Kyseessä ylivelkainen kuolinpesä, eli pesän varat eivät riittäneet edes hautajaiskuluihin. Omaiset maksoivat hautajaiset omista varoistaan.
Omaiset maksoivat myös pesän kuoleman jälkeen erääntyneet muut laskut. Tätä ei käsittääkseni olisi tarvinnut tehdä, ja siksi ryhdyttiin pyytämään jo maksetuista laskuista rahat takaisin. Suurin osa velkojista suostuivat tähän ja maksoivat rahat takaisin pesälle. Osa velkojista eivät kuitenkaan suostuneet maksamaan näitä virheellisesti maksettuja laskuja takaisin. Esimerkiksi eräs teleoperaattori vetosi siihen, että lasku on jo maksettu ja puhelinliittymä on ollut käytössä.
Perunkirjoitus on tehty ja kaikki kyseiset velat (kuolinpäivän jälkeen erääntyneet laskut) ovat listattuna perunkirjoituksessa. Kysymykseni on, voiko kuolinpesä periä näitä virheellisesti maksettuja laskuja takaisin, vaikka velkoja ei suostu palauttamaan rahat? Onko käräjille meno sitten ainoa keino? Ja kun kyseessä on muutaman kympin laskusta, kannattaako vaiva, sekä mahdolinen riski että jostakin syystä kanne epäonnistuu ja maksettavaski tulee kovat oikeudenkäyntikulut?
Tilanne on nyt käytännössä sellainen, että velkojia on kohdeltu epätasapuolisesti, kun jotkut ovat palauttaneet maksut ja toiset taas ei, mikä ei tunnu oikeudenmukaiselta.
Kuolinpesän laskujen maksujärjestys
38
401
Vastaukset
- Anonyymi
"Suurin osa velkojista suostuivat tähän ja maksoivat rahat takaisin pesälle."'
Miten niin pesälle? Niille omaisillehan ne olisi pitänyt maksaa, jotka ne laskut olivat omista rahoistaan maksaneet. Ei pesä mitään ole maksanut.
""Kysymykseni on, voiko kuolinpesä periä näitä virheellisesti maksettuja laskuja takaisin, vaikka velkoja ei suostu palauttamaan rahat? "
Miten ihmeessä kuolinpesä voisi mitään periä takaisin? Eihän kuolinpesä mitään ole maksanut, vaan osakkaat omista rahoistaan. Kyseisen osakkaan pitäisi itse vaatia rahojaan takaisin.
Ja ei. Ei kannata lähteä käräjille. Jos joku on toisen puolesta (tässä tapauksessa omainen ylivelkaisen pesän puolesta) jonkun aivan laillisen saatavan maksanut, niin kyllä se varallisuusoikeudellinen oikeustoimi on aivan pätevä ja sitova. Kyseinen osakas voisi koittaa saada pesän varoista jotain, mutta pesä kyllä ilmeisesti tiedettiin varattomaksi jo ennen laskujen maksamista.
Kiva, että pesän osakkaat pitivät henkilökohtaisella omaisuudellaan huolta osasta pesän velkoja. Velkojien epätasapuolinen kohtelu ei asiaan liity. Varsinainen velallinen, eli vainaja ja siten vainajan kuolinpesä kun ei ole ketään kohdellut epätasapuolisesti. Saan minäkin omista varoistani maksaa jonkun kaverini velan vaikka sähköyhtiölle, mutta ei minun ole samalla pakko maksaa teleoperaattorille. - Anonyymi
"Tilanne on nyt käytännössä sellainen, että velkojia on kohdeltu epätasapuolisesti, kun jotkut ovat palauttaneet maksut ja toiset taas ei, mikä ei tunnu oikeudenmukaiselta."
Tuo ei ole se tilanne. Velkojat ovat saaneet maksun sellaisesta suoritteesta, joka on jo jossakin vaiheessa realisoitunut. Kun viitenumero on oikea, velkojalle ei ole syytä lähteä perehtymään siihen, miltä tililtä raha on tullut eli kuka laskun on velallisen asemassa maksanut.
Ihmettelen, miksi osakkaat ovat käyneet maksamaan varattomalle pesälle kuuluneita laskuja omistaan? Siinhän ei ole mitään järkeä. Rumasti sanottuna se on silkkaa tyhmyyttä. - Anonyymi
Pieni lisäinfo: Pesässä oli jonkin verran rahaa tilillä, mutta laskujen hoitaminen kuolinpesän tililtä on paljon byrokraattisempaa ja kalliimpaa kuin laskujen maksaminen omassa nettipankissa. Siksi tehtiin niin. Oletuksena oli siinä vaiheessa, että rahat voi saada pesältä takaisin, eikä ajateltu, että näitä ei kuuluisi maksaa ylipäätään.
