulossa.

        Aamulla huoletti jalka, mutta en ihmetellyt, on se saanut käytännön fysiöterapiaa. Maanantaina oli aikainen herätys, kuvittelin remppamiesten tulevan. Kiikuttelin roskapusseja ulos roskakatokseen, ei miehiä näkynyt. Kiiruhdin autonhuoltoon siellä kului kolme tuntia, autotalon kahvinurkkauksessa. Aika meni mukavasti koska katsoin tv.stä La Promesaa. En ole ikinä ennen katsonut ja pitää sanoa kuten tekin olette todenneet, pitkäveteinen oli ja raaka murhajakso.

        No, sitten ajoin mökille siivoamaan. Minä istuin äitini lempituolissa ja pyyhin keittiön kaappeja. Iina, siivoojani hoiti muut tilat ja ihanan raikasta tuli. Kovin panostukseni taisi olla ison pressun raahaus rollaattorilla, kevät tuulissa kaatuneen koivuhalkopinon suojaksi.

        Olin onnellinen vihdoin mökki on kesävalmis. Ulkohommia tosin on, mutta ne aikanaan. Ylisillä en nuku tänä kesänä, nìinpä petasimme muhkean vuoteen pirttin sohvalle.

        Olin onnellinen, mutta kuin piesty rätti.
        Kävin aamulla apteekissa, onneksi oli resepti pitkävaikutteiseen jalkakipuun, joten vaihdoin panadolin siihen.

        Tämä loppupäivä on ollut leppoisaa makoilua ja lukemista. On aika palauttaa voimia jatkoon.

        Koita olla varovainen ulkohuussi käynneillä, ettet taas kaadu.


    • Anonyymi

      Onkohan Neeasa kuulolla? Toivottavasti kaikki hyvin.

      • Se tuo kaatuminen voi tapahtua maton laitaan kirkolla vesiklosetin edessä.
        Kävin toki ulkohuusissa, se on sopivan kapea kun nousee voi pitää seinistä kiinni ja vain kaksi porrasta nousta pytylle.; ))


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Se tuo kaatuminen voi tapahtua maton laitaan kirkolla vesiklosetin edessä.
        Kävin toki ulkohuusissa, se on sopivan kapea kun nousee voi pitää seinistä kiinni ja vain kaksi porrasta nousta pytylle.; ))

        Huomenta keskelle viikkoa, voisi vaikka laulella, että hiljainen on ketjun tie, jolla ennen niin railakkaasti raikui, no eihän aina asiaa riitä, jos vielä ei muistojakaan ole kertynyt, mistäs sitä kertoisikaan.
        Maailman meno on sitä laatua, että ei ilokseen näitä asioita toista.
        Elämme pelottelun ilmapiirissä, radio kertoi, että rajalle on naapuri tukikohtiaan lisännyt ja kauempana oleva naapuri ilmoitti, että viis veisaa meidän raja asioista.
        Surullinen oli myös eilinen koulussa tapahtunut uutinen, ,mihin maailma meneekään, koulussa käyntikin muuttuu vaaralliseksi.
        Sanoisin, että jotain on pahasti vinossa, myös oman maamme sisällä, viisautta ei tämän tapaisten asioidenkaan hoitoon ole
        Asiaa pohditaan kymmenien ihmisten voimalla, ja kukaan ei osaa asiaan apua antaa, olisiko parempi pitää asia mahdollisimman kaukana julkisuudesta ja selvitellä ammatti ihmisten voimin.
        Eipä ihan helppoa ole asia ja syyt selvitellä., jaksamista kaikille osapuolille, ainakin yhden nuoren elämä on pilalla, ei varmaan osalliset kukaan ilman pahoja muistoja jää.
        Mielestäni hyvä, ettei asiaa pohdita lehtien palstoilla ja muutenkin, sitä nuori juuri kaipaa, tulla huomatuksi.
        Ikävä kyllä videot leviää ja asia saa huomiota yli tarpeen.

        Joku kysyi missä Neeassa, luulen hänen saaneen lapsiaan kylään ja heidän kanssa ja pihatöiden touhussa aika menee.
        Samoin varmaan monella muullakin, jolla on mahdollisuudet pihaansa kuntoon laittaa.
        Brinkkalaa olen kyllä kaipaillut, hänen ketjussa piipahtaminen on jo aikojen päässä.

        Hyvä varoitus tuo liikkumisen varovaisuus korpikirjailijalle., yllättävän nopsaan epätasaisessa maastossa vahinko sattuu, kokemuksen äänellä sanon.
        Kahden kävelykepin kanssa minä viime kesää siellä pokani mökillä liikuin, silti pari kertaa kaaduin ja mustelmat muistona.
        No parantuneet jo ovat, mutta kauan aikaa meni.
        Sitkeä olen hommiesi kanssa, vaikka eihän kunto kohene sängyssä maaten, joten onnea puuhiisi.

        Mieli meinaa alavireiseksi muuttua, vaikka oma elämä sujuukin, kuunnellessa noita median tiedotuksia. mutta tämä on tätä päivää, koetetaan keksiä iloa kaikesta huolimatta päiväämme.
        Aika monella ei aihetta hymyilyyn löydy, mutta toivo kuitenkin selviämisestä elää.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta keskelle viikkoa, voisi vaikka laulella, että hiljainen on ketjun tie, jolla ennen niin railakkaasti raikui, no eihän aina asiaa riitä, jos vielä ei muistojakaan ole kertynyt, mistäs sitä kertoisikaan.
        Maailman meno on sitä laatua, että ei ilokseen näitä asioita toista.
        Elämme pelottelun ilmapiirissä, radio kertoi, että rajalle on naapuri tukikohtiaan lisännyt ja kauempana oleva naapuri ilmoitti, että viis veisaa meidän raja asioista.
        Surullinen oli myös eilinen koulussa tapahtunut uutinen, ,mihin maailma meneekään, koulussa käyntikin muuttuu vaaralliseksi.
        Sanoisin, että jotain on pahasti vinossa, myös oman maamme sisällä, viisautta ei tämän tapaisten asioidenkaan hoitoon ole
        Asiaa pohditaan kymmenien ihmisten voimalla, ja kukaan ei osaa asiaan apua antaa, olisiko parempi pitää asia mahdollisimman kaukana julkisuudesta ja selvitellä ammatti ihmisten voimin.
        Eipä ihan helppoa ole asia ja syyt selvitellä., jaksamista kaikille osapuolille, ainakin yhden nuoren elämä on pilalla, ei varmaan osalliset kukaan ilman pahoja muistoja jää.
        Mielestäni hyvä, ettei asiaa pohdita lehtien palstoilla ja muutenkin, sitä nuori juuri kaipaa, tulla huomatuksi.
        Ikävä kyllä videot leviää ja asia saa huomiota yli tarpeen.

        Joku kysyi missä Neeassa, luulen hänen saaneen lapsiaan kylään ja heidän kanssa ja pihatöiden touhussa aika menee.
        Samoin varmaan monella muullakin, jolla on mahdollisuudet pihaansa kuntoon laittaa.
        Brinkkalaa olen kyllä kaipaillut, hänen ketjussa piipahtaminen on jo aikojen päässä.

        Hyvä varoitus tuo liikkumisen varovaisuus korpikirjailijalle., yllättävän nopsaan epätasaisessa maastossa vahinko sattuu, kokemuksen äänellä sanon.
        Kahden kävelykepin kanssa minä viime kesää siellä pokani mökillä liikuin, silti pari kertaa kaaduin ja mustelmat muistona.
        No parantuneet jo ovat, mutta kauan aikaa meni.
        Sitkeä olen hommiesi kanssa, vaikka eihän kunto kohene sängyssä maaten, joten onnea puuhiisi.

        Mieli meinaa alavireiseksi muuttua, vaikka oma elämä sujuukin, kuunnellessa noita median tiedotuksia. mutta tämä on tätä päivää, koetetaan keksiä iloa kaikesta huolimatta päiväämme.
        Aika monella ei aihetta hymyilyyn löydy, mutta toivo kuitenkin selviämisestä elää.

        Mieli kirkastui, ensiksi harmaantui.
        Lääkärille varattu aikasi 00.00.00. peruuntuu, lääkäri on sairastunut.

        Varataan sinulle pitkä aika, kun on tilaa tunnin ajalle, eri lääkäri kyllä , mutta erikoistunut, sopiiko sinulle - - - - Kyllä kiitos.
        Kyllä sopii, ilomielin, toivottavasti lääkärikin parantuu?
        On sitä hyvääkin palvelua. Ruuhkasta ja jonoista huolimatta, kun on vakavasta taudista asiaa.
        Vettä ja kai räntääkin mukana.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta keskelle viikkoa, voisi vaikka laulella, että hiljainen on ketjun tie, jolla ennen niin railakkaasti raikui, no eihän aina asiaa riitä, jos vielä ei muistojakaan ole kertynyt, mistäs sitä kertoisikaan.
        Maailman meno on sitä laatua, että ei ilokseen näitä asioita toista.
        Elämme pelottelun ilmapiirissä, radio kertoi, että rajalle on naapuri tukikohtiaan lisännyt ja kauempana oleva naapuri ilmoitti, että viis veisaa meidän raja asioista.
        Surullinen oli myös eilinen koulussa tapahtunut uutinen, ,mihin maailma meneekään, koulussa käyntikin muuttuu vaaralliseksi.
        Sanoisin, että jotain on pahasti vinossa, myös oman maamme sisällä, viisautta ei tämän tapaisten asioidenkaan hoitoon ole
        Asiaa pohditaan kymmenien ihmisten voimalla, ja kukaan ei osaa asiaan apua antaa, olisiko parempi pitää asia mahdollisimman kaukana julkisuudesta ja selvitellä ammatti ihmisten voimin.
        Eipä ihan helppoa ole asia ja syyt selvitellä., jaksamista kaikille osapuolille, ainakin yhden nuoren elämä on pilalla, ei varmaan osalliset kukaan ilman pahoja muistoja jää.
        Mielestäni hyvä, ettei asiaa pohdita lehtien palstoilla ja muutenkin, sitä nuori juuri kaipaa, tulla huomatuksi.
        Ikävä kyllä videot leviää ja asia saa huomiota yli tarpeen.

        Joku kysyi missä Neeassa, luulen hänen saaneen lapsiaan kylään ja heidän kanssa ja pihatöiden touhussa aika menee.
        Samoin varmaan monella muullakin, jolla on mahdollisuudet pihaansa kuntoon laittaa.
        Brinkkalaa olen kyllä kaipaillut, hänen ketjussa piipahtaminen on jo aikojen päässä.

        Hyvä varoitus tuo liikkumisen varovaisuus korpikirjailijalle., yllättävän nopsaan epätasaisessa maastossa vahinko sattuu, kokemuksen äänellä sanon.
        Kahden kävelykepin kanssa minä viime kesää siellä pokani mökillä liikuin, silti pari kertaa kaaduin ja mustelmat muistona.
        No parantuneet jo ovat, mutta kauan aikaa meni.
        Sitkeä olen hommiesi kanssa, vaikka eihän kunto kohene sängyssä maaten, joten onnea puuhiisi.

