Digitaalinen signaali laitteesta toiseen, ukkossuojauksella ?

Toimisiko tällainen idea toteutukseksi idealle:
Digitaalinen signaali laitteesta toiseen, ukkossuojauksella:

Signaalin lähettävä laite A välkyttää LEDiä, jossa tuo LED on optohaarukan sisäinen LED.

optohaarukka, esim. tällainen:

https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/optiset-komponentit/optohaarukat/17640-tcst2103.html

Tuota itseasiassa käytetään optoerottimena, mutta valitsin silti optohaarukan, koska silloin tuon optohaarukan LEDin ja fototransistorin väliin voi laitta metallilevyn, johon on porattu pieni reikä LEDistä lähtevää valonsädettä varten, tai sitten voi käyttää tiheäsilmäistä metalliverkkoa - molemmissa tapauksissa metallilevy tai metalliverkko yhdistetään mielellään paksulla kaapelilla maadoituselektrodiin.

Signaalin vastaanottava laite B seuraa tuon optohaarukan sisäisen fototransistorin johtavuutta, ja päättelee siitä, lähetettiinkö 1 vai 0.

Ideana siis se, että jos laitteeseen A kohdistuu salamanisku, niin tarkoituksena olisi, että salamaniskun energia ohjautuisi tuossa optohaarukan välissä olevan metallilevyn tai metalliverkon ja kaapelin kautta siihen maadoituselektrodiin, ja näin suojaisi laitetta B hajoamiselta.

Laite A saattaa silti hajota, mutta ainakin kustannukset salamaniskun sattuessa saataisiin rajoitettua vain laitteen A mahdolliseen hajoamiseen, mutta laite B säilyisi ehjänä.

Toimisiko tällainen idea rajoittamaan salamaniskun aiheuttamaa taloudellista vahinkoa ?

Mainittakoon vielä:

Laitteen A teholähteenä voisi käyttää:

18650 -tyyppinen Li-Ion -akku, ja jännitteennostopiiri, joka muuntaa akusta tulevan jännitteen -> 5V DC.

Lisäksi: laite A on kombolaite, jossa 1 osa on edullinen mikrokontrolleri, jota ajetaan sen verran pienellä kellotaajuudella, että sille riittää jännitteeksi pelkkä akkujännite ilman tarvetta nostaa sitä tasolle 5 V DC; näin tuo jännitteenkorottaja
akusta tuleva jännite -> 5V DC on käynnissä vain esim. alle 5 minuuttia vuorokaudessa, ja lopun osan ajasta sekä jännitteenkorottaja että sen perään kytketyt 5V DC laitteet ovat ilman sähköä ; kombolaitteessa A siis ainoastaan mikrokontrolleri on aina kytketty akkuun ja laitteen muut osat ovat suurimman osan ajasta ilman sähköä. Lisäksi tuo mikrokontrolleri on suurimman osan ajasta virransäästötilassa, ja käynnissä on ainoastaan kello, josta mikrokontrollerin ohjelma tietää, milloin pitää aktivoida tuo jännitteenkorottaja ja sen perässä oleva kuorma.

Joko tuo akku joudutaan silloin tällöin lataamaan verkkovirralla toimivalla akkulaturilla silloin, kun ei ole ukonilmaa (muista irrottaa laturin verkkovirtajohto latauksen päätyttyä!) tai sitten koko laitteen A syöttöakun latauksen voisi järjestää aurinkopanelilla - mutta tässä tapauksessa aurinkopanelin pitää olla niin iso, että isommalla pinta-alalla kompensoidaan sitä ikävää faktaa, että vuoden pimeimmän viikon aikana Suomessa auringonnoususta auringonlaskuun on vain n. 6H, ja lisäksi aurinko paistaa tuolloinkin matalalta - todennäköisesti pystyasentoon asennettu aurinkopaneli on tässä paras - koska tarkoitus on maksimoida vuoden pimeimmän viikon aikana saatava aurinkoenergia - sillä, että hyötysuhde kesällä jää heikommaksi, ei ole tässä merkitystä.