Enoni oli naimisissa 75v naisen kanssa. Heillä oli avioehto eikä lapsia. Enoni kuoli helmikuussa 2025. Asiat ovat kesken mutta olen ymmärtänyt että enoni osuus eli puolet Huvinkäällä olevasta asunnosta on minun..asunnon arvo on 400000 e lesken mukaan. Enolla ei ole muuta sukua kuin minä. Osuuteni olisi 200 000€. Leski saa kuitenkin asua yhteisessä asunnossa.
Nyt tilanne on vaikeutunut. Leski on menossa naimisiin nuoruuden ystävänsä kanssa. Voiko leski enää asua vanhassa kodissaan? Miten minun perintöni turvataan? Lisäksi leski voi piruuttaan elää kauemmin kuin minä. Olen 67v.
Miten se menisi oikeudessa läpi että asunto myydään nyt ja leski saa osansa. Ja minä osani. Nuoripari ostakoon uuden halvemman kämpän. Voisinko vaatia että leski maksaisi minut ulos? Harmittaa kuin näin monta estettä on tähän tulooni.
Leski pitää minua röyhkeä ö. I
Vaikeaa on
69
697
Vastaukset
- Anonyymi
Tuomariin yhteys. Oliko enollasi testamentti vai onko "nuorikko" käpälöinyt/saanut enosi tekemään itselleen?
- Anonyymi
Käräjätuomariin vai hovioikeuden tuomariin? Miksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käräjätuomariin vai hovioikeuden tuomariin? Miksi?
Paremman puutteessa jääkiekkoerotuomarikin käy. Ne on nyt työttömänä kesällä joten sellaisen tuomarin voisi saada halvalla.
Tuomari kun puhaltaa pilliin niin leski kyllä tekee mitä tahdot
- Anonyymi
Jos enollasi ja puolisollaan oli toisensa täysin poissulkeva avioehtoa, se mikä oli ensimmäinen omaisuutta,on hänen lakimääräisten perillistensä. Tekstistäsi ei selvinnyt, oliko enollasi lapsia tai lapsenlapsia. Ellei,hänet perii vanhempansa. Ellei näitä ole,kumpaakaan, hänen omaisuutensa menee seuraavaan paranteeliin, eli sisaruksilleen, ellei näitä ole, sisarusten lapsille. Tämä näin mutkat suoritettuina selitetty.
Lesken omaisuus siis mikä, puoletko asunnosta? Jos avio- oikeus on poissuljettu avioehdolla, leski pitää vain oman omaisuutensa.
Tuo lesken hallintaoikeus tulee avioliittolaista, ja se jatkuu lesken halutessa asua asunnossa niin kauan kunnes leski kuolee,sisältäen sen että hän vastaa käyttökuluista, ja saa vaikkapa vuokrata asuntoa saaden vuokratulot.
Hänen hallintaoikeutensa pitää vaikka hän joutuisi muuttamaan palveluasumisen piiriin.
Eli nyt malttia, mietit miten asiat on kun katsot papereista, ja mietit mikä on järkevää.
Jos hän luopuu hallintaoikeudestaan perillisten hyväksi, perilliset saavat siinä lahjan. Josta pitää verottajalle tehdä lahjaveroilmoitus, ja verottaja rapsuttaa lahjaveron.
Onhan perintöverotuksessa otettu huomioon lesken hallintaoikeus, ja perintöveroa on pienempi. - Anonyymi
Et sinä ole perimässä enoasi millään tavalla,eli asunto on nyt lesken kokonaan.
Leski perii puolisonsa jos ei ole lapsia.
Millä perusteella asunnosta puolet olisi sun?- Anonyymi
Juuri näin. Avioehto lapsettomilla päättyy kuolemaan. Lisäksi määräaikaan suoritettu perunkirjoituksen ajankohta pitäisi olla jo mennyt. Toissijaiset perilliset saavat perinnön sitten aikanaan lesken omaisuudesta, mikäli enon testamenttia kaikesta ei ole ollut leskelle tai muulle taholle. Tällöin perintö on pääsääntöisesti puolet lesken varallisuudesta.
Aloittaja odottaa perintöä liian ajoissa.