        Mieli meinaa alavireiseksi muuttua, vaikka oma elämä sujuukin, kuunnellessa noita median tiedotuksia. mutta tämä on tätä päivää, koetetaan keksiä iloa kaikesta huolimatta päiväämme.
        Aika monella ei aihetta hymyilyyn löydy, mutta toivo kuitenkin selviämisestä elää.

        Tärkeä elämää kantava voima on positiivisuus. Kunpa jaksaisikin olla positiivinen. Sairaalassa ollessani olin rajoituksista huolimatta jopa onnellinen. Ei ollut ulkoapäin tulevia pahan mielen uhkia. Ei tarvinnut huolehtia edes itsestään sen teki hoitohenkilökunta. Keho taisteli bakteeria vastaan.

        Nyt tympii esim. remppa, näyttää, että mitään edistystä ei huoneistossa tapahdu. Yhtenä päivänä tehty lattioiden suojausta pahvilevyin ja alakerran kylpyhuoneessa revitty katto auki. Saunaakaan ei voi käyttää.

        Onneksi on rantasauna, kun nuo säät lämpenisi. Olen miettinyt miten saan talviturkin heitettyä. Miten laskeudun laiturilta veteen. Pitänee odottaa poikia "varjoiksi".

        Hiukka jännittää, iltapäivällä odotan soittoa Oulusta. Onko veriarvoni kunnossa ja tulehdukset voitettu.

        Juuri nyt tuli pari remppamiestä ja alkoivat valmistella jatkotoimia. Jospa tämä tästä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Tärkeä elämää kantava voima on positiivisuus. Kunpa jaksaisikin olla positiivinen. Sairaalassa ollessani olin rajoituksista huolimatta jopa onnellinen. Ei ollut ulkoapäin tulevia pahan mielen uhkia. Ei tarvinnut huolehtia edes itsestään sen teki hoitohenkilökunta. Keho taisteli bakteeria vastaan.

        Nyt tympii esim. remppa, näyttää, että mitään edistystä ei huoneistossa tapahdu. Yhtenä päivänä tehty lattioiden suojausta pahvilevyin ja alakerran kylpyhuoneessa revitty katto auki. Saunaakaan ei voi käyttää.

        Onneksi on rantasauna, kun nuo säät lämpenisi. Olen miettinyt miten saan talviturkin heitettyä. Miten laskeudun laiturilta veteen. Pitänee odottaa poikia "varjoiksi".

        Hiukka jännittää, iltapäivällä odotan soittoa Oulusta. Onko veriarvoni kunnossa ja tulehdukset voitettu.

        Juuri nyt tuli pari remppamiestä ja alkoivat valmistella jatkotoimia. Jospa tämä tästä.

        Voisit olla kuitenkin kiitollinen, kun saat asua miehesi omistamassa asunnossa. Vanhoissa asunnoissa tulee aina remontteja. Hotelliin pääsee siksi ajaksi mukaviin oloihin. Pääset saunaan ja lämpimään veteen uimaan uimahallissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieli kirkastui, ensiksi harmaantui.
        Lääkärille varattu aikasi 00.00.00. peruuntuu, lääkäri on sairastunut.

        Varataan sinulle pitkä aika, kun on tilaa tunnin ajalle, eri lääkäri kyllä , mutta erikoistunut, sopiiko sinulle - - - - Kyllä kiitos.
        Kyllä sopii, ilomielin, toivottavasti lääkärikin parantuu?
        On sitä hyvääkin palvelua. Ruuhkasta ja jonoista huolimatta, kun on vakavasta taudista asiaa.
        Vettä ja kai räntääkin mukana.

        Aurinkoinen päivä jälleen. Ainakin näin aamusta. Jonkun verran tuulta. Pohjoisen puolelta päin. Näen ikkunan takana kaupungin puistossa jo muutamia Voikukkiakin.
        Samalta paikalta näin joku päivä sitten kun muutama Naakka päivysti aluetta.

        Syöksähteli omaa tahtiaan liikkuvan pörriäisen perään. Kun se liikkuu kömpelösti, Naakan oli helppo napata se ruuakseen.
        Lienevät kuningatar kimalaisia, luulen. Niillä on hunajannälkä kuten eilen illalla Ylen Pörriäisillassa olin kuulevinaan. Tarpeellisia lajissaan.

        Vyöruusun jälkitila polttelee hermosärkynä takareidessä. Pitää laittaa siihen kipugeeliä. Ohjeessa lukee, että sitä voi levittää useammankin kerran päivässä.
        Kipu "hämmentyy" vähäksi aikaa. Silloin on aika mennä pötkölleen petiin unen toivossa.

        mies 87v.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voisit olla kuitenkin kiitollinen, kun saat asua miehesi omistamassa asunnossa. Vanhoissa asunnoissa tulee aina remontteja. Hotelliin pääsee siksi ajaksi mukaviin oloihin. Pääset saunaan ja lämpimään veteen uimaan uimahallissa.

        Miksi sinua vaivaa ajatus, kenen omistamassa huoneistoissa ihminen asuu?


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Miksi sinua vaivaa ajatus, kenen omistamassa huoneistoissa ihminen asuu?

        Eipä vaivaa ainakaan minua koska asun itse omistamassani osakkeessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eipä vaivaa ainakaan minua koska asun itse omistamassani osakkeessa.

        Onko osakkeesi vain sinun nimissä?
        Et siis ole parisuhteessa, eikä sinulla ole lapsia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä vaivaa ainakaan minua koska asun itse omistamassani osakkeessa.

        Et saa sitä mukaasi hautaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et saa sitä mukaasi hautaan.

        Saan kuitenkin asua hautaan saakka.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Tärkeä elämää kantava voima on positiivisuus. Kunpa jaksaisikin olla positiivinen. Sairaalassa ollessani olin rajoituksista huolimatta jopa onnellinen. Ei ollut ulkoapäin tulevia pahan mielen uhkia. Ei tarvinnut huolehtia edes itsestään sen teki hoitohenkilökunta. Keho taisteli bakteeria vastaan.

        Nyt tympii esim. remppa, näyttää, että mitään edistystä ei huoneistossa tapahdu. Yhtenä päivänä tehty lattioiden suojausta pahvilevyin ja alakerran kylpyhuoneessa revitty katto auki. Saunaakaan ei voi käyttää.

        Onneksi on rantasauna, kun nuo säät lämpenisi. Olen miettinyt miten saan talviturkin heitettyä. Miten laskeudun laiturilta veteen. Pitänee odottaa poikia "varjoiksi".

        Hiukka jännittää, iltapäivällä odotan soittoa Oulusta. Onko veriarvoni kunnossa ja tulehdukset voitettu.

        Juuri nyt tuli pari remppamiestä ja alkoivat valmistella jatkotoimia. Jospa tämä tästä.

        Nyt se soitto tuli. Sain kesän parhaat uutiset.
        Olen vapaa bakteeriasta ja muutkin veriarvot viitearvoissa. Nyt vaan rauhallisesti kohti kesää.

        Lähden nyt ostamaan uuden pikku pöydän ja maton mökin pirttin. ; ))


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Nyt se soitto tuli. Sain kesän parhaat uutiset.
        Olen vapaa bakteeriasta ja muutkin veriarvot viitearvoissa. Nyt vaan rauhallisesti kohti kesää.

        Lähden nyt ostamaan uuden pikku pöydän ja maton mökin pirttin. ; ))

        Onnittelen, jokainen iloinen uutinen tekee ihmisen kiitolliseksi ja antaa voimia. Juo nyt leivoskahvit sen kunniaksi ,kun ostat uusia kalusteitakin. Mummoni sanoi aina ” eteenpäin elävän mieli”.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onnittelen, jokainen iloinen uutinen tekee ihmisen kiitolliseksi ja antaa voimia. Juo nyt leivoskahvit sen kunniaksi ,kun ostat uusia kalusteitakin. Mummoni sanoi aina ” eteenpäin elävän mieli”.

        Sain juuri kasattua eilen ostamani pienet sohvapöydät. Helpompi oli Sotkan tuotteet
        kasata kuin Ikean.
        Mökin pirtti muuttuu nukkumatilakseni, joten tilaan sopii parhaiten pienet sievät pöydät.
        Ylpeänä esittelen profiilikuvassani työni tuloksia ; ))


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Sain juuri kasattua eilen ostamani pienet sohvapöydät. Helpompi oli Sotkan tuotteet
        kasata kuin Ikean.
        Mökin pirtti muuttuu nukkumatilakseni, joten tilaan sopii parhaiten pienet sievät pöydät.
        Ylpeänä esittelen profiilikuvassani työni tuloksia ; ))

        EEVK


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EEVK

        Mitä tollanen lyhenne tarkottaa?


    • Anonyymi

      Olen lukenut ketjua ja huomasin, että Makriina on menehtynyt. Otan osaa hänen perheensä suruun. Sen lyhyen ajan, minkä olen näille palstoille kirjoitellut harvakseltaan, huomasin, että Makriina oli erittäin mukava ihminen ja naseva kirjoittaja.

      Mira

      • Anonyymi

        Varmaan kerroit sen hänelle eläessään.
        Usein kehutaan vasta sitten ihmistä kun on kuollut ja kannetaan haudalle kukkia. Ne kukat kantsii antaa silloin kun ihminen elää. Muitetaanpa tämä 🤗


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan kerroit sen hänelle eläessään.
        Usein kehutaan vasta sitten ihmistä kun on kuollut ja kannetaan haudalle kukkia. Ne kukat kantsii antaa silloin kun ihminen elää. Muitetaanpa tämä 🤗

        Ei näillä palstoilla saa kehua.
        Se on manipulointia ja pyllistystä toiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan kerroit sen hänelle eläessään.
        Usein kehutaan vasta sitten ihmistä kun on kuollut ja kannetaan haudalle kukkia. Ne kukat kantsii antaa silloin kun ihminen elää. Muitetaanpa tämä 🤗

        Miten itse kehuit häntä? Mira on aina kirjoittanut sopuisasti kaikkien kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan kerroit sen hänelle eläessään.
        Usein kehutaan vasta sitten ihmistä kun on kuollut ja kannetaan haudalle kukkia. Ne kukat kantsii antaa silloin kun ihminen elää. Muitetaanpa tämä 🤗

        Sekö kateutta aiheutti Miraa kohtaan, että häntä kaivattiin muutama päivä sitten?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei näillä palstoilla saa kehua.
        Se on manipulointia ja pyllistystä toiselle.

