Kovasti täälä puhutaan nuorten puolesta, kuinka he muka inhoavat leirejä, ja kuinka ne pitäisi lakkauttaa, koska se on muka aivopesua ja blaa blaa blaa.
Miksei nuorilta ihan suoraan kysytä leirin jälkeen, millaista oli?
Itse kävin rippikouluni viime kesänä, ja oli ehdottomasti mielettömän mukavaa! Lähdin sinne kahden kaverini kanssa, mutta uusia todellakin tuli rutkasti lisää! Nykyäänkin, siis vuosi leiristäni, näen suht usein kahta isostani, ja kahta rippikoululaista, siis niiden kahden lisäksi, jotka jo ennestään tunsin. Sain siis neljä täysin uutta ystävää, ja välit lähenty huomattavasti noiden kahden vanhankin frendin kanssa. Loppujen kanssa jutellaan jos joskus jossain nähdään.
Toki leirillä puhutaan Jeesuksesta ynnä muista uskonasioista, mutta myös PALJON muusta!
En ollu uskovainen leirille mennessäni, enkä lähtenyt leiriltä pois uskovaisena. Kukaan ei koskaan pakottanut uskomaan, meiltä ei kysytty kertaakaan, että noh, mites on, uskotko vai et?
Uskonto on niin suuri osa kulttuuria, että on ihan hyödyllistä tuntea se.
Tiedän, että mitä ehtoollinen symboloi, plus paljon muuta, mitä en ennen leiriä tiennyt. Opin paljon hyödyllistä ja YLEISSIVISTÄVÄÄ tietoa. Se, että uskonko asioiden oikeasti tapahtuneen, ei ole olennaista. Sitäpaitsi, mielestäni Raamatussa on oikeasti mielenkiintoisia kohtia. tykkäsin lukea joitakin kohtia, ihan mielenkiinnosta ja lukemisen ilosta. Jouluun mennessä olin lukenut koko raamatun läpi, enkä siltikään ollut uskovainen! Enkä ole vieläkään.
En ymmärrä näitä "aivopesu" puheita, ei ripari TODELLAKAAN ollut sellaista. Pääasiassa se oli hauskaa yhdessäolemista ja leikkimistä. Tunneilla käsiteltiin paljon myös omaatuntoa ja asioita, jotka eivät liittyneet kristinuskoon mitenkään. Saatiinhan me seksivalistustakin, eikä siinä puhuttu mitään siitä, mitä mieltä Jumala asiasta on.
Leirille mentäessä tietysti pelotti, millaista tulee olemaan. Pelottavinta oli se, että saadaanko me sieltä kavereita. Poislähtiessä kukaan ei sanonut, että olipa paska reissu. Hauskanhan siitä tekee juuri se, että siellä on kavereita.
Paikkakunnallani järjestettiin 16 rippileiriä viimekesänä, ja tunsin jokaiselta leiriltä porukkaa. Kukaan ei sanonut, että leiri oli huono.
Joten voisitteko lopettaa sen jatkuvan rippikoulujen haukkumisen, ja myöntää, että ne todellakin ovat kivoja tapahtumia?
Miksei nuorilta ihan suoraan kysytä leirin jälkeen, millaista oli?
Itse kävin rippikouluni viime kesänä, ja oli ehdottomasti mielettömän mukavaa! Lähdin sinne kahden kaverini kanssa, mutta uusia todellakin tuli rutkasti lisää! Nykyäänkin, siis vuosi leiristäni, näen suht usein kahta isostani, ja kahta rippikoululaista, siis niiden kahden lisäksi, jotka jo ennestään tunsin. Sain siis neljä täysin uutta ystävää, ja välit lähenty huomattavasti noiden kahden vanhankin frendin kanssa. Loppujen kanssa jutellaan jos joskus jossain nähdään.
Toki leirillä puhutaan Jeesuksesta ynnä muista uskonasioista, mutta myös PALJON muusta!
En ollu uskovainen leirille mennessäni, enkä lähtenyt leiriltä pois uskovaisena. Kukaan ei koskaan pakottanut uskomaan, meiltä ei kysytty kertaakaan, että noh, mites on, uskotko vai et?
Uskonto on niin suuri osa kulttuuria, että on ihan hyödyllistä tuntea se.
Tiedän, että mitä ehtoollinen symboloi, plus paljon muuta, mitä en ennen leiriä tiennyt. Opin paljon hyödyllistä ja YLEISSIVISTÄVÄÄ tietoa. Se, että uskonko asioiden oikeasti tapahtuneen, ei ole olennaista. Sitäpaitsi, mielestäni Raamatussa on oikeasti mielenkiintoisia kohtia. tykkäsin lukea joitakin kohtia, ihan mielenkiinnosta ja lukemisen ilosta. Jouluun mennessä olin lukenut koko raamatun läpi, enkä siltikään ollut uskovainen! Enkä ole vieläkään.
En ymmärrä näitä "aivopesu" puheita, ei ripari TODELLAKAAN ollut sellaista. Pääasiassa se oli hauskaa yhdessäolemista ja leikkimistä. Tunneilla käsiteltiin paljon myös omaatuntoa ja asioita, jotka eivät liittyneet kristinuskoon mitenkään. Saatiinhan me seksivalistustakin, eikä siinä puhuttu mitään siitä, mitä mieltä Jumala asiasta on.
Leirille mentäessä tietysti pelotti, millaista tulee olemaan. Pelottavinta oli se, että saadaanko me sieltä kavereita. Poislähtiessä kukaan ei sanonut, että olipa paska reissu. Hauskanhan siitä tekee juuri se, että siellä on kavereita.
Paikkakunnallani järjestettiin 16 rippileiriä viimekesänä, ja tunsin jokaiselta leiriltä porukkaa. Kukaan ei sanonut, että leiri oli huono.
Joten voisitteko lopettaa sen jatkuvan rippikoulujen haukkumisen, ja myöntää, että ne todellakin ovat kivoja tapahtumia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
No ihan missä vaan leirillä saa kavereita ja voi pitää hauskaa, mutta riparin päätarkoitus on opiskella kristinuskoa ja jumalaan liittyviä asioita! Jos ei kerran ole uskovainen, miksi mennä uskovaisten leirille?? Miksei mennä prometheus-leirille, jossa puhutaan PALJON tärkeämmistä ja järkevimmistä asioista?
Sitäe nymmärrä, miksi mennä massan mukana, jos ei edes usko jumalaan. Rippileirit ja koko kirkkoon kuuluminen on tällöin turhaa, miettikää ihmiset omilla aiovillanne!
2004! Ekaks mua pelotti mennä sinne, ajattelin et on ihan hirvee paikka. Sit ku lähettii ni en olis ees halunnu lähtee sieltä. mulla oli kaikist paras isonen ikinä. se oli tosi huippu tyyppi. en tullu uskoon leirillä... meit oli tosi pieni leiri ja opin tunteen lähes kaikki. jo heti ekana päivänä alko tuntuu et vaikuttaa ihan kivalt paikalt ja sitähän se oli.