Kulujen jako parisuhteessa

Mies maksaa kaiken.

Mikä tää sun "parisuhde" on ja mitkä sen säännöt on? Sillä on kuule aika paljon väliä näissäkin asioissa.

Ei ole kuule lähellekkään sama asia esim.
1) leikkiä parisuhdetta kaksin vyokrakämpässä
2) tai olla avioliitossa lapsien kanssa veloitetussa omistusasunnossa jonkin avioehdon kanssa.

Asema noissa Suomen lainkin edessä on kovasti eri ja se vaikuttaa myös siihen mikä on reilua ja siihenkin miten asiat on kokonaistaloudellisesti hyvä hoitaa.

Riippuu kuule ihan siitäkin ootteko ideologiata vasemmistoa vai oikeistoa.

Hei! Hanki omistusasunto (ongelma ratkaistu) ja tee opiskelun ohella töitä.👍

Jos vuokrakulu on noin alhainen, pääset kyllä helpommalla kuin moni. Onnea siitä!

Jos olisit minun nainen, asia olisi yksinkertaista:

Jos kunnioitat ja pidät minua miehenäsi kuin yhteisen firmamme toimitusjohtajaa, niin firma pitää sinusta huolen loppuun asti myös varoillaan.

Jos taas vaadit olla firman osaomistaja 50% osuudella, niin silloin myös rahoitat kaikkea kulua tasan 50% osuudella.

Yksinkertaista ja reilua.

Lisäksi, henk.koht. varallisuudella ei ole mitään vaikutusta kummassakaan tapauksessa - joskin täysin eri syistä.

Ei valitettavasti ole mitään kaavaa tuohon jakoon.
Ihan saatte itse päättää asiat.

Se maksaa jolla on rahaa. Piste.

Itse olen eläkkeellä puoliso vakituisessa työssä tienaa suhk koht hyvin nykyään. Pistän yhteiselle tilille joka kuukausi n. 700-800 € ja puolisoni 650 €. Sieltä maksetaan lainalyhennykset jne yhteiset menot. Puolisoni hoitaa suurimmaksi osaksi ruoka ostokset. Meillä tosin säästöjä jo ennestään ei paljon mutta kuitenkin.

Maksamme yhteiset menot suhteessa tuloihin ja molemmat maksavat kokonaan itse omat henkilökohtaiset menonsa. Toisen ei tarvitse osallistua menoihin, joita hän ei käytä. Näin ollen esim. talouden ainoa auto, jota mieheni ei koskaan aja, on minun kuluni jne. Henkilökohtaisiin menoihin kuuluvat meillä myös mm. kanavapaketit, tehokkaampi laajakaistayhteys yms. Ruokaostoksilla pyrimme käymään vuorotellen. On sovittu, että tietyt perusjutut, joita molemmat käyttävät, ostetaan aina kun ovat vähissä. Muutoin kumpikin ostaa omalla vuorollaan mitä nyt itse haluaa. Nämä ovat sovitut perusteet, mutta ei niitä mitenkään tiukkaan mietitä, että "en osta sinulle mitään, mene itse kauppaan" tvm.

Poikkeuksena on asunto, joka periaatteessa on miehelleni ilmainen. Kyseessä on minun omistusasuntoni, joka on velaton ja jonka vastike on varsin pieni. Vastike menee suoraan minun tilintäni, eikä siitä ole sen kummemmin keskusteltu. Tämä on minulle täysin ok näin, onhan minulla isommat tulotkin.

Noin yleisesti ottaen maksaminen suhteessa tuloihinon reilu käytäntö. Ensinnäkin se, että varakkaampi hyötyisi pienityloisemman kustannuksella, on minusta asiatonta . Toisekseen isompituloinen tuppaa yleensä olemaan tottunut parempaan elintasoon, eikä ole asiallista, että pienempituloisen olisi pakko kuluttaa enemmän kuin hänellä oikeasti on varaa. Meillä tämä käy hyvin ilmi mm. ruokaostoksilla. Minä otan kalliimpaa, sitä mistä pidän, eikä miehelläni realistisesti ole varaa käydä jatkuvasti sellaisilla ostoksilla. Hän ostaisi sellaista, jota minä taas en halua syödä. Jos asuntoni ei olisi jo velaton, niin silloin tämä sama näkyisi asumiskuluissa. Minä olen se, joka haluan asua juuri tässä, mutta miehellä ei olisi varaa maksaa puolta niin kovista kuluista jatkuvasti.

Aito rakkaus ei rahaa katso. Se jolla on paremmat tulot maksaa enemmän. Sukupuolesta viis.🤷‍♀️

Meillä se maksaa enemmän kummalla on enemmän tuloja. Itse olen opiskellut yhdessäolomme aikaan useita vuosia ja välillä olin jopa tuloton ja silloin luonnollisesti mieheni maksoi kulut. Kun aikoinani valmistuin, palkkani oli parempi kuin miehelläni, joten myös maksoin enemmän kuluja.

