Kuinka moni teistä saa osallistua sijoitetun lapsenne lääkärikäynteihin yms?Siis silloin kun lapsi on sijoitettuna sijaisperheeseen? Aattelin vain,että onko siinä jotain yleistä käytäntömallia tai jotain? Ainakin välimatkojen ym takia se on usein aika vaikeaa,lukuunottamatta kotilomalla sattuvia akuutteja sairauksia.
Sijoitetun lapsen lääkärikäynnit
Maj-lii
262183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
että siinä sitä yhteistyötä kerrakseen.
Jos on akuuttia hommaa, sen tietysti hoitaa perhekoti. Muiden sairauksien (allergiat yms) hoidot on hoidettu kotilomilla ja minä olen ne hoitanut. Eli varannut ajan sairaalaan ja ollut lapsen kanssa lääkärissä. Myös perhekoti olisi ne hoitanut, mutta kun keskuteltiin, päädyttiin, että minä hoidan ne, koska olen ne hoitanut tähänkin asti ja hoitavat lääkärit ovat kotipaikkakunnalla. Akuutit hammaslääkärireissut hoidetaan siellä, missä lapsi kulloinkin on. Terapiaan olen minä osallistunut lapsen paikkakunnalla. Minulle tarjottiin sitä ja ilomielin otin sellaisen vastaan, vaikka siitä aiheutuu minulle työssäpoissaoloja ja satojen kilometrien ajomatkat.
menisin lapseni tutkimuksiin,muttei sijaisäiti,edes kerro kun jälkikäteen tutkimuksista.Lääkäri kirjaa ainoastaan hänen kertomuksensa,minua edes näkemättä.Omituista.Siellä on kirjattuna esim.avioeroni ym.vaikken koskaan edes naimisissa ole ollutkaan.
On kyllä hienoa, että voit aktiivisesti olla mukana lapsen lääkärikäyntien ym hoidossa!
Senkin takia kyselin tuota, kun itse sain tilaisuuden ensimmäistä kertaa koko sijoituksen aikana hoitaa poikani hammaslääkärikäynnin.Olen joitakin akuuttijuttuja kyllä hoitanut, mutta musta tuntui jo huostaanottotilanteessa tosi pahalta, etten voinut olla näillä tärkeillä käynneillä mukana ja perhettä odottaessa perhetukikeskuksessa ei aina edes ilmoitettu näistä.Nämä on kuitenkin isoja asioita lapselle ja minullekin.Sijaisperhe on niistä kyllä aina ilmoittanut, mutta nyt onneksi tuo tarkastus osui kotilomalle jolloin sain sen hoitaa ja vein pojan paikkakunnalle,jossa sijaisperhe asuu sinne lääkäriin.Lääkäri oli kyllä vähän ihmeissään, kun oli eri äiti lasta tuomassa (pieni paikkakunta).Joku voi varmaan ihmetellä, kuinka merkittävä asia tälläinen on, mutta kun on ollut kaksi vuotta lapsen hoidosta sivussa (paitsi
tietenkin kotilomat), tuntuu aivan upealta että saa auttaa lasta ja olla tukena tällaisissa asioissa.Mä tunsin itseni enemmän äidiksi kuin pitkään aikaan kun sain auttaa lasta ja kantaa vastuuta näin konkreettisesti. Kyllä pojan helmihampaat olivatkin loistavassa kunnossa ja putipuhtaat, kiitos siitä sijaisperheellekin :) .
Minulle sijaisäiti ei kerro mitään vaikka lääkärikin häntä on kehottanut olemaan yhteydessä minuun. Tilasin lapsen paperit ja luin sieltä sijaisäidin kertomaa puutaheinää mikä on saattanut vaikuttaa hoitopäätökseenkin. Sijaisäiti on vaarantanut tahallaan lapseni terveyden vaalimisen. Suunnittelin vähän pöläyttäväni sijaisperheen lintukotoa asian johdosta.
kertonut,ja pitää huolen,ettei yksikään lääkäri näe minua,jotta he voisivat kysyä minulta mitään.Nyt hän on hankkimassa lapselleni diagnoosia,käynyt jo kuudella eri lääkärillä,pyytää koulusta lausuntoja,joita minulle ei anneta.Tämä on jo ihan pöyristyttävää,ei uskoisi,edes Suomessa asuvansa,että tälläistä voi tapahtua.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että biovanhempien pitäisi saada olla lapsen elämässä mukana muun muassa juuri tämmöisissä lääkäriasioissa. Olen todella iloinen, että sinä sait mahdollisuuden hammaslääkärikäyntiin. Tämmöiset pitäisi olla mielestäni todellakin itsestään selvyyksiä, jos biovanhempi kykenee ja haluaa osallistua.
