Puolen vuoden sinkkuilun jälkeen olen tavannut miehen joka tuntuu aivan unelmien mieheltä. Mutta pelon sekaiset tunteet silti kaivertavat mielessä... Tuntuu että jos laitan itseni likoon, ja antaudun suhteeseen, minusta tulee liian heikko ja haavoittuva, ja se pelottaa. Toinen pystyy liian helposti musertamaan minut täysin. En tahtoisi joutua toisen armoille niin täydellisesti. Olisin voimaton hänen edessä, vaarassa joutua tallatuksi maan koloon. En tiedä miltä hänestä tuntuisi aloittaa suhde ja uskoutua siihen, mutta itseäni ainaki pelottaa ajatuskin aivan kamalasti. Silti tahtoisin sitä ja toivoisinkin sitä. Kaikenlaista kokeneena ja nähneenä olo on nyt ehkä heikompi kuin koskaan, enkä tällaista pelkoa muista ennen kokeneeni. Pelkään etten riitä hänelle, tai että hän pettyykin minuun.
En osaa ajatuksiani pukea sanoiksi, enkä niitä järkevästi selittää niin että niistä joku jotain ymmärtäisi. Mutta tärkein kai tuli kuitenkin selväksi; tahtoisin tuon miehen kanssa aloittaa suhteen, tahtoisin sitä ehken enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan ennen, mutta samalla minua pelottaa aivan hirveästi antautua vaaralle tulla jätetyksi. Se kuinka haavoittuvainen minusta tulisi, järkyttää.
En osaa ajatuksiani pukea sanoiksi, enkä niitä järkevästi selittää niin että niistä joku jotain ymmärtäisi. Mutta tärkein kai tuli kuitenkin selväksi; tahtoisin tuon miehen kanssa aloittaa suhteen, tahtoisin sitä ehken enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan ennen, mutta samalla minua pelottaa aivan hirveästi antautua vaaralle tulla jätetyksi. Se kuinka haavoittuvainen minusta tulisi, järkyttää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos todellakin haluat suhteeseen sen miehen kanssa niin tee se! Voithan itse määrätä tahdin jolla asiat etenevät, eli maltti on valttia....
..kaipa tuolla toisella osapuolella on jotain sanomista asioiden kulkuun...Huono homma ,etten tiedä tarkalleen mitä hän, härkämies, muuten myös.. ajattelee ?? Itse olen joskus ,kauan sitten ilmaissut kiinnostukseni.. Taisipa tuo mies olla "väärä" minulle.
Oletko kysynyt mitä ko. herra ajattelee? Tee kiinnostuksesi selväksi! Käytä lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita ;)
Ihan vain muistutuksena että miehet eivät useinkaan ymmärrä vihjailuija ja ainakin itse inhoan pelailua, joten totaalisen suora lähestyminen on takuulla paras menetelmä.
Suosittelen lukemaan kirjan Havahtuminen. Mä valitsin itse aina ennen mieluummin pakenemisen kuin jäin paikalle selvittämään olisko suhteesta tullut jotain. Kirja ei todellakaan ole mitään uskonnollista juttua, ja se sai mut tajuamaan että ainoastaan omat liian korkeat odotukset ja yritykset löytää onnellisuus toisen ihmisen kautta aiheutti kaikki loukkaantumiset. Nykyään pystyn olemaan suhteessa ilman niitä pelkoja jotka niin hyvin tunnistin sun tekstistä.
Ole onnellinen ja hymyile maailmalle. Olet löytänyt unelmien miehen. Parhaan sinulle. Ajattele niin että myös tämä mies haluaa rakentaa tulevaisuutta kanssasi. Unelmien miehet eivät satuta. Ne on sellaisia ymmärtäviä ja kuuntelevia. Ajattele, että jokainen hetki jonka hänen kanssaan saat viettää on arvokas. Tulevaisuutta ei voi ennustaa mutta vähintään saat paljon kauniita muistoja
Hei,
mielestäni nytten vähän ylireagoit rakkautta, ei rakkaus ole sitä että valuu toisen armoille ja sinusta tulee heikko...en usko että hän sinuun siksi on rakastunut vaan siksi just minkälainen olet juuri nytten, vahvistaa toisianne eikä heikentäkö :) oikeat asenteen suhdetta kohtaa pitää olla ja toisesta välittäminen ei ole pahasta vaan hyvästä, kun voi jakaa elämän jonkun kanssa :)
ihan järkevää nykypäivänä. kannattaa olla sillä asenteella, että toinen tarvitsee enemmän kuin sinä sitä...niin mikään ei ikinä tule yllärinä.
... ihanille ihmisille :)
En pelkää että tuo mies tahallaan minua loukkaisi tai satuttaisi. Enkä pelkää sitäkään että hän olisi vilpillinen tai muutakaan. Minulla itselläni vaan on sellainen kummallinen tunne mikä pelottaa niin kamalasti. Hän on joku aika sitten eronnut, enkä tiedä onko hän siitä täysin vielä toipunut, tai tehnyt itselleen asioita selväksi. Ehkä se on se, miksi takaraivossa pieni pelko kytee. Oikeastaan olen itse varma siitä että tuo mies on se kenen "käsiin voisin henkeni antaa", mutta onko tuo mies täysin perillä itsestään... Hankalaa. Hänen eleistään, kasvoistaan ja ilmeistään pystyn lukemaan että hänkin on minusta vilpittömästi kiinnostunut, mutta se erosta toipuminen...
Yhteydenottoa odotellessa...
Anna palaa! Älä jää ihmettelemään, uskalla elää!
Peukkuja pidetään, onnea matkaan!