Tavallista on että mies maksaa kaiken ja nainen sitten sen verran kuin kulloinkin kykenee.

Perukirjoitus tasoittaa tilanteen.Osituskin tasoittaa.Lottoa tämä nykyaikana on.
Toisaalta voit laskelmoida opiskelija ja jättää valmistuessasi koko "Rumiluksen" hypätä
uuden euro-jätkän matkaan.

Halvemmallahan sä tossa asut kuin jossain yksiössä. Toi netti on kyllä teillä kallis. Itellä onnistu, opiskelu ihan edullisemmallakin netillä. Usein noissa on kylkiäisimä suoratoistopalveluita, jotka lopettamalla saa hintaa alaspäin.

Ite jos oisin parisuhteessa, en kyllä jaksais tolleen pennejä laskee.

Akka käy töissä ja minä makaan ja dokaan omat rahat TASA-ARVOA !

Itselläni on tulot n. 2600-2800€/kk. ja avovaimoni opiskelee tällä hetkellä ja saa kuukaudessa käteen n. 700€ ja tämä sisältää n. 95€:n lapsilisän. Minä maksan palkastani mm. asuntolainan lyhennyksen, vastikkeen, netin ja omat pakolliset menoni, kuten puhelinlaskun, bensan, vakuutukset ja ym. autoiluun liittyvät ja laitan yhteiseen ruokakassaan vähintään 600€/kk. Avovaimoni maksaa omista pienistä tuloistaan oman puhelinlaskun, lapsen harrastuksen (tähän käytetään lapsilisä) ja jotain muuta myös. Maksaa myös osan ruokakuluista. Näin meillä toistaiseksi ja tulevaisuudessa kun opiskelut ovat ohi ja (mahdollisesti) työllistyy, niin sitten katsomme uudestaan miten kulut jaetaan.

Meillä on niin, että lähtökohtasesti kaikki puoliks, mutta sellaset ihan selkeät omat jutut maksetaan ite. Lisäks jos tuloeroa on selkeesti, rikkaampi voi/pystyy maksamaan enemmän. Mutta toki pariskuntia ja tapoja elää on monenlaisia.

Mä makselin asumiskulut sekä auton. No, autoa mä tarvitsinkin, avokki pääsi kulkemaan hyvin koulussa muulla tavoin ja hänen työpaikka sijaitsi melki kotimme vieressä(pääsi lähiauppaamme osa-aikaiseksi yhdessävaiheessa).
Taisi avokki nyt jotain noista joskus maksaa, mutta mä nyt maksoin käytännössä aina kaikki asumiskulut.
Muuhun avokki osallistui jonkun verran, mutta tulojensa mukaan. Lähinnä ruokakuluihin.
Se nyt oli molemmille selvää, että maksoi omat menonsa, mitä hänellä nyt olikin. Tietty naisten jutut, kuten meikit ja siteet ja sitten hän kävi jollain ratsutallilla ratsastamassa kerran viikossa, niin sen tuntimaksun ja näin.
Tienattiin kyllä reilusti vähemmän tuolloin kun mitä aloittaja, mutta aika oli muutenkin eri ja menotkin olivat pienemmät. Asuttiin isohkoa yksiötä pienemmällä paikkakunnalla, vuokra oli muistaakseni noin 300€/kk ja sähkö+vesi päälle noin 50-60€ yhteensä.
Mutta tosiaan, näin me ainakin toimittiin tuolloin.
Nykyään tietty avokki osallistuu enempi menoihin, kun on työelämässä ja tulot on muutenkin hänelläkin nousseet ihan hyvin tässä vuosien mittaan.
Niin ja meillä on ihan käytännön pakon takia 2 autoa nykyään, niin hän maksaa oman autonsa kulut itse. Joskus maksan osan, jos nyt sattuu tulemaan vähän kalliimpi remppa, mitä nyt ei onneksi ole tullut kuin 2 kertaa. Ja hänellä on tällainen "tyttöjen auto, pieni Suzuki, minkä kulut ovat aika minimaaliset muuten. Vero on jotain satkun vuodessa, vakuutukset hivenen enempi ja on vielä pienikulutuksinen.

Se maksaa enemmän jolla isommat..molemmilla myös omaa rahaa ettei tarvitse kummankaan rutista.

Jos suhteessa on rakkautta ja intohimoista seksiä, on aivan ok että toinen osapuoli maksaa kaiken.

Mutta jos suhde perustuu vain sille, että toinen opiskelee saadakseen itselleen yhteiskunnassa paremman aseman ja heti valmistuttuaan alkaa katsella aidan toiselle puolelle (sitähän ei voi tietää), ollaan epämiellyttävässä asetelmassa.

