Hyvää juhannusta ajuchatin porukalle, kaskua ei oo tällä kertaa, mutta yksi tosi tapaus.
Päntälän Seonmäellä oli taas se aika vuodesta, kun Lervo viritti makkarapannunsa kuumaksi ja Kärri-Tero hinasi perävaununsa rantaan “tuomaan tunnelmaa”. Kukaan ei oikeastaan tiennyt, mitä tunnelmaa Tero toi, mutta kerran vuodessa se kärry piti vetää rannan paskakentälle ja siihen se jäi.
Ilta alkoi rauhallisesti: Lervo oli saanut taskumatin puolilleen Jaloviinaa ja piti järkipuheita grillimakkaralle, joka ei kuulemma kypsy “ennen kuin kuu vinkkaa”. Tero sen sijaan oli jo toista tuntia yrittänyt saada vaimennettua rantasaunan kiukaassa olevaa outoa kolinaa, joka myöhemmin osoittautui sepelkyyhkyn raadoksi.
“Lervo! Tää kiuas kuumenee ku mun verisuonet kun nään Irjan kossupaidassa!” huusi Tero.
“Älä valita, Tero. Sä vedit viime vuonna laiturin alta ponttoonit pois ja väitit, että ‘kalat tarvii lisätilaa’,” Lervo tokaisi ja sytytti kolmansiin kengänpohjiin käärityn sätkän.
Koko illan kohokohta tuli, kun Tero päätti järjestää “raskaan kaluston alastonsprintin” Seonmäeltä venevajalle. Vain kypärä päässä ja Jaffa-pullo kourassa hän lähti juoksemaan, mutta kompuroi heti alkuun puujakkaraan ja lensi vesitynnyriin. Seuraavana aamuna hänen vasemmassa saappaassaan oli litranen muovikossu, jota kukaan ei tunnustanut omakseen.
“Jos toi ei oo juhannuksen henki, niin mä oon Päntälän ruiskumestari,” Lervo julisti ja sammui aurinkotuoliin suoraan katkarapusalaatin päälle.
Päntälän Seonmäellä oli taas se aika vuodesta, kun Lervo viritti makkarapannunsa kuumaksi ja Kärri-Tero hinasi perävaununsa rantaan “tuomaan tunnelmaa”. Kukaan ei oikeastaan tiennyt, mitä tunnelmaa Tero toi, mutta kerran vuodessa se kärry piti vetää rannan paskakentälle ja siihen se jäi.
Ilta alkoi rauhallisesti: Lervo oli saanut taskumatin puolilleen Jaloviinaa ja piti järkipuheita grillimakkaralle, joka ei kuulemma kypsy “ennen kuin kuu vinkkaa”. Tero sen sijaan oli jo toista tuntia yrittänyt saada vaimennettua rantasaunan kiukaassa olevaa outoa kolinaa, joka myöhemmin osoittautui sepelkyyhkyn raadoksi.
“Lervo! Tää kiuas kuumenee ku mun verisuonet kun nään Irjan kossupaidassa!” huusi Tero.
“Älä valita, Tero. Sä vedit viime vuonna laiturin alta ponttoonit pois ja väitit, että ‘kalat tarvii lisätilaa’,” Lervo tokaisi ja sytytti kolmansiin kengänpohjiin käärityn sätkän.
Koko illan kohokohta tuli, kun Tero päätti järjestää “raskaan kaluston alastonsprintin” Seonmäeltä venevajalle. Vain kypärä päässä ja Jaffa-pullo kourassa hän lähti juoksemaan, mutta kompuroi heti alkuun puujakkaraan ja lensi vesitynnyriin. Seuraavana aamuna hänen vasemmassa saappaassaan oli litranen muovikossu, jota kukaan ei tunnustanut omakseen.
“Jos toi ei oo juhannuksen henki, niin mä oon Päntälän ruiskumestari,” Lervo julisti ja sammui aurinkotuoliin suoraan katkarapusalaatin päälle.
Vastaukset 13
Vanhimmat
https://ylilauta.org/satunnainen/282xnv#post-279551762
RATTORAIJA SOITTI ÄLLAALLA MEILLE JA KEHOTTI LUKEMAHAN TUOTA RYHYMÄÄ!