- Anonyymi
Enollasi ei ole lapsia, ja sinä olet lähin tai ainoa perimisasemassa oleva sukulainen. Testamenttia ei ole.
Leski perii kaiken, ja sinä olet enosi toissijainen perillinen. Kun aika jättää leskestä, sinulle kuuluu oletuksena puolet heidän yhteisestä varallisuudestaan tai muutoin, mitä avioehdon mukaisesti enosi on ollut. Toinen puoli varallisuudesta kuuluu sitten myöhemmin lesken perillisille.
Koska testamenttia ei ole, sinulle ei nyt todellisuudessa "kuulu" yhtään mitään. Sen lisäksi leskellä tietenkin on avioparin yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ikuinen asumisoikeus. Vain elävä voi periä. Sinulle mahdollisesti tuleva perinnön osuus selviää enosi perukirjasta. Sinun on tullut saada myös kutsu perunkirjoitustilaisuuteen.
Ositusta ei voida toimittaa silloin, kun leski perii puolisonsa. Leski perii lapsettoman puolisonsa, mutta sen sijaan ositussopimus yhdessä perukirjan kanssa kertovat sen, mitä sinulle olisi jossakin vaiheessa tulossa.
Leski käyttää perintöään aivan kuten omaansa: hän saa myydä, vaihtaa ja luovuttaa varallisuutta vastikkeellisesti, mutta hän ei saa testamentata perimäänsä. Leski ei myöskään saisi lahjoittaa perimäänsä tai yhteistä varallisuutta, mutta jos lahjoittaa, lahjoitetun omaisuuden määrä vähennetään lesken toisisijaisten perillisten perintöosasta.
Röyhkeä? Missä mielessä röyhkeää? Pitää kuitenkin erottaa asiat toisistaan.- Anonyymi
Ei nyt aivan noin kuitenkaan perityn varallisuuden käyttö:"hän ei saa testamentata perimäänsä. Leski ei myöskään saisi lahjoittaa perimäänsä tai yhteistä varallisuutta, mutta jos lahjoittaa"...
Kaikki toimenpiteet voivat kohdistua perittyyn omaisuuteen, mutta toista puoliskoa omaisuudestaan leski ei voi lähtökohtaisesti testamentata tai lahjoittaa pois tai se voidaan periyttää takaisin lesken pesään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei nyt aivan noin kuitenkaan perityn varallisuuden käyttö:"hän ei saa testamentata perimäänsä. Leski ei myöskään saisi lahjoittaa perimäänsä tai yhteistä varallisuutta, mutta jos lahjoittaa"...
Kaikki toimenpiteet voivat kohdistua perittyyn omaisuuteen, mutta toista puoliskoa omaisuudestaan leski ei voi lähtökohtaisesti testamentata tai lahjoittaa pois tai se voidaan periyttää takaisin lesken pesään.Voitko sanoa saman suomeksi, mikä siis tekstissä oli valheellinen väite?
- Anonyymi
Leskellä ei ole mitään asumisoikeutta puolisoiden yhteiseen asuntoon tässä avauksen tilanteessa. Leski sen sijaan perii puolisonsa.
Avioehto vaikuttaa siten, että toissijaisilla perillisille ei välttämättä tule puolta lesken jäämistöstä tämän aikanaan kuoltua, vaan se osuus, mikä vastaa puolison omaisuutta puolisoiden yhteen lasketusta omaisuudesta. Tietämättä tarkemmin avioehdon sisällöstä, tätä osuutta ei voida tarkemmin määrittää.
Leski saa mennä naimisiin uudestaan ja rellestää omaisuudellaan niin kuin parhaaksi näkee uuden puolisonsa kanssa. Jos jotakin jää jäljelle lesken kuoltua, sen toissijaiset perilliset voivat periä edellä mainitulla tavalla puolisoiden avioehto huomioon ottaen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä ei ole mitään asumisoikeutta puolisoiden yhteiseen asuntoon tässä avauksen tilanteessa. Leski sen sijaan perii puolisonsa.
