Kyseessä ylivelkainen kuolinpesä, eli pesän varat eivät riittäneet edes hautajaiskuluihin. Omaiset maksoivat hautajaiset omista varoistaan.
Omaiset maksoivat myös pesän kuoleman jälkeen erääntyneet muut laskut. Tätä ei käsittääkseni olisi tarvinnut tehdä, ja siksi ryhdyttiin pyytämään jo maksetuista laskuista rahat takaisin. Suurin osa velkojista suostuivat tähän ja maksoivat rahat takaisin pesälle. Osa velkojista eivät kuitenkaan suostuneet maksamaan näitä virheellisesti maksettuja laskuja takaisin. Esimerkiksi eräs teleoperaattori vetosi siihen, että lasku on jo maksettu ja puhelinliittymä on ollut käytössä.
Perunkirjoitus on tehty ja kaikki kyseiset velat (kuolinpäivän jälkeen erääntyneet laskut) ovat listattuna perunkirjoituksessa. Kysymykseni on, voiko kuolinpesä periä näitä virheellisesti maksettuja laskuja takaisin, vaikka velkoja ei suostu palauttamaan rahat? Onko käräjille meno sitten ainoa keino? Ja kun kyseessä on muutaman kympin laskusta, kannattaako vaiva, sekä mahdolinen riski että jostakin syystä kanne epäonnistuu ja maksettavaski tulee kovat oikeudenkäyntikulut?
Tilanne on nyt käytännössä sellainen, että velkojia on kohdeltu epätasapuolisesti, kun jotkut ovat palauttaneet maksut ja toiset taas ei, mikä ei tunnu oikeudenmukaiselta.
Kuolinpesän laskujen maksujärjestys
14
115
Vastaukset
- AnonyymiUUSI
"Suurin osa velkojista suostuivat tähän ja maksoivat rahat takaisin pesälle."'
Miten niin pesälle? Niille omaisillehan ne olisi pitänyt maksaa, jotka ne laskut olivat omista rahoistaan maksaneet. Ei pesä mitään ole maksanut.
""Kysymykseni on, voiko kuolinpesä periä näitä virheellisesti maksettuja laskuja takaisin, vaikka velkoja ei suostu palauttamaan rahat? "
Miten ihmeessä kuolinpesä voisi mitään periä takaisin? Eihän kuolinpesä mitään ole maksanut, vaan osakkaat omista rahoistaan. Kyseisen osakkaan pitäisi itse vaatia rahojaan takaisin.
Ja ei. Ei kannata lähteä käräjille. Jos joku on toisen puolesta (tässä tapauksessa omainen ylivelkaisen pesän puolesta) jonkun aivan laillisen saatavan maksanut, niin kyllä se varallisuusoikeudellinen oikeustoimi on aivan pätevä ja sitova. Kyseinen osakas voisi koittaa saada pesän varoista jotain, mutta pesä kyllä ilmeisesti tiedettiin varattomaksi jo ennen laskujen maksamista.
Kiva, että pesän osakkaat pitivät henkilökohtaisella omaisuudellaan huolta osasta pesän velkoja. Velkojien epätasapuolinen kohtelu ei asiaan liity. Varsinainen velallinen, eli vainaja ja siten vainajan kuolinpesä kun ei ole ketään kohdellut epätasapuolisesti. Saan minäkin omista varoistani maksaa jonkun kaverini velan vaikka sähköyhtiölle, mutta ei minun ole samalla pakko maksaa teleoperaattorille. - AnonyymiUUSI
"Tilanne on nyt käytännössä sellainen, että velkojia on kohdeltu epätasapuolisesti, kun jotkut ovat palauttaneet maksut ja toiset taas ei, mikä ei tunnu oikeudenmukaiselta."
Tuo ei ole se tilanne. Velkojat ovat saaneet maksun sellaisesta suoritteesta, joka on jo jossakin vaiheessa realisoitunut. Kun viitenumero on oikea, velkojalle ei ole syytä lähteä perehtymään siihen, miltä tililtä raha on tullut eli kuka laskun on velallisen asemassa maksanut.
Ihmettelen, miksi osakkaat ovat käyneet maksamaan varattomalle pesälle kuuluneita laskuja omistaan? Siinhän ei ole mitään järkeä. Rumasti sanottuna se on silkkaa tyhmyyttä. - AnonyymiUUSI
Pieni lisäinfo: Pesässä oli jonkin verran rahaa tilillä, mutta laskujen hoitaminen kuolinpesän tililtä on paljon byrokraattisempaa ja kalliimpaa kuin laskujen maksaminen omassa nettipankissa. Siksi tehtiin niin. Oletuksena oli siinä vaiheessa, että rahat voi saada pesältä takaisin, eikä ajateltu, että näitä ei kuuluisi maksaa ylipäätään.
