Asiaa eläkeläisille, jotka haukkuvat työttömiä

Kokonainen sukupolvi keikkuu nyt kuilun reunalla - ei saa töitä.

Tärkeän ryhmän kohtalo paljastaa rakenteellisen ongelman
Miten saada jalkaa työelämän oven väliin? Sitä joutuu miettimään yhä useampi vastavalmistunut.

Vaikea tilanne. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan.
Vaikea tilanne. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan.

Työelämässä olevien on usein vaikea käsittää, millaisessa tilanteessa tällä hetkellä elämme. Toisaalla on työnhakijoiden kupla ja toisaalla työelämässä olevien – ja yhdestä kuplasta voi olla vaikea nähdä toisen todellisuutta.

Näin kuvaa viestinnän alan töitä pitkään hakenut Pia Friberg kokemustaan työmarkkinoiden ajankohtaisesta tilanteesta.

Se, että työllisyystilanne on huono, tiedostetaan yleisellä tasolla, mutta kuva tilanteen todellisesta vaikeudesta jää usein ymmärtämättä.

Akava Worksin viime viikolla julkaisema tilannekatsaus työllisyystilanteeseen on karua kertomaa. Työttömien kokonaismäärä kasvaa ilman merkkejä nousun laantumisesta. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon ja vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan, eritoten korkeakoulutetuilla.

Sijaisia ei enää tarvita?
Kysymys, josta tällä hetkellä keskustellaan hämmästyttävän vähän, on tämä: kenen pitäisi ottaa vastuu yhä heikkenevästä työllisyystilanteesta?

Hallitus teki näyttävän täyskäännöksen huhtikuun puoliväliriihessään, kun se muutti rintamasuunnan säästämisestä ja verojen kiristämisestä tukemaan talouskasvua. Yhteisövero laskee, ansiotuloverotusta kevennetään ja kovatuloisten marginaalivero alenee. Näiden toimien yhdessä useiden muiden kanssa pitäisi kääntää Suomen aneeminen taloustilanne kasvuun ja sen imussa saada työllisyys nousuun.

On selvää, ettei hallitus voi perustaa työpaikkoja, mutta riittävätkö kasvua edistävät toimet ja luottamus talouden käänteeseen nostamaan työttömyystilanteen paremmaksi? Olisiko hallitus voinut tukea työllisyyttä jotenkin muutenkin kuin kannustamalla yrityksiä tarttumaan toimeen?

Nuorten ahdinko vaatisi nyt enemmän tekemistä. Vastavalmistuneiden tilanne on erittäin vaikea: heidän kohdallaan työttömyys rikkoo aiempia ennätyksiä ja työttömyyden kasvu nopeaa. Erityisen huono on korkeasti koulutettujen vastavalmistuneiden tilanne. Taustalla on heikko suhdanne – kyllä, kyllä – mutta kysymys kuuluu myös, missä määrin taustalla on aloitustason roolien väheneminen tekoälyn ja automaation seurauksena.

Yksi havainto työelämästä on se, että sijaisuuksia ei nykyään tule avoimeksi kuten vielä joitain vuosia sitten. Sen jälkeen, kun aikuisopiskeluvapaat ja vuorotteluvapaat loppuivat, tyssäsivät myös niiden avaamat mahdollisuudet työnhakijoille.

On yhä vaikeampaa saada jalkaa työelämän oven väliin, mikä kolahtaa usein nuoriin alalle valmistuneisiin, jotka vasta kerryttävät oman alansa työkokemusta.

Miten tällaista dynamiikkaa saataisiin takaisin työelämään? Dynamiikkaa, joka sekä auttaisi työelämässä olevat opiskelemaan että avaisi mahdollisuuksia niille, jotka eivät tule valituiksi vakituisissa hauissa.

Jotain hyväkin uutisia onneksi on. Taloudessa on kevään mittaan nähty pieniä orastavia uutisia talouden kasvusta ja voi olla, että pahin vaihe työttömyydessä olisi hiljalleen jäämässä taakse.

Uutiset viime kuukausilta ovat kertoneet muiden muassa että teollisuustuotanto ja teollisuuden uudet tilaukset sekä kansantalouden tuotanto kasvoivat maaliskuussa. Jopa kuluttajien luottamuksessa näkyi pieni myönteinen liikahdus. Ehkä ainakin pohja on vähitellen ohitettu.

(Kauppalehti)