Avioehto vaikuttaa siten, että toissijaisilla perillisille ei välttämättä tule puolta lesken jäämistöstä tämän aikanaan kuoltua, vaan se osuus, mikä vastaa puolison omaisuutta puolisoiden yhteen lasketusta omaisuudesta. Tietämättä tarkemmin avioehdon sisällöstä, tätä osuutta ei voida tarkemmin määrittää.
Leski saa mennä naimisiin uudestaan ja rellestää omaisuudellaan niin kuin parhaaksi näkee uuden puolisonsa kanssa. Jos jotakin jää jäljelle lesken kuoltua, sen toissijaiset perilliset voivat periä edellä mainitulla tavalla puolisoiden avioehto huomioon ottaen.Leskellä tietenkin on asumisoikeus, eikä toissijaisilla perillsillä ole asiaan mitään sanomista. Asumisoikeus perustuu - ei lesken minimisuojaan - vaan tietenkin hänen omaan hallinta-, omistus- ja perimisoikeuteensa. Leski siis perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun aika jättää leskestä, toissijaisille perillisille kuuluu oletuksena puolet avioparin yhteisestä varallisuudesta tai muutoin, mitä avioehdon mukaisesti enon omaisuutta onkaan ollut. Avioehtohan voi sisältää mitä erilaisimpia ehtoja ja määräyksiä, vaikka se ei olekaan mikään testamentti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voitko sanoa saman suomeksi, mikä siis tekstissä oli valheellinen väite?
"mikä siis tekstissä oli valheellinen väite?":mutta hän ei saa testamentata perimäänsä. Leski ei myöskään saisi lahjoittaa perimäänsä tai yhteistä varallisuutta, mutta jos lahjoittaa, lahjoitetun omaisuuden määrä vähennetään lesken toisisijaisten perillisten perintöosasta.
Tuo. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"mikä siis tekstissä oli valheellinen väite?":mutta hän ei saa testamentata perimäänsä. Leski ei myöskään saisi lahjoittaa perimäänsä tai yhteistä varallisuutta, mutta jos lahjoittaa, lahjoitetun omaisuuden määrä vähennetään lesken toisisijaisten perillisten perintöosasta.
Tuo.Mikä siinä on valhe?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä tietenkin on asumisoikeus, eikä toissijaisilla perillsillä ole asiaan mitään sanomista. Asumisoikeus perustuu - ei lesken minimisuojaan - vaan tietenkin hänen omaan hallinta-, omistus- ja perimisoikeuteensa. Leski siis perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun aika jättää leskestä, toissijaisille perillisille kuuluu oletuksena puolet avioparin yhteisestä varallisuudesta tai muutoin, mitä avioehdon mukaisesti enon omaisuutta onkaan ollut. Avioehtohan voi sisältää mitä erilaisimpia ehtoja ja määräyksiä, vaikka se ei olekaan mikään testamentti.Leslekkä ei tietenkään ole mitään asumisoikeutta. Kun leskestä tulee asunnon omistaja hänelle tulee omistusoikeus,mikä on täysin eri asia kuin perintökaaren mukainen asumisoikeus.
Avioehto voi vaikuttaa lesken jälkeseen perinnönjakoon siten, ettei lesken jäämistöä jaeta puoliksi vaan siinä suhteessa, mitä avioehtosopimuksen vaikutuksesta kumpikin puoliso omisti ennen ensiksi kuolleen puolison kuolemaa. Lesken toisijaisille perillisille jako voi mennä esim. 90 % ensiksi kuolleen perillisille ja 10 % lesken omille perillisille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leslekkä ei tietenkään ole mitään asumisoikeutta. Kun leskestä tulee asunnon omistaja hänelle tulee omistusoikeus,mikä on täysin eri asia kuin perintökaaren mukainen asumisoikeus.
Avioehto voi vaikuttaa lesken jälkeseen perinnönjakoon siten, ettei lesken jäämistöä jaeta puoliksi vaan siinä suhteessa, mitä avioehtosopimuksen vaikutuksesta kumpikin puoliso omisti ennen ensiksi kuolleen puolison kuolemaa. Lesken toisijaisille perillisille jako voi mennä esim. 90 % ensiksi kuolleen perillisille ja 10 % lesken omille perillisille.Leskellä on täysi asumisoikeus, joka perustuu perimis-, hallinta- ja omistusoikeuteen. Se ei ole sama kuin lesken vähimmäissuoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siinä on valhe?
