Sinulle rakas

Olen miettinyt meitä – sitä, miten ollaan nähty, oltu lähellä, ja silti ne tärkeimmät asiat on jääneet sanomatta suoraan. Me puhutaan paljon viesteissä, ja niissä on ollut hetkiä, jotka on saanut sydämen lyömään vähän kovempaa. Sinä olet osoittanut arvostusta ja lämpöä tavalla, jota en ole unohtanut. Se merkitsee enemmän kuin osaat ehkä kuvitellakaan.

Mutta samaan aikaan tuntuu hullulta – tai suoraan sanottuna, idioottimaiselta – ettei me olla uskallettu kohdata toisiamme kunnolla, kasvoista kasvoihin, oikeilla sanoilla. Me puhutaan, mutta ei puhuta. Ollaan lähellä, mutta ei ihan perillä.

Ehkä nyt olisi aika. Että lopetettaisiin piiloleikki ja katsottaisiin silmiin, ihan kunnolla. Mitä jos me annettaisiin tälle mahdollisuus – oikeasti?

Mä olen valmis, jos sinäkin olet.