Voisiko kko eli korkein oikeus kertoa miksi se ei noudata lakia, lain mukaan tuomioistuimen pitää perustella antamansa tuomiot, perustelu ei ole se että
Hovioikeuden tuomiota ei muuteta tms.
Hovioikeuden tuomiota ei muuteta tms.
Tuomiot on perusteltava, sanoo laki
Anonyymi-ap
36535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Johtunee siitä, että korkeimman oikeuden osalta ei laissa ole säädetty, että tuomio olisi perusteltava.
Väärin.
ROL 11:3.2 "Tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/689
HOL 8:87 "Hallintotuomioistuimen on perusteltava päätöksensä. Perusteluista on ilmettävä sovelletut lainkohdat sekä se, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu."
Kyse on oikeudellisesta päättelystä, joka on esitettävä tuomiossa tai päätöksessä.
Ottaen huomioon että rikostuomioistuin perustelee ja oikeudellisesti päättelee tuomionsa syyttäjän välikätenä esittelemän poliisin esitutkintapäätöksen perusteella, on poliisin esitutkintalain 11:1.2.4 "päätöksestä on ilmettävä päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset" analogisesti sisällettävä oikeudellinen päättely; Suomen oikeudellisen lainsäädännön esittäen asian näin ollen perse edellä puuhun mennen.
Yleensä esitutkintaviranomainen ei perustele päätöstään, vaan "perustelu" on copy-paste sekavasta selityksestä miksi esitutkintaa ei ole toimitettu, se on keskeytetty, päätetty, rajoitettu, kutistettu, haihdutettu, lakaistu maton alle, tai mitä sieltä esitutkintalaista löytyykään oikeusvaltion terrorisoimiseen.
Oikeuskanslerin esittelijä totesi kantelu ratkaisussaan OKV/151/10/2024 esitutkintapäätöksen perustelusta:
"Oikeudellisten ratkaisujen perusteluilla on monia eri tehtäviä. Asianosaisten tulisi esitutkintapäätösten perusteella saada vastaus siihen, miksi esitutkintaa ei ole asiassa toimitettu tai se on lopetettu. Päätösten perusteleminen mahdollistaa myös ratkaisutoiminnan ulkoisen kontrolloitavuuden. Perustelemisvelvollisuudella on merkitystä myös tutkinnanjohtajan oman itsekontrollin kannalta, sillä hän joutuu päätöksen perusteluja kirjoittaessaan arvioimaan ratkaisunsa oikeudellista kestävyyttä."
Tämän "itsekontrollin" vuoksi juurikin päätös on perusteltava, ihan mitä tahansa soopaa ei voi kirjoittaa, kun asia perustellaan asiaseikkojen ja lain-logiikan mukaisesti. Mutta koska esitutkintapäätöksetkin ovat tarkoitushakuisia, ei perusteluja ymmärrettävästi voida kirjoittaa, koska ne eivät perustu asiaseikkoihin ja lain-logiikkaan. Jos näihin tarkoitushakuisini päätöksiin yritettäisiin kirjoittaa vaadittavat perustelut, ne olisivat sekavaa soopaa.
Ei sillä etteikö kaikkien tuomioistulnten ja viranomaisten tulisi perustella päätöksensä, mutta aloittaja kyllä puhui KKO:sta...
Korkeimman oikeuden osalta poerusteluvelvollisuus ilmenee oikeudenkäymiskaaresta, eikä siellä sellsita säännöstä ole.
Sen sijaan hovioikeuden velvollisuudesta perustella tuomio on säännös (OK 24:16), ja sen mukaan, jollei käräjäoikeuden tuomion lopputulosta eikä perusteluja muuteta hovioikeudessa, riittävää on, että hovioikeus vain toteaa, ettei ratkaisun muuttamiseen ole aihetta..
Sama periaate soveltuu korkeimpaan oikeuteenkin.
"Jos hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden ratkaisun perusteluja eikä lopputulosta, edellä 15 §:n 1 momentin 5–7 kohdan sijasta riittää ilmoitus, että käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu ja ettei ole ilmennyt aihetta ratkaisun muuttamiseen."
ROL koskee myös korkeintaoikeutta.
Korkeimpaan oikeuteen sovelletaan tietenkin sitä koskevia säännöksiä. Lex superior tulkintaperiaate ohittaa yleiset säännökset.
Ei ole mitään ylempiä säännöksiä.
Anna esimerkki.
>>> ..miksi se ei noudata lakia, lain mukaan tuomioistuimen pitää perustella antamansa tuomiot.
Hyvä kysymys.
1. Valitukseen pitää myöstää lupa. Jos KKO myöntää valitusluvan, KKO myös antaa todella hyvin perustellun päätöksen. Tällaisessa tapauksessa aloituksen ongelmaa ei siis ole.
2. Jos KKO kuitenkin hylkää valituslupahakemuksen, eikä siis myönnä valituslupaa, se ei perustele hylkäämiseen johtaneita syitä.
"Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tahi jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy." (Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §)
Valituslupa-asioissa arvioidaan vain se, täyttyykö lupahakemuksen perusteella jokin lain mainitsemista kolmesta perusteesta myöntää valituslupa. Hylkääminen tarkoittaa, että mikään laissa annetuista perusteesta ei toteudu.
On eroa perustella annettava päätös ja hylätä valituslupahakemus.
Ongelma kko:n toiminnassa on se että esittelijät tekevät hylkäyspäätöksiä tutkimatta
Asioita, vaikka aiemmin kko olisi samalla syyllä tehnyt hakijalle hyväksyvän päätöksen,
Näin kko rikkoo omia päätöksiään.
On myös tiedossa että osa esittelijöistä on aivan vihreitä, eli kokemattomia hoitamaan kko:n
Juttuja.
Myöskin ylimääräiset muutoksenhaut hylätään liian helposti, eräässä tapauksessa esittelijän
Perustelut olivat ajan ja resurssien puute.
Oikeutta vaille jäänyt.
Ennakkotapausainesta - makuasia.
Virhe - pitää olla hyvin perusteltu
Muu painava peruste - kuinka painava?
KKO hylkää suurimman osan tapauksista, joten on pakko ajatella, että usein lapsi menee pesuveden mukana.
Esittelijä ei korkeimmassa oikeudessa päätä valituslupa-asioista.
"Valitusluvan myöntämistä koskeva asia käsitellään ja ratkaistaan kahden tai kolmen jäsenen kokoonpanossa. Jos asia käsitellään kahden jäsenen kokoonpanossa, asia on siirrettävä kolmen jäsenen kokoonpanoon ratkaistavaksi, jos kahden jäsenen kokoonpano niin päättää tai jollei se ole ratkaisusta yksimielinen." (OK 2:9,3)
Yksikin oikeusneuvos voi hylätä ilmeisen perusteettoman valituslupahakemuksen.
Missä väitin esittelijästä mitään?
"Ongelma kko:n toiminnassa on se että esittelijät tekevät hylkäyspäätöksiä tutkimatta" sitaatti
Valitusluvan saamiseksi pitää olla erityistä aihetta tai painava syy.
Ei riitä, että olisi aihetta ja syy.
Suomessa pitäisi alkaa käyttämään annetuista
tuomioista "NettoTuomioita"
Esim:
Ensikertalainen istuu tuomiosta puolet (riippuu toki rikoksen raskaudesta)
ja vangin vuosi on 8kk.
Tuosta löytyy hyviä esimerkkejä:
https://yle.fi/a/3-7935776
Esim Veropetoksista saa kovemmat tuomiot mitä Raiskauksista.
Kuten myös se että jos Raiskaaja on Raisikannut ennekin
se (KasKummaa) alentaa tuomiota??
Noin yleiseen kysymykseen ei voi saada vastausta kuin täältä, jos täältäkään! Tee kantelu oikeuskanslerille, jos joku spesifinen päätös on mennyt mielestäsi väärin.
On vastattu jo,
Onko valtakunnan kanteluhuipulla lainkäytön kompetenssia, selvästi sitä ei ole lainhierarkiassa alemmalla tasolla, on kansalaisen kannalta turhauttavaa sekä hedelmätöntä, yrittää kertoa kanteluviranomaiselle, kuinka lainkäyttöä tarkastellaan, analysoidaan sekä esitetään tämä henkinen prosessi ja sen tulos eräänlaisena objektiivisena freskona, valontuojana kaaokseen vaipuneelle maailmalle. Ei sellainen onnistu, Michelangelo on yksikkö-muoto, ei hänellä ole kaksoisolentoja. Ei tule mitään, ja sen kyllä huomaa.
Vielä kaivataan sitä esimerkkiä...
Kanteluratkaisu kysymykseen maailman ongelmista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Michelangelo#/media/Tiedosto:Michelangelo,_Creation_of_Adam_01.jpg
Aivan oikein, ihmiskunnan suurin ongelma on ihminen.
Kantelu käsitellään nykyisin hallintolain periaattein:
"Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset." (HL 45 §)
"perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun, sekä mainittava säännökset, joihin ratkaisu perustuu" (HE - HL)
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2002/72
Toisin kun ROL & HOL'ssa, ei hallintolaissa ole säädetty "oikeudellisen päättelyn" esittämisestä perusteluissa. Joten hallintolain toimeenpanijan ajatuksen juoksu jää arvailujen varaan.
Tämä tietenkin on hiukan erikoista kun sekä hallintolaki, että lait oikeudenkäynneistä ovat saman perustuslain ja sen 21 § alaisia.
No ei tämän maan hallinnossa täyspäistä toimintaa koskaan ole missään ollutkaan.
Perustuslaki tietenkin on ikävä, perusoikeuksissaan porvarismin vastainen, kaikkialla valvova haitake, jonka selän takana porvarin pitää ihmisyyden vastaista politiikkaansa säätää. Eikä perustus- tai muunkaan lainvastaisuutta voida perustella, koska rehellistä ja loogista oikeudellista päättelyä ei voida tehdä porvarin toiminnasta, toiminnan ollessa rikos näitä lakiin kirjattuja arvoja vastaan.
Päätöksen perustelu-velvollisuus on säädetty perustuslaissa:
"oikeus saada perusteltu päätös turvataan lailla." (PL 21.2 §)
Hallintolaki ei siten ole perustuslain perusteluvelvollisuuden mukainen, asiaan vaikuttaneet seikat ja säännökset eivät ole perustelu, perustelu tarkoittaa sovellettua lain-logiikkaa.
- Perustele päätöksesi.
- Tarkastelin asiaa ja lakia X, ja päätin kuten päätin.
- Ja johtopääksesi asiasta ja laista oli.
- Ei sellaisten esittämisestä ole säädetty hallintolaissa.
Toisin sanoen, perustelu on kysymys
- miten teit päätöksen
- miten ajatuksesi kulki asiassa
- mitkä ovat asiaan liittyvien seikkojen sekä lain väliset korrelaatiot ja kausaliteetit
Tämä prosessi vaatii myös lähtökohtien eli loogisten premissien esittämisen
- miten asiassa pitää toimia lain perusteella
- miten asiassa on toimittu
- mitkä ovat lain ja asian väliset yhtenäisyydet ja erot
Lainkäyttäjiä ja toteuttajia ei kouluteta loogiseen analyysiin ja sen esittämiseen. Siitä tässä on kyse, kompetenssin puutteesta. Se on surkuhupaisan valtion nimeltä Suomi perus-ongelma, koko järjestelmä on umpihullu, narsistisella koppavuudella varustettuna. Hupivaltio kerrassaan.
Maailma näyttäisi ihan toisenlaiselta, jos vallan kolmijaon toimeenpanon ja tuomion -vallan koulutuksessa olisi kompetenssia tuovaa kompetenssia, samalla karsiutuisi ne, joilla ei yksinkertaisesti oli kykyjä loogiseen ja analyyttiseen toimintaan, toisin sanoen tarvittavaa ja vaadittavaa älliä.
Kysymys perustuslain säätämästä "perustellun päätöksen saamisesta" on tulkinnanvarainen asia. Kun oikeudenkäymiskaaressa (OK 24:16) säädetään: "Jos hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden ratkaisun perusteluja eikä lopputulosta, edellä 15 §:n 1 momentin 5–7 kohdan sijasta riittää ilmoitus, että käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu ja ettei ole ilmennyt aihetta ratkaisun muuttamiseen", sen tulkitaan täyttävän perusteluvelvollisuuden, koska käräjäoikeus on jo perustellut asiassa annetun tuomion. Näin kansalainen on saanut "perustellun päätöksen".
Hovioikeuden ei enää uudestaan tarvitse perustella asiaa, jos se on ratkaisussaan samaa mieltä asiassa kuin alempi oikeusaste.
Siinä jää "itsekontrolli" väliin, jos vain on samaa mieltä.
Pitäisi tehdä omat perustelut, ja jos ne ovat samat, sitten voi todeta, perustelumme ovat SAMAT.
Samaa mieltä olen kanssasi, mutta lain mukaan niitä ei tarvitse tehdä.
Nyt on laki määritelty, niin kuin eduskunta sen on lakia laatiessaan tarkoittanut
Perustelut ovat usein köykäiset, tai ne puuttuvat kokonaan.
Miten lain valvoja voi perustella kantansa, jos laki on "väljä".
Esitutkintaviranomainen sönköttää jatkuvasti "harkintavallasta", ei lainvalvonnassa ole mitään harkintavaltaa, vaan ainoastaan lain noudattaminen.
Tälläiset löysäläisten puheet ovat pelkkää porvarihallinnon propagandaa ja oikeusvaltion terroria sekä demokratian vastaista autoritarismia.
Löysäläisen laulu
https://www.youtube.com/watch?v=UkLbq3OQUbs
Kuntahan,yhteiskuntahan kuulumaton
Huonoin hän kansalaisista kaikista on
Ellei hän kuulunekin
Elon varmemman valtiohon
Jonka lie linnat ja maat
Liki taivahan auringon
Sellainen se esitutkintaviranomainen on.
Näin maallikon silmin perustelun tärkeys pitäisi toteutua myös hylkäyksiin miksi asioiden käsittely korkeammissa oikeusasteissa hylätään myös jos on ennakkopäätöksiä vastaavista. Oikeus kuuluu olla tasaarvoinen kaikille.
KKO tarkastelee vain kolmea aikaisemmin kuvattua asiaa:
- onko juttu ennakkopäätösmateriaalia;
- onko löydettävissä virhettä;
- muu painava peruste.
Tuomarit ovat vain ihmisiä, ja vain pieni osa valituksista pääsee asiassa eteen päin. Ei olisi ihme, että virheitä tapahtuu läpimenossa eli valituslupien kanssa.
Asianajajien keskuudessa korkein oikeus on kumileimasin.
Edelleen puuttuu se esimerkki.