Tuomiot on perusteltava, sanoo laki

Väärin.
ROL 11:3.2 "Tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/689
HOL 8:87 "Hallintotuomioistuimen on perusteltava päätöksensä. Perusteluista on ilmettävä sovelletut lainkohdat sekä se, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu."

Kyse on oikeudellisesta päättelystä, joka on esitettävä tuomiossa tai päätöksessä.

Ottaen huomioon että rikostuomioistuin perustelee ja oikeudellisesti päättelee tuomionsa syyttäjän välikätenä esittelemän poliisin esitutkintapäätöksen perusteella, on poliisin esitutkintalain 11:1.2.4 "päätöksestä on ilmettävä päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset" analogisesti sisällettävä oikeudellinen päättely; Suomen oikeudellisen lainsäädännön esittäen asian näin ollen perse edellä puuhun mennen.

Yleensä esitutkintaviranomainen ei perustele päätöstään, vaan "perustelu" on copy-paste sekavasta selityksestä miksi esitutkintaa ei ole toimitettu, se on keskeytetty, päätetty, rajoitettu, kutistettu, haihdutettu, lakaistu maton alle, tai mitä sieltä esitutkintalaista löytyykään oikeusvaltion terrorisoimiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin.
ROL 11:3.2 "Tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/689
HOL 8:87 "Hallintotuomioistuimen on perusteltava päätöksensä. Perusteluista on ilmettävä sovelletut lainkohdat sekä se, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu."

Kyse on oikeudellisesta päättelystä, joka on esitettävä tuomiossa tai päätöksessä.

Ottaen huomioon että rikostuomioistuin perustelee ja oikeudellisesti päättelee tuomionsa syyttäjän välikätenä esittelemän poliisin esitutkintapäätöksen perusteella, on poliisin esitutkintalain 11:1.2.4 "päätöksestä on ilmettävä päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset" analogisesti sisällettävä oikeudellinen päättely; Suomen oikeudellisen lainsäädännön esittäen asian näin ollen perse edellä puuhun mennen.

Yleensä esitutkintaviranomainen ei perustele päätöstään, vaan "perustelu" on copy-paste sekavasta selityksestä miksi esitutkintaa ei ole toimitettu, se on keskeytetty, päätetty, rajoitettu, kutistettu, haihdutettu, lakaistu maton alle, tai mitä sieltä esitutkintalaista löytyykään oikeusvaltion terrorisoimiseen.

Lue lisää

Oikeuskanslerin esittelijä totesi kantelu ratkaisussaan OKV/151/10/2024 esitutkintapäätöksen perustelusta:
"Oikeudellisten ratkaisujen perusteluilla on monia eri tehtäviä. Asianosaisten tulisi esitutkintapäätösten perusteella saada vastaus siihen, miksi esitutkintaa ei ole asiassa toimitettu tai se on lopetettu. Päätösten perusteleminen mahdollistaa myös ratkaisutoiminnan ulkoisen kontrolloitavuuden. Perustelemisvelvollisuudella on merkitystä myös tutkinnanjohtajan oman itsekontrollin kannalta, sillä hän joutuu päätöksen perusteluja kirjoittaessaan arvioimaan ratkaisunsa oikeudellista kestävyyttä."

Tämän "itsekontrollin" vuoksi juurikin päätös on perusteltava, ihan mitä tahansa soopaa ei voi kirjoittaa, kun asia perustellaan asiaseikkojen ja lain-logiikan mukaisesti. Mutta koska esitutkintapäätöksetkin ovat tarkoitushakuisia, ei perusteluja ymmärrettävästi voida kirjoittaa, koska ne eivät perustu asiaseikkoihin ja lain-logiikkaan. Jos näihin tarkoitushakuisini päätöksiin yritettäisiin kirjoittaa vaadittavat perustelut, ne olisivat sekavaa soopaa.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeuskanslerin esittelijä totesi kantelu ratkaisussaan OKV/151/10/2024 esitutkintapäätöksen perustelusta:
"Oikeudellisten ratkaisujen perusteluilla on monia eri tehtäviä. Asianosaisten tulisi esitutkintapäätösten perusteella saada vastaus siihen, miksi esitutkintaa ei ole asiassa toimitettu tai se on lopetettu. Päätösten perusteleminen mahdollistaa myös ratkaisutoiminnan ulkoisen kontrolloitavuuden. Perustelemisvelvollisuudella on merkitystä myös tutkinnanjohtajan oman itsekontrollin kannalta, sillä hän joutuu päätöksen perusteluja kirjoittaessaan arvioimaan ratkaisunsa oikeudellista kestävyyttä."