Lesken perimä ja kaikki muukin on omaa varallisuutta, jota saa käyttää, myydä, testamentata ja lahjoittaa täysin tavallisesti.
Leski voi myös olla varakkaampi alunperin kuin puoliso. Perintö on voinut olla myös olemattoman arvoinen. Myös puolison Nokian osakkeet ja maapläntin Kuusamosta saa myydä.
Puolet lesken lopullisesta omaisuudesta on sellaista, jota hän ei voi testamentata tai lahjoittaa mihinkään, vaan se todennäköisesti voi jäädä perunkirjoituksen jälkeen puolison toissijaisille perillisille. Kuollessa palveluasunnossa 30 vuotta myöhemmin leski voi olla myös varaton aivan luvallisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lesken perimä ja kaikki muukin on omaa varallisuutta, jota saa käyttää, myydä, testamentata ja lahjoittaa täysin tavallisesti.
Leski voi myös olla varakkaampi alunperin kuin puoliso. Perintö on voinut olla myös olemattoman arvoinen. Myös puolison Nokian osakkeet ja maapläntin Kuusamosta saa myydä.
Puolet lesken lopullisesta omaisuudesta on sellaista, jota hän ei voi testamentata tai lahjoittaa mihinkään, vaan se todennäköisesti voi jäädä perunkirjoituksen jälkeen puolison toissijaisille perillisille. Kuollessa palveluasunnossa 30 vuotta myöhemmin leski voi olla myös varaton aivan luvallisesti.Tekstissä ei siis ollutkaan mitään virhettä tai valhetta, vaikka niin luulit. Kiitos kun itse vahvistit asian.
Oma on omaa ja peritty on perittyä. Perimäänsäkin leski käyttää kuin omaansa pois lukien testamenttaaminen ja vastikkeeton luovuttaminen tai lahjoittaminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä on täysi asumisoikeus, joka perustuu perimis-, hallinta- ja omistusoikeuteen. Se ei ole sama kuin lesken vähimmäissuoja.
Leskellä ei ole tässä tapauksessa mitään asumisoikeutta. Eipä sotketa selvää asiaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä ei ole tässä tapauksessa mitään asumisoikeutta. Eipä sotketa selvää asiaa!
"Leski saa kuitenkin asua yhteisessä asunnossa.....Voiko leski enää asua vanhassa kodissaan?"
Leski saa ja voi asua vanhassa kodissaan, ja leskellä on täysi asumisoikeus, joka perustuu perimis-, hallinta- ja omistusoikeuteen. Se ei ole sama kuin lesken vähimmäissuoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tekstissä ei siis ollutkaan mitään virhettä tai valhetta, vaikka niin luulit. Kiitos kun itse vahvistit asian.
Oma on omaa ja peritty on perittyä. Perimäänsäkin leski käyttää kuin omaansa pois lukien testamenttaaminen ja vastikkeeton luovuttaminen tai lahjoittaminen.Peritty on omaa kuten muukin omaisuus. Eihän sitä kukaan laputa erikseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Leski saa kuitenkin asua yhteisessä asunnossa.....Voiko leski enää asua vanhassa kodissaan?"
Leski saa ja voi asua vanhassa kodissaan, ja leskellä on täysi asumisoikeus, joka perustuu perimis-, hallinta- ja omistusoikeuteen. Se ei ole sama kuin lesken vähimmäissuoja.Leski asuu asunnossaan omistusoikeutensa perusteella. Hänellä ei ole siihen mitään muuta oikeutta, eikä missään tapauksessa mitään asumisoikeutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski asuu asunnossaan omistusoikeutensa perusteella. Hänellä ei ole siihen mitään muuta oikeutta, eikä missään tapauksessa mitään asumisoikeutta.
Omistusoikeus sisältää etenkin oikeuden käyttää, asua ja vuokrata asuntoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä ei ole tässä tapauksessa mitään asumisoikeutta. Eipä sotketa selvää asiaa!