        Varsinkaan Hillaa ja Demeteriä ei saanut kehua eikä varsinkaan ottaa kehuja vastaan. Ystävykset kyllä itse ottavat kehuja vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan kerroit sen hänelle eläessään.
        Usein kehutaan vasta sitten ihmistä kun on kuollut ja kannetaan haudalle kukkia. Ne kukat kantsii antaa silloin kun ihminen elää. Muitetaanpa tämä 🤗

        Korppikselle tarjoat leivoskahvit samalla kun ojennat Miraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan kerroit sen hänelle eläessään.
        Usein kehutaan vasta sitten ihmistä kun on kuollut ja kannetaan haudalle kukkia. Ne kukat kantsii antaa silloin kun ihminen elää. Muitetaanpa tämä 🤗

        Kateellisella on aina karvatpystyssä ja huivi tiukalla.
        Kuinka kehtaa tulla sekaan jopa vainajan muiston kunnioittamiseen.
        Kirottu olkoon sinun kohtalosi!, ettei vain kukaan sorru sinua kehumaan!

        Kunniaa Makriina muistolle, häntä voi jopa kiittää vieläkin.
        Oli monessa mukana, haltiattaren viitassa tunnistettuna.
        Kiitos keskusteluista ja vuoropuheluistamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kateellisella on aina karvatpystyssä ja huivi tiukalla.
        Kuinka kehtaa tulla sekaan jopa vainajan muiston kunnioittamiseen.
        Kirottu olkoon sinun kohtalosi!, ettei vain kukaan sorru sinua kehumaan!

        Kunniaa Makriina muistolle, häntä voi jopa kiittää vieläkin.
        Oli monessa mukana, haltiattaren viitassa tunnistettuna.
        Kiitos keskusteluista ja vuoropuheluistamme.

        Huomenta pilviseen päivään ja yhdeksän asteen lämpöön, hyvä kun pitää nämä viileät ennen oikeaa kesää, sitten auringossa voimme kylpeä.
        Nykyisin aurinkoakaan ei saisi ilman rasvakerrosta ottaa, niin on tämä maailma siltäkin osin huonommaksi mennyt.
        Lapsena kaiket päivät ulkona juostiin, ei tarvinnut palamista pelätä, nyt katoksia jo päiväkotien pihoille rakennetaan, suojaksi liialta auringolta.
        Pelkoja aurinkoiselta taivaaltakin, muiden lisäksi.

        Oli iloinen asia, kun Mirakin näyttäytyi, tosin surullinen oli pistäytyminen, tai siis syy mitä tulit kirjoittamaan.
        Tyhjän paikan ja vain hyvät muistot Makriina jätti jälkeensä, en koskaan hänen viestejään kokenut loukkaavina.
        Hyvät huomioinnit ja huumori oli hänen panoksensa, suoraa tekstiä, ei pyrkimystäkään mihinkään "nuolemisiin" mistä täällä aina hölistään.
        Kiitokset ja kehumiset voi esittää myös pois menon jälkeen, muistot elää.
        Jospa nyt antaisimme rauhan , hänen muistoaan kunnioittaen jatkamme kirjoittelua.

        Kyllä nuo asuntoasiatkin on asiaa mistä voi mielipiteitään esiin tuoda, varsinkin, kun media epävarmuutta siihenkin asiaan kylvää.
        Osani on olla onnellinen, kun turvallisesti saan asua perikunnan nimissä olevassa asunnossa, luotan lapsiini, että näin tapahtuu päivieni loppuun asti.
        Kaikille ei tätäkään onnea ole suotu ja aivan kamalalta tuntuu häädön saaneiden kohdalle., mistä se pieni ja tarpeeksi halpa löytyykään?
        Lakeja ja määräyksiä syntyy melkein päivittäin ja ei mitään hyvää ole luvassa, ei meillä, ei maailmassa.
        Maailma luotiin kaiken kansan täytettäväksi, miten tänä päivänä muutama ukko pystyy sanelemaan miljoonien ihmisten elämästä.
        Voi sitä tuskaa, mitä perheet joutuvatkaan kärsimään ympäri maailmaa, rahan ja vallan tavoittelun vuoksi.

        Olipa iloisia uutisia sinulle korpikirjailija, elämä alkaa parantua ja jaksat kohta puurtaa mökilläsi.
        Hidasta se on vanhan purkaminen ja uuden tekeminen, sen on tyttärenikin joutunut kokemaan, nyt onneksi mökillä voivat asustaa.
        Kun putket pintavedolla korjataan, joutuu purkamaan ja se hidastaa., rakennusvaiheessa oli helppo putket piilotta, mutta ei ajateltu loppuun asti, joskus ne joutuu korjaamaankin.
        Katselin seiniäni, ainakin osa on vedetty pintavetona, mutta suurin osa piilotettu, jos remontti siltä osin tulee, menee euroja ja aikaa.

        En ole vyöruususta kärsinyt, mutta kovin kivuliaaksi olen kuullut kerrottavan, kai aika hitaasti paranevakin.
        Kaikkea riesaa sitä ilmaantuukin iän karttuessa, jaksamista vaan 87 vuotiaalle miehelle, joka Hurskaisen tapaan luontoa seurailee.

        Kirjautuminen ei tänä aamuna onnistunut, mutta jos ei joku osaa arvata, niin Hil-la tässä höpäjää.
        Toivorikasta päivää kaikille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei näillä palstoilla saa kehua.
        Se on manipulointia ja pyllistystä toiselle.

        Liian tosissaan ei saa ottaa tätä palstaa...!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liian tosissaan ei saa ottaa tätä palstaa...!

        Älä ota sitten!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä ota sitten!

        Yritän kuule!


    • Anonyymi

      Huomiseksi ennustellaan sadepäivää suureen osaan maatamme. Heräilevä luonto kaipaa kevätsateita. Lehdet puihin ja ruoho maahan.
      Jos paljon sataa, ollaan kotona ne ketkä voivat. Työllisyystilanne on nyt huono. Kevättulvilta on kuitenkin säästyilty.
      Nuorissa vaahtera-puissa näkyy jo lapsen kämmenen peittäviä lehtiä.
      Hiukan koleaa vielä vilukollille viihtyä ulkona paitti kulkemiseen.

      Jotaa sanoakseen.

    • Anonyymi

      Ihanaa, tänäänkin sataa. Luonto on niin huisin vihreää ja kaunista. Mukava tälläinen rauhallinen sadepäivä. Maalla viljelijät saa sadetta niin kaikki kasvaa. Nukuin oikein hyvin. Tänään syödään lohta ja veneperunoita.
      Mukavaa päivää kaikille.

      • Hyvää keskipäivää, kaupassa on käyty ja nyt tähän aikaan koneelle pääsin.
        Ehdin jo harmitella, että koneeseen joku vika tuli, mutta sitten jostakin sain selville, että vika oli Suomi24:ssä.
        Tämmöistä sattuu, kun ilmassa leijuu jos jonkinlaista digi, ym laitteita, haavoittuva on yhteiskunta kaikesta viisaudesta huolimatta.

        Kiirehdin minäkin heti aamusta kauppaan, kun sateella peloteltiin, mutta vieläkään e sada.
        Tervetullutta sade olisi, kylvöt on jo suurilta osin tehty, ainakin näillä leveysasteilla.
        Kaupassa oli uutta perunaa, en katsonut oliko suomalaista, pieniä naperoita olivat. minun peruna työntää vartta, kohta jo puolimetristä, vähän epäilen perunaa tekevän.

        Kiva, että hyvä alku päivälle ano 10,17, nyt voikin luonnosta täysin siemauksin nauttia, katselin kävellessä tuomipihlajan aloittavan kukinnan.
        Harmittelin, kun tuosta puistikosta on auraaja katkaisut yhden sireenipensaan, nekin jo ovat terttujaan kehittämässä.
        Unta riittää minullekin, liki kahdeksan tuntia joka yö, ehdin kyllä aika tavalla puuhastella milloin missäkin unissani, joka yö unia näen.

        Ainahan sitä jotain sanottavaa löytyy ,kuten totesit ano 17,32, siis eilisen viestissä. minä tuskailin kuumissani, kun kärriä kaupasta vedin, oli takki aukaistava, minulla ei juuri koskaan ole kylmä.
        Osaanko pukeutua oikein vai olenko niin kuumaverinen.
        Totta on tuo työllisyystilanne, ei liioin hymyilytä, vaikka itsellä ei siitäkään huolta ole, toisten puolesta tunnen tuskaa.

        Eihän kovin vakavasti pitäisi mitään ottaa, se on ihan totta, mutta jos luonne on enemmän huolityyppinen, ei sillekään mitään mahda.
        Ehkä kuitenkin pienen huolenkantaminen lähimmäisten puolesta on paikallaan, liikaa tunteettomuutta maailma pullollaan, ei juurikaan huolta kanneta niistä joilla ei ihan hyvin elämä kulje.
        No jokainen oman tyylinsä valitsee.

        Nyt jätän ruokien valmistelun ja pullan leipomisen huomiselle, johan tässä tämän päivän urakka on tehtykin. kauppareissu riittäköön.
        Jos sade yllättää, niin on hyvä muistaa, että laariin se sade täyttöä aikanaan saa aikaan. iloa meille kaikille.


    • Puoltapäivää, mikäs hämminki nyt onkaan käynnissä, kun ei palsta esiinny kuin puolipäivää?
      Eilen pienen hetken oli kirjoitusmahdollisuus, mutta sitten jo illalla oli joku esto, samoin tänä aamuna.
      No eipä maailma kaadu, jos joku päivä unohtuu, kuitenkin yö välillä on.
      Tänä aamuna ei ihmeitäole tapahtunut, rajaloukkauksesta radio tiedotti meren päällä kai asiattomasti liikuttu, ei kuulemma hätää, näin Häkkänen tiedotti, silti pienen huolen heittää, mitä vielä tapahtuukaan.
      Kyllä maailma aika turvaton paikka on, sodassa ja siviilissä tapetaan ja aina vaan nuoremmat näihin kamaluksiin osallistuu.

      Minulla ei ihmeempiä, keittiön parketin väliin on mennyt vettä ja nyt kupruilee, aika pieneltä alalta, ei siis mitään vesivahinkoa ole, mutta pöydän yli päässyt vesi teki tepposet.
      Poikani lupasi miestensä kanssa tulla korjaamaan ja esitti, että samalla koko keittiö uusittaisiin.
      En lämmennyt asialle, mielestäni keittiö on ihan ookoo, mutta hänen kantansa oli, että kohennusta kaipaa.
      Saivat juuri tukikohtansa remontoitua, kai työtä haluaa nyt minun huushollissa tehdä ,osin hänenkin.
      Lupasi pyytää asiantuntijaa tekemään arvioinnin, niin hinnasta kuin muustakin asiaan kuuluvasta.
      Mökille veisi minut siksi aikaa, kun remontti kestäisi, epäilin pystynkö siellä liikkumaan, kertoi tehneensä hyvät kävelypolut joka paikkaan.
      Mietintää pitää suorittaa., sanansa heilläkin sanottava.

