Hei!
Äitini oli nuoruudessaan suosittu miesten keskuudessa. Nyt kun kauneus on kadonnut ja sen avulla ei saa enää huomiota, hän hakee huomiota kivuilla, säryillä ja sairauksilla. Myös hänen lemmikkieläimensä kuoli toista vuotta sitten, ja sillä menetyksellä haetaan ihmisten huomiota jatkuvasti. Hänen luotaan on ystävät kaikonneet. Sukulaiset eivät myöskään enää soita eivätkä käy. Olen ainoa. Hoidan kaikki hänen asiansa. Teen kaikki käytännön asiat suht mielelläni, mutta henkisesti alan olla aika väsynyt. Miten toimin jatkossa? Kuinka suoraan voin sanoa hänelle näistä asioista? Hän koettaa päästä tilanteista esittämällä marttyyriä ja yrittämällä itkua. Onko hyvä jos vaadin häntä katsomaan peiliin?
Äitini oli nuoruudessaan suosittu miesten keskuudessa. Nyt kun kauneus on kadonnut ja sen avulla ei saa enää huomiota, hän hakee huomiota kivuilla, säryillä ja sairauksilla. Myös hänen lemmikkieläimensä kuoli toista vuotta sitten, ja sillä menetyksellä haetaan ihmisten huomiota jatkuvasti. Hänen luotaan on ystävät kaikonneet. Sukulaiset eivät myöskään enää soita eivätkä käy. Olen ainoa. Hoidan kaikki hänen asiansa. Teen kaikki käytännön asiat suht mielelläni, mutta henkisesti alan olla aika väsynyt. Miten toimin jatkossa? Kuinka suoraan voin sanoa hänelle näistä asioista? Hän koettaa päästä tilanteista esittämällä marttyyriä ja yrittämällä itkua. Onko hyvä jos vaadin häntä katsomaan peiliin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei se siitä miksikään muutu
Eipä kai. Ehkä on parasta vaan koettaa suojella itseään ja harventaa hänen luona käyntejään. Olen itsekin jo eläkeiässä