Ota hyvä mies nuo lääkkeesi koska oireesi ovat todellisia
SAMAA MIELTÄ!
Mutta ensin suosittelen lämpimästi lukemahan tän:
https://ylilauta.org/satunnainen/287d2s#post-281043683
Ei taida lääkkeet enää auttaa
KA-lervo osasi puhaltaa 0,47 mittariin, ku rajahan se 0,5. Sitä ne tosiaanki ihmetteli. Maksahan kuulema Lervolla toimii samalla tavalla ku kaanian öljylinko. Aina just alle 0,5 puhalsi Lervo vaikka löyhkäs ku rankkitynnyri, tai Rajamäen viinatehdas.
Vitospöydässä kerran joku ajuremmi puheli Lervosta, sen duunailuista ja häärimisistä, kunnes pöydän alta kuului "röyhh.... öööörpfh... SHAATANA KU EI EDES NUK hik` UA SAA RAUHASSA"! Lervo oli 45min taukoo sielä viettämässä ja kyllähän KTK:n rahtikonnat säikähti!
Hae jo apua, oireesi on aika pahat
LERVO, KILJUKASSU JA KALIA-HESSU SEKÄ KASSU ON JO TULOSSA APUUN!
Ei kuulu Kokemäki-osioon. Satusetä.
Kuka on tää lörssi autokuski
Täyttä hömppää.
Lervo ottaa kyllä hömppää.
LERVO näki näkyjä: Aune-mumma seisoi tienposkessa ja viittoi hiljaisuudessa valkoisella esiliinalla, vaikka Aune oli kuollut jo -86 ja poltettu Lempäälän krematoriossa. Se ei LERVOA hidastanut, päinvastoin – se oli hänelle selvä merkki jatkaa.
Pankinjohtaja osui samaan aikaan Päntälän Seon baariin. Hänellä oli mukanaan nimismies ja rovasti. Tarkoitus oli neuvotella kylän kirkon kattoremontin rahoitus, mutta kun LERVO änkesi sisään ovesta kylki edellä ja kaatui suoraan öljylingon päälle, keskustelu sai toisen sävyn.
Nimismies kysyi heti:
– “Missä kunnossa olet, mies?”
LERVO vastasi:
– “Scania on tankissa ja perse kuivana, kaikki hyvin.”
Rovasti huokaisi, katsoi pankinjohtajaa ja sanoi:
– “Tämä on vekselin evankeliumi, perkele. Anna hänelle anteeksi.”
Mutta pankinjohtaja ei pehmennyt, vaan vaati velkarahaa takaisin heti. Silloin LERVO nousi, osoitti kohti Scaniaa joka oli vinossa parkkipaikalla, nostoteli puoliksi koholla, ja huusi:
– “Jos Cummins käynnistyy, niin velka on maksettu!”
Ja se saatana käynnistyi. Ykkösellä.
Siitä lähtien Päntälässä tunnettiin sanonta:
“Kun cummins käynnistyy, vekseli kuittaantuu.”
Lopulta Lervo joutui taas konkurssiin ja päätti, että hänen täytyy hakea uutta alkua. Hän meni käräjille, haastoi Pajatson ja teki kaiken uudelleen, päättäen, että hän ei anna periksi. Hän myös päätti liittyä protestilistalle ja jatkaa taisteluaan velkojaan vastaan.
Vaikka elämä oli välillä kaoottista, Lervo ja Kassu jatkoivat nauramista ja kippailua, sillä he tiesivät, että elämässä tärkeintä on huumori ja ystävät. Niin kylä jatkoi elämäänsä, täynnä naurua, draamaa ja pieniä seikkailuja, jotka saivat kaikki jaksamaan eteenpäin — vaikka välillä ulosotto ja konkurssit koettelivatkin.
Ja niin päättyy tämä tarina, jossa Lessu, Karvola, Lervo, Kassu ja kaikki muut jatkoivat elämäänsä, nauttien jokaisesta hetkestä, sillä elämä on joskus niin sekavaa, että nauru on paras lääke.