Tosin tuon "haistaa" jo siitä, ettei suhteessa seksi toimi eikä oikeaa välittämistä ole havaittavissa.

Itse maksoin aikanaan lääkärivaimoni opiskeluaikana autot, lainat, asumisen vastikkeineen, ruuat, juomat ja vaimoni opiskelutarvikkeet mukisematta, se kuului asiaan.

20 vuotta ehdimme olla naimisissa, kun vaimo alkoi "ajatella" itsenäisesti ja liitto kaatui siihen.
Ensin loppui seksi, siitä vuoden päästä avioliitto.
Eikä kuviossa ollut pettämistä eikä alkoholia, ei väkivallan uhkaa eikä mykkäkoulua.

Hakattuaan vittunsa kiveen ex-vaimo kehtasi syyttää minua suoraan "elämänsä pilaamisesta".

Vittu mikä ämmä. Luulin kaikkien vuosien ajan, että olemme syvästi rakastuneita ja yhdessä hautaan saakka - mutta vaihdevuosioireet tai mikä lienee teki olemisesta täysin mahdotonta.
Nykyisin hänellä on jo muita syyllisiä, kusipäitä on kuulemma kaikkialla ja koko ajan.

Hauskaa loppuelämää hänelle, en osallistu siihen virteen.

Tavallisesti kaikki, puoliksi . Meillä oli se tapa että kaikki puoliksi vaikka Minullamoli paremmat tulot se kun miehellä oli .
Vai meinaatko että kun mies tienaa enemmän Niin joutaa maksaakin enemmän

Minä eli mies maksan asunnon, kattoremontin, sähkön ja veden. Emäntä tekee ruokaostokset ja maksaa netin koska minä en sellaisesta maksa. En vain käyttäisi nettiä kotona. Asiasta ei olla koskaan keskusteltu, se on vain noin ja se on hyvä.

Varmasti maksan enemmän kuin vaimo mutta minulla on rahaa paljon enemmän vaikka olenkin vain tyhmä työmies ja vaimo on joku päällikkö. En edes tiedä mitä menee rahaa koska kaikki menee suoramaksuna eikä edes kiinnosta käydä katsomassa. Kunhan on tilillä "muutama kymppi" löysää niin kaikki on hyvin.

Meillä meni tuollaisessa tilanteessa niin, että minä käytännössä maksoin kaiken asumiseen liittyvän ja vaimoni, silloin vielä avovaimo maksoi ruokaa minkä maksoi pienillä tuloillaan. Yhdessä käytiin ruokakaupassa ja minä maksoin suurimman osan.

Meillä oli tilanne, että piti saada vaimolle turvaa eläkevuosiksi ja kun me muutettiin yhteen asumaan, annettiin hänen asunto vuokralle. Vaimoni oli sen juuri ostanut ennen, kuin tutustuimme ja siinä oli valmista velkaa. Vaimoni olisi myynyt sen asunnon, mutta kehoitin häntä pitämään asunnon, koska vuokralainen maksaa ne lainat kuitenkin.

Nyt ollaan oltu yhdessä 25 vuotta ja tuo asunto alkaa olemaan maksettu, joten vaimolla on nyt velaton asunto ja siitä pientä tuloa, lisäksi asunnon arvo on noussut melkoisesti sillä alueella. Vaimoni eläke jää aika pieneksi muuten äitiyslomien ja työttömyyden vuoksi, niin tuo asunto tuo hänelle turvaa jatkossa.

En ole ollut niin kovin tarkka siitä, että kumpi maksaa mitäkin, minä tässä olen ollut pitkälti se maksaja, mutta en ole alkanut hiuksia halkomaan. Avioehto meillä on, mutta sillä ei nyt ole kovin suurta merkitystä ollut käytännön asioissa.

Itse asun omistusasunnossa ja olen monta kertaa kysynyt haluaa mies muuttaa luokseni (ilmaiseksi) asumaan. Mies sanoo että hän haluaa itse maksaa omat kulunsa ja asuu mieluummin omassa vuokra-asunnossaan josta maksaa 650€ kk vuokraa. Meillä on siis omat taloudet ja kumpikin maksaa itse omat kulunsa. Jos mies kysyisi minulta haluanko muuttaa hänen luokseen (ilmaiseksi) asumaan, pakkaisin heti kimpsut ja kampsut ja muuttaisin. Voisin ostaa meille vaikka ruuat tms. Kadehdin teitä naisia jotka löydätte miehen joka haluaa asua yhteisessä asunnossa kanssanne ;D

Kyllä minä suurituloisempana (miehenä) haluan maksaa yhteisistä kuluista enemmän.