Asunnon omistajan oikeudet:
Hallintaoikeus: Omistaja voi pitää asuntoa hallussaan, käyttää sitä ja nauttia sen tuotoksista.
Käyttöoikeus: Omistaja voi käyttää asuntoa omaksi hyödykseen ja esimerkiksi remontoimalla sitä.
Myyntioikeus: Omistaja voi myydä asunnon vapaasti...
Muut oikeudet... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asunnon omistajan oikeudet:
Hallintaoikeus: Omistaja voi pitää asuntoa hallussaan, käyttää sitä ja nauttia sen tuotoksista.
Käyttöoikeus: Omistaja voi käyttää asuntoa omaksi hyödykseen ja esimerkiksi remontoimalla sitä.
Myyntioikeus: Omistaja voi myydä asunnon vapaasti...
Muut oikeudet...Jep. Mutta omistajalla ei ole mitään erityistä asumisoikeutta, vaan hänen omistusoikeuden mukainen hallintansa sisältää asumisen, jos omistajana hän niin haluaa tehdä. Tässä tapauksessa mitään asumisoikeutta ei tule msitään laista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep. Mutta omistajalla ei ole mitään erityistä asumisoikeutta, vaan hänen omistusoikeuden mukainen hallintansa sisältää asumisen, jos omistajana hän niin haluaa tehdä. Tässä tapauksessa mitään asumisoikeutta ei tule msitään laista.
"Leski saa ja voi asua vanhassa kodissaan, ja leskellä on täysi asumisoikeus, joka perustuu perimis-, hallinta- ja omistusoikeuteen."
On tietenkin oikeus asua, mutta asumisoikeus ei ole sama kuin lesken vähimmäissuoja. Leski saa myös vuokrata asuntoa tai myydä sen.
- Anonyymi
Oisit sinä mennyt naimisiin sen kans ilman avioehtoa ,niin oisit saanut koko asunnon,tai sitten se ois saanut. Reilu peli . Oisit pelannut upporikasta tai rutiköyhää
- Anonyymi
Ota käänteinen asuntolaine osuuttasi vastaan niin saat rahat ja puolikas asunto jää pankin riesaksi
- Anonyymi
Jouduitko maksamaan perintöveronkin osuudesta jota et saa ?
lain mukaan niin pitäs mennä
- Anonyymi
Kiinnitä se osuutesi velkoja vastaan ja järtä velat maksamatta niin pankki laittaa pakko myyntiin
- Anonyymi
Leskellä on tosiaankin asumisoikeus.
Mutta niin on sinullakin käsittääkseni ,siihen omaan osuuteesi..
Voit muuttaa sinne tai vuokrata sen jolllekin , vaikka huumehörhöille niin tyhjenee nopeasti.- Anonyymi
Leskellä ei ole mitään asumisoikeutta puolison kuolemna jälkeen, kun ei ole rintaperillisiä elossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä ei ole mitään asumisoikeutta puolison kuolemna jälkeen, kun ei ole rintaperillisiä elossa.
Omistusoikeus on leskellä ja omistaja asuu missä haluaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omistusoikeus on leskellä ja omistaja asuu missä haluaa.
Leskellä ei ole asumisoikeutta tässä tapauskessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä ei ole asumisoikeutta tässä tapauskessa.
Ei ole yleensä omistajilla erikseen, kun se kuuluu heille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leskellä ei ole asumisoikeutta tässä tapauskessa.
Leski saa asua, vuokrata tai myydä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski saa asua, vuokrata tai myydä.
Leski perillisenä tulee omistamaan asunnon. Siihen ei liity mitään asumis-, vuokraamis- ta myymisoikeutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski perillisenä tulee omistamaan asunnon. Siihen ei liity mitään asumis-, vuokraamis- ta myymisoikeutta.
Leski siis omistaa asunnon, mutta ei saa asua siellä, ei saa vuokrata sitä eikä saa myydä sitä...? Sulla ei taida olla kaikki valot päällä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski perillisenä tulee omistamaan asunnon. Siihen ei liity mitään asumis-, vuokraamis- ta myymisoikeutta.
