Orpo: "Kyse tulkinnanvaraisuudesta"
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö kiisti torstaina Orpon väitteen velkasuhteen vakautumisesta tällä vaalikaudella.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) seisoo velkaantumispuheidensa takana.
”Minä seison sen takana, että hallituksen toimilla päästään velkasuhteen vakauttamiseen. Tietenkin näihin kaikkiin liittyy riskejä, koska tämä maailmantila on niin vaikea”, hän sanoo STT:lle.
Orpo kirjoitti torstaina Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa, että valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen onnistuvan tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeriön (VM) ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen vastasi Helsingin Sanomille myöhemmin torstaina, että, ”emme ole varsinaisesti sellaista arviota tehneet”.
”Tässä saattaa olla kyse pienestä väärinkäsityksestä”, hän sanoi HS:lle.
”En ole väärää todistusta antanut”
Orpon mukaan hallituksella ei ole erilaista näkemystä kuin VM:n virkajohdolla.
”Tässä on enemmän kyse tulkinnanvaraisuudesta”, hän sanoo.
Orpon mukaan VM ei ole laatinut yksittäistä kokonaisskenaariota, jossa todettaisiin velkasuhdetavoitteen yksiselitteisesti toteutuvan.
”Mutta hallitus on tehnyt toimia, joiden vaikutukset VM on arvioinut siten, että niiden onnistuessa tavoite voidaan saavuttaa.”
Onko laskutoimitus pääministerin oma?
”Koko budjettivalmistelu perustuu budjettiosaston kanssa tehtyyn valmisteluun, jossa ne lasketaan yhteen, mutta sellaista skenaariota he eivät ole tehneet. Se on selvä. Mutta en minä mitään väärää todistusta ole antanut, vaan ne perustuvat niihin yksittäisiin budjettiosaston laskelmiin jokaisesta työllisyys- ja säästötoimesta ja jokaisesta rakenteellisesta uudistuksesta”, Orpo vastaa.
Orpo sanoo, että talouden sopeuttamiseen kuluu vähintään kaksi vaalikautta, kuten hän on jo pitkään puhunut.
”Työ on vain vaikeutunut taloustilanteesta johtuen ja siitä, että joudutaan käyttämään tulevien kahden vaalikauden aikana erittäin paljon, miljardeja, puolustukseen lisää. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut ovat kasvaneet ennustetusta vielä miljardeilla.”
Pääministeri vakuuttaa hallituksen arvioivan lisäsäästöjen tekemistä, jos velkasuhde ei muuten näytä vakautuvan hallituskauden lopussa. Hänestä on kuitenkin liian aikaista vielä julistaa ”lopputulosta”.
”Osa hallituksen päätöksistä ei ole vielä voimassa tai ne ovat tulleet vasta voimaan.”
”Orpo selityksen velkaa”
Muun muassa oppositiopuolue Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo vaati aiemmin perjantaina Orpoa kertomaan julkisuudessa, mihin tämä perustaa laskelmansa Suomen velkasuhteen taittumisesta. Myös keskustalainen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi totesi, että Orpo on perusteellisen selityksen velkaa.
Lohen mukaan Orpon kirjoituksella ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa. Se, että Majanen kiistää Orpon väitteen, on hänestä poikkeuksellista ja herättää väistämättä vakavia kysymyksiä.
”Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista.”
”Ei arviota, toteutuuko hallituksen tavoite vai ei”
Julkisen talouden suunnitelmassa tuleville vuosille valtiovarainministeriö arvioi hallituksen velkasuhteen vakauttamistavoitetta, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Siinä todetaan, että jos ”hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vahvistamiseksi yhdeksällä miljardilla eurolla toteutuvat täysimääräisesti tavoiteaikataulussa, julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautuu vuoteen 2027 mennessä”.
”Velkasuhde kääntyy tämän jälkeen uudelleen kasvuun erityisesti puolustusmenojen kasvun vuoksi. Tämänhetkisen suhdannetilanteen valossa näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että työllisyystoimien täysi vaikutus realisoituu vielä vuoteen 2027 mennessä. Toisaalta hyvinvointialueiden omat sopeutustoimet voivat toteutua jopa hallitusohjelman tavoitetta suurempina”, teksti jatkuu.
Majanen arvioi HS:lle torstaina, ettei valtiovarainministeriöllä ole tällä hetkellä arviota siitä, toteutuuko hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta vai ei.