      Leivoinkanelipullia ja mustikkapiirakan, kananpojankoipia ruskistin uunissa ja samalla sianluita (ripsejä) ruskistin, teen niistä keiton, on maukas syötävä., oikein vesikielelle tulee.
      Herkkusienistä tein pekonin kanssa kastikkeen huomenissa sitten sitä syön, perunamuussin ja selleripalojen kanssa.
      Monelle päivälle ruoka suunniteltu, lisukkeet vaan valmistan ajankohdan tullen.

      Tuomipihlaja aukoo kukkiaan , kyllä se kesä on aivan käsillä, pitää taivaalle tähyillä, pääskyset näihin aikoihin tänne palailee.
      Katsotaan miten kirjoitusmahdollisuudet rupeaa toimimaan. hyvää viikonloppua.

    • Anonyymi

      Nojatuolissa väsähtää.

      • Anonyymi

        Ei jaksais hillan remppaa alkaa lukea, riittä kun korppis tuputtaa sitä putkien uusimista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei jaksais hillan remppaa alkaa lukea, riittä kun korppis tuputtaa sitä putkien uusimista.

        Etkö sinä tiedä, että kaikkia ei tarvitse lukea.
        Voit aivan hyvin olla avaamatta Nojatuoli- ketjua.


    • Anonyymi

      Totuuskomissio pääsi tavoitteeseensa johtajansa johdolla. kato on käynyt.

      • Anonyymi

        Jyrä on taas iskussa, apujyrä
        kin päässy hillan suosioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jyrä on taas iskussa, apujyrä
        kin päässy hillan suosioon.

        Mihinkään tarvitse keittiörempan aikana lähteä.
        Olohuoneeseen jääkaappi, mikro, kahvinkeitin. Niin minäkin tein.
        Ostaa valmista ruokaa kaupasta ja mikrossa lämmittää. On kuin olisi mökillä.
        Tiskit hoituu kylppärissä, vati systeemillä.
        Eihän keittiöremppa kauaa kestä.


    • Anonyymi

      Viilee aamu, pilvistä ei sada, toukokuun viimeinen sunnuntai. Nautitaan keväästä!

    • Torstaina 22.5.25, kävin fysioterapeutilla, toivon, että se oli viimeinen vierailu.

      Sää on korvessa harmaa, mutta ihanan happirikas, sataa hieman.

      Parvekeillat jatkuvat, veikkaamme milloin mikin puu saa lehdet tai kukat.
      Parvekkeemme vastapäätä on iso puisto, erilaisine puustoineen.

      Siitä on vuosia kun iso kaunis tuomipihlajamme sai lähdön taloyhtiön rouvain toimesta. Luonto on ihmeellinen siitä tuomipihlajan kannosta on kasvanut kohta nelimetrinen kaunis uusi puu, joka tekee juuri nyt kukkaa. Emme ole vielä panostaneet takapihaan, mutta ehkäpä ei tarvitsekaan, hyvältä näyttää.

      Siivosin syksyllä mökin pihapiirit siistiksi, joten sisätilat vaativat siivouksen. En itse olisi siihen vielä kyennyt, mutta sain apua.

      Nyt mökki on siisti ja ehkäpä tänä iltana yövyn mökillä.
      Jouduin siirtymään nukkumasopestani ylisiltä alas joten petasin sängyn pirtin sohvalle.

      Poikani tulevat viikon päästä. Sauna lämpiää ja ehkapä heitän talviturkin Nuakseen, saanhan valvovat silmät tuekseni. Jalkani alkaa totella ilman tukea kävelemistä, mutta uskallan harjoitella sitä vain täällä kotona.

      Tänään olisi pyykin viikkauspäivä. Pesukone lauloi eilisen päivän ja puhtaat lakanat kuivuivat auringonpaisteessa.

      Tästä etiäpäin. Mitään ei saa aikaseksi valittamalla, elämä kantaa.

      • Anonyymi

        No kuka tässä mitään on muka valittanutkan? Sinun sairaalakierrettähän tässä on pakkoseurattu.Kyllä se sairaanhoitosysteem sinuakin on kantanut . Turha vanhuksille tulla hymistelemään elämän kantamisesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kuka tässä mitään on muka valittanutkan? Sinun sairaalakierrettähän tässä on pakkoseurattu.Kyllä se sairaanhoitosysteem sinuakin on kantanut . Turha vanhuksille tulla hymistelemään elämän kantamisesta.

        Osaatkohan sinä lukea oikein?

        Minä ymmärsin viimeisistä jyrä, apujyrä, totuuskomission arvioinnista, että ei hyvin mene siellä. Sairaalakierre on ollut minun arkeani tämän kevään ja nyt helpottaa. Toivon sinunkin selviävän vanhuuden hymistelyistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kuka tässä mitään on muka valittanutkan? Sinun sairaalakierrettähän tässä on pakkoseurattu.Kyllä se sairaanhoitosysteem sinuakin on kantanut . Turha vanhuksille tulla hymistelemään elämän kantamisesta.

        Sinäpä olet ilkeä!


    • Tänään vietämme ruotsalaista äitienpäivää; meillä tosin ilman suurempia juhlallisuuksia. Eilen olimme kulttuuritilaisuudessa Tukholmasta etelään Huddingessa ja söimme ulkona paluumatkalla, nyt ei huvita mennä edes meidän vakioravintolaan Lohisaarelle vesiputousten ääreen. Poika on lähettänyt kukkia ja tytär tuli aamunkoitteessa perheineen kotiin Japanista; hänellä on kuulemma mukanaan äitienpäivälahja sieltä minulle ja saan sen kun tapaamme 4.kesäkuuta tyttärenpojan lakkiaisissa.
      En ole oikeastaan viettänyt äitienpäiviä koskaan suuremmalla ryminällä.

      Korppiksen edistymistä sairasvuoteelta omaksi toimeliaaksi itsekseen olen seurannut ilolla, sekä muualla somessa että täällä.

      Hil-lan puuhailut luovat tuttua ja turvallista arkirytmiä keskusteluun, Demeteriä kaipailen ja muitakin vakikirjoittajia. Hiljainen on ollut palsta ja oli eilen illalla ja tänä aamuna ainakin minun koneellani virhetilassa.

      • Iltapäivää, aina vaan myöhemmäksi menee viestien kirjoitus, häikkä jatkuu.
        Koneessa kaikki muu toimii, joten en usko koneessani vikaa olevan, ja Paloman samankaltainen viesti asiaa vahvisti.
        Hiljaista on, väsymistä kaiketi, jopa toivottomuutta, kun aina noita huonoja uutisia vaan kuulee.
        Pyristellään mukana , jos niin sallitaan.

        En usko , että keittiö remontista paljon kerrottavaa riittää, pieni on keittiö ja jos minä saan päättää, lattia vain korjataan.
        Katsotaan mihin suuntaan asiat menee.

        Kompuroin eilen oikein lahjakkaasti, olin parvekkeella lepäämässä ja puhelin soi, hyökkäsi olohuoneeseen j a ehdi tarttua puhelimaan, kun ote tuolista lipesi ja minä koko kehoni voimalla iskin pääni lattiaan.
        Verta alkoi tulla reilunlaisesti, päähän sattunut haavahan vuotaa paljon, ylös ponnistauduin ja vapisin kauttaaltaan.
        Soitin lapsilleni, molemmat mökeillään, yrittivät ohjeistaa ja lääkärin pakeille menoa suosittivat.
        Soitin naapurin rouvalle ja hän tulikatsomaan, puhdisti haavan ja peitti laastarilla.
        sauna-ilta, lapset sanoi, että älä mene saunaan, no kuitenkin tämä naapurini lupasi lähteä kanssani ja niin saunottiin, olotila parani.
        Veren tulokin loppui ja jäljellä vaan melkoinen mustelma otsassa, leuassa ja kädessä, ei muuta harmia kuitenkaan.
        Lapset aamulla kyselivät olotilaani ja pystyin sanomaan, vahingon tulleen ja melkein menneen.
        Kai se on saunaankin puhelin mukaan otettava, kun noita nurin menoja aina vaan sattuu.
        Silmälasit säilyi ehjänä, eikä puhelimellekaan mitään tullut, vaikka lattialle putosi.
        Tytär muisti muistuttaa, että kuljeta puhelin aina mukana, niin tavallaan teenkin, mutta aina vahinkoja sattuu.

        Näin poikanikin sanoi, että ei pakolla mihinkään tarvitse muuttaa, mahdollisen rempan vuoksi, juuri noin voi tehdä, kuten ano21,33.
        Jotenkin kai haluaisi minun viettävän aikaa myös siellä mökillä, sanoi jo ostettuaan, että voisin siellä kesän olla.

        Onhan se niinkin, että valittamalta ikään kuin lohtua saisi, vaikka ei apua olisikaan, hyvä jos joku lukee, ehkä ossa neuvojakin antaa.
        Eihän tämä yksinelävän ihmisen arki riitä aina vaan mielenkiintoisia asioita esiin tuomaan.

        Nyt yritä noita mustelmia saada katoamaan, ensi lauantaina olisi koulunlopettajaisjuhlat, tyttärentytön nuorin poika on koulunsa käynyt., meneekin aikaa seuraaviin koulun loppumisiin, kun nyt eka vasta kouluansa aloittaa.
        Loppua en ole katsomassakaan.

        Tämmöinen viikonlopun seutu minulla, mites teillä toisilla?


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Iltapäivää, aina vaan myöhemmäksi menee viestien kirjoitus, häikkä jatkuu.
        Koneessa kaikki muu toimii, joten en usko koneessani vikaa olevan, ja Paloman samankaltainen viesti asiaa vahvisti.
        Hiljaista on, väsymistä kaiketi, jopa toivottomuutta, kun aina noita huonoja uutisia vaan kuulee.
        Pyristellään mukana , jos niin sallitaan.

        En usko , että keittiö remontista paljon kerrottavaa riittää, pieni on keittiö ja jos minä saan päättää, lattia vain korjataan.
        Katsotaan mihin suuntaan asiat menee.

        Kompuroin eilen oikein lahjakkaasti, olin parvekkeella lepäämässä ja puhelin soi, hyökkäsi olohuoneeseen j a ehdi tarttua puhelimaan, kun ote tuolista lipesi ja minä koko kehoni voimalla iskin pääni lattiaan.
        Verta alkoi tulla reilunlaisesti, päähän sattunut haavahan vuotaa paljon, ylös ponnistauduin ja vapisin kauttaaltaan.
        Soitin lapsilleni, molemmat mökeillään, yrittivät ohjeistaa ja lääkärin pakeille menoa suosittivat.
        Soitin naapurin rouvalle ja hän tulikatsomaan, puhdisti haavan ja peitti laastarilla.
        sauna-ilta, lapset sanoi, että älä mene saunaan, no kuitenkin tämä naapurini lupasi lähteä kanssani ja niin saunottiin, olotila parani.
        Veren tulokin loppui ja jäljellä vaan melkoinen mustelma otsassa, leuassa ja kädessä, ei muuta harmia kuitenkaan.
        Lapset aamulla kyselivät olotilaani ja pystyin sanomaan, vahingon tulleen ja melkein menneen.
        Kai se on saunaankin puhelin mukaan otettava, kun noita nurin menoja aina vaan sattuu.
        Silmälasit säilyi ehjänä, eikä puhelimellekaan mitään tullut, vaikka lattialle putosi.
        Tytär muisti muistuttaa, että kuljeta puhelin aina mukana, niin tavallaan teenkin, mutta aina vahinkoja sattuu.