Tämän "itsekontrollin" vuoksi juurikin päätös on perusteltava, ihan mitä tahansa soopaa ei voi kirjoittaa, kun asia perustellaan asiaseikkojen ja lain-logiikan mukaisesti. Mutta koska esitutkintapäätöksetkin ovat tarkoitushakuisia, ei perusteluja ymmärrettävästi voida kirjoittaa, koska ne eivät perustu asiaseikkoihin ja lain-logiikkaan. Jos näihin tarkoitushakuisini päätöksiin yritettäisiin kirjoittaa vaadittavat perustelut, ne olisivat sekavaa soopaa.

Lue lisää

Ei sillä etteikö kaikkien tuomioistulnten ja viranomaisten tulisi perustella päätöksensä, mutta aloittaja kyllä puhui KKO:sta...

Anonyymi kirjoitti:

Väärin.
ROL 11:3.2 "Tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/689
HOL 8:87 "Hallintotuomioistuimen on perusteltava päätöksensä. Perusteluista on ilmettävä sovelletut lainkohdat sekä se, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu."

Kyse on oikeudellisesta päättelystä, joka on esitettävä tuomiossa tai päätöksessä.

Ottaen huomioon että rikostuomioistuin perustelee ja oikeudellisesti päättelee tuomionsa syyttäjän välikätenä esittelemän poliisin esitutkintapäätöksen perusteella, on poliisin esitutkintalain 11:1.2.4 "päätöksestä on ilmettävä päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset" analogisesti sisällettävä oikeudellinen päättely; Suomen oikeudellisen lainsäädännön esittäen asian näin ollen perse edellä puuhun mennen.

Yleensä esitutkintaviranomainen ei perustele päätöstään, vaan "perustelu" on copy-paste sekavasta selityksestä miksi esitutkintaa ei ole toimitettu, se on keskeytetty, päätetty, rajoitettu, kutistettu, haihdutettu, lakaistu maton alle, tai mitä sieltä esitutkintalaista löytyykään oikeusvaltion terrorisoimiseen.

Lue lisää

Korkeimman oikeuden osalta poerusteluvelvollisuus ilmenee oikeudenkäymiskaaresta, eikä siellä sellsita säännöstä ole.

Sen sijaan hovioikeuden velvollisuudesta perustella tuomio on säännös (OK 24:16), ja sen mukaan, jollei käräjäoikeuden tuomion lopputulosta eikä perusteluja muuteta hovioikeudessa, riittävää on, että hovioikeus vain toteaa, ettei ratkaisun muuttamiseen ole aihetta..

Sama periaate soveltuu korkeimpaan oikeuteenkin.

"Jos hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden ratkaisun perusteluja eikä lopputulosta, edellä 15 §:n 1 momentin 5–7 kohdan sijasta riittää ilmoitus, että käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu ja ettei ole ilmennyt aihetta ratkaisun muuttamiseen."

Anonyymi kirjoitti:

Korkeimman oikeuden osalta poerusteluvelvollisuus ilmenee oikeudenkäymiskaaresta, eikä siellä sellsita säännöstä ole.

Sen sijaan hovioikeuden velvollisuudesta perustella tuomio on säännös (OK 24:16), ja sen mukaan, jollei käräjäoikeuden tuomion lopputulosta eikä perusteluja muuteta hovioikeudessa, riittävää on, että hovioikeus vain toteaa, ettei ratkaisun muuttamiseen ole aihetta..

Sama periaate soveltuu korkeimpaan oikeuteenkin.

"Jos hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden ratkaisun perusteluja eikä lopputulosta, edellä 15 §:n 1 momentin 5–7 kohdan sijasta riittää ilmoitus, että käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu ja ettei ole ilmennyt aihetta ratkaisun muuttamiseen."