Keskustelu jatkuu viimeistään ensi viikolla eduskunnassa, kun oppositiopuolueiden keskustan, Sdp:n ja Liike Nytin välikysymystä Suomen ennätyksellisestä velkaantumisesta käsitellään.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö kiisti torstaina Orpon väitteen velkasuhteen vakautumisesta tällä vaalikaudella.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) seisoo velkaantumispuheidensa takana.
”Minä seison sen takana, että hallituksen toimilla päästään velkasuhteen vakauttamiseen. Tietenkin näihin kaikkiin liittyy riskejä, koska tämä maailmantila on niin vaikea”, hän sanoo STT:lle.
Orpo kirjoitti torstaina Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa, että valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen onnistuvan tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeriön (VM) ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen vastasi Helsingin Sanomille myöhemmin torstaina, että, ”emme ole varsinaisesti sellaista arviota tehneet”.
”Tässä saattaa olla kyse pienestä väärinkäsityksestä”, hän sanoi HS:lle.
”En ole väärää todistusta antanut”
Orpon mukaan hallituksella ei ole erilaista näkemystä kuin VM:n virkajohdolla.
”Tässä on enemmän kyse tulkinnanvaraisuudesta”, hän sanoo.
Orpon mukaan VM ei ole laatinut yksittäistä kokonaisskenaariota, jossa todettaisiin velkasuhdetavoitteen yksiselitteisesti toteutuvan.
”Mutta hallitus on tehnyt toimia, joiden vaikutukset VM on arvioinut siten, että niiden onnistuessa tavoite voidaan saavuttaa.”
Onko laskutoimitus pääministerin oma?
”Koko budjettivalmistelu perustuu budjettiosaston kanssa tehtyyn valmisteluun, jossa ne lasketaan yhteen, mutta sellaista skenaariota he eivät ole tehneet. Se on selvä. Mutta en minä mitään väärää todistusta ole antanut, vaan ne perustuvat niihin yksittäisiin budjettiosaston laskelmiin jokaisesta työllisyys- ja säästötoimesta ja jokaisesta rakenteellisesta uudistuksesta”, Orpo vastaa.
Orpo sanoo, että talouden sopeuttamiseen kuluu vähintään kaksi vaalikautta, kuten hän on jo pitkään puhunut.
”Työ on vain vaikeutunut taloustilanteesta johtuen ja siitä, että joudutaan käyttämään tulevien kahden vaalikauden aikana erittäin paljon, miljardeja, puolustukseen lisää. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut ovat kasvaneet ennustetusta vielä miljardeilla.”
Pääministeri vakuuttaa hallituksen arvioivan lisäsäästöjen tekemistä, jos velkasuhde ei muuten näytä vakautuvan hallituskauden lopussa. Hänestä on kuitenkin liian aikaista vielä julistaa ”lopputulosta”.
”Osa hallituksen päätöksistä ei ole vielä voimassa tai ne ovat tulleet vasta voimaan.”
”Orpo selityksen velkaa”
Muun muassa oppositiopuolue Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo vaati aiemmin perjantaina Orpoa kertomaan julkisuudessa, mihin tämä perustaa laskelmansa Suomen velkasuhteen taittumisesta. Myös keskustalainen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi totesi, että Orpo on perusteellisen selityksen velkaa.
Lohen mukaan Orpon kirjoituksella ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa. Se, että Majanen kiistää Orpon väitteen, on hänestä poikkeuksellista ja herättää väistämättä vakavia kysymyksiä.
”Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista.”
”Ei arviota, toteutuuko hallituksen tavoite vai ei”
Julkisen talouden suunnitelmassa tuleville vuosille valtiovarainministeriö arvioi hallituksen velkasuhteen vakauttamistavoitetta, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Siinä todetaan, että jos ”hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vahvistamiseksi yhdeksällä miljardilla eurolla toteutuvat täysimääräisesti tavoiteaikataulussa, julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautuu vuoteen 2027 mennessä”.
”Velkasuhde kääntyy tämän jälkeen uudelleen kasvuun erityisesti puolustusmenojen kasvun vuoksi. Tämänhetkisen suhdannetilanteen valossa näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että työllisyystoimien täysi vaikutus realisoituu vielä vuoteen 2027 mennessä. Toisaalta hyvinvointialueiden omat sopeutustoimet voivat toteutua jopa hallitusohjelman tavoitetta suurempina”, teksti jatkuu.