Jos ymmärsin oikein, niin tilanne olisi täysin erilainen jos laskuja olisi maksettu suoraan kuolinpesän pankkitililtä sitten. Ja silloin kuolinpesä voisi hakea virheellisesti maksetut laskut takaisin. Sinänsä hieman outoa, että tässä on niin suuri ero. Jos osakas maksaa kuolinpesän laskun ja kuolinpesä siirtää rahat osakkaalle, niin käytännössä kuolinpesä on maksanut laskun. Näin taloudellisessa mielessä se on ihan sama asia. Mutta ilmeisesti taloustiede on eri asia kuin oikeustiede.
AP- Anonyymi
"Jos ymmärsin oikein, niin tilanne olisi täysin erilainen jos laskuja olisi maksettu suoraan kuolinpesän pankkitililtä sitten. Ja silloin kuolinpesä voisi hakea virheellisesti maksetut laskut takaisin"
Mitä virheellisesti maksettuja? Tottakai kuolinpesän kuulisi maksaa ainakin sen verran erääntyneitä laskuja, kuin varaa on. On ihan tavallista, että kuolinpesän varat eivät riitä kaikkiin velkoihin. Ei silloin tietenkään jätetä maksamatta kaikkia, vaan maksetaan se, mitä voidaan.
"Mutta ilmeisesti taloustiede on eri asia kuin oikeustiede"
Ei ole. Jos joku maksaa laskun toisen puolesta sillä olettamalla, että saa rahansa takaisin siltä, jonka puolesta maksaa, kyse on velkasuhteen muuttumisesta. Tässä tapauksessa pesä on alunperin velkaa velkojalle, mutta velan saatavuus vaihtuu osakkaalle tämän kuitatessa velan alkuperäiselle velkojalle. Alkuperäinen velkoja on silloin oikeutensa saanut, ja velkoja-velallissuhde vaihtuu pesän ja osakkaan välille. Jos pesän varat eivät riitä, jää luottotappio uudelle velkojalle, siis osakkaalle.
Näin sekä taloustieteen, että oikeustieteen näkökulmasta.
- Anonyymi
Jos kuolipesä olisi maksanut erääntyneitä laskuja velkojille, siinä ei olisi mitään virhettä. Saaja pitää rahansa tietenkin velallisen sopimuksen mukaisena suorituksena.
Kun omaiset ovat maksaneet kuolinpesän puolesta mainittuja laskuja, voidaan tietenkin eettisesti ajatella, että omaisten tietämättömyyden vuoksi velkoja palauttaa rahaa maksajalle, sillä kuolinpesällä ei varoja olisi siihen ollut riittävästi (vrt. erehtyminen oikeudellisesta velvollisuudesta).. Juridisesti tuossakaan ei ole tapahtunut "virhettä", vaan omaisten on perittävä maksamansa kp:n velka kuolinpesältä. Jollei varoja kuolinpesällä ole riittävästi korvauksiin omaisille, se on omaisten tappiota.
Kukaan ei voi periä mainittuja maksuja takaisin, koska ne eivät ole perusteettomia. Edellä sanottu erehdykseen vetoaminen on heikko perustelu, koska jokaisen pitää tuntea lainsäädäntö. - Anonyymi
Lisätään vielä opiksi lukijoille. Kuolinpesässä on ennen perunkirjoitusta ja yksi kuukausi sen jälkeen voimassa rauhoitusaika, jonka aikana ei tarvitse maksaa mitään vainajan velkoja, vaikka ne olisivat erääntyneet.
- Anonyymi
Tuohan on aivan pötyä. Korot ja perintäkulut siitä vaan seuraavat.
Jokainen osakas tai kuolinpesän haltuunottaja voivat viedä vainajan laskut pankkiin maksuun, kunhan kuolinpesän tilin kate riittää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuohan on aivan pötyä. Korot ja perintäkulut siitä vaan seuraavat.
Jokainen osakas tai kuolinpesän haltuunottaja voivat viedä vainajan laskut pankkiin maksuun, kunhan kuolinpesän tilin kate riittää.Höpö höpö. Perintökaaren 21:9 ja 21:10 mukaan velkoja ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on mennyt peruskirjoituksesta, jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle.
