Musta arkku laskeutuu kylmään pelottavaan maahan. En haluaisi katsoa sitä, mutten pystynyt kääntämään katsettani muualle. En kuule itkua vierelläni, en kuule lentokonetta yläpuolella. Hän tulisi aina olemaan tästä lähtien yksin. Onkohan ihmisillä sielua? Pakko heillä on olla. Hän katselee meitä nyt jostakin. Hän on varmasti aivan lähellä, ei hän voinut hylätä minua. Ihmiset heittävät kukkia arkun päälle. Silmäni sumenevat kyynelistä, en kuitenkaan pyyhi niitä. Näin hänet kuolleena arkussa. Hänen kalpeat, kapeat kasvonsa. Kurkussani on kivi, iso kivi joka estää minua hengittämästä. Hän oli vasta 13-vuotias. Hänen olisi kuulunut saada elää.
Kotona ei enään ole samanlaista. Äiti itki jatkuvasti. Isä ei puhu. Minä en tiedä mitä tekisin. Syytän äitiä. Hän puhui aina laihduttamisesta. Hän halusi meidän olevan laihempia, haukkui jos lihosi. Se oli kuulemma tärkeää maailmassa. Ei sellaista ollutkaan kuin liian laiha. Lihavat keksivät sen kateellisina. Isänkin olisi täytynyt tehdä jotain, sanoa jotain väliin. Pakottaa syömään. Pakottamaan olemaan urheilematta. Olen usein Emman huoneessa. Olen lukenut päiväkirjaakin. Alussa hän puhuu joulusta. Sai päiväkirjan joululahjaksi ja kertoo meidän matkastamme. Hassuista kömmähdyksistämme ja nolauksistamme rinteessä. Nauran muistoille, mutta alan itkemään saman tien muistaen etten enään ikinä pääse tekemään hulluuksia rakkaan siskoni kanssa.
äh jooh tiiän meni pieleen! mut pistän tän nyt kuitenkin vaik jäi keskeneräseks...
Kotona ei enään ole samanlaista. Äiti itki jatkuvasti. Isä ei puhu. Minä en tiedä mitä tekisin. Syytän äitiä. Hän puhui aina laihduttamisesta. Hän halusi meidän olevan laihempia, haukkui jos lihosi. Se oli kuulemma tärkeää maailmassa. Ei sellaista ollutkaan kuin liian laiha. Lihavat keksivät sen kateellisina. Isänkin olisi täytynyt tehdä jotain, sanoa jotain väliin. Pakottaa syömään. Pakottamaan olemaan urheilematta. Olen usein Emman huoneessa. Olen lukenut päiväkirjaakin. Alussa hän puhuu joulusta. Sai päiväkirjan joululahjaksi ja kertoo meidän matkastamme. Hassuista kömmähdyksistämme ja nolauksistamme rinteessä. Nauran muistoille, mutta alan itkemään saman tien muistaen etten enään ikinä pääse tekemään hulluuksia rakkaan siskoni kanssa.
äh jooh tiiän meni pieleen! mut pistän tän nyt kuitenkin vaik jäi keskeneräseks...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pysäytän lukemiseni aina kohdassa, jossa tapaan suomenkielisen alkaa-teonsanan pariverbin -maan-muodossaan. Sen muodon käyttäjällä eivät ole kaikki verbit himassa:(
Hyvästi.
Lauseet töksähtelevät. Kannattaa laajentaa, ottaa mukaan enemmän sivulauseita, sillä ne tuovat sulavuutta tekstiin - no, toki sanoitkin, että tämä on keskeneräinen.
Esim.
- "Äiti itkee (huom. preesens!) jatkuvasti" - Missä, miten? Puhuuko hän mitään ja mitä hän sitten sanoo, hänhän on varmasti katuva ja tuntee syyllisyyttä? Äidin tausta? Äidillä varmasti on itsetunto-ongelmia, joten voi kysyä, että oliko hänen oma äitinsä samanlainen, ts. laihuutta ihannoiva?
- "Isä ei puhu" - Miten hän reagoi? Vetäytyykö omiin olohinsa, häipyykö harrastustensa pariin, ryyppääkö jne.?
- Miten äidin ja isän keskinäiset välit kehittyvät? Kaksi vaihtoehtoa: 1. he tukevat toisiaan 2. isä alkaa syyttää äitiä tämän laihdutusintoilusta -> avioliitto kariutuu.
Jne.
Pari huomautusta:
- "Enään" ei ole sana - "enää" on eli se n-kirjain lopusta pois
- "Hän halusi meidän olevan laihempia, haukkui jos lihosi. Se oli kuulemma tärkeää maailmassa."
Em.:ssa on viittaus täysin pielessä. Ymmärrän, että ajat takaa sitä, että laihtuminen oli äidin mielestä tärkeää, mutta ylläolevasta saa käsityksen, että a) äidin mielestä on tärkeää haukkua, jos tyttäret lihovat tai jopa b) äidin mielestä lihominen on tärkeää maailmassa (mikä taas on pahasti ristiriidassa edelliseen lauseeseen nähden).
-> - "Hän halusi meidän olevan laihempia, haukkui, jos lihoimme. Laihuus oli hänen mielestään tärkeää, ei sellaista ollutkaan kuin liian laiha."
Anoreksian vaarallisuus on toki koskettava aihe, mutta toivoa sopii, ettei kukaan todellisuudessa elä sellaisessa kodissa kuin tarinan siskokset - että oma äiti painostaa laihtumaan. Kirjoittaahan toki saa mistä vaan :)