Kesä on kauneimmillaan, mutta olen niin väsynyt kaikkeen, yksin ja hermot ovat kireällä. Haluaisin erota miehestäni, mutta se on vaikeaa, tottumus on toinen luonto. Mieheni kanssa en kuitenkaan tunne haluavani jatkaa. Milloin tämä ajatusten sekasorto ja yksinäisyys helpottaa? Mitä näet jatkossa? Vieläkö minulle on kumppania tarjolla? Antaisitko jotain pientä valoa jaksaa eteenpäin?
Ukule
väsynyt
2238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tosiaan.tämä eroa edeltävä aika on sinulle raskasta,tiedät itsekin,että vanhasta pitää irrottautua.Kun sen uskallat tehdä,on rauhan ja rakkauden aika.Liian kilttinä ihmisenä teet pahaa herkälle luonteellesi,kun et pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi.Nyt on pistettävä tuulemaan ja luonteesi vastaisesti oltava lujana.Päätös lähteä on oikea.Rakkautta ei tule puuttumaan tämän myllerryksen jälkeen...aikaa siinä jonkun verran tosin menee.Ensi kesä on elämäsi kesä ja kaikki asiat ovat siihen mennessä kunnossa,raukkausasioita myöden.Tsemppiä!
Totta,en haluaisi satuttaa miestäni, mutta näinkään en jaksa pitkään. Kumman näet muuttavan? Kuinka ihmeessä jaksan pimeän syksyn ja talven? Olenko syksyn ja talven ihan yksin tyttäreni kanssa? Milloin tämä uusi rakkaus tulee mukaan kuvaan? Hän ei taida olla ihastus keväältä, vanhempi mieshenkilö, jota en ole vielä voinut unohtaa?
Kiitos sinulle Ukulele!