Mitään viivstyskorkoja ei ole velvollisuutta maksaa eikä myöskään perintää edes saa tehdä mainuttuna rauhoitusaikana koskien vainajan velkoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Perintökaaren 21:9 ja 21:10 mukaan velkoja ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on mennyt peruskirjoituksesta, jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle.
Mitään viivstyskorkoja ei ole velvollisuutta maksaa eikä myöskään perintää edes saa tehdä mainuttuna rauhoitusaikana koskien vainajan velkoja."..jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Mikäli pesässä on rahoja, ei ole mitään estettä maksaa laskuja eräpäivänä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"..jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Mikäli pesässä on rahoja, ei ole mitään estettä maksaa laskuja eräpäivänä.vainajan velkoja ei tarvitse maksaa rauhoitusaikana, jollei kuolinpesä niin halua. Se on rauhoitusajan tarkoitus, jotta osakkaat voivat selvittää rauhassa pesän varat ja velat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
vainajan velkoja ei tarvitse maksaa rauhoitusaikana, jollei kuolinpesä niin halua. Se on rauhoitusajan tarkoitus, jotta osakkaat voivat selvittää rauhassa pesän varat ja velat.
Sanoin, että ei ole estettä, mikäli rahaa on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoin, että ei ole estettä, mikäli rahaa on.
Sanoin, että rauhoitusajan tarkoitus on, että saa selvittää asioita, jollei maksaa halua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoin, että rauhoitusajan tarkoitus on, että saa selvittää asioita, jollei maksaa halua.
Sanoin, että vainajan velan saa maksaa pesän varoista vain, jos on pätevä syy olettaa, ettei sen maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille.
Minä haluan tässä asiassa viimeisen sanan, vaikka olemme samaa mieltä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoin, että vainajan velan saa maksaa pesän varoista vain, jos on pätevä syy olettaa, ettei sen maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille.
Minä haluan tässä asiassa viimeisen sanan, vaikka olemme samaa mieltä.Niin arvelinkin, että halaut, siksi totean vielä tämän. :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin arvelinkin, että halaut, siksi totean vielä tämän. :D
Miksi et anna minulle sitä viimeistä sanaa? Onko syy se, että haluat itse sen viimeisen sanan? Arvatenkin haluat, joten tyhmempi tai viisaampi antaa periksi. Sen takia en voi luovuttaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi et anna minulle sitä viimeistä sanaa? Onko syy se, että haluat itse sen viimeisen sanan? Arvatenkin haluat, joten tyhmempi tai viisaampi antaa periksi. Sen takia en voi luovuttaa.
Onko sillä väliä, kuka saa viimeisen sanan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Perintökaaren 21:9 ja 21:10 mukaan velkoja ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on mennyt peruskirjoituksesta, jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle.
Mitään viivstyskorkoja ei ole velvollisuutta maksaa eikä myöskään perintää edes saa tehdä mainuttuna rauhoitusaikana koskien vainajan velkoja.Eli kommentoijan kommentti oli täyttä pötyä: "jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Jos on tavallinen vakavarainen kuolinpesä, niin tällä tavoin ei voi menetellä "vaikka haluaisi kuinka kovin ". Verottajakin lykkää veronlisäystä ja toruu viivästystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli kommentoijan kommentti oli täyttä pötyä: "jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Jos on tavallinen vakavarainen kuolinpesä, niin tällä tavoin ei voi menetellä "vaikka haluaisi kuinka kovin ". Verottajakin lykkää veronlisäystä ja toruu viivästystä.Mikäli pesässä on rahoja, ei ole mitään estettä maksaa laskuja eräpäivänä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli kommentoijan kommentti oli täyttä pötyä: "jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Jos on tavallinen vakavarainen kuolinpesä, niin tällä tavoin ei voi menetellä "vaikka haluaisi kuinka kovin ". Verottajakin lykkää veronlisäystä ja toruu viivästystä.Miten se voisi olla pötyä, sillä komnentoija kirjoitti: "Perintökaaren 21:9 ja 21:10 mukaan velkoja ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on mennyt perunkirjoituksesta, jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Asia on lain mukaan juuri täsmälleen näin kuin kirjoitettiin! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se voisi olla pötyä, sillä komnentoija kirjoitti: "Perintökaaren 21:9 ja 21:10 mukaan velkoja ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on mennyt perunkirjoituksesta, jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Asia on lain mukaan juuri täsmälleen näin kuin kirjoitettiin!"Jos on tavallinen vakavarainen kuolinpesä, niin tällä tavoin ei voi menetellä "vaikka haluaisi kuinka kovin ".