Majanen arvioi HS:lle torstaina, ettei valtiovarainministeriöllä ole tällä hetkellä arviota siitä, toteutuuko hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta vai ei.
Keskustelu jatkuu viimeistään ensi viikolla eduskunnassa, kun oppositiopuolueiden keskustan, Sdp:n ja Liike Nytin välikysymystä Suomen ennätyksellisestä velkaantumisesta käsitellään.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Lähde jäi pois, artikkeli on Aamulehdestä.
Orpo: "Kyse on tulkinnanvaraisuudesta".
Just joo. Hehheh.
"Kun en muuta keksinyt" ?
Orpo lykkäsi vastuun puheistaan valtionvarainministeriölle, mutta
ministeriö ei ota vastuuta Orpon puheista.
"Orpo kirjoitti torstaina Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa, että valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen onnistuvan tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde vaalikauden aikana."
"Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö kiisti torstaina Orpon väitteen velkasuhteen vakautumisesta tällä vaalikaudella."
Valehtelu on mennyt pahasti päähän.
Miten tuossa nyt selittelisi parhain päin, hallitus asettaa tavoitteet niinhän edellisetkin hallitukset.
Otetaan finanssi kriisin jälkeinen aika Kataisen ja Orpon hallituksissa yhtäläisyyksiä työllisyydessä, mutta ei leikattu tällä tavoin.
Yhtäläisyyksiä Sipilän hallitukseen leikkauksissa, Sipilä sai käännettyä talouden suunnan oli paremmat ajat kasvulle.
Ei yhtäläisyyksiä Marinin hallitukseen, Marinin hallituksen ajasta pahaa kriisiä, lyhyt loppuajan nousukausi.
Ei nytkään ihan huonot ajat pitää talous edes siinä mistä tämä hallitus
aloitti. Ei ole ollut tarpeeksi verotuloja valtiolle, syy työllisyys/talouspolitiikka.
Kansalaisten luottamus tähän hallitukseen on mennyt
Marinin hallitus sai aina jopa reilusti yli 50 % suosion kannatukselleen, tältä hallitukselta puuttuu empatia.
Orpo puhuu niinkuin tavoitteet olisi saavutettu. Uskooko se itse puheisiinsa ?
Ainakin se pitää kansalaisia niin tyhminä, että luulee meidän uskovan mitä vaan.
Orpo yliarvioi itsensä ja aliarvioi kansan älykkyyden.
Jo on aikoihin eletty, kun valtionvarainministeriön korkeimman virkamiehen
pitää korjata julkisuudessa pääministerin vääriä väitteitä !
Orpon vastaus on hänelle tyypillinen ja hupaisa:
"Kyseinen ilmaisuni oli tulkinnanvarainen"
Ei siinä mitään tulkinnanvaraa ollut. Orpo valehteli.
Orpo aloitti valheella ja linja pitää
https://www.kokoomus.fi/petteri-orpo-nyt-on-oikea-aika-herata-velkaantumisen-vahattely-lopetettava/
Kansainvälisessä vertailussa julkisen menot, etenkin terveyden hoitomenot päivän vastoin alhaisimmat ottaen huomioon väestörakenteemme.
Ottaen huomioon taloutemme tilan ei ihme missä ollaan, ainoa keino on kasvattaa verokertymää huom. " milloin hallitus aloittaa kasvutoimet "
Totta. Tärkein kysymys on: Milloin hallitus aloittaa kasvutoimet ?
Orpo valehteli, että velka taittuu.
Valtionvarainministeriön KORKEIN virkamies oikaisi Orpon väitteen
(valheen) vääräksi.
Orpo kehtasi inttää vastaan: "Minä en ole valehdellut".
Mitä tällaiselta hallitukselta voi odottaa, jonka pääministerikin valehtelee
ja jonka kaikki perustelut perustuvat valheeseen,
että se saisi siirretyksi mahdollisimman paljon valtion (veronmaksajien)
yhteisiä varoja vauraalle eliitille ?
Onko Orpoon tarttunut persutustauti vai onko se aina ollut sielultaan persu ?
Totuudessa pysyminen on vaikeaa, koska totuus on niin ikävä asia
täysin epäonnistuneelle hallitukselle.
Suomen terveysmenot on alhaisemmat kuin ent. itäblokin maissa.