        Näin poikanikin sanoi, että ei pakolla mihinkään tarvitse muuttaa, mahdollisen rempan vuoksi, juuri noin voi tehdä, kuten ano21,33.
        Jotenkin kai haluaisi minun viettävän aikaa myös siellä mökillä, sanoi jo ostettuaan, että voisin siellä kesän olla.

        Onhan se niinkin, että valittamalta ikään kuin lohtua saisi, vaikka ei apua olisikaan, hyvä jos joku lukee, ehkä ossa neuvojakin antaa.
        Eihän tämä yksinelävän ihmisen arki riitä aina vaan mielenkiintoisia asioita esiin tuomaan.

        Nyt yritä noita mustelmia saada katoamaan, ensi lauantaina olisi koulunlopettajaisjuhlat, tyttärentytön nuorin poika on koulunsa käynyt., meneekin aikaa seuraaviin koulun loppumisiin, kun nyt eka vasta kouluansa aloittaa.
        Loppua en ole katsomassakaan.

        Tämmöinen viikonlopun seutu minulla, mites teillä toisilla?

        Viikonloppu on eläkeläisellä samaa, ei kiire töihin arkena ei pyhänä.


      • Hil-la kirjoitti:

        Iltapäivää, aina vaan myöhemmäksi menee viestien kirjoitus, häikkä jatkuu.
        Koneessa kaikki muu toimii, joten en usko koneessani vikaa olevan, ja Paloman samankaltainen viesti asiaa vahvisti.
        Hiljaista on, väsymistä kaiketi, jopa toivottomuutta, kun aina noita huonoja uutisia vaan kuulee.
        Pyristellään mukana , jos niin sallitaan.

        En usko , että keittiö remontista paljon kerrottavaa riittää, pieni on keittiö ja jos minä saan päättää, lattia vain korjataan.
        Katsotaan mihin suuntaan asiat menee.

        Kompuroin eilen oikein lahjakkaasti, olin parvekkeella lepäämässä ja puhelin soi, hyökkäsi olohuoneeseen j a ehdi tarttua puhelimaan, kun ote tuolista lipesi ja minä koko kehoni voimalla iskin pääni lattiaan.
        Verta alkoi tulla reilunlaisesti, päähän sattunut haavahan vuotaa paljon, ylös ponnistauduin ja vapisin kauttaaltaan.
        Soitin lapsilleni, molemmat mökeillään, yrittivät ohjeistaa ja lääkärin pakeille menoa suosittivat.
        Soitin naapurin rouvalle ja hän tulikatsomaan, puhdisti haavan ja peitti laastarilla.
        sauna-ilta, lapset sanoi, että älä mene saunaan, no kuitenkin tämä naapurini lupasi lähteä kanssani ja niin saunottiin, olotila parani.
        Veren tulokin loppui ja jäljellä vaan melkoinen mustelma otsassa, leuassa ja kädessä, ei muuta harmia kuitenkaan.
        Lapset aamulla kyselivät olotilaani ja pystyin sanomaan, vahingon tulleen ja melkein menneen.
        Kai se on saunaankin puhelin mukaan otettava, kun noita nurin menoja aina vaan sattuu.
        Silmälasit säilyi ehjänä, eikä puhelimellekaan mitään tullut, vaikka lattialle putosi.
        Tytär muisti muistuttaa, että kuljeta puhelin aina mukana, niin tavallaan teenkin, mutta aina vahinkoja sattuu.

        Näin poikanikin sanoi, että ei pakolla mihinkään tarvitse muuttaa, mahdollisen rempan vuoksi, juuri noin voi tehdä, kuten ano21,33.
        Jotenkin kai haluaisi minun viettävän aikaa myös siellä mökillä, sanoi jo ostettuaan, että voisin siellä kesän olla.

        Onhan se niinkin, että valittamalta ikään kuin lohtua saisi, vaikka ei apua olisikaan, hyvä jos joku lukee, ehkä ossa neuvojakin antaa.
        Eihän tämä yksinelävän ihmisen arki riitä aina vaan mielenkiintoisia asioita esiin tuomaan.

        Nyt yritä noita mustelmia saada katoamaan, ensi lauantaina olisi koulunlopettajaisjuhlat, tyttärentytön nuorin poika on koulunsa käynyt., meneekin aikaa seuraaviin koulun loppumisiin, kun nyt eka vasta kouluansa aloittaa.
        Loppua en ole katsomassakaan.

        Tämmöinen viikonlopun seutu minulla, mites teillä toisilla?

        Ikävästi kävi sinulle. Olen opetellut olemaan hidas, kyllä puhelut voi missata, niin kiirettä ei ole, että itsensä teloo.

        Olet varmaan lukenut kuinka minua varotellaan jopa irvaillaan kaatumisilla. Kuitenkin ne nurin menot tapahtuu juuri kotona.

        Olin lähetysseuran illanvietossa. Pääsin katsomaan lapsuuteni kerhotaloa, mutta en löytänyt tietenkään etsimääni. Yläkerta oli lukittu joten kerhotila jäi katsastamatta.

        Vettä tihuuttaa, huomenna luvattu aurinkoa, siirrän mökille menon huomiseen.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Ikävästi kävi sinulle. Olen opetellut olemaan hidas, kyllä puhelut voi missata, niin kiirettä ei ole, että itsensä teloo.

        Olet varmaan lukenut kuinka minua varotellaan jopa irvaillaan kaatumisilla. Kuitenkin ne nurin menot tapahtuu juuri kotona.

        Olin lähetysseuran illanvietossa. Pääsin katsomaan lapsuuteni kerhotaloa, mutta en löytänyt tietenkään etsimääni. Yläkerta oli lukittu joten kerhotila jäi katsastamatta.

        Vettä tihuuttaa, huomenna luvattu aurinkoa, siirrän mökille menon huomiseen.

        Huomenna lieneekin siellä mökkiseudullasi aurinkoista ja lämmintäkin +17˚ , ellei ukkossade yllätä. Nauti!


    • Anonyymi

      Jatkoa jatkolle.

    • Anonyymi

      Hillaaaaaa, tuuu tänne!!!!

      • Anonyymi

        Eikös Hilla taas kaatuillut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös Hilla taas kaatuillut?

        Sitä kaatuilua on liikkeellä,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sitä kaatuilua on liikkeellä,

        Iltaa ja tervehdys näin illan suussa.
        Ihmettä riittää, kun ei Suomi24 aukene kuin arvaamattomina aikoina, muuten kaikki sivut näkyvät. onko tarkoitus viestittelyni vähentää, siihenkään en usko, ihmeellisiä nämä tietomaailman ihmeet.

        En ole uutta ilmalentoa tehnyt, mutta on mummo siniveriseksi kasvoiltaan muuttunut, on kuin oisin hyvinkin nyrkkitappelussa ollut.
        Ei houkuta peiliin vilkaisemaan, ei ole paljon aiemminkaan peiliin kurkkiminen ollut tapanani, mutta nyt niin pelottava mummonkasvot sieltä katsoo, että herkemmältä unet menee.
        No vahinkoja sattuu.

        Meillä on kaunis auringon paiste hellinyt koko päivän, alkaa tuo kukkien kastelu olla melkein joka päiväistä, niin kovasti kuumuus vie kosteutta.
        Talon rappujen viereen tänään komeat riippupelargoniat laittoivat, ohjeistin kiinnittämään koukut nippusiteillä kiinni, ettei vorot vie, kuten pari kesää sitten.
        Tänään on Urpon päiväkin ohitettu, tuskin pakkanen enää vierailee.
        Norjan angervot naapurin pihassa kukkivat, tuo kesän iloa nekin.

        Naapuri, saunakaverini pistäytyi "potilasta " katsomassa, toi niin hyvän täytekakkupalan, että kieli meinasi mennä mukana, kun sitä nautiskelin.
        Tytär ja vävykin kävivät katsomassa naamaani ja WC käynti oli , kun kotonaan ei sitä mahdollisuutta ollut, miehet siellä laittelivat juuri heidän huoneistoaan, palasivat mökille saunomaan ja pyykitkin sinne veivät, on vanhapesukone voi sielläkin pestä
        Tuosta irvailusta korpikirjailija, eiköhän jokaiselle joskus epäonni matkassa kulje, saavat samat irvailut osakseen, en toivo näin, mutta usein se oppi tulee itse kullekin.

        Katsotaan onko aamulla palsta auki minullekin vai käykö näin huomennakin. Hyvää illan jatkoa.


      • Hil-la kirjoitti:

        Iltaa ja tervehdys näin illan suussa.
        Ihmettä riittää, kun ei Suomi24 aukene kuin arvaamattomina aikoina, muuten kaikki sivut näkyvät. onko tarkoitus viestittelyni vähentää, siihenkään en usko, ihmeellisiä nämä tietomaailman ihmeet.

        En ole uutta ilmalentoa tehnyt, mutta on mummo siniveriseksi kasvoiltaan muuttunut, on kuin oisin hyvinkin nyrkkitappelussa ollut.
        Ei houkuta peiliin vilkaisemaan, ei ole paljon aiemminkaan peiliin kurkkiminen ollut tapanani, mutta nyt niin pelottava mummonkasvot sieltä katsoo, että herkemmältä unet menee.
        No vahinkoja sattuu.

        Meillä on kaunis auringon paiste hellinyt koko päivän, alkaa tuo kukkien kastelu olla melkein joka päiväistä, niin kovasti kuumuus vie kosteutta.
        Talon rappujen viereen tänään komeat riippupelargoniat laittoivat, ohjeistin kiinnittämään koukut nippusiteillä kiinni, ettei vorot vie, kuten pari kesää sitten.
        Tänään on Urpon päiväkin ohitettu, tuskin pakkanen enää vierailee.
        Norjan angervot naapurin pihassa kukkivat, tuo kesän iloa nekin.

        Naapuri, saunakaverini pistäytyi "potilasta " katsomassa, toi niin hyvän täytekakkupalan, että kieli meinasi mennä mukana, kun sitä nautiskelin.
        Tytär ja vävykin kävivät katsomassa naamaani ja WC käynti oli , kun kotonaan ei sitä mahdollisuutta ollut, miehet siellä laittelivat juuri heidän huoneistoaan, palasivat mökille saunomaan ja pyykitkin sinne veivät, on vanhapesukone voi sielläkin pestä
        Tuosta irvailusta korpikirjailija, eiköhän jokaiselle joskus epäonni matkassa kulje, saavat samat irvailut osakseen, en toivo näin, mutta usein se oppi tulee itse kullekin.