Vakavarainen kuolinpesä maksaa laskut eräpäivänä, ihan kuten oikein on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos on tavallinen vakavarainen kuolinpesä, niin tällä tavoin ei voi menetellä "vaikka haluaisi kuinka kovin ".
Vakavarainen kuolinpesä maksaa laskut eräpäivänä, ihan kuten oikein on.PK 21:9 mukaan vainajan velkaa ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjotiuskesta, jos siitä voi aiheutua vahinkoa velkojille. Lakia noudattaen ei tule ongelmia!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PK 21:9 mukaan vainajan velkaa ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjotiuskesta, jos siitä voi aiheutua vahinkoa velkojille. Lakia noudattaen ei tule ongelmia!!
Niinpä, eli vakavarainen kuolinpesä maksaa laskut eräpäivänä, ihan kuten oikein on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä, eli vakavarainen kuolinpesä maksaa laskut eräpäivänä, ihan kuten oikein on.
Ei, vaan silloin kun on velkojille vahinkoa tulossa, niin ei saa maksaa lain mukaan vainajan velkoja. Tämä on se pointti!
- Anonyymi
Kiitos vastauksista. Annetaan siis olla. Muutama täsmentävä kysymys vielä:
"Jos kuolipesä olisi maksanut erääntyneitä laskuja velkojille, siinä ei olisi mitään virhettä. Saaja pitää rahansa tietenkin velallisen sopimuksen mukaisena suorituksena."
Muuttuisiko tämä tilanne jos kuolinpesä asetettaisiin konkurssiin, eli voisiko silloin konkurssipesä hakea suoritukset takaisin? (Tässä tilanteesa ei tietenkään tule kysymykseen, kun pesän varat eivät riitä konkurssimenettelyyn)
"Lisätään vielä opiksi lukijoille. Kuolinpesässä on ennen perunkirjoitusta ja yksi kuukausi sen jälkeen voimassa rauhoitusaika, jonka aikana ei tarvitse maksaa mitään vainajan velkoja, vaikka ne olisivat erääntyneet."
Kai velkojilla on oikeus viivästyskorkoon yms. tästä ajasta joka tapauksessa? Jos näin on, ja jos maksukykyä on, niin rauhoitusaikaa ei varmaan kannata käyttää hyväksi vaan maksaa laskut pois.
AP- Anonyymi
"Muuttuisiko tämä tilanne jos kuolinpesä asetettaisiin konkurssiin, eli voisiko silloin konkurssipesä hakea suoritukset takaisin"
Ei, koska kuolinpesä ei edelleenkään ole maksanut yhtään mitään kenellekään. Jos kuolinpesä saisi jotain maksupalautuksia, olisi kuolinpesä sen jälkeen paremmassa asemassa, kuin se oli alun alkaen, eli saanut perusteetonta etua. Edelleenkin maksuja voivat yleensä ottaen maksun saajilta yrittää saada talaisin vain ne maksajat. Tosin tässä tapauksessa, kuten yllä on kerrottu mitään perustetta sille ei ole.
Ja toisekseen, konkurssin ideanahan juuri on maksaa niin paljon velkoja pois, kuin on konkurssin tekevällä varaa. Loput velkojat jäävät nuolemaan näppejään. Ei konkurssissa koskaan kaikki velkojat kaikkea saa takaisin. Jos joku saa, niin hyvä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Muuttuisiko tämä tilanne jos kuolinpesä asetettaisiin konkurssiin, eli voisiko silloin konkurssipesä hakea suoritukset takaisin"
Ei, koska kuolinpesä ei edelleenkään ole maksanut yhtään mitään kenellekään. Jos kuolinpesä saisi jotain maksupalautuksia, olisi kuolinpesä sen jälkeen paremmassa asemassa, kuin se oli alun alkaen, eli saanut perusteetonta etua. Edelleenkin maksuja voivat yleensä ottaen maksun saajilta yrittää saada talaisin vain ne maksajat. Tosin tässä tapauksessa, kuten yllä on kerrottu mitään perustetta sille ei ole.
