Alisuoriutuminen ja tehottomuus riittää jatkossa perusteluksi irtisanomiselle

Herkemmin kenkää niin työttömien kierrätys tehostuu. Saa muutkin paremmat mahdollisuudet nauttia palkkatuloista.

Persujen puoluejohto voidaan irtisanoa juuri ali-suoriutumisen vuoksi.

Orpo, Purra, Satonen, Grahn-Laasonen nyt ensimmäisenä pihalle alisuoriutumisen takia.

Japanilainen työkulttuuri on se mitä tarvitaan jo täällä valmiiksi loppuun palaneessa, työuupuneessa ja nivelrikkoisessa Suomessa. Ihme kuin eivät samalla salli ja laillista seppukua.

Asia ei ole noin yksinkertainen. Sen ymmärtävät työnantajatkin. Ainakin valtaosa heistä.

Varsinkin pienissä yrityksissä sellainen työntekijä, joka menee aina sieltä mistä rima on matalin ja tekee niin vähän töitä kuin mahdollista, voi olla todella raivostuttava tapaus. Työt kaatuvat tunnollisempien työkavereiden niskoille ja sen seurauksena on huono työilmapiiri, mutta tiukkojen irtisanomisehtojen takia ei laiskasta työkaverista päästä eroonkaan ellei hän tee jotain vakavaa virhettä työssään. Hyvä että tähänkin ongelmaan viimein puututaan.

Oikeaa meininkiä! Riistäjän ruoska viuhumaan vaan.

2027 voimaan astuu pötköttelylaki, kaikille kaikkea pötköttelemällä.
T:Demari.

Miksi uskot ettet itse kuuluu näihin ”tehottomiin”?

Tuottavuus on kaksiteräinen miekka, erityisesti, miten siihen yrityksissä päästään. 20 % henkilöstöstä tekee tuloksen pkt-yrityksessä ja yritys on ollut omavarainen vain alle puolet elinajastaan, mutta se pysyy hengissä vähentämällä tappiot verotuksessa. Tämä tuottavuuden hakeminen Suomen kaltaisilla surkeilla markkinoilla tarkoittaa sitä, että vuonna 2006 yritys työllisti 225 hlöä, tänä päivänä siinä on 45 vakituista ja ainoastaan Saksan viennin ansiosta, koska sillä on kotimainen raaka-aine omasta takaa. Toinen esimerkki on rakennustuoteteollisuudesta, sen omavaraisuusaste on käsittämättömät -1500 %, jos tämä yritys toimisi Saksassa tai Ruotsissa, se saattaisi olla jopa omillaan.

Tekes, Ely ja Finnvera ovat tukeneet yrityksiä suurehkoilla summilla. Yritysten hallitusten kahvihetkiä johtavat eläkeukot, kompuroiden konkurssista toiseen. Onko kansantalouden kannalta tällaisten yritysten tekohengittäminen järkevää. Työpaikkojen kannalta ei, koska niiden tekijöistä valtaosa siirtyy lomautettuina kilpailijoiden leipiin. Toimitusjohtaja jäi eläkkeelle, hän siirsi rahat erilliseen säätiöön ja jätti tehtaan tuuliajolle, ei edes kiristänyt kunnalta tukiaisia.
Makrotalouden näkökulmasta pitäisi käsitellä tehokkuutta, eli yksikön tuottavuutta suhteessa maksimaaliseen tuottavuuteen, mikä pkt-yrityksissä saavutetaan ainoastaan huippusuhdanteissa, vain nämä jaksot hyödyttävät kansantaloutta, mitkä Suomessa ovat todella lyhyitä.

Suomessa hallitsi Kekkonen, Ruotsissa Wallenberg, jälkimmäiselle ei tullut mieleen, että yritykset voivat pyöriä valtion rahoilla, Ruotsissa ei ole valtion velkaa, koska yrityksille on annettu vain lainoja tukiaisten sijaan. Tehokkuus siis heikentää työllisyyttä mikrotasolla. Tuottavuus tarkoittaa työn määrää, jonka voit tehdä tietyssä ajassa. Kannattavuuden eli yrityksen voitontuottokyvyn reaalitaloudessa, parantaminen edellyttää arvonlisäystä, mikä tietenkin edellyttää palkkojen laskemista, mikäli viennin tai tuotannon arvo laskee, vaihtotase on kroonisessa laskussa. Suomen työllisyysastetta ei saada nostettua ennustettuun 80 prosenttiin kuin korkeintaan 2030.

Tahtia ei voi loputtomiin tiukentaa, eikä ihmisiä voi rajattomasti piiskata kovempiin suorituksiin. Se tappaa luovuuden ja ihmiset palavat loppuun. Tuottavuus paranee uusilla ideoilla. Uusia ideoita eivät keksi stressaantuneet ja loppuun palaneet ihmiset.

MIksi työsuhteita ei yleensäkään saisi lopettaa, jos on ollut mitä tahansa ongelmia. Sehän on ihan maalaisjärkistä niin. Pitää vain olla varmuus perustoimeentulosta. Eihån se ole työntekijän tai työnantajan etu jatkaa huonoa suhdetta.

Jos ajatellaan nykyistä työllisyyspolitiikkaa, on se vain vaikeuttanut tätä esitystä, koska työntekijä alkaa pelätä työttömyyttä. Pelko ei tee hänestä yhtään parempaa ja osaavampaa "suorittajaa".

Elinkeinoelämän edustajien olisi syytä valita järjestöönsä henkilöt joilla on sekä myönteisempi että loogisempi ajattelutapa.

Alisuoriutuminen on aina ollut syy, miksi Iuppoketaleet ei pärjää työeIämässä. Yhdelläkään työnantajalla ei ole velvollisuutta pitää sellaisia haitakkeita riveissään.

Bruttokansantuote mittaa tietyn valtion kokonaistuotantoa.
Ollilakaan ei näy käsittävän, että tuottavuus tarkoittaa työn määrää, jonka voit tehdä tietyssä ajassa. Tehokkuus puolestaan ​​keskittyy siihen, että saadaan sama työmäärä vähemmillä resursseilla .

Ollila perustelee synkkää näkemystään Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysilla, joka julkaistaan tänään.

Suomen talouskasvu riippuu tuottavuuden kasvusta, koska väestön vanhetessa työtuntien määrä vähenee. Tuotannon supistumisesta huolimatta yritykset eivät ole vähentäneet merkittävästi työvoimaansa. Se on aiheuttanut Ollilan mukaan "tuottavuusvajeen", jonka suuruus on 150 000 henkilötyövuotta.