Vantaa sai viime vuonna verotuloja noin 27 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Edelliseen vuoteen nähden verotulot laskivat noin 8 prosenttia. Verotulojen kehityssuunta on heikko, sillä vuoteen 2023 verrattuna laskua oli 53,5 miljoonaa euroa.
Vantaan talousjohtaja Matti Ruusula harmittelee, että Vantaan tuloverotuotot yllättäen laskivat, vaikka samanaikaisesti kaupungin väestömäärä kasvoi.
Vantaan Sanomien jutussa sekä Vantaan vuoden 2024 tilinpäätöksessä luetellaan syitä: verotulojen lasku johtui pääosin hyvinvointialueuudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisesta, mutta myös yleisellä taloussuhdanteella oli merkittävää vaikutusta.
Silmiinpistävää on, että maahanmuuttoa ei mainita syynä, vaikka Vantaan väestömäärän kasvusta kerrotaankin.
Työperäinen maahanmuutto osui tuulettimeen
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, jossa asukaita on yli 250 000. Väestö on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti etenkin maahanmuuton ansiosta, ja kaupungissa puhutaankin tällä hetkellä yli 120 äidinkieltä. Viime vuoden tammi−elokuussa Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa 2 549 henkilöä.
Vantaalla – kuten kaikkialla pääkaupunkiseudulla – väestönkasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon. Vieraskielinen väestö keskittyy jatkossakin lähinnä pääkaupunkiseudulle. Luvut kuulostavat huimilta: vuonna 2040 vieraskielisiä on Helsingissä 206 000, Espoossa 140 000 ja Vantaalla 135 000.
Viime vuosina usein toistellun hokeman mukaan ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa”, mutta kuten Vantaan esimerkki osoittaa, todellisuus työperäisyydestä ei vastaa maahanmuuton edistäjien lobbauspuheita. Raadollisemmin voisi todeta, että työperäinen maahanmuutto on nyt Vantaalla osunut tuulettimeen.
. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla.
Kunnat tarjoavat lakisääteiset peruspalvelut kaikille asukkailleen, ja palvelut kunnissa rahoitetaan pitkälti kuntalaisten maksamilla kunnallisveroilla. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroja verrattuna kantaväestöön. Tämä aiheuttaa kuntien talouksiin rahoitusvajeen.
Samaan aikaan maahanmuuttajien osuudet kuntien kaikista työttömistä ovat varsin suuria pääkaupunkiseudulla. Vantaalla tämä suhteellinen osuus on 43,6 prosenttia.
Verotulojen heikkenemisen ei pitäisi yllättää ketään
Tutkimustiedon nojalla Vantaan verotulojen kehityksen heikkenemisen ei pitäisi olla suuri yllätys kenellekään. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomauttaa, että ulkomaalaistaustaiset maksavat Vantaalla keskimäärin vain noin puolet kantaväestön maksamista kunnallisveroista per henkilö.
KYLLÄ SUHDE ON MUISSAKIN KUNNISSA
Maahanmuutto kuormittaa raskaasti Suomen kuntia
4
193
Vastaukset
- Anonyymi
Haluan nähdä tilastot ja listat siitä miten monta tulijaa on ja miten monta miljardia on heidän panoksensa tuonut valtiomme kassaan VS menot jotka heidän notkumisestaan on koitunut.
Väitän että ei ole puoluetta joka nuo haluaa tuoda julki koska ne eivät ole suotuisat tilastot ja agendahan tiedetään eli valkonaamat kalmistoon pakkopiikillä ja tilalle tyhmät jotka tottelevat paremmin.- Anonyymi
Koskahan vastaantulevia pukupaskiaisia alkaa joku satunnainen loppuunrääkätty piikittämään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koskahan vastaantulevia pukupaskiaisia alkaa joku satunnainen loppuunrääkätty piikittämään?
jos piikittäisi peukkua pukupsykopaattiin niin pieni määrä riittäisi matojen valtakuntaan
- Anonyymi
Kelan mukaan maahanmuuttajien heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta.
Kela maksaa hieman yli kaksinkertaisen määrä etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin.
Tutkimuksen mukaan etuuksia maksettiin väestömäärään suhteutettuna keskimäärin 2 243 euroa Suomessa syntyneelle henkilölle ja 4 676 euroa maahanmuuttajalle.
Ero kahden väestöryhmän välillä muodostui työttömyysturvasta, asumistuista ja toimeentulotuista. Suomessa syntynyt sai näitä etuja keskimäärin noin 900 euroa ja maahanmuuttaja noin 3 300 euroa vuodessa.
Työttömyysturva lähes neljä kertaa yleisempää
Tukien saaminen maahanmuuttajien keskuudessa oli myös suhteellisesti yleisempää kuin Suomessa syntyneellä väestöllä.
Maahanmuuttajista asumistukea sai 34 prosenttia, kun taas muun väestön kohdalla osuus oli siitä puolet eli 17 prosenttia. Työttömyysturvaa puolestaan sai 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia maahanmuuttajista, kun muun väestön keskuudessa vastaavat osuudet olivat seitsemän ja kuusi prosenttia.
Kelan mukaan maahanmuuttajien heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta. Työttömyysturvaa maksetaan myös kotoutumiskoulutukseen ja muihin TE-palveluihin osallistumisen ajalta.
Lisäksi osaltaan asiaan vaikutti valtaväestöä nuorempi ikärakenne, sillä koko väestössä nuorille maksetaan vanhempia ikäryhmiä yleisemmin esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea.
HELSINGISSÄ vime vuonnaeniten muuttaneita kehitysmaista somali,nepali ym eli 20% matuja jotka saavat tukia eli ei sossi ja kela menot vähene,
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1405886
Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san4212830- 1422694
Persut rahoittavat velkarahalla rikkaiden ökyelämää
Minkä vuoksi persut eivät leikkaa rikkailta, joilla on maksukykyä? Tuskinpa tuo persujen käytös saa Suomen kansalta hyv192148- 202145
- 741360
Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla
Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä111147Kun ei numeroa
niin en edes voi viestittää, et suunnitelmiin tuli muutos. Ikävä on, ja kasvaa vaan🤍101092- 52988
- 86937