Jos ymmärsin oikein, niin tilanne olisi täysin erilainen jos laskuja olisi maksettu suoraan kuolinpesän pankkitililtä sitten. Ja silloin kuolinpesä voisi hakea virheellisesti maksetut laskut takaisin. Sinänsä hieman outoa, että tässä on niin suuri ero. Jos osakas maksaa kuolinpesän laskun ja kuolinpesä siirtää rahat osakkaalle, niin käytännössä kuolinpesä on maksanut laskun. Näin taloudellisessa mielessä se on ihan sama asia. Mutta ilmeisesti taloustiede on eri asia kuin oikeustiede.
AP- AnonyymiUUSI
"Jos ymmärsin oikein, niin tilanne olisi täysin erilainen jos laskuja olisi maksettu suoraan kuolinpesän pankkitililtä sitten. Ja silloin kuolinpesä voisi hakea virheellisesti maksetut laskut takaisin"
Mitä virheellisesti maksettuja? Tottakai kuolinpesän kuulisi maksaa ainakin sen verran erääntyneitä laskuja, kuin varaa on. On ihan tavallista, että kuolinpesän varat eivät riitä kaikkiin velkoihin. Ei silloin tietenkään jätetä maksamatta kaikkia, vaan maksetaan se, mitä voidaan.
"Mutta ilmeisesti taloustiede on eri asia kuin oikeustiede"
Ei ole. Jos joku maksaa laskun toisen puolesta sillä olettamalla, että saa rahansa takaisin siltä, jonka puolesta maksaa, kyse on velkasuhteen muuttumisesta. Tässä tapauksessa pesä on alunperin velkaa velkojalle, mutta velan saatavuus vaihtuu osakkaalle tämän kuitatessa velan alkuperäiselle velkojalle. Alkuperäinen velkoja on silloin oikeutensa saanut, ja velkoja-velallissuhde vaihtuu pesän ja osakkaan välille. Jos pesän varat eivät riitä, jää luottotappio uudelle velkojalle, siis osakkaalle.
Näin sekä taloustieteen, että oikeustieteen näkökulmasta.
- AnonyymiUUSI
Jos kuolipesä olisi maksanut erääntyneitä laskuja velkojille, siinä ei olisi mitään virhettä. Saaja pitää rahansa tietenkin velallisen sopimuksen mukaisena suorituksena.
Kun omaiset ovat maksaneet kuolinpesän puolesta mainittuja laskuja, voidaan tietenkin eettisesti ajatella, että omaisten tietämättömyyden vuoksi velkoja palauttaa rahaa maksajalle, sillä kuolinpesällä ei varoja olisi siihen ollut riittävästi (vrt. erehtyminen oikeudellisesta velvollisuudesta).. Juridisesti tuossakaan ei ole tapahtunut "virhettä", vaan omaisten on perittävä maksamansa kp:n velka kuolinpesältä. Jollei varoja kuolinpesällä ole riittävästi korvauksiin omaisille, se on omaisten tappiota.
Kukaan ei voi periä mainittuja maksuja takaisin, koska ne eivät ole perusteettomia. Edellä sanottu erehdykseen vetoaminen on heikko perustelu, koska jokaisen pitää tuntea lainsäädäntö. - AnonyymiUUSI
Lisätään vielä opiksi lukijoille. Kuolinpesässä on ennen perunkirjoitusta ja yksi kuukausi sen jälkeen voimassa rauhoitusaika, jonka aikana ei tarvitse maksaa mitään vainajan velkoja, vaikka ne olisivat erääntyneet.
- AnonyymiUUSI
Tuohan on aivan pötyä. Korot ja perintäkulut siitä vaan seuraavat.
Jokainen osakas tai kuolinpesän haltuunottaja voivat viedä vainajan laskut pankkiin maksuun, kunhan kuolinpesän tilin kate riittää. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Tuohan on aivan pötyä. Korot ja perintäkulut siitä vaan seuraavat.
Jokainen osakas tai kuolinpesän haltuunottaja voivat viedä vainajan laskut pankkiin maksuun, kunhan kuolinpesän tilin kate riittää.Höpö höpö. Perintökaaren 21:9 ja 21:10 mukaan velkoja ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on mennyt peruskirjoituksesta, jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle.
Mitään viivstyskorkoja ei ole velvollisuutta maksaa eikä myöskään perintää edes saa tehdä mainuttuna rauhoitusaikana koskien vainajan velkoja. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Perintökaaren 21:9 ja 21:10 mukaan velkoja ei saa maksaa ennen kuin kuukausi on mennyt peruskirjoituksesta, jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle.
Mitään viivstyskorkoja ei ole velvollisuutta maksaa eikä myöskään perintää edes saa tehdä mainuttuna rauhoitusaikana koskien vainajan velkoja."..jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Mikäli pesässä on rahoja, ei ole mitään estettä maksaa laskuja eräpäivänä. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
"..jos siitä voi olla vahinkoa jollekin kuolinpesän velkojalle."