Lue lisää

ROL koskee myös korkeintaoikeutta.

Anonyymi kirjoitti:

ROL koskee myös korkeintaoikeutta.

Korkeimpaan oikeuteen sovelletaan tietenkin sitä koskevia säännöksiä. Lex superior tulkintaperiaate ohittaa yleiset säännökset.

Anonyymi kirjoitti:

Korkeimpaan oikeuteen sovelletaan tietenkin sitä koskevia säännöksiä. Lex superior tulkintaperiaate ohittaa yleiset säännökset.

Ei ole mitään ylempiä säännöksiä.

Ongelma kko:n toiminnassa on se että esittelijät tekevät hylkäyspäätöksiä tutkimatta
Asioita, vaikka aiemmin kko olisi samalla syyllä tehnyt hakijalle hyväksyvän päätöksen,
Näin kko rikkoo omia päätöksiään.
On myös tiedossa että osa esittelijöistä on aivan vihreitä, eli kokemattomia hoitamaan kko:n
Juttuja.
Myöskin ylimääräiset muutoksenhaut hylätään liian helposti, eräässä tapauksessa esittelijän
Perustelut olivat ajan ja resurssien puute.
Oikeutta vaille jäänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma kko:n toiminnassa on se että esittelijät tekevät hylkäyspäätöksiä tutkimatta
Asioita, vaikka aiemmin kko olisi samalla syyllä tehnyt hakijalle hyväksyvän päätöksen,
Näin kko rikkoo omia päätöksiään.
On myös tiedossa että osa esittelijöistä on aivan vihreitä, eli kokemattomia hoitamaan kko:n
Juttuja.
Myöskin ylimääräiset muutoksenhaut hylätään liian helposti, eräässä tapauksessa esittelijän
Perustelut olivat ajan ja resurssien puute.
Oikeutta vaille jäänyt.

Lue lisää

Ennakkotapausainesta - makuasia.
Virhe - pitää olla hyvin perusteltu
Muu painava peruste - kuinka painava?

KKO hylkää suurimman osan tapauksista, joten on pakko ajatella, että usein lapsi menee pesuveden mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma kko:n toiminnassa on se että esittelijät tekevät hylkäyspäätöksiä tutkimatta
Asioita, vaikka aiemmin kko olisi samalla syyllä tehnyt hakijalle hyväksyvän päätöksen,
Näin kko rikkoo omia päätöksiään.
On myös tiedossa että osa esittelijöistä on aivan vihreitä, eli kokemattomia hoitamaan kko:n
Juttuja.
Myöskin ylimääräiset muutoksenhaut hylätään liian helposti, eräässä tapauksessa esittelijän
Perustelut olivat ajan ja resurssien puute.
Oikeutta vaille jäänyt.

Lue lisää

Esittelijä ei korkeimmassa oikeudessa päätä valituslupa-asioista.

"Valitusluvan myöntämistä koskeva asia käsitellään ja ratkaistaan kahden tai kolmen jäsenen kokoonpanossa. Jos asia käsitellään kahden jäsenen kokoonpanossa, asia on siirrettävä kolmen jäsenen kokoonpanoon ratkaistavaksi, jos kahden jäsenen kokoonpano niin päättää tai jollei se ole ratkaisusta yksimielinen." (OK 2:9,3)

Yksikin oikeusneuvos voi hylätä ilmeisen perusteettoman valituslupahakemuksen.

Anonyymi kirjoitti:

Esittelijä ei korkeimmassa oikeudessa päätä valituslupa-asioista.

"Valitusluvan myöntämistä koskeva asia käsitellään ja ratkaistaan kahden tai kolmen jäsenen kokoonpanossa. Jos asia käsitellään kahden jäsenen kokoonpanossa, asia on siirrettävä kolmen jäsenen kokoonpanoon ratkaistavaksi, jos kahden jäsenen kokoonpano niin päättää tai jollei se ole ratkaisusta yksimielinen." (OK 2:9,3)

Yksikin oikeusneuvos voi hylätä ilmeisen perusteettoman valituslupahakemuksen.