        Katsotaan onko aamulla palsta auki minullekin vai käykö näin huomennakin. Hyvää illan jatkoa.

        Myöhäisiltaa ! Sattuipa ikävästi, Hil-la, tuo kaatumisesi. Ei kai kuitenkaan kovin pahasti käynyt, kertomastasi päätellen. Onneksi sait tukijoukkoja apuun. Aikaa taitaa silti mennä
        toipumiseen. Tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia sinne.

        Minulle sattui hiljaisuuteni alkaessa jokin innoton kausi, en saanut minkäänlaista viestiä aikaiseksi tänne. Kausi saattoi kestää toista viikkoa ja sitten alkoi tapahtuminen, yllättäviä yhteydenottoja, vähän huolestuttavia viestejä lähipiiristäni - ja kun nämä tutut vaivani edelleen vaativat erityishuomiota, ei oikein ole löytynyt virtaa muuhun kuin oman arkeni pyöritykseen.
        Entuudestaan tiedän, että oma alivireisyyteni kestää aikansa ja menee ohi kun jätän itseni rauhaan. Näin vanhana tietysti ajattelee, vieläkö omat suojavarustukset toimivat entiseen tapaan vai pitäisikö toimia toisin, aktiivisemmin.
        Kun omia tuttujani jäi eläkkeelle, joillekin se oli niin iso elämänmuutos, että pari heistä turvautui mielialalääkkeisiin - Mirtazapiini auttoi myös unen saannista ja ilmeisesti teki päivästäkin keveämmän. Siitä on täälläkin joskus puhuttu.

        Itse on joutunut hyväksymään oman tunneherkkyyteni ja sen aiheuttamat mielialojen muutokset enkä kovin herkästi ole hakemassa helpotusta niihin. "On elämä joskus kurjaakin" totesi nuorempi poikani vuosikymmeniä sitten parivuotiaan kokemuksella ja niin kai olen itsekin tottunut ajattelemaan..))

        Nyt taidan kuitenkin olla jo voiton puolella, kortisonivoide on auttanut iho-oireisiin,
        Morton tuskin olikaan Morton, koska se ei vaivaa enää - jaksan taas vaivatta tehdä metsälenkkini - se on minulle parasta lääkettä ja kevät on runsaudessaan lähes tainnuttava. Mustikka, kielo ja ahomansikka, kukkivat jo , niittyleinikki, koiranputki ja suopursu ovat nupullaan...
        Nautittavia kevätpäiviä kaikille, toivottavasti sivusto saadaan pian kuntoon,
        demeter1


      • demeter1 kirjoitti:

        Myöhäisiltaa ! Sattuipa ikävästi, Hil-la, tuo kaatumisesi. Ei kai kuitenkaan kovin pahasti käynyt, kertomastasi päätellen. Onneksi sait tukijoukkoja apuun. Aikaa taitaa silti mennä
        toipumiseen. Tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia sinne.

        Minulle sattui hiljaisuuteni alkaessa jokin innoton kausi, en saanut minkäänlaista viestiä aikaiseksi tänne. Kausi saattoi kestää toista viikkoa ja sitten alkoi tapahtuminen, yllättäviä yhteydenottoja, vähän huolestuttavia viestejä lähipiiristäni - ja kun nämä tutut vaivani edelleen vaativat erityishuomiota, ei oikein ole löytynyt virtaa muuhun kuin oman arkeni pyöritykseen.
        Entuudestaan tiedän, että oma alivireisyyteni kestää aikansa ja menee ohi kun jätän itseni rauhaan. Näin vanhana tietysti ajattelee, vieläkö omat suojavarustukset toimivat entiseen tapaan vai pitäisikö toimia toisin, aktiivisemmin.
        Kun omia tuttujani jäi eläkkeelle, joillekin se oli niin iso elämänmuutos, että pari heistä turvautui mielialalääkkeisiin - Mirtazapiini auttoi myös unen saannista ja ilmeisesti teki päivästäkin keveämmän. Siitä on täälläkin joskus puhuttu.

        Itse on joutunut hyväksymään oman tunneherkkyyteni ja sen aiheuttamat mielialojen muutokset enkä kovin herkästi ole hakemassa helpotusta niihin. "On elämä joskus kurjaakin" totesi nuorempi poikani vuosikymmeniä sitten parivuotiaan kokemuksella ja niin kai olen itsekin tottunut ajattelemaan..))

        Nyt taidan kuitenkin olla jo voiton puolella, kortisonivoide on auttanut iho-oireisiin,
        Morton tuskin olikaan Morton, koska se ei vaivaa enää - jaksan taas vaivatta tehdä metsälenkkini - se on minulle parasta lääkettä ja kevät on runsaudessaan lähes tainnuttava. Mustikka, kielo ja ahomansikka, kukkivat jo , niittyleinikki, koiranputki ja suopursu ovat nupullaan...
        Nautittavia kevätpäiviä kaikille, toivottavasti sivusto saadaan pian kuntoon,
        demeter1

        Ihania nuo lasten suusta -viisaudet. Toinen siskonpoikani kaksosista tuumasi myös noin kolmivuotiaana papin puhetta kuunneltuaan ja mietittyään että "pappikin on ihminen". :).

        Ihanaa että luonto vihertää ja viimeinkin kelit lämpenee. Ilon hetkiä kesään.


      • Siili25 kirjoitti:

        Ihania nuo lasten suusta -viisaudet. Toinen siskonpoikani kaksosista tuumasi myös noin kolmivuotiaana papin puhetta kuunneltuaan ja mietittyään että "pappikin on ihminen". :).

        Ihanaa että luonto vihertää ja viimeinkin kelit lämpenee. Ilon hetkiä kesään.

        Korjaan, toinen siskoni kaksoispojista....


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Ihania nuo lasten suusta -viisaudet. Toinen siskonpoikani kaksosista tuumasi myös noin kolmivuotiaana papin puhetta kuunneltuaan ja mietittyään että "pappikin on ihminen". :).

        Ihanaa että luonto vihertää ja viimeinkin kelit lämpenee. Ilon hetkiä kesään.

        Niih, se entinen pappi sanoi: älkää tehkö niin, kun minä teen, tehkää niin kuin minä sanon.
        Lieneekö ollut "irvailua"?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niih, se entinen pappi sanoi: älkää tehkö niin, kun minä teen, tehkää niin kuin minä sanon.
        Lieneekö ollut "irvailua"?

        Nii. Liekö kolmivuotias sitä tarkoittanut. Luulen et taso oli eri


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Iltaa ja tervehdys näin illan suussa.
        Ihmettä riittää, kun ei Suomi24 aukene kuin arvaamattomina aikoina, muuten kaikki sivut näkyvät. onko tarkoitus viestittelyni vähentää, siihenkään en usko, ihmeellisiä nämä tietomaailman ihmeet.

        En ole uutta ilmalentoa tehnyt, mutta on mummo siniveriseksi kasvoiltaan muuttunut, on kuin oisin hyvinkin nyrkkitappelussa ollut.
        Ei houkuta peiliin vilkaisemaan, ei ole paljon aiemminkaan peiliin kurkkiminen ollut tapanani, mutta nyt niin pelottava mummonkasvot sieltä katsoo, että herkemmältä unet menee.
        No vahinkoja sattuu.

        Meillä on kaunis auringon paiste hellinyt koko päivän, alkaa tuo kukkien kastelu olla melkein joka päiväistä, niin kovasti kuumuus vie kosteutta.
        Talon rappujen viereen tänään komeat riippupelargoniat laittoivat, ohjeistin kiinnittämään koukut nippusiteillä kiinni, ettei vorot vie, kuten pari kesää sitten.
        Tänään on Urpon päiväkin ohitettu, tuskin pakkanen enää vierailee.
        Norjan angervot naapurin pihassa kukkivat, tuo kesän iloa nekin.

        Naapuri, saunakaverini pistäytyi "potilasta " katsomassa, toi niin hyvän täytekakkupalan, että kieli meinasi mennä mukana, kun sitä nautiskelin.
        Tytär ja vävykin kävivät katsomassa naamaani ja WC käynti oli , kun kotonaan ei sitä mahdollisuutta ollut, miehet siellä laittelivat juuri heidän huoneistoaan, palasivat mökille saunomaan ja pyykitkin sinne veivät, on vanhapesukone voi sielläkin pestä
        Tuosta irvailusta korpikirjailija, eiköhän jokaiselle joskus epäonni matkassa kulje, saavat samat irvailut osakseen, en toivo näin, mutta usein se oppi tulee itse kullekin.

        Katsotaan onko aamulla palsta auki minullekin vai käykö näin huomennakin. Hyvää illan jatkoa.

        No, jopas sattui pahasti - nyt on naama kuin "pakanamaan" kartta.
        Mutta paraneehan ne siitä.
        Tulee vaan kovempi pää tulevia maailman "myskyjä" vastaan.


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Korjaan, toinen siskoni kaksoispojista....

        Miksi korjasit?
        Ensimmäisessä kirjoituksessasi oli oikein ja tässä korjauksessa väärin
        Pitää olla kaksonen, ei kaksoinen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi korjasit?
        Ensimmäisessä kirjoituksessasi oli oikein ja tässä korjauksessa väärin
        Pitää olla kaksonen, ei kaksoinen.

        Siis kaksospojistako?😄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi korjasit?
        Ensimmäisessä kirjoituksessasi oli oikein ja tässä korjauksessa väärin
        Pitää olla kaksonen, ei kaksoinen.

        Korjasin sen että kyseessä ei ollut siskonpojan kaksonen vaan siskon kaksonen.


      • Siili25 kirjoitti:

        Korjasin sen että kyseessä ei ollut siskonpojan kaksonen vaan siskon kaksonen.

        Siskon kaksospojista toinen täsmennän vielä😄.


      • Siili25 kirjoitti:

        Nii. Liekö kolmivuotias sitä tarkoittanut. Luulen et taso oli eri

        Siis......
        Kolmivuotias oivalsi jotta liperikaulainen pappi oli ihminen eikä esimerkiksi pikkuauto.


    • Kappas kello lähentelee puolta 11sta iltayöstä.
      Mannut ovat hiljenneet, pääsin lempipuuhiini, kun molemmat mökit siivosin ja muutakin pikkujuttuja tein.

      Tuota Hillan kompurointia jäin miettimään. Itse olen ruvennut ajattelemaan, että, jos tärkeää asiaa, soittaa uudelleen tai laittaa tekstarin.

      Mukava kuulla, että korppiksella jo paremmin sairausasiat menee. Onhan se aika kivinen tie ollut.