Mikäli pesässä on rahoja, ei ole mitään estettä maksaa laskuja eräpäivänä.vainajan velkoja ei tarvitse maksaa rauhoitusaikana, jollei kuolinpesä niin halua. Se on rauhoitusajan tarkoitus, jotta osakkaat voivat selvittää rauhassa pesän varat ja velat.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
vainajan velkoja ei tarvitse maksaa rauhoitusaikana, jollei kuolinpesä niin halua. Se on rauhoitusajan tarkoitus, jotta osakkaat voivat selvittää rauhassa pesän varat ja velat.
Sanoin, että ei ole estettä, mikäli rahaa on.
- AnonyymiUUSI
Kiitos vastauksista. Annetaan siis olla. Muutama täsmentävä kysymys vielä:
"Jos kuolipesä olisi maksanut erääntyneitä laskuja velkojille, siinä ei olisi mitään virhettä. Saaja pitää rahansa tietenkin velallisen sopimuksen mukaisena suorituksena."
Muuttuisiko tämä tilanne jos kuolinpesä asetettaisiin konkurssiin, eli voisiko silloin konkurssipesä hakea suoritukset takaisin? (Tässä tilanteesa ei tietenkään tule kysymykseen, kun pesän varat eivät riitä konkurssimenettelyyn)
"Lisätään vielä opiksi lukijoille. Kuolinpesässä on ennen perunkirjoitusta ja yksi kuukausi sen jälkeen voimassa rauhoitusaika, jonka aikana ei tarvitse maksaa mitään vainajan velkoja, vaikka ne olisivat erääntyneet."
Kai velkojilla on oikeus viivästyskorkoon yms. tästä ajasta joka tapauksessa? Jos näin on, ja jos maksukykyä on, niin rauhoitusaikaa ei varmaan kannata käyttää hyväksi vaan maksaa laskut pois.
AP- AnonyymiUUSI
"Muuttuisiko tämä tilanne jos kuolinpesä asetettaisiin konkurssiin, eli voisiko silloin konkurssipesä hakea suoritukset takaisin"
Ei, koska kuolinpesä ei edelleenkään ole maksanut yhtään mitään kenellekään. Jos kuolinpesä saisi jotain maksupalautuksia, olisi kuolinpesä sen jälkeen paremmassa asemassa, kuin se oli alun alkaen, eli saanut perusteetonta etua. Edelleenkin maksuja voivat yleensä ottaen maksun saajilta yrittää saada talaisin vain ne maksajat. Tosin tässä tapauksessa, kuten yllä on kerrottu mitään perustetta sille ei ole.
Ja toisekseen, konkurssin ideanahan juuri on maksaa niin paljon velkoja pois, kuin on konkurssin tekevällä varaa. Loput velkojat jäävät nuolemaan näppejään. Ei konkurssissa koskaan kaikki velkojat kaikkea saa takaisin. Jos joku saa, niin hyvä. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
"Muuttuisiko tämä tilanne jos kuolinpesä asetettaisiin konkurssiin, eli voisiko silloin konkurssipesä hakea suoritukset takaisin"
Ei, koska kuolinpesä ei edelleenkään ole maksanut yhtään mitään kenellekään. Jos kuolinpesä saisi jotain maksupalautuksia, olisi kuolinpesä sen jälkeen paremmassa asemassa, kuin se oli alun alkaen, eli saanut perusteetonta etua. Edelleenkin maksuja voivat yleensä ottaen maksun saajilta yrittää saada talaisin vain ne maksajat. Tosin tässä tapauksessa, kuten yllä on kerrottu mitään perustetta sille ei ole.
Ja toisekseen, konkurssin ideanahan juuri on maksaa niin paljon velkoja pois, kuin on konkurssin tekevällä varaa. Loput velkojat jäävät nuolemaan näppejään. Ei konkurssissa koskaan kaikki velkojat kaikkea saa takaisin. Jos joku saa, niin hyvä.En nyt oikein ymmärrä jos on näin. Otetaan yksinkertainen esimerkki: Kuolinpesän varat ovat 1000 € ja velat 2000 €, josta 1000 € velkojalle A ja 1000 € velkojalle B. Oletetaan että kuolinpesä maksaa velkojalle A 1000 €, ja näin varat on käytetty ja velkoja B jää nuolemaan näppejään. Ei kai niin saisi tehdä? Kai silloin joko kuolinpesä itse tai velkoja B voisi vaatia velkoja A:ta palauttamaan jo saadut rahat, jotta pesän varat jeattaisiin oikeudenmukaisesti velkojien kesken, tässä tapauksessa 500 € kummallekin?
AP
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 447296
- 324048
- 573575
- 503110
- 172796
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons492259- 372258
- 492245
- 432238
- 162226