Otan itseeni liian herkästi

Tuttua, niin tuttua. Tule tukiasemalle jutskailee. Sieltä minut löytää tällä nimimerkillä.

välitä...et o ainoa! mulla sama homma otan kaikki aina itteeni.. eikä siihen mikään oo auttanu ,ainaskaan mulla :( ..joten en osaa neuvoo mitenkään,mutta et oo kuiteskaan ainoa. hyvää kesää sulle ja muillekkin :)

Olen joskus loukkaannuksissa lähtenyt pois koko paikalta enkä takaisin enää mennyt loukkaantumisen takia. Mullekaan ei tarvitse kuin sanoa vähän kovempaa, niin olen jo loukkaantunut. Ja anteeksi en anna -ikinä!

Kauhean monet ihmiset kertovat siitä, kuinka he eivät ota itseensä kaiken maailman pikkuasioista. Sellaista, joka loukkaantuu helposti, he pitävät itsetunnoltaan heikkona ja vaikeana ihmisenä. Meitä on varmaan kuitenkin paljon. Itsekin pahoitan mieleni todella herkästi, ja useimmiten se myös huomataan. Loukkaantumista on ikään kuin kahta eri lajia (minulla): joko loukkaannun verisesti eli suutun ja muistan ikuisesti minua loukanneen tapauksen ja tyypin, tai sitten loukkaannun niin että pahoitan mieleni eli masennun ja tunnen olevani maailman hyljeksityin ihminen. Kärsin tästä itse, ja haluaisin olla toisenlainen. En vain tiedä miten voisin itseäni suggeroida niin, että voisin ruveta viittaamaan kintaalla kaikenlaisille itseeni kohdistuville kommenteille, loukkauksille jne. Koska kuitenkin ymmärrään, että on aivan turhaa stressata itseään tällaisella. Monet ihmisten sanomiset ovat aivan merkityksettömiä juttuja, ja monet eivät edes tarkoita loukata. Se on hullua että tämän tiedostaa, mutta kuitenkaan ei pääse irti tästä itseä kuluttavasta ominaisuudesta.

Harmittelen monesti asioida vielä kauan jälkeenpäin. Mietin mitä itse olisin voinut tehdä toisin välttääkseni tilanteen.

Kuulosti tutulta. Samasta syystä olen tällä hetkellä sairaslomalla masennuksen takia ja menetin työpaikkani.

Mulla on samanmoista :S Luulen et mulla on kakssuuntanen...

Lopeta ajatteleminen, siirry muihin asioihin. Se, mitä ajattelet, vahvistuu. Unohda loukkaus ja loukatuksi tulemisen tunne. Älä jää ikään kuin kuralätäkköön seisomaan. Astu kuralätäköstä pois! Ethän sinä pidä kättäsikään kuumassa polttavassa kattilassa! Siirry pois emotionaalisesta kivusta!

Tässä kans yks turhan herkkänahkainen tyyppi. Ei tarvi olla kun joku ihan mitätön juttu, mistä tulee huonolle tuulelle. Eikä asiaa auta se, että tietää kuinka tyhmästä ja turhanpäiväsestä asiasta on kyse. Tunne on se mikä on.

Edellinen neuvo asioiden ajattelusta, varsinkin tuo vertauskuva, osui ja upposi. Jään ihan liikaa murehtimaan pikkujuttujakin. Mutta miten ihmeessä siitä tunnetilasta ja ajatuksista pääsee eroon? Kun ne ajatukset tuppaavat tulemaan mieleen vaikka kuinka yrittäisi keskittyä johonkin muuhun. Tuohon kun keksisi ratkaisun, niin säästyisi paljon aikaa jollekin tärkeämmälle ja mikä tärkeintä paremmalle mielialalle.

Tällainen kostoretkilepakko saattaa paskhoa omalla tavallaan yli
vuosikymmenen, jos se pääsee pesiytymään johonkin mätämediaan
missä se saa mellastaa mielensä mukaan.

Se käyttää sitä omanlaistansa henkistä väkivaltaa, minkä se pyrkii
laittamaan siskokunnan kanssa sellaiseen muotoon, että siihen on vaikea
puuttua, mut yhtäkaikki, se paskhoo koko ajan omalla tavallaan.

Se pyrkii värväämään siihen kostoretkeensä mukaan muita samanhenkisiä kanssasisaria tai joitain mätämulk.kuja, mitkä ovat
riittävän tyhmiä mennäkseen tämmöisen mätäpeliin mukaan.
Näitä tämänkaltaisia kostoretkilepakoita on tämäkin yhteiskunta nykyään
täynnä joka paikka, aivan joka paikka.

Jos se on töissä esim. jossain kaljaräkälässä tai luoja paratkoon,
omistajana sellaisessa, se saattaa hautoa kaunaa vuosikausia ja vielä
monen vuodenkin päästä se paskhoo omalla tavallaan tilaisuuden saatuaan. Syyllistää siinä yhteydessä minkä kerkiää, eikä hän itse ole
koskaan tehnyt mitään väärää.

Entäs sitten nämä lähes avuttomat vanhukset, viime aikoina ilmi tulleet
" hoitajan " erinäisillä lääkkeillä, mm. insuliinin liika-annostuksella
suorittamat tappamiset, kostoretkilepakko asialla ?

Tarina on aina sama, kostoretkilepakko ei ole koskaan itse tehnyt mitään
väärää.
Entä vieläkö ne nämä valtioiden urkintaorganisaatiot värvää näitä
tämänhenkisiä 9 kieltä puhuvia kostoretkilepakoita palkkalistoilleen,
muita ihmisiä urkkimaan ja vakoilemaan ?

Näillekin kaikille piruille pitäis olla kaikki se niiden tekemä pas.ka muka
olla anteeksiantamassa, ja pas.kat sanon minä.
Nämä pirut pyrkii tuhoamaan toisen ihmisen elämän parhaansa mukaan,
kun ne ovat nimensä mukaisesti kostoretkellä, kostoretkilepakot.

Tämä on sairas maailma ja yhä vaan sairaammaksi menee.

Tähän "ongelmaan" ei auta muu, kuin tajuta se, että se on se oma pikku ego mikä siellä huutelee teille ja vetelee naruista!

Ja voi kuulostaa hurjalta, mutta niin se on tämän maailman tarkoitusin, se, että muutumme reaktiivisista proaktiivisiksi.
Tavallaan vedämme itseemme ne ärsyttävät ihmeset ja tilanteet, universumi tarjoilee niitä elämästä toiseen niin kauan, kunnes emme enää ole muiden ihmisten uhreja.

Meidät on luotu reaktiivisiksi ja on OK reagoida tai siis ylireagoida pikkujutuistakin. Mutta niin kauan, kun emme tunne ja tiedosta näitä syitä, miksi niin tapahtuu ja samaistumme itseemme/egoomme, niin kehitystä ei voi tapahtua.

Kaikki tapahtuu omaksi parhaaksemme, kaikki ikävät tilanteet ja ihmiset ! Ja vain siksi, että kehittyisimme.

Tiedän tunteenne, koska itsekin olen kamppaillut näiden asioiden kanssa.

Mulle kans käyny monta kertaa itteeni ku joku sanoo jostain pikkuasiastakin mulle nii tyylii rupeen herkästi tunteilemaan...