Ja niitä pitää myös osata osoittaa kohtaamiaan ihmisiä kohtaan, kaikissa kohtaamis ja keskustelutilanteissa. Ja se tarkoittaa myös keskustelussa tapahtuviin asioihin. Eli pitää olla aidosti kiinnostunut kohtaamansa ihmisen elämässä olevista olosuhteista, tapahtuneista asioista ja ja elämäntilanteesta. Myös tunteista.
- Sen kliinisen asenteen, linjan, hoidon ja kohtelun sijaan.
Etenkin silloin kun on kyse psyykkisesti oireilevien ihmisten kanssa olemisesta. Moni sairaalaan joutunut, tai sinne lähetetty on usein elämässään vaikeuksissa, heikoimmillaan ja hauraimmillaan.
Jos aiotaan ja halutaan oikeasti edistää henkistä hyvinvointia ja terveyttä vastaanotoille tulevat pitää nähdä, kohdata ja kohdella tasavertaisina ja arvostettavina ihmisinä, sen diagnoosi, lääke ja potilasajattelun sijaan.
- Sen kliinisen asenteen, linjan, hoidon ja kohtelun sijaan.
Etenkin silloin kun on kyse psyykkisesti oireilevien ihmisten kanssa olemisesta. Moni sairaalaan joutunut, tai sinne lähetetty on usein elämässään vaikeuksissa, heikoimmillaan ja hauraimmillaan.
Jos aiotaan ja halutaan oikeasti edistää henkistä hyvinvointia ja terveyttä vastaanotoille tulevat pitää nähdä, kohdata ja kohdella tasavertaisina ja arvostettavina ihmisinä, sen diagnoosi, lääke ja potilasajattelun sijaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hoitajan ammattitaitoon kuuluu paljon muutakin kuin sairaan ihmisen harhoihin mukaan lähteminen. Lopultaan tärkeintä on kuitenkin se että sairas ihminen kykenee elämään itsenäisesti tässä todellisuudessa, vaikka he kuinka kuvittelisi olevan erityisiä lumihiutaleita jotka vaativat passaamista.
Hoitaja tekee mitä työnantaja käskee
Työnantaja tuskin pitää mitään käytöskursseja kuitenkaan työpaikalla ?
Jos hoitaja on vaikea, käyttäytyy tökerösti, siitä voi ilmoittaa työnantajalle, voivat sitten keskustella asiasta.
Suurin osa itseni kohtaamista hoitajista ovat olleet ihan mukavia ja hyviä työssään.
Yksi tärkeimpiä asioita, joita on hyvällä hoitajalla ja lääkärillä on, että kuuntelee edessä olevaa potilasta. Ja että häntä ja hänen sanomisiaan myös uskotaan.
Noinhan sen kuuluisi olla, mutta totuus on aina joskus ihan muuta, ikävä kyllä.
Liikaa kuulee ihmisten kanssa keskustellessa, kun sanovat lääkärikäynnin jälkeen, että tuntuu, ettei uskota kun jotain lääkärille kertoo.
Paljollakaan empatialla ja väittämisellä ei hoitotyössä pärjää. Tapaat parikymmentä potilasta vaikeuksineen joka päivä. Jokaisen asioihin ei voi syventyä perinpohjin. Erityisesti mielenterveyspotilaille ei riitä mikään, yksi potilas voi kuluttaa yhden hoitajan perusteellisesti. Mutta eihän se potilasta kiinnosta. Ja potilaita on jonossa.
Hoitajan on otettava työ työnä, ruutinit on oltava ja potilaaseen on pidettävä tiettyä etäisyyttä. Muuten ei todellakaan pärjää.
Potilaan on itse hankittava muualta kuuntelija, jolle voi purkaa elämänsä ja kurjuutensa. Voi saada vähän sympatiaakin, jos osaa itse olla sympaattinen.
Oletko mahdollisesti kyseisellä alalla? Sellainen kuva tuli tekstistäsi vähän mieleen.
"Erityisesti mielenterveyspotilaille ei riitä mikään..." Oletkohan ihan varmasti oikealla alalla? Lisäksi potilaatkin ovat ihmisiä, niinkuin sinäkin. Asettuminen toisen asemaan näyttää olevan todella vaikeaa.
Julkisen puolen toiminnan voisi lopettaa toiminnasta kokonaan sen toimimattomuuden ja laadun heikkouden takia.
Ja jo sen liian kapea-alaisen ihmiskäsityksen takia, jota alalla on aivan liian paljon.
Tuskinpa sairaaloihin ja mt-avopuolelle tulevat vaativat yhtään mitään sen enempää. Normaali ystävällisyys, kohteliaisuus, ihmisenä ja ihmisarvoisesti kohteleminen riittää ihan hyvin.
Ystävällisyys ei maksa mitään. Se antaa sen välittäjälle takaisin tuhatkertaisesti enemmän. Jopa hyvän mielen.
Empatia ja välittäminen ovat niitä tärkeimpiä auttamisen muotoja. Myös se, että apua hakemaan lähtenyt nähdään ja kohdataan tasavertaisena, eli ihmisenä.
Kylmyys, välipitämättömyys ja epäempatia vain tuhoavat ja jopa tappavat ihmisiä.
Moni on päätynyt itsemurhaan juuri noiden edellämainittujen asioiden takia.
Jos aiotaan ja halutaan aidosti ja oikeasti edistää henkistä hyvinvointia ja terveyttä, se lähtee asenteista ja niiden muutoksesta. Se, miten me kohtelemme toisiamme on ratkaisevan tärkeää. Jos halutaan edistää hyvinvointia, jaksamista ja mielenterveyttä laajemmassa mittakaavassa.
Oli sitten kyse yhteisöistä, tai terveydenhuollosta sitten. Se koskee meitä kaikkia.
En ole millään tavalla uskonnollinen, mutta kai se jotenkin siinä isossa kirjassakin lukee, että " kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan ".
Voisi aina miettiä, miten kohdata toinen ihminen. Miten itse haluaisi tulla kohdatuksi.
Millaista itseen kohdistuvaa käytöstä sietäisi itse, miten voisi kohdella muita, jne.
Tämä ihan jokapäiväisessä arkisessa elämässä, kun kohdataan muita ihmisiä.