Onnea Maj-lii myös "enemmän äitiyden" tunteesta. Siitä se lähtee!
Toivon, että muillekin osuu näitä onnenasioita polulle vähitellen ja enenevässä määrin. Kertokaapa niistä täällä, että muutkin osaavat aktivoitua vastaavissa asioissa ja sossutkin heräävät tämmöisiin asioihin.
Sinullekin toivon onnen kääntymistä tässä ihmeellisessä hullunmyllyssänne. Eihän noissa jutuissa, perättömyyksissä ja muissa ole MITÄÄN järkeä. Onneksi olet päättänyt taistella. Muista, että Sinulle pidetään täällä peukaloita ja varpaitakin!
Täällä on toinen kuka pitää peukkuja pystyssä ja toivoo parasta sinulla ja lapsellesi. Toivottavasti tämä asia ratkeaa sinun ja lapsen kannalta sillä parhaalla mahdollisella tavalla.
Kun lapsi on sijaisperheessä, sijaisperhe huolehtii lapsen lääkärikäynneistä. Hitonko intressiä sinne on mukaan tunkea? Lääkärissäkäynti on intiimi tapahtuma, eikä sinne kaivata legioonaa ihmisiä mukaan.
Miksiköhän kaikki vainoavat sinua? Ja lastasi?
Ettei vain olisi niin, että oma katkeruutesi vääristää kuvaa.
kuuluu mitä lapsella on,sinä olet aina vain vieras palkattu hoitaja.
on sinun juttusi,kun olet maho.Tuolla on monta eri kirjoittajaa,jollet huomannut.
Lääkärissä käynti on intiimikäynti. Lapsen tai muuten apua tarvitsevan mukana täytyy kuitenkin olla saattaja. Biologinen vanhempi on yhtä lailla sopiva saattaja lapselleen kuin lapsen huollosta vastaava sijaisvanhempi.
Tärkeintä on tietenkin se, että lapsen lääkärikäynneistä huolehditaan. Jos lapsi tarvitsee lääkäri äkillisesti, niin saattajaksi sopii parhaiten se henkilö, jonka lapsen tuntee ja pääsee lähtemään lääkäriin nopealla varoitus ajalla. Lääkäriä voidaan tarvita kotiloman aikana tai sijaisperheessä asumisen aikana.
Sen sijaan kun lapsen lääkärikäynti on tiedossa etukäteen, niin aikuisten tulisi kyetä löytämään yhteisymmärrys siitä, kuka lasta saattaa lääkäriin. 12-vuotiaan lapsen mielipidettä on jo kuultava, eikä isompien lapsien mukana ehkä tarvitsekaan olla lääkärin huoneessa asti. Odotushuone on välillä hyvä paikka saattajalle oli hän sitten bio- tai sijaisvanhempi.
Kun lapsen perhehoidossa pyritään huostaanoton purkua ja kotiutusta kohden, on entistä enemmän lisättävä biovanhemman ja lapsen yhdessäoloa arkipäiväisissä asioissa. Lääkärissäkäynnit ovat hyvä esimerkki niistä.
Lääkärissäkäynneistä kuuluu tiedottaa sekä bio- että sijaisvanhemmille. Miksei biologinen vanhempi voisi osallistua lapsen lääkärikäyntiin ja antaa sitten sijaisvanhemmalle tietoa asiasta sekä kenties kopiota lääkärin lausunnosta? Jäisikö silloin joku päiväraha saamatta?
Jos lääkärissäkäynti on intiimi asia, niin kyllä sitä on synnytyskin, jonka lapset ovat käyneet läpi biovanhempansa tai biovanhempiensa kanssa.
tieto lapsen terveydentilasta.
