Suomen metsät

Suomalainen metsäaktivismi sai alkunsa vuonna 1987. Kyseessä oli Kessin metsien suojelu. Helsingin Sanomat kritisoi Metsähallitusta tuolloin pääkirjoituksessaan. Lehti vaatii Metsähallitukselta itsetutkiskelua, muistuttaen sitä huonosta isänmaan parturin maineesta, joka metsähallitukselle oli tullut 1950-luvulla laajoista avohakkuista, jotka yhä 1987 haittasivat Pohjois-Suomen metsien kasvua.

Metsäaktivismia tarvitaan yhä. Vaikka suomalaiset luulevat tietävänsä metsistä paljon, hyvin harva meistä on käynyt aidosti vanhassa metsässä tai nähnyt metsää joka on kyllin pitkään ollut luonnontilainen ja rauhassa hakkuilta.

Hakkuita sallitaan siksi, että ajatellaan puiden kasvavan takaisin ja metsänomistajalla onkin taimettamisvastuu. Mutta metsä muuttuu ja köyhtyy hakkuun yhteydessä. Sen lakkaa olemasta lajistoltaan niin monimuotoinen kuin sen pitäisi olla.

Suomessa on myös pitkät perinteet sille, että talousmetsien oheen on jätetty alue, johon ei ole koskettu, sillä on haluttu suojella metsää ja kunnioittaa luontoa. Niinpä on surullista, että uutisissa on nyt ollut juttuja, joissa halutaan hakata juuri se vanha metsä ja rikkoa tämä vanha perinne.

Nykyisen metsäaktivismin jalon tavoitteen tulee olla, että kaikki 100 vuotiaat metsät suojellaan. Tietyt eläinlajit häviävät, kun niille soveltuvat metsät muuttuvat yhä pienemmiksi tai katoavat kokonaan. Myös ekologiset käytävät eri vanhojen metsäalojen välistä puuttuvat.