      Tuomi kukkii, huomasin. tuulenpuuskia riittää, vaikka tänään jo lämpö nousi 20 asteeseen.
      Kunhan tuuleton iltapäivä tulee, lähden uudella veneellä koekäytön tekemään.

      Katiskan otin järvestä, ei mitään liikettä pariin päivään ole ollut.

      No nyt on pari viikkoa hiljaista. Väinön kanssa kaksin ollaan.
      Sitten alkaa vilske lisääntyy.
      Veljen kanssa jo suunniteltiin, että kun mökit täyttyy, mennään sitten vanhalle pirtille.
      Tapanamme on tilaa antasa jälkeläisille, silloin, kun heillä vapaata on.
      Meillä, kun sitä on nykyään aina.
      Ja ihan mukavaa on vanhalla kotitilallakin välillä olla.

      Sellaista, valoa riittää, vaikka on jo iltayö.

    • Anonyymi

      Iltapäivää!

    • No, niin tuli vietettyä ekayö mökillä. Olisihan siellä kaikenlaista touhua, mutta paķo on toppuutella itseään. Toisaalta avuttomuus lisää mielikuvitusta, keksinkin jo, että rollaattoria apuna käyttäen onnistuisi risujen haravointi. Pitänee kokeilla.

      Illalla nautin ilta auringosta rapputerassilla ja siinä sivussa lakaisin portaat. Vähän kerralla, onnistuu. Mutta oli hyvä olla yksin ja keskittyä kaikkiin tekemisiin, ilman isompia riskejä.

      Sohvasänkyni on matala, joten sain leikattua varpaankynnet ja harjoittelin nousua seisomaan ilman apuvälineitä, lisää harjoittelua sekin kaipaa.
      Fysioterapeutin ohjeita noudattaen työt onnistuvat ja liikkeitä tulee harjoteltua käytännön toimissa.

      Ehkäpä pääsen veneelläkin soutelemaan jahka pojat tulevat lomille.

      Jollakin rannanasukkaalla oli eilen suppilauta lähtenyt omille teilleen ja ajautunut rannalleni. Laitoin ilmoituksen faseen, josko omistaja löytyisi.

    • Anonyymi

      Nuo on todella hyviä ,nuo harjoitukset, seisomaan nousu ect. Itsellä kun on tapana tehdä lattialla maaten ns istumaan nousuja n 100 peräjälkeen, niin siitä kampean polvilleni ja ilman käsillä tukemista ylös. Alkuun ei onnistunut,mut siinä ne reidet vahvistuu ja nyt onnistuu. Huomenna kaikki voi olla toisin.

      • Ei toki sata kertaa, vaan 5 -10 kertaa kahdesti päivässä ; )) ylikunnossa oot


      • Iltaa, núkkumaan kohta mennään, on kumma tämän yhteyden kanssa, koko päivän virhe yhteydessä ja sitten hetkeksi tulee, no kai sen voisi korjata, mutta eipä minun taidot riitä.
        Yrittelin asetuksista sun muusta katsella, mutta en uskalla mitään muuttaa, että ei mene koko kone mykäksi.

        Silmäluomet on vahvassa lilasävyssä ja nenän viertä alempaa, otsakin vielä meinaa tummaksi muuttua.
        Onneksi on ruokaa ja ei muutakaan tarvetta ihmisten ilmoille mennä.
        Lauantaina olisi Kuopioon meno, mutta oma porukka siellä vaan on, ehkä kestävät " kasvomaalaukseni".
        Olen mielestäni aika varovainen ollut, mutta joskus erehdyn liian pikainen olemaan, tai siis yritän olla, tiedän, että ehtii vastata, vaikka ei samaan soittoon ehdikään.
        Tasapaino kai minulla tavallista huonompi, , pienikin horjahdus tukea vaatii, muistelen, että kaatumisia on kertynyt eloni aikaan useitakin, ilman suurempaa harmia olen selvinnyt.
        Noita reisiharjoituksia olen aina minäkin nykyisin opetellut tekemään, mutta eipä nuo menneet lihakset enää helpolla meinaa toeta.

        Tänään näin pääskyjen ilottelua taivaalla, entisten merkkien mukaan niitä jo osasi nodottaa, varmaan tirskahtelevat tervehdyksiään, ei vaan sisälle asti kuulu.
        Eliaanalla pääskyjä muiden lintujen lisänä varmaan paljonkin lentää, kiusaavat Väinöä syöksymällä kohti, näin tekivät mökkini asukkaat.

        Olen samaa mieltä noiden lapsien fiksuudesta ja aikuismaisesta juttelusta, totinen tosi onkin, että pappikin on ihminen niin kuin kaikki joita jotkut pokkuroi ja ihmeinä pitävät.
        En ole koskaan osannut ketään tittelin perusteella jalustalle nostaa, jos en ole edes tarvetta siihen kokenut.
        Kaikki ihmiset arvostusta tarvitsevat, ei vaan he joilla on näkyvämmät paikat ja osaavat yhteistä hyvää reilusti käyttää.

        Kiitos demeter myötäelämisestä ja tietysti kaikki toisetkin, tuo pakanamaan karttakin on hyvä kuvaus naamastani.
        Minulla myös ihottumaa päänahassa ja kaulalla, kutiaa kovasti, ei pitäisi kai raapia, mutta ei jaksa olla kopasematta.
        Lapsuudesta asti olen ihoni kanssa herkistellyt, milloin mikäkin kutina päällä, lääkettäkin olen saanut, muuta esimerkiksi ruusufinni on sitkeä seuralainen.

        Naurattaa, kun vessaankin menen puhelimen kanssa, usein sinne mentyä puhelin soikin, no mikä on istuessa ja pitkätkin puhelut toimittaa;)

        Saapa nähdä, joko huomenna vähän aikaisemmin koneella pääsisi viestiä laittamaan, mutta ellei, ei suurtakaan harmia, kun voin kuitenkin pelata ja seurata muita alustoja.
        Kauniita unia ja iloinen herätys huomiseen.


      • Hil-la kirjoitti:

        Iltaa, núkkumaan kohta mennään, on kumma tämän yhteyden kanssa, koko päivän virhe yhteydessä ja sitten hetkeksi tulee, no kai sen voisi korjata, mutta eipä minun taidot riitä.
        Yrittelin asetuksista sun muusta katsella, mutta en uskalla mitään muuttaa, että ei mene koko kone mykäksi.

        Silmäluomet on vahvassa lilasävyssä ja nenän viertä alempaa, otsakin vielä meinaa tummaksi muuttua.
        Onneksi on ruokaa ja ei muutakaan tarvetta ihmisten ilmoille mennä.
        Lauantaina olisi Kuopioon meno, mutta oma porukka siellä vaan on, ehkä kestävät " kasvomaalaukseni".
        Olen mielestäni aika varovainen ollut, mutta joskus erehdyn liian pikainen olemaan, tai siis yritän olla, tiedän, että ehtii vastata, vaikka ei samaan soittoon ehdikään.
        Tasapaino kai minulla tavallista huonompi, , pienikin horjahdus tukea vaatii, muistelen, että kaatumisia on kertynyt eloni aikaan useitakin, ilman suurempaa harmia olen selvinnyt.
        Noita reisiharjoituksia olen aina minäkin nykyisin opetellut tekemään, mutta eipä nuo menneet lihakset enää helpolla meinaa toeta.

        Tänään näin pääskyjen ilottelua taivaalla, entisten merkkien mukaan niitä jo osasi nodottaa, varmaan tirskahtelevat tervehdyksiään, ei vaan sisälle asti kuulu.
        Eliaanalla pääskyjä muiden lintujen lisänä varmaan paljonkin lentää, kiusaavat Väinöä syöksymällä kohti, näin tekivät mökkini asukkaat.

        Olen samaa mieltä noiden lapsien fiksuudesta ja aikuismaisesta juttelusta, totinen tosi onkin, että pappikin on ihminen niin kuin kaikki joita jotkut pokkuroi ja ihmeinä pitävät.
        En ole koskaan osannut ketään tittelin perusteella jalustalle nostaa, jos en ole edes tarvetta siihen kokenut.
        Kaikki ihmiset arvostusta tarvitsevat, ei vaan he joilla on näkyvämmät paikat ja osaavat yhteistä hyvää reilusti käyttää.

        Kiitos demeter myötäelämisestä ja tietysti kaikki toisetkin, tuo pakanamaan karttakin on hyvä kuvaus naamastani.
        Minulla myös ihottumaa päänahassa ja kaulalla, kutiaa kovasti, ei pitäisi kai raapia, mutta ei jaksa olla kopasematta.
        Lapsuudesta asti olen ihoni kanssa herkistellyt, milloin mikäkin kutina päällä, lääkettäkin olen saanut, muuta esimerkiksi ruusufinni on sitkeä seuralainen.

        Naurattaa, kun vessaankin menen puhelimen kanssa, usein sinne mentyä puhelin soikin, no mikä on istuessa ja pitkätkin puhelut toimittaa;)

        Saapa nähdä, joko huomenna vähän aikaisemmin koneella pääsisi viestiä laittamaan, mutta ellei, ei suurtakaan harmia, kun voin kuitenkin pelata ja seurata muita alustoja.
        Kauniita unia ja iloinen herätys huomiseen.

        Minullekin tuli aina ilmoitus, että huono portti S24, eikä auennut.
        Sitten kokeilin vaihtaa selainta ja sitten aukesi.

        Kyllä vihreys lisääntyi sen sadepäivän jälkeen. Näyttää tuometkin lisääntyneen, kun monessa paikassa kukkii.
        Alatalon vieressä huomasin, että linnunherne kukkii ja kohta rohtoimikkäkin aukeaa.

        Uudemmassa omenapuussani on runsaasti kukki, vaikka puu on vielä pieni.
        Vuoden vanhenpi puu, ei kukkia jaksanut tehdä, toipii vasta jonkun, luultavasti peuran hyökkäyksestä toissavuonna.
        Lejtiä jo tehnyt runsaasti, ovat saaneet olla rauhassa, kun korotin verkkoaitoja syksyllä.

        Vein ruusupensaan alun ylhäältä alas, saa nähdä kotiutuuko.

        Väinö on ahkera ulkoilija, kun säät suosii, nyt nukkuu tuossa jalkopäässä.

        Käkikin kuuluu kaiken aikaa.


      • Hil-la kirjoitti:

        Iltaa, núkkumaan kohta mennään, on kumma tämän yhteyden kanssa, koko päivän virhe yhteydessä ja sitten hetkeksi tulee, no kai sen voisi korjata, mutta eipä minun taidot riitä.
        Yrittelin asetuksista sun muusta katsella, mutta en uskalla mitään muuttaa, että ei mene koko kone mykäksi.