Lue lisää

Missä väitin esittelijästä mitään?

Anonyymi kirjoitti:

Missä väitin esittelijästä mitään?

"Ongelma kko:n toiminnassa on se että esittelijät tekevät hylkäyspäätöksiä tutkimatta" sitaatti

On vastattu jo,

Onko valtakunnan kanteluhuipulla lainkäytön kompetenssia, selvästi sitä ei ole lainhierarkiassa alemmalla tasolla, on kansalaisen kannalta turhauttavaa sekä hedelmätöntä, yrittää kertoa kanteluviranomaiselle, kuinka lainkäyttöä tarkastellaan, analysoidaan sekä esitetään tämä henkinen prosessi ja sen tulos eräänlaisena objektiivisena freskona, valontuojana kaaokseen vaipuneelle maailmalle. Ei sellainen onnistu, Michelangelo on yksikkö-muoto, ei hänellä ole kaksoisolentoja. Ei tule mitään, ja sen kyllä huomaa.

Kanteluratkaisu kysymykseen maailman ongelmista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Michelangelo#/media/Tiedosto:Michelangelo,_Creation_of_Adam_01.jpg

Hallintolaki ei siten ole perustuslain perusteluvelvollisuuden mukainen, asiaan vaikuttaneet seikat ja säännökset eivät ole perustelu, perustelu tarkoittaa sovellettua lain-logiikkaa.

- Perustele päätöksesi.
- Tarkastelin asiaa ja lakia X, ja päätin kuten päätin.
- Ja johtopääksesi asiasta ja laista oli.
- Ei sellaisten esittämisestä ole säädetty hallintolaissa.

Toisin sanoen, perustelu on kysymys
- miten teit päätöksen
- miten ajatuksesi kulki asiassa
- mitkä ovat asiaan liittyvien seikkojen sekä lain väliset korrelaatiot ja kausaliteetit

Tämä prosessi vaatii myös lähtökohtien eli loogisten premissien esittämisen
- miten asiassa pitää toimia lain perusteella
- miten asiassa on toimittu
- mitkä ovat lain ja asian väliset yhtenäisyydet ja erot

Lainkäyttäjiä ja toteuttajia ei kouluteta loogiseen analyysiin ja sen esittämiseen. Siitä tässä on kyse, kompetenssin puutteesta. Se on surkuhupaisan valtion nimeltä Suomi perus-ongelma, koko järjestelmä on umpihullu, narsistisella koppavuudella varustettuna. Hupivaltio kerrassaan.

Maailma näyttäisi ihan toisenlaiselta, jos vallan kolmijaon toimeenpanon ja tuomion -vallan koulutuksessa olisi kompetenssia tuovaa kompetenssia, samalla karsiutuisi ne, joilla ei yksinkertaisesti oli kykyjä loogiseen ja analyyttiseen toimintaan, toisin sanoen tarvittavaa ja vaadittavaa älliä.

Kysymys perustuslain säätämästä "perustellun päätöksen saamisesta" on tulkinnanvarainen asia. Kun oikeudenkäymiskaaressa (OK 24:16) säädetään: "Jos hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden ratkaisun perusteluja eikä lopputulosta, edellä 15 §:n 1 momentin 5–7 kohdan sijasta riittää ilmoitus, että käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu ja ettei ole ilmennyt aihetta ratkaisun muuttamiseen", sen tulkitaan täyttävän perusteluvelvollisuuden, koska käräjäoikeus on jo perustellut asiassa annetun tuomion. Näin kansalainen on saanut "perustellun päätöksen".

Hovioikeuden ei enää uudestaan tarvitse perustella asiaa, jos se on ratkaisussaan samaa mieltä asiassa kuin alempi oikeusaste.

KKO tarkastelee vain kolmea aikaisemmin kuvattua asiaa:

- onko juttu ennakkopäätösmateriaalia;
- onko löydettävissä virhettä;
- muu painava peruste.

Tuomarit ovat vain ihmisiä, ja vain pieni osa valituksista pääsee asiassa eteen päin. Ei olisi ihme, että virheitä tapahtuu läpimenossa eli valituslupien kanssa.