Ja toisekseen, konkurssin ideanahan juuri on maksaa niin paljon velkoja pois, kuin on konkurssin tekevällä varaa. Loput velkojat jäävät nuolemaan näppejään. Ei konkurssissa koskaan kaikki velkojat kaikkea saa takaisin. Jos joku saa, niin hyvä.En nyt oikein ymmärrä jos on näin. Otetaan yksinkertainen esimerkki: Kuolinpesän varat ovat 1000 € ja velat 2000 €, josta 1000 € velkojalle A ja 1000 € velkojalle B. Oletetaan että kuolinpesä maksaa velkojalle A 1000 €, ja näin varat on käytetty ja velkoja B jää nuolemaan näppejään. Ei kai niin saisi tehdä? Kai silloin joko kuolinpesä itse tai velkoja B voisi vaatia velkoja A:ta palauttamaan jo saadut rahat, jotta pesän varat jeattaisiin oikeudenmukaisesti velkojien kesken, tässä tapauksessa 500 € kummallekin?
AP - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En nyt oikein ymmärrä jos on näin. Otetaan yksinkertainen esimerkki: Kuolinpesän varat ovat 1000 € ja velat 2000 €, josta 1000 € velkojalle A ja 1000 € velkojalle B. Oletetaan että kuolinpesä maksaa velkojalle A 1000 €, ja näin varat on käytetty ja velkoja B jää nuolemaan näppejään. Ei kai niin saisi tehdä? Kai silloin joko kuolinpesä itse tai velkoja B voisi vaatia velkoja A:ta palauttamaan jo saadut rahat, jotta pesän varat jeattaisiin oikeudenmukaisesti velkojien kesken, tässä tapauksessa 500 € kummallekin?
APEi edes konkurssissa rahojen jako ihan noin suoraviivaisesti mene, mutta toki velkojia on konkurssissa kohdeltava lain mukaan eikä konkurssiin haetun mielivallan mukaan.
Huomaa kuitenkin, että:
1. Konkurssissa jaetaan vai än niitä rahoja, jotka siellä ovat konkurssin alkaessa. Vain, jos jo konkurssiin asetettu niistä varoista maksaa omin päin jotain, voivat konkurssipesän velkojat vaatia jotain takaisin pesään.
2. EDELLEENKÄÄN tapauksessasi pesästä ei ollut maksettu mitään. Vaikka kuolinpesä olisi jo ollut asetettu konkurssiin ennen noita kertomiasi maksuja, ei konkurssipesään olisi voitu vaatia palautettavaksi mitään, koska sieltä ei mitään ollut maksettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En nyt oikein ymmärrä jos on näin. Otetaan yksinkertainen esimerkki: Kuolinpesän varat ovat 1000 € ja velat 2000 €, josta 1000 € velkojalle A ja 1000 € velkojalle B. Oletetaan että kuolinpesä maksaa velkojalle A 1000 €, ja näin varat on käytetty ja velkoja B jää nuolemaan näppejään. Ei kai niin saisi tehdä? Kai silloin joko kuolinpesä itse tai velkoja B voisi vaatia velkoja A:ta palauttamaan jo saadut rahat, jotta pesän varat jeattaisiin oikeudenmukaisesti velkojien kesken, tässä tapauksessa 500 € kummallekin?
APIlman pesänselvittäjää pesä maksaa kuten parhaaksi näkee. Jos velkoja katsoo kärsineensä tappiota, se voi vaatia oikeuden kautta maksujen peräyttämistä. Mukaan on katsottava myös saantijärjestys.
Kuten sanottua muualla, pesähän ei ole maksanut mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En nyt oikein ymmärrä jos on näin. Otetaan yksinkertainen esimerkki: Kuolinpesän varat ovat 1000 € ja velat 2000 €, josta 1000 € velkojalle A ja 1000 € velkojalle B. Oletetaan että kuolinpesä maksaa velkojalle A 1000 €, ja näin varat on käytetty ja velkoja B jää nuolemaan näppejään. Ei kai niin saisi tehdä? Kai silloin joko kuolinpesä itse tai velkoja B voisi vaatia velkoja A:ta palauttamaan jo saadut rahat, jotta pesän varat jeattaisiin oikeudenmukaisesti velkojien kesken, tässä tapauksessa 500 € kummallekin?
APNiin. Osakkaat eivät saa maksaa esimerkkitapauksessa velkoja A:lle rauhoitusaikana vainajan velkaa. Se on lain vastaista (PK 21:9).
Mutta virhe korjataan niin, että osakas, joka on maksanut lain vastaisesti velan, on korvausvelvollinen (ks. PK 18:7) velkoja B:lle hänen kärsimänsä vahingon määrän, eli siis 1.000 euroa. Näin molemmat velkojat saavat suorituksensa.
Velkoja A:lla ei ole palautusvelcollisuutta, koska velka on sopimuksen mukainen suoritus, eikä velkoja voi tietää, mikä on kuolinpesän tilanne, ellei perukirjaa ole toimitettu hänelle. Tilannetta voidaan arvioida toisin, jos perukirja on toimitettu velkojille ennen maksua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Osakkaat eivät saa maksaa esimerkkitapauksessa velkoja A:lle rauhoitusaikana vainajan velkaa. Se on lain vastaista (PK 21:9).
Mutta virhe korjataan niin, että osakas, joka on maksanut lain vastaisesti velan, on korvausvelvollinen (ks. PK 18:7) velkoja B:lle hänen kärsimänsä vahingon määrän, eli siis 1.000 euroa. Näin molemmat velkojat saavat suorituksensa.
Velkoja A:lla ei ole palautusvelcollisuutta, koska velka on sopimuksen mukainen suoritus, eikä velkoja voi tietää, mikä on kuolinpesän tilanne, ellei perukirjaa ole toimitettu hänelle. Tilannetta voidaan arvioida toisin, jos perukirja on toimitettu velkojille ennen maksua."Niin. Osakkaat eivät saa maksaa esimerkkitapauksessa velkoja A:lle rauhoitusaikana vainajan velkaa. Se on lain vastaista (PK 21:9)."
Koskee vain pesän varoista maksamista. Ei osakkaan omia rahoja. Aloittajan tapauksessa ei ole maksettu mitään pesän varoista.
Kyseinen osakas ei ole kenellekään toiselle mitään velkaa, eikä hän ole aiheuttanut pesälle mitään vahinkoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Osakkaat eivät saa maksaa esimerkkitapauksessa velkoja A:lle rauhoitusaikana vainajan velkaa. Se on lain vastaista (PK 21:9).
Mutta virhe korjataan niin, että osakas, joka on maksanut lain vastaisesti velan, on korvausvelvollinen (ks. PK 18:7) velkoja B:lle hänen kärsimänsä vahingon määrän, eli siis 1.000 euroa. Näin molemmat velkojat saavat suorituksensa.
Velkoja A:lla ei ole palautusvelcollisuutta, koska velka on sopimuksen mukainen suoritus, eikä velkoja voi tietää, mikä on kuolinpesän tilanne, ellei perukirjaa ole toimitettu hänelle. Tilannetta voidaan arvioida toisin, jos perukirja on toimitettu velkojille ennen maksua.Ei ole lainvastainen toimi. Laskut maksetaan yleensä eräpäivän mukaan.
Perintätoimistolla ja ulosottomiehellä on laskulle ja omille velkojille oma perimisjärjestyksensä tiedossa ja tässä ei ole siitä kyse vielä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole lainvastainen toimi. Laskut maksetaan yleensä eräpäivän mukaan.
Perintätoimistolla ja ulosottomiehellä on laskulle ja omille velkojille oma perimisjärjestyksensä tiedossa ja tässä ei ole siitä kyse vielä.Kuolinpesän maksama lasku ns. rauhoitusaikana on lain vastaista, jos siitä aiheutuu vahinkoa jollekin toiselle velkojalle siten, ettei hän voi saada saatavaansa. Ei tässä ole PK 21:9 mukaan mitään epäselvää.
Kysymys on esimerkkitapauksesta, eikä avauksesta. Esimerkki: "Kuolinpesän varat ovat 1000 € ja velat 2000 €, josta 1000 € velkojalle A ja 1000 € velkojalle B. Oletetaan että kuolinpesä maksaa velkojalle A 1000 €, ja näin varat on käytetty ja velkoja B jää nuolemaan näppejään."
Mainitun saatavan saa maksaa vasta, kun vähintään kuukausi on kulunut PERUNKIRJOITUKSESTA. Velkojalla on mahdollisuus sitä ennen hakea kuolinpesälle pesäselvittäjä, joka ei saa maksaa mainittua saatavaa sen jälkeenkään. Pesänselvittäjän on tehtävä velkojien kanssa PK 19:12a mukainen sopimus velkojen maksamisesta noudattaen, mitä säädetään velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuolinpesän maksama lasku ns. rauhoitusaikana on lain vastaista, jos siitä aiheutuu vahinkoa jollekin toiselle velkojalle siten, ettei hän voi saada saatavaansa. Ei tässä ole PK 21:9 mukaan mitään epäselvää.