        Silmäluomet on vahvassa lilasävyssä ja nenän viertä alempaa, otsakin vielä meinaa tummaksi muuttua.
        Onneksi on ruokaa ja ei muutakaan tarvetta ihmisten ilmoille mennä.
        Lauantaina olisi Kuopioon meno, mutta oma porukka siellä vaan on, ehkä kestävät " kasvomaalaukseni".
        Olen mielestäni aika varovainen ollut, mutta joskus erehdyn liian pikainen olemaan, tai siis yritän olla, tiedän, että ehtii vastata, vaikka ei samaan soittoon ehdikään.
        Tasapaino kai minulla tavallista huonompi, , pienikin horjahdus tukea vaatii, muistelen, että kaatumisia on kertynyt eloni aikaan useitakin, ilman suurempaa harmia olen selvinnyt.
        Noita reisiharjoituksia olen aina minäkin nykyisin opetellut tekemään, mutta eipä nuo menneet lihakset enää helpolla meinaa toeta.

        Tänään näin pääskyjen ilottelua taivaalla, entisten merkkien mukaan niitä jo osasi nodottaa, varmaan tirskahtelevat tervehdyksiään, ei vaan sisälle asti kuulu.
        Eliaanalla pääskyjä muiden lintujen lisänä varmaan paljonkin lentää, kiusaavat Väinöä syöksymällä kohti, näin tekivät mökkini asukkaat.

        Olen samaa mieltä noiden lapsien fiksuudesta ja aikuismaisesta juttelusta, totinen tosi onkin, että pappikin on ihminen niin kuin kaikki joita jotkut pokkuroi ja ihmeinä pitävät.
        En ole koskaan osannut ketään tittelin perusteella jalustalle nostaa, jos en ole edes tarvetta siihen kokenut.
        Kaikki ihmiset arvostusta tarvitsevat, ei vaan he joilla on näkyvämmät paikat ja osaavat yhteistä hyvää reilusti käyttää.

        Kiitos demeter myötäelämisestä ja tietysti kaikki toisetkin, tuo pakanamaan karttakin on hyvä kuvaus naamastani.
        Minulla myös ihottumaa päänahassa ja kaulalla, kutiaa kovasti, ei pitäisi kai raapia, mutta ei jaksa olla kopasematta.
        Lapsuudesta asti olen ihoni kanssa herkistellyt, milloin mikäkin kutina päällä, lääkettäkin olen saanut, muuta esimerkiksi ruusufinni on sitkeä seuralainen.

        Naurattaa, kun vessaankin menen puhelimen kanssa, usein sinne mentyä puhelin soikin, no mikä on istuessa ja pitkätkin puhelut toimittaa;)

        Saapa nähdä, joko huomenna vähän aikaisemmin koneella pääsisi viestiä laittamaan, mutta ellei, ei suurtakaan harmia, kun voin kuitenkin pelata ja seurata muita alustoja.
        Kauniita unia ja iloinen herätys huomiseen.

        Näkyi temppuilevan palstalle pääsy ainakin johonkin aikaan päivällä, kun yritin tulla kurkkaamaan, mutta eihän se ole mitään uutta, kun kyseessä on Suomi24.
        En ole huolissani siitä, kun muuten kone toimii moitteettomasti.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Minullekin tuli aina ilmoitus, että huono portti S24, eikä auennut.
        Sitten kokeilin vaihtaa selainta ja sitten aukesi.

        Kyllä vihreys lisääntyi sen sadepäivän jälkeen. Näyttää tuometkin lisääntyneen, kun monessa paikassa kukkii.
        Alatalon vieressä huomasin, että linnunherne kukkii ja kohta rohtoimikkäkin aukeaa.

        Uudemmassa omenapuussani on runsaasti kukki, vaikka puu on vielä pieni.
        Vuoden vanhenpi puu, ei kukkia jaksanut tehdä, toipii vasta jonkun, luultavasti peuran hyökkäyksestä toissavuonna.
        Lejtiä jo tehnyt runsaasti, ovat saaneet olla rauhassa, kun korotin verkkoaitoja syksyllä.

        Vein ruusupensaan alun ylhäältä alas, saa nähdä kotiutuuko.

        Väinö on ahkera ulkoilija, kun säät suosii, nyt nukkuu tuossa jalkopäässä.

        Käkikin kuuluu kaiken aikaa.

        Miten vaihdetaan selainta? Mikä on selain


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten vaihdetaan selainta? Mikä on selain

        Selain on siinä, kun avaat koneen.
        Pojanpoika on laittanut mulle kuvakkeet 3 selaimesta., tuohon näyttöön. Chrome (google), Edge (microsoft) ja Brave.
        Käytän tavallisesti Bravea ja aina tällä sivulla, koska siinä on sisäänrakennettu mainostenesto.


    • Anonyymi

      Alota jo uusi ketju, tää on raskas avata!

      • Anonyymi

        To sivun laidasta kiinni kursorilla ja vedä alas.
        Pääset suoraan viimeiseen viestiin ketjussa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        To sivun laidasta kiinni kursorilla ja vedä alas.
        Pääset suoraan viimeiseen viestiin ketjussa!

        Ok, mutta 200 viestiä per ketju riittää. Tästä on tullut erään henk koht päväkirja, ei kiva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok, mutta 200 viestiä per ketju riittää. Tästä on tullut erään henk koht päväkirja, ei kiva.

        Rauhoitu nyt. Kaikkihan tässä ketjussa päivästään kertoo, ei vain yksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rauhoitu nyt. Kaikkihan tässä ketjussa päivästään kertoo, ei vain yksi.

        Nyt on menossa kaatuilukilpailu. Kuka rappusista , kuka tasasella lattialla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok, mutta 200 viestiä per ketju riittää. Tästä on tullut erään henk koht päväkirja, ei kiva.

        Täytyyhän tietää milloin rappuset lakaistaan ja miten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täytyyhän tietää milloin rappuset lakaistaan ja miten.

        Puhumattakaan varpaan kynsien leikkuusta.


    • Tuomipihlajapuu ja tuomipihlajapensas kukkaloistossa tuossa ikkunani takana. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä valtaviin tuomipuihin kukkineen. Helatorstain, Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi valkoisia kukkia kaikkialla.

      Kostan harmaa ilma saa kukat näyttämään valkoisemmilta kuin päiväauringossa.

      Piipahdin mökillä, eilisen ilmoituksen laadittua sain yhteyden suppilaudan omistajaan, tänään se haettiin niemen viereiselle rannalle.

      Hyvää Helatorstaita kaikille.

      • Anonyymi

        Mistä sinä oikein kirjoittelet, ei teidän maisemissa vielä tuomipihlaja kuki, vai olenko ymmärtänyt asuinpaikkasi totaalisen väärin. Olet näemmä kertonut joitain paikan nimiä???


      • Anonyymi

        Tuomipihlaja on pensas ja tuomi on puu. Sittä puskasta tuo on vouhkannut vuosia kun taloyhtiö taisi sen kaataa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä sinä oikein kirjoittelet, ei teidän maisemissa vielä tuomipihlaja kuki, vai olenko ymmärtänyt asuinpaikkasi totaalisen väärin. Olet näemmä kertonut joitain paikan nimiä???

        Kainuu kukkii tule ihailemaan valkoisia tuomen kukkasia voiko kauniinpaa ollakaan, varsinkin kun viereisen osakkaan sen meidän puiden intohimoisen kaatajan pihapiirissä tököttää jo kolmatta kesää pystyyn kuollut puu, joku vieraslaji.


    • Anonyymi

      Tuomet kukkii eteläisessä ja keskisuomessa , mutta ei vielä Kajaanin korkeudella.

      • No, sittenhän me kainuun leveysasteella olemme etuajassa. Kauniisti kukkii pitänee laittaa kuvaa kun ollaan niin etelässä niin etelässä että.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, sittenhän me kainuun leveysasteella olemme etuajassa. Kauniisti kukkii pitänee laittaa kuvaa kun ollaan niin etelässä niin etelässä että.

        Sorry Korppis, olin niin väärässä ,niin väärässä. Teillähän on siellä niin vihreää jo,katselin näemmä kelikamerasta. Näin se on ihminen erehtyväinen. Mukavaa helatorstai-iltaa!


    • Hyvää helatorstaita vain kaikille!
      Täällä meillä tuomet ovat jo kukkineet ja nyt sireenit avanneet kukkansa. Pihan tulppaaniloisto on taantumassa ja nurmikko valkoisenaan omenankukkien teräkehdistä. Sääkin aurinkoine ja lämpöasteita jo lähes 15, joten toivoa on että kesä on tullut.

      Kasvimaalla sipuli ja porkkana itäneet, peruna työntää vartta ja mansikka kukassa, samoin herukkapensaat. Amerikanmustikkapensaissa on lehdet, mutta en ole nähnyt kukkia...eikö nyt ole jo mustikan kukinta-aika?

      Ikkunakurkut kukkivat täysiään ja yksi niistä on täynnä pieniä kurkunalkuja. Taitaa olla ensimmäinen sato tänä vuonna.
      Ensi viikolla on tyttärenpojan lakkiaiset ja sitten seuraavana päivänä lähdemmekin sparisteilylle Turkuun tyttären kanssa, joka on kotiutunut Japanista ja tuonut pahan flunssan, liekö koronaa, tullessaan.

      Lukemisesta kiinnostuneille: menossa Pertti Sulasalmen "Vieras kaikkialla". Kertoo elävästi ja mielenkiintoisesti nuoren suomalaismiehen ruotsinvuosista, paluumuutosta ja kehittymisestä aikuiseksi aina vieraassa maassa. Tutuntuntuista tarinaa, asiast aon monet muutkin kirjoittaneet. Tämä on nyt kuitenkin ihan tuliterä romaani ja siinä on selkeä miespuolinen perspektiivi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ominaisuutta arvostat eniten hänessä?

      Ihastuksessasi, rakkautesi kohteessa
      Ikävä
      148
      2503
    2. Miksi mies kääntyy poispäin

      Ja teeskentelee, ettei näe minua, kun törmäämme vahingossa? 🫣
      Ikävä
      180
      1738
    3. Kysy jotain kaivatultasi

      Laita tunnisteet molemmista
      Ikävä
      92
      1598
    4. Kerro kaivatustasi.

      1. Minkälainen koti 2. Ammatti 3. Ulkonäkö 4. Ikä
      Ikävä
      69
      1573
    5. Kesä, kesä!

      Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k
      Tunteet
      6
      1005
    6. Kai me nainen jollain tasolla tykätään

      Toisistamme kun tämä on kestänyt niin kauan
      Ikävä
      80
      958
    7. Minkälaisesta seksistä

      haaveilet kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      68
      881
    8. Tarkkanäköisyys

      Oon muuten pirun hyvä huomaamaan asioita! Senhän sä varmaan kyllä jo tiesitkin.
      Ikävä
      61
      856
    9. Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.

      Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes
      Maailman menoa
      188
      834
    10. Milloin viimeksi

      Tunsit perhosia vatsassa? 🦋🦋
      Ikävä
      61
      818
    Aihe