Vaimon opiskellessa maksoin ihan kaikki kulut itse. Kun vaimo valmistui ja sai töitä on siitä lähtien kaikki menot maksettu puoliksi ja siitä on pidetty kirjaa Huom! myös kaikki automenot, sairaskulut, kampaamomenot, asuntomenot ym on maksettu puoliksi. Opiskeluaikanasi on kohteliasta maksaa vaikka ruokamenot. Työttömyysjaksojen, raskausajan, lasen hoitojen pienentäessä tuloja on toinen ottanut suuremman vastuun menoista hyvin pelaa kun osaa sopia.

Salarakaat maksattavat kaiken tyhmilllä miehillä, joille kelpaa vanha tavara.

Kun katsoo näitä suomen salarakkaita, niin heistähän suurin osa kiertää joka oksan ja makaa kaikkien kanssa.

Ostattavat itselleen kelloja, koruja, asuntoja ja elävät pintaliitoa.

Täytyy todeta, että kyllä miehetkin on todella tyhmiä kun useinkin vanha käytetty vanha
reikä ja maksavat siitä, usein myös tautisia tavaroita.

Minäkin ihmettelin aikoinaan muksi puolisoni silloin osti hienon auton johon minulla ei ollut asiaa. Selvisikin et on toinen kuviossa, sen takia leikki rikasta ja saikin näin huomiota. Oma puoliso oli vaan kuin äiti, joka pesi pyykit hoiti kotona kaiken. Oliko se rakkautta?

Enneñ akka hoito viulut ym ja nyt pappa hoitaa ne vähät hih kaek männöö eikä kohta piisookkaan ennää.

Meillä piti ja jakaa kulut tasan mutta siihen se meni että joka kerta kun mennään vähän aikaisemmin nukkumaan niin muija tinkaa satasen ylimääräistä kaupparahaa, arvaahan sen että viima käy lompakon tienoilla.

Raha ratkaisee lauloi jo Irwin aikoinaan tietty.

Tuossa tilanteessa miehellä on lokki asunnossa. Neuvo: älä ruoki lokkia!

Raha on toisarvoista, kunhan sitä on riittävästi.

Ainut, millä on arvoa on OIKEA RAKKAUS.

Se vain tahtoo olla todella vaikeaa löytää.

Kaikki rahat yhteiseen kassaan ja sieltä maksetaan kaikki. Se on selvä, että toinen maksaa tuossa enemmän, mutta siksi sitä sanotaan parisuhteeksi (kun yhdessä asutaan ja lapsia kasvatetaan) että yhdessä mennään, parina.

Kärjistetysti, jos toinen on pörssiyhtiön johtaja ja toinen on kotivanhempi, suhde ei voi olla taloudellisesti tasapainoinen, vaan aika moni asia ratkeaa kompromisseilla. Asia ei voi onnistua (a) siipeilemällä eikä (b) pitämällä viimeiseen saakka kiinni omistaan. Rapsuta sinä minun selkääni, ja minä rapsutan sinun.

Esittäkää asetelma:

-parin varakkaampi osapuoli haluaa syödä kalliisti ulkona, mutta "köyhemmällä" ei ole rahaa maksaa omaa ruokaansa. Meneekö varakkaampi yksin syömään, tarjoaako varakkaampi kaiken vai maksaako köyhä lompakkonsa mukaan? Se kertoo suhteesta melko paljon.

Yhdessä sovittu sokerideittailu voi ilman muuta toimia yhteisestä sopimuksesta, mutta vastaan tullee jossakin vaiheessa jokaisen kyllästymisen tai omanarvontunnon kynnys. Kotirouva saattoi ennen olla arvostettu titteli, mutta nykyisin se ei kaikille riitä.

Hän tienaa 60.000 brutto vuodessa ja minä työtön480kk

Olemme vanhempi pariskunta. Jaamme laskujen maksut siten, että mieheni maksaa kuluista suhteessa isomman summan, koska hänellä on isommat tulot.
Minä maksan n. 44,3% summasta, koska naisena palkkani on pienempi. Maksoin kymmeniä vuosia puolet menoista, ja sitten tajusin että eihän se noin voi mennä.

Jakakaa kulut nettotulojen suhteessa. Jos saat 600 €/kk netto ja mies 3000 €/kk netto, niin hän maksakoot 5x enemmän.

Mies suurempi tuloisena ( tienaa puolet enemmän kuin minä ) maksa melkein kaiken eli sähkön,veden,lainat,autokulut.
Minä maksan ruuan,lasten kulut (3 teiniä) kaikkien puhelinkulut ja tankkaan kun itse käytän autoa,omat ja lasten vaatteet plus harrastuakulut ja ylernsäkki omat ja lapsiin liittyvät menot.
Miehellä jää omaan käyttöön mukavasti,mulla ei. Mutta tosiaan mies maksaa enemmän.