Pattayan Totuuden pyhäkkö on nyt virallisesti tunnustettu maailmanennätyssertifikaatilla maailman suurimmaksi puumuseoksi.
https://aijaa.com/OVTOUs
Museorakenne on temppelin ja linnan hybridi, joka on teemana Ayutthayan valtakunnan sekä buddhalaisten ja hindujen uskomusten yhdistäminen sulassa sovussa. Pääpaino on kuvata visuaalisesti tärkeitä itäisiä uskonnollisia käsitteitä ja elämän kiertokulkua.
Rakennus on harvinaisuus maailmassa ja rakennettu kokonaan puusta, erityisesti
Mai Deang, punapuu, huonekaluissa paljon käytetty.
Mai Takien, Myanmarin rautapuu josta tehdään uskonnollisia koruja ja amuletteja. Mai Panchaat, on Intiasta kotoisin oleva viljelypuu.
Tiikki, on tropiikin viljellyin puu, ajoittain vientikiellossa kovan menekin vuoksi.
Rakennus sisältää vain puusta veistettyjä, tauluja, hahmoja ja veistoksia.
Rakentaminen alkoi ensimmäisen kerran vuonna 1981 ja on edelleen rakenteilla vuoteen 2050 saakka, jolloin sen on suunniteltu olevan valmis.
Puuliitoksissa käytetään vain perinteisiä puuliitostekniikoita, kuten tappeja, kiiloja ja uria. Nauloja tai ruuveja ei ole käytetty laisinkaan.
Vanhimmat käytetyt puut ovat 600-vuotiaita.
https://aijaa.com/OVTOUs
Museorakenne on temppelin ja linnan hybridi, joka on teemana Ayutthayan valtakunnan sekä buddhalaisten ja hindujen uskomusten yhdistäminen sulassa sovussa. Pääpaino on kuvata visuaalisesti tärkeitä itäisiä uskonnollisia käsitteitä ja elämän kiertokulkua.
Rakennus on harvinaisuus maailmassa ja rakennettu kokonaan puusta, erityisesti
Mai Deang, punapuu, huonekaluissa paljon käytetty.
Mai Takien, Myanmarin rautapuu josta tehdään uskonnollisia koruja ja amuletteja. Mai Panchaat, on Intiasta kotoisin oleva viljelypuu.
Tiikki, on tropiikin viljellyin puu, ajoittain vientikiellossa kovan menekin vuoksi.
Rakennus sisältää vain puusta veistettyjä, tauluja, hahmoja ja veistoksia.
Rakentaminen alkoi ensimmäisen kerran vuonna 1981 ja on edelleen rakenteilla vuoteen 2050 saakka, jolloin sen on suunniteltu olevan valmis.
Puuliitoksissa käytetään vain perinteisiä puuliitostekniikoita, kuten tappeja, kiiloja ja uria. Nauloja tai ruuveja ei ole käytetty laisinkaan.
Vanhimmat käytetyt puut ovat 600-vuotiaita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hienoa että tallentavat tuleville sukupolville,historiaansa... mutta turistipyydys tuo todellisuudessa on,
Noloa kutsua tuota turistirysäksi, moukka. Kulttuuri ja taide on tarkoitettu ihmisille näytettäväksi eikä piilotettavaksi. Sitä ei rakennettu turistipyydykseksi, vaan se on edesmenneen liikemies Lekin henkilökohtainen testamentti ja lahja kulttuurille.
Wikipedia kertoo sen historian.
Lek Viriyaphan (Thai: เล็ก วิริยพันธุ์, jota joskus kutsutaan Khun Lekiksi; 1914 – 17. marraskuuta 2000) oli eksentrinen thaimaalainen liikemies, miljonääri ja kulttuurisuojelija, joka vastasi muinaisen Siamin, Erawanin museon ja totuuden turvapaikan rakentamisesta.
Lek Viriyaphan syntyi vuonna 1914 kiinalaisen liikemiehen perheeseen Thaimaan Splangissa.
Hänet lähetettiin myöhemmin yliopistoon Shanghaihin, Kiinaan. Tänä aikana hän pääsi matkustamaan ja kiinnostui taiteista ja kulttuureista. Hän keräsi ammattitietoa ja ymmärrystä taiteista, uskonnoista, filosofioista ja kulttuureista elämänsä varhaisesta ajasta lähtien.
Kun hänen isänsä sairastui, hän palasi Thaimaahan auttamaan perheyrityksessä. Myöhemmin työsuhteiden kautta hän tapasi vaimonsa ja elinikäisen ystävänsä Prapai Viriyaphanin, josta tuli kumppani ja inspiraatio koko liikeuransa ajan. Hänen kiinnostuksensa taiteisiin alkoi antiikkiesineiden lukemisesta ja keräämisestä, kun hän oli vielä liikemies, sitä enemmän hän ymmärsi, kuinka arvokkaita nämä antiikkikappaleet olivat, sitä enemmän hän tunsi vahvaa tarvetta säilyttää ne. Tämä innoitti häntä rakentamaan muinaisen Siam-ulkoilmamuseopuiston Samut Prakhanissa, Thaimaassa.
Varsin sivistynyt ja humaani, muita ajatteleva mies. Aikamoinen komistus nuorena
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b0/Lek_Viriyaphant.jpg/500px-Lek_Viriyaphant.jpg
Lekin jälkeläiset jatkaa hänen perintöään ja yrityksiään. Harjoittavat paljon hyväntekeväisyyttä isänsä jalanjäljillä ja työllistävät kymmeniätuhansia thaimaalaisia.
Aasian maat ovat ylpeitä omasta kulttuuristaan ja innokkaita sitä esittelemään ja siitä kertomaan, jos olet aidosti kiinnostunut. Thaimaassa ja Kiinassa on osattu jo kauan.
Kiinantyttö näyttää mallia https://www.youtube.com/shorts/Vlc1Z3TdWfE
Buddhalaisille, hinduille, kulttuureista ja käsityöstä kiinnostuneille tuo on.
Aika tiukkapipoinen naisvartija tuli heti sanomaan jos alkoi puhua tuolla sisällä ja kypärä piti pysyä päässä.