Haluaisin lisätä keskusteluun hoitohenkilökunnan näkökulman: ei esim. tk:ssa usein tiedetä lapsen perhetaustoja, sijoituksista puhumattakaan. Saattaja voi olla äiti/isä, sijaisäiti/isä taikka muu - vaikka naapuri jossakin tapauksessa(esim. akuutti tapaturma) Hoidon kannalta on tärkeää tietää lapsen taustat. Saattajan olisi hyvä kertoa lyhyesti muuttuneista perhe yms. suhteista. Se on viime kädessä lapsen etu, jotta hoito pystytään suunnittelemaan parhaalla mahdollisella tavalla.
perhetaustat,vaikkapa korvatulehduksessa?Uteliaisuuttako?Kannattaisiko kaupankassallekin kertoa perhetaustat tietäisivät miten parhaiten palvella lapsen parhaaksi,ja tietty naapureillekin kannattaa kertoa koko elämän historiansa,tietävät kertoa eteenpäin toisille naapureille.Kauhistella keskenään,voi että oletko kuullut..ja kaikille vastaantulijoillekin kertoa,ja vaikkapa telkkariinkin mennä tietonsa kertomaan,ja Supollekin ennenkaikkea.
psyykkisistä häiriöistä tms. on ihan hyvä tietää "kaikki". Miksi terveyden tai sairauden hoidossa pitäisi salailla asioita ja mitä salattavaa siinä sitten on?
nuoremman 6v pojan lääkärikäynteihin ym. en osallistu tällä hetkellä kuin akuuttitapauksissa. Pääsyy siihen on pitkä välimatka ja käytännön vaikeudet toteuttaa näitä yhteisiä käyntejä.
Vanhempi on lähempänä perhekodissa ja osallistun osaltani pojan terapeutin tapaamisiin n. puolen vuoden välein. Lisäksi paikallisen sairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri on poikani oma lääkäri ja tapaamme samalla, kun hän tapaa pojankin. Harvakseltaan, koska tilanne on ollut koko ajan parempi pojalla. Pojalla oli masennusta ennenkuin itse sairastuin ja pojan masennusta on hoidettu jo 4v. Enää ei kyllä masennuksesta näy häivääkään;) Siitä olen todella onnellinen. Yleislääkärillä en ole pojan mukana ollut. Mutta esimerkiksi allergiatesteihin vein pojan itse ja oli pikkuvelikin mukana. Kolmestaan sitten jännättiin tuleeko paukuroita..
Toiseen asiaan. Osallistun pojan koulunkäyntiin niin, että vuorottelemme perhekodin nk. oman työntekijän kanssa kouluvisiittejä.
käyntiin,ei välimatka haittaisi mitään.Mielelläni matkustaisin,ei haittaa 10 tunnin matkat.
hammaslääkärin tai muun sellaisen takia kymmentä tuntia. Pitää sitä luottaa sijaisperheeseen sen verran, että rutiininomaiset jutut hoituvat ilman minuakin. Jos on kyse jostain vakavasta, niin matkustaisin minne vaan.. autolla, kävellen, liftaten miten parhaiten pääsisin.
lääkärissä käynnistä vasta vuoden jälkeen tietoa,niin ei luottamusta herätä.
olen ihmetellyt näitä palstoja ja juttuja lukiessa, että minkälaiset ihmiset oikein alkavat sijaisperheeksi, kun ei perusasioitakaan osata näköjään hoitaa. Kyllä terveys/ sairaus, tarhan- tai koulunkäynti ovat sellaisia asioita, mihin biovanhemmmatkin haluavat mukaan tai ainakin tietoa.
Eikä vuoden viiveellä niinkuin sinun tapauksessasi. Samaan sarjaan kuuluvat matkat niin koti- kuin ulkomailla. En ole kertaakaan kieltänyt mitään matkaa kummaltakaan lapseltani, mutta on se kiva tietää, missä lapsi on.
minun allekirjoitustani pyydettiin lapsen passiin ja allekirjoitin sen. Ja näin annoin luvan myös ulkomaan matkoihin. Joka kerta on kyllä erikseen tullut ajoissa tieto tulevista reissuista.
ja opettajan lausunnon lapsesta lääkärille.Enpä ole saanut.
lapsen todistuksen ja lisäksi sain kopion siitä kotiin, joo...