Niihin vain ei anneta riittävästi rahaa, kun hallitus suosii porhoja
ja lappaa rahat niille ja on kyvytön saamaan aikaan talouskasvua,
jolla rahat riittäisivät lakisääteisiin palveluihin.
Hallitus on joukko tumpeloita, jotka tarvitsevat valheensa
perustellakseen tulonsiirtonsa rikkaille.
Orpolla "dynaamisia" selityksiä riittää..... hän. on niin "luova"
muuntelemaan totuutta.
Ällöttää koko pallinaama.
Lapsellista kirjoittelua !?
Viimeisin tieto tilastosta, julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat Suomessa 57% !?
Aikaisemmin luku oli 55% !!
On aivan turhaa keskittyä joidenkin henkilöiden tulkintoihin kun kylmät tilastot näyttävät, että Suomi on kaatumassa julkisten menojensa alla !??
Samaan aikaan julkinen velka on tasoa 230 miljardia Euroa ja velkamassa kasvaa !?
Velka on ulkomailta !?
Leikkauksia on jatkettava kiireesti !!
Mistäs leikkaat kun tarvitaan lisää velkaa NATON Ukraina sotaan ? ja muihin sotilas menoihin 5% BKT:stä
Eikä Venäjää saada pilkottua rahaksi, kuten kokoomuksen Stubbi ja Orpo niin ovat sitä haaveilleet.
Huippuasiantuntijalta kylmää vettä niskaan:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2ca2b962-a288-47c5-b2a1-67cb36cf2171
Lisävelat Natoon eivät näy vielä valtion velkaantumisessa, tulot valtion kassaan näkyvät.
Orpon ja Purran lupaukset vain humoristiset lupaukset ' nyt loppui velaksi eläminen '
Seuraava pääministeri Antti Lindtman ei ikinä sortuisi noin räikeään valehteluun, voi korkeintaan luvata ' yritämme parhaamme ' Orpo Purran jälkeen mahdotonta luvata mitään.
Yleensä hallitus jättää jälkeensä paremman talouden kuin edeltäjä.
Sipilä jätti kohtuu hyvän talouden, samoin Marin
EU tarkkailu luokan ehto ei ole mihinkään hävinnyt, velkaantuminen jatkuu.
Sen estämiseksi Orpo Purra joutuu uusiin leikkauksiin, leikataan sieltä mistä jo leikattu, helpompi tie kuin kasvattaa tuloja.
Leikkaukset eivät kylläkään ole kestävä tie, ei ole kohta enää leikattavaa,
kun pienituloiset on jo nyljetty. Ensisijaisesti tarvitaan talouskasvua.
Talouskasvua ei ole Suomessa riittävästi, koska julkisen talouden menot ovat liian suuret !!
Ne ovat nyt 57% suhteessa BKT:hen !? Luku on teollisuusmaiden kärkipäässä !?
Katsokaa tilastoja !
Julkiset menot isoja ovat kun tulot valtiolle vähentyneet merkittävästi.
Kansantalouden ideoista voitaisiin keskustella myös mutta ei tällaisella pskalistalla
kuin mediauutisten päiväperheoista
jolloin tietty taustojen ymmärrys hämärtyy
köhille kulutusta tulonsiirroilla ja viltunäkkiä
verot ylös jotta voidaan rahdata matuaa soteen verorahoilla
Purra ei kerro mistä lisää tuloja, 100-200 tuhatta lisää työllisteyjä ratkaisisi aika paljon, lisäksi saadaanko tuottavuus kasvatettua Ruotsin tasolle.
Suomen työvoimasta ei saada sellaisia määriä työvoimaa, eikä tuottavuuttaa kasvateta muutamassa vuodessa.
Suomen päästävä irti EU:n huonoimmasta talous kehityksestä, huonoimmasta työllisyys kehityksestä.
Seuraava pääministeri Antti Lindtman voi yrittää päästä siihen mihin Marinin hallitus jäi, siihen mistä Orpon hallitus alkoi.
Kuinka päästä kun ei voi ottaa yhtään velkaa, velkaa tarvitaan investoihin, hyvinäkin aikoina on otettu velkaa.
Keskusta hallitus on kaksi kertaa onnistunut lyhentää valtion velkaa, ensin Vanhasen sitten Sipilän hallitus johtui suhdanteet kohdallaan sitä hyödynnetty.
Tuo jäi
Kekkonen hajoitti huonot hallitukset.