Jatkoa Nojatuoliin,,

En ole saanut ahvenkukkoa sitten nuoruuden päivien. Se oli hyvää kun ruodot pehmeni hauduttaessa.
Suurensin kuvan, ihan missiluokkaa on kasvosi nuorena Hilla.
Minäkin olin nätimpi nuorena, mutta vielä tutut tunnistaa kun vastaan tulevat.
En ole kovin ryppyinen, mutta jalka ei ole vieläkään kunnossa nilkuttava mummeli.
Äiti oli aika rypytön kuolemaansa asti 94v.
Mutta ei rypyttömyys paljon auta kun kremppoja on senkin edestä.

Laitetaanko me kaikki kaunis nuoruuskuva näytille😂😂😂😇

Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.

Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.

Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.

Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.

Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.

Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.

Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.

Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.

Onpa kissalla nimi: Väinö.
Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.

Anonyymi kirjoitti:

Onpa kissalla nimi: Väinö.
Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.

Väinö on myös Kalevalan Väinämösen lyhennelmä. Ja kukas se lauloi : Väinö, Väinö, missä on se Väinö?

Hil-la kirjoitti:

Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.

Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.

Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.

Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.

Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.

Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.

Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.

Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.

Lue lisää

Ehtoollisella ei pidä käydä tavan ja näyttämisen vuoksi, vaan todella uskosta.

Anonyymi kirjoitti:

Onpa kissalla nimi: Väinö.
Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.

Ei tullut kuningasta Suomeen, Hessenin prinssi kieltäytyi tarjotusta paikasta.
Taisi olla vaan hyvä juttu se.

Tuon Väinö-kissan hain viime keväänä, 8vuotiaaksi ilmoitettiin ja nimi oli Väinö.
Mitäpä sitä muuttamaan vanhalle kissalle, hyvä nimihän se.

ano 9.56 J. Karjalainen on tehnyt laulun Väinö. Poikansa nimi on Väinö ja siitä hän laulelee.

Hil-la kirjoitti:

Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.

Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.

Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.

Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.

Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.

Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.

Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.

Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.

Lue lisää

Keskipäivää ! Kun luen näiden ahkerikkojen askareista joudun aina kysymään itseltäni, mihin se minun aikani oikein menee. Hil-lan ja Eliaanan askareet ovat sellaisia, mihin en ole koskaan tainnut yltää. Viimeksi ostin ahvenkukon Lidlistä, eikä se nyt tietenkään vedä vertoja itse tehdylle. Moottorisaha on minulle kauhistus, pokasahaa olen joskus tainnut käyttää... Ruohonleikkurikin on minulle "vierasesine", trimmerillä ja viikatteella katkon pitkää heinää pihaltani..))
Minulla oli yllättävästi lääkäriaika perjantaina. Verikokeiden, sydänfilmin ja muistitestin tuloksia lääkäri kommentoi. En odottanut, että niistä olisi mitään yllättävää löytynyt, eikä sitä ollutkaan - ellei yllätys ollut se, että sain "puhtaat paperit" kaikista. Tällä kertaa.

Olihan minulla tuo iho kukkimassa ikävästi ja vähän pitkin hampain lääkäri katsoi sitä - se kun ei kuulunut hänen agendalleen. Taas uudet rohdot käyttöön... Jalan turvotukseen hän ei puuttunut. Tällä kertaa lääkärin epävarmuus kyllä tuntui, mutta parhaansa nämä nuoret lääkäritkin tietysti tekevät, tuskin yleislääkärin koulutuksessa vanhuksia erityisesti huomioidaan.
Hyvillä mielin sain kuitenkin kotiin palata, naamakin näytti lauenneelta kun peilin jouduin hississä katsomaan..))

Toukokuu on alkanut minulla niin vilkkaasti - siis minun mittareillani - että olen ollut tavallista stressaantuneempi, mikä tietysti tuntuu yöunissa ja päivällä keskittymisen vaikeutena. Vieraita pystyin kuitenkin palvelemaan entiseen malliin - niin ainakin vieraat väittivät - ja " meillä kaikilla oli niin mukavaa"...))

Vähän jännitin etukäteen kahden leskirouvan tapaamista. Koin, että meillä ei ollut muuta yhteistä kuin (melko) harvinainen sukunimi, puolisoilta saatu.
Ikä lienee kuitenkin muuttanut meitä parempaan suuntaan: elämän esittelyn tilalle oli tullut pärjäämisen haaste, kaikilla oli jonkinasteista terveyshuolta, ellei itsellä niin läheisillä.
Leskirouvat asuivat kerrostalossa, osallistuivat eläkeläistoimintaan, olivat verkostoituneita, minulla ei ollut muuta lyödä pöytään kyläkerho kerran viikossa..))
Oma "verkosto" minullakin tietysti on, mutta ulospäin en ole enää erityisen aktiivinen.

Tässä tapahtumien tuoksinassa jouduin taas olemaan jalkojen päällä tuntikausia ja siihen liitän kyllä uuden oireeni: oikean jalan päkiän kipeytymisen - Mortonin neureemaksi sitä kai kutsutaan ja se on hyvinkin yleinen vaiva, myös niillä, jotka liikkuvat paljon - tutuilta sain siitä kuvausta ja ensi käden tietoa, "kuukkelin" lisäksi.

Näin äkkiä se oma tilanne voi muuttua, juuri kun pääsin toteamasta, etten onnekseni ole tarvinnut särkylääkkeitä lonkkaleikkaukseni jälkeen. Tuo Morton on siis hermokipua ja pahimillaan hyvinkin ikävä vaiva. Katsotaan miten minun kohdallani. Liikkua kyllä saa, jos kivulta pystyy.

Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))

Ikä on tuonut sellaisenkin rasitteen, että syynäilee itseään liiankin kriittisesti. Vaikka tutun kanssa lohdutamme itseämme ja toisiamme toteamalla: "mitä välii, eihän meitä kukaan katsele eikä huomaa" niin pakko nähdä, että kyllä ne ulkonäön muutokset näkyvät myös muille..)) Tuttuni kertoi, että hänelle on huomautettukin ryppyjen määrästä, "suorasanainen" tuttuni näki olemukseni "ränsistyneen" jo kolmevitosena..))

Kyllähän ne positiiviset huomiot kelpaavat, mukava niitä on kuulla ja kyllä ne talteen laitetaan, mutta onhan se nähtävä, etteivät ne kauaa kannattele..))
Mietinkin, että jos tuo Morton alkaa minua vaivata raskaimman jälkeen, menetän sen,
mistä minua on eniten kehuttu: keveän liikkumisen taidon..))

Niin, että aina vaan kasvaa tuo menetettyjen asioiden lista, surtavaa riittää, ellei omassa elämässä niin muiden. Surua en ole kyllä koskaan pitänyt pahana. Tuntuu, että vain sen torjuminen tekee siitä ongelman.

Sadetta on luvattu tännekin, kännykkä tietää...Eilenkin oli niin kylmä pohjoistuuli, että puuskat olivat kaataa mummoon kumoon. Tänään lepuutan jalkaa - tai jalkoja -
liike ei taida olla lääke tällä kertaa...

Terveempää oloa muille,
demeter1