Haloo. Omistaja voi vuokrata, myydä, pantata ja asua aivan miten haluaa.
Puolet lopullisesta omaisuudestaan hän voi lahjoittaa tai testamentata, miten haluaa eli tätä asuntoakin reunaehdot täyttäen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski siis omistaa asunnon, mutta ei saa asua siellä, ei saa vuokrata sitä eikä saa myydä sitä...? Sulla ei taida olla kaikki valot päällä.
Missä niin luki? Nyt ne rillit päähän!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haloo. Omistaja voi vuokrata, myydä, pantata ja asua aivan miten haluaa.
Puolet lopullisesta omaisuudestaan hän voi lahjoittaa tai testamentata, miten haluaa eli tätä asuntoakin reunaehdot täyttäen.Tietenkin voi. Mistä moinen kommentti??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä niin luki? Nyt ne rillit päähän!
Totta. Leski saa asua, vuokrata tai myydä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta. Leski saa asua, vuokrata tai myydä.
Leski omistuoikeuden saavana tekee omistamallaan mitä haluaa. Hän voi vaikka polttaa asunnon, jos siihen ei ole otettu vakuutusta. Se ei tarkoita, että leskellä olisi jokin polttamisoikeus asuntoon.
- Anonyymi
Ei. Jos leski peri puolisonsa, toissijsinen perillinen on vasta lesken kuolinpesän osakas.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski omistuoikeuden saavana tekee omistamallaan mitä haluaa. Hän voi vaikka polttaa asunnon, jos siihen ei ole otettu vakuutusta. Se ei tarkoita, että leskellä olisi jokin polttamisoikeus asuntoon.
Eli leski saa asua, vuokrata tai myydä vaan ei saa testamentata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli leski saa asua, vuokrata tai myydä vaan ei saa testamentata.
Jäikö edes lukematta tai saati ymmärtämättä:
Puolet lopullisesta omaisuudestaan leski voi lahjoittaa tai testamentata, miten haluaa eli tätä asuntoakin reunaehdot täyttäen. Testamenttaus ei erittele omaisuuden laatua tai alkuperää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jäikö edes lukematta tai saati ymmärtämättä:
Puolet lopullisesta omaisuudestaan leski voi lahjoittaa tai testamentata, miten haluaa eli tätä asuntoakin reunaehdot täyttäen. Testamenttaus ei erittele omaisuuden laatua tai alkuperää.Mitä löpötät? Mikä puolet?
Leski saa tehdä omallaan, mitä haluaa eli saa asua, vuokrata tai myydä vaan perimäänsä hän ei saa testamentata. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä löpötät? Mikä puolet?
Leski saa tehdä omallaan, mitä haluaa eli saa asua, vuokrata tai myydä vaan perimäänsä hän ei saa testamentata.Jokainen voi testamentata vaikka perimäänsä. Tässä tapauksessa voi sitä vastoin olla säädeltyä, että miltä osin omaisuuttaan voi lahjoittaa tai testamentata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen voi testamentata vaikka perimäänsä. Tässä tapauksessa voi sitä vastoin olla säädeltyä, että miltä osin omaisuuttaan voi lahjoittaa tai testamentata.
Ei ole pakko myydä, kun voi myös testamentata. Muuta omaisuutta pitää jättää sitten jäljelle tulevaan pesään, jos omaisuutta on vielä jäljellä kuollessa. Muutoin ei tarvitse jättää mitään merkittävää, jos asuu palvelutalon vuokralakanoissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole pakko myydä, kun voi myös testamentata. Muuta omaisuutta pitää jättää sitten jäljelle tulevaan pesään, jos omaisuutta on vielä jäljellä kuollessa. Muutoin ei tarvitse jättää mitään merkittävää, jos asuu palvelutalon vuokralakanoissa.
-Puolet lopullisesta omaisuudestaan leski voi lahjoittaa tai testamentata,
Minkä puolet, mistä puolesta oikein puhut?
-Jokainen voi testamentata vaikka perimäänsä.
Paha virheväittämä.
Leskellä ei ole oikeutta käyttää perimäänsä omaisuutta vapaasti. