Lervo, automiesten messias

https://ylilauta.org/satunnainen/282xnv#post-279551762

RATTORAIJA SOITTI ÄLLAALLA MEILLE JA KEHOTTI LUKEMAHAN TUOTA RYHYMÄÄ!

Ei taida lääkkeet enää auttaa

Hae jo apua, oireesi on aika pahat

Ei kuulu Kokemäki-osioon. Satusetä.

Täyttä hömppää.

LERVO näki näkyjä: Aune-mumma seisoi tienposkessa ja viittoi hiljaisuudessa valkoisella esiliinalla, vaikka Aune oli kuollut jo -86 ja poltettu Lempäälän krematoriossa. Se ei LERVOA hidastanut, päinvastoin – se oli hänelle selvä merkki jatkaa.

Pankinjohtaja osui samaan aikaan Päntälän Seon baariin. Hänellä oli mukanaan nimismies ja rovasti. Tarkoitus oli neuvotella kylän kirkon kattoremontin rahoitus, mutta kun LERVO änkesi sisään ovesta kylki edellä ja kaatui suoraan öljylingon päälle, keskustelu sai toisen sävyn.

Nimismies kysyi heti:
– “Missä kunnossa olet, mies?”
LERVO vastasi:
– “Scania on tankissa ja perse kuivana, kaikki hyvin.”

Rovasti huokaisi, katsoi pankinjohtajaa ja sanoi:
– “Tämä on vekselin evankeliumi, perkele. Anna hänelle anteeksi.”

Mutta pankinjohtaja ei pehmennyt, vaan vaati velkarahaa takaisin heti. Silloin LERVO nousi, osoitti kohti Scaniaa joka oli vinossa parkkipaikalla, nostoteli puoliksi koholla, ja huusi:
– “Jos Cummins käynnistyy, niin velka on maksettu!”

Ja se saatana käynnistyi. Ykkösellä.

Siitä lähtien Päntälässä tunnettiin sanonta:
“Kun cummins käynnistyy, vekseli kuittaantuu.”

Lopulta Lervo joutui taas konkurssiin ja päätti, että hänen täytyy hakea uutta alkua. Hän meni käräjille, haastoi Pajatson ja teki kaiken uudelleen, päättäen, että hän ei anna periksi. Hän myös päätti liittyä protestilistalle ja jatkaa taisteluaan velkojaan vastaan.

Vaikka elämä oli välillä kaoottista, Lervo ja Kassu jatkoivat nauramista ja kippailua, sillä he tiesivät, että elämässä tärkeintä on huumori ja ystävät. Niin kylä jatkoi elämäänsä, täynnä naurua, draamaa ja pieniä seikkailuja, jotka saivat kaikki jaksamaan eteenpäin — vaikka välillä ulosotto ja konkurssit koettelivatkin.

Ja niin päättyy tämä tarina, jossa Lessu, Karvola, Lervo, Kassu ja kaikki muut jatkoivat elämäänsä, nauttien jokaisesta hetkestä, sillä elämä on joskus niin sekavaa, että nauru on paras lääke.