Kysymys on esimerkkitapauksesta, eikä avauksesta. Esimerkki: "Kuolinpesän varat ovat 1000 € ja velat 2000 €, josta 1000 € velkojalle A ja 1000 € velkojalle B. Oletetaan että kuolinpesä maksaa velkojalle A 1000 €, ja näin varat on käytetty ja velkoja B jää nuolemaan näppejään."
Mainitun saatavan saa maksaa vasta, kun vähintään kuukausi on kulunut PERUNKIRJOITUKSESTA. Velkojalla on mahdollisuus sitä ennen hakea kuolinpesälle pesäselvittäjä, joka ei saa maksaa mainittua saatavaa sen jälkeenkään. Pesänselvittäjän on tehtävä velkojien kanssa PK 19:12a mukainen sopimus velkojen maksamisesta noudattaen, mitä säädetään velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa.Kysymys siitä, että velkojan pitää olla asiassa aktiivinen.
Jos pesä päättää maksaa yhden velan toisen velan kustannuksella, passiivinen velkoja on jutussa täysin kädetön. Ellei varoja pesässä ole, konkurssi raukeaa omaan mahdottomuuteensa.
Konkurssiin asettamista voi vaatia velkoja halutessaan, jos on selvää, ettei saatavan oikeellisuutta voida perustellusti epäillä. Jos velkojan saatava on vähäinen ja konkurssiin asettamista olisi pidettävä ilmeisen epätarkoituksenmukaisena tai selvästi hyvän perintätavan vastaisena, velkojan konkurssihakemus on jätettävä tutkimatta.
Mainittua §9 noudattamalla vähävaraisen pesän tulisi maksaa velkoja tasapuolisesti, mutta osakkaiden tiedot ja taidot huomioiden se saattaa olla mahdottomuus. Sopimusjaossa mukana ei tietenkään ole pesänselvittäjää, joka asiaaa voisi edistää varmuudella lainmukaisesti.
--
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset ( pesänselvitysvelat). Mikäli osakas on käyttänyt varojaan sellaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys siitä, että velkojan pitää olla asiassa aktiivinen.
Jos pesä päättää maksaa yhden velan toisen velan kustannuksella, passiivinen velkoja on jutussa täysin kädetön. Ellei varoja pesässä ole, konkurssi raukeaa omaan mahdottomuuteensa.
Konkurssiin asettamista voi vaatia velkoja halutessaan, jos on selvää, ettei saatavan oikeellisuutta voida perustellusti epäillä. Jos velkojan saatava on vähäinen ja konkurssiin asettamista olisi pidettävä ilmeisen epätarkoituksenmukaisena tai selvästi hyvän perintätavan vastaisena, velkojan konkurssihakemus on jätettävä tutkimatta.
Mainittua §9 noudattamalla vähävaraisen pesän tulisi maksaa velkoja tasapuolisesti, mutta osakkaiden tiedot ja taidot huomioiden se saattaa olla mahdottomuus. Sopimusjaossa mukana ei tietenkään ole pesänselvittäjää, joka asiaaa voisi edistää varmuudella lainmukaisesti.
--
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset ( pesänselvitysvelat). Mikäli osakas on käyttänyt varojaan sellaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista.Ei kuitenkaan ole lain mukaan mahdollista suorittaa minkäänlaista jakoa, mikäli kuolinpesällä on vielä velkoja.
"Sopimusjaossa mukana ei tietenkään ole pesänselvittäjää..." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kuitenkaan ole lain mukaan mahdollista suorittaa minkäänlaista jakoa, mikäli kuolinpesällä on vielä velkoja.
"Sopimusjaossa mukana ei tietenkään ole pesänselvittäjää..."... tai velkojille tulee esittää hyväksyttävä vakuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys siitä, että velkojan pitää olla asiassa aktiivinen.
Jos pesä päättää maksaa yhden velan toisen velan kustannuksella, passiivinen velkoja on jutussa täysin kädetön. Ellei varoja pesässä ole, konkurssi raukeaa omaan mahdottomuuteensa.
Konkurssiin asettamista voi vaatia velkoja halutessaan, jos on selvää, ettei saatavan oikeellisuutta voida perustellusti epäillä. Jos velkojan saatava on vähäinen ja konkurssiin asettamista olisi pidettävä ilmeisen epätarkoituksenmukaisena tai selvästi hyvän perintätavan vastaisena, velkojan konkurssihakemus on jätettävä tutkimatta.
Mainittua §9 noudattamalla vähävaraisen pesän tulisi maksaa velkoja tasapuolisesti, mutta osakkaiden tiedot ja taidot huomioiden se saattaa olla mahdottomuus. Sopimusjaossa mukana ei tietenkään ole pesänselvittäjää, joka asiaaa voisi edistää varmuudella lainmukaisesti.
--
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset ( pesänselvitysvelat). Mikäli osakas on käyttänyt varojaan sellaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista.Rauhaoitusaikana vainajan velkaa ei saa maksaa, jos se voi aiheuttaa vahinkoa toiselle velkojalle (PK21:9).
Sen jälkeen velkojan on oltava aktiivinen saatavansa perinnässä [tietenkin ennen kuin rauhoitusaika päättyy]. Alla neuvoja vainajan velan velkojille.
Mitään konkurssi ei kannata hakea, mutta velkoja voi hakea pesänselvittäjän kuolinpesälle saatavansa turvaamiseksi, jollei muuten ole syntynyt sopimusta velkojen maksamisesta sitä ennen (PK 19:2). Ainoastaan ko. velkojalle tarjottu vakuus voisi estää pesänselvittäjän määrämiseen kuolinpesälle velkojan hakemuksesta.
Pesänselvittäjä ei saa maksaa vainajan velkaa ennen kuin asiasta päästään sopimukseen tai pesänselvittäjä itse ratkaisee maksunsaantijärjestyksen päätöksellään (PK 19:12a). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kuitenkaan ole lain mukaan mahdollista suorittaa minkäänlaista jakoa, mikäli kuolinpesällä on vielä velkoja.
"Sopimusjaossa mukana ei tietenkään ole pesänselvittäjää..."Paljonko pesässänne on velkoja? Jos varaa on, niin maksakaa ne pois, sen jälkeen voitte tehdä perinnönjaon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rauhaoitusaikana vainajan velkaa ei saa maksaa, jos se voi aiheuttaa vahinkoa toiselle velkojalle (PK21:9).
Sen jälkeen velkojan on oltava aktiivinen saatavansa perinnässä [tietenkin ennen kuin rauhoitusaika päättyy]. Alla neuvoja vainajan velan velkojille.
Mitään konkurssi ei kannata hakea, mutta velkoja voi hakea pesänselvittäjän kuolinpesälle saatavansa turvaamiseksi, jollei muuten ole syntynyt sopimusta velkojen maksamisesta sitä ennen (PK 19:2). Ainoastaan ko. velkojalle tarjottu vakuus voisi estää pesänselvittäjän määrämiseen kuolinpesälle velkojan hakemuksesta.
Pesänselvittäjä ei saa maksaa vainajan velkaa ennen kuin asiasta päästään sopimukseen tai pesänselvittäjä itse ratkaisee maksunsaantijärjestyksen päätöksellään (PK 19:12a)."Rauhaoitusaikana vainajan velkaa ei saa maksaa, jos se voi aiheuttaa vahinkoa toiselle velkojalle (PK21:9)."
Ja mitä sitten, lopeta tuo hokeminen.
Rauhoitusaika.
Riistaeläimiä rauhoitetaan määräajaksi tai toistaiseksi. Rauhoituksen aikana riistaeläinten metsästäminen ja vahingoittaminen on kielletty. Rauhoituksen aikana myöskään soidinta, pesintää tai poikaisia ei saa häiritä. Laissa on lisäksi säädetty riistaeläinten, kuten hirvien, kohdalle yleiset rauhoitusajat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli
Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei823646Ajattelen sinua iltaisin, aamulla, päivittäin
Ehkä siinä jo pientä vinkkiä. Oot jäänyt pahasti mieleen. Sun katse on niin syvä ja oot niin lempeä. Hyvä olla sun kanss1071802- 1061102
- 991085
- 60933
Priden osallistujamäärä suuri pettymys!
Ei lähellekään sataatuhatta, vaikka mukaan on värvätty kaikki aktivistit jopa homot katolta heittelevä islamistinen aate165855- 42836
IS Viikonloppu 28.-29.6.2025
3- merkitty Kovis Erkki Vuokilalta. Oikean reunan (kuvituksellinen) pääkuva on hauska, mutta siitä johdetun sanan merkit57791Joku kysyy
Missä on syy? Jossainhan se syy täytyy olla persujen kannatuksen alenemiseen. Kannatuksen alneminen ei näy pelkästään g59769Kannan sinua mukanani
Aina sydämessäni ❤️ Niin kauan kun henki pihisee ja veri virtaa suonissani, niin olet osa minua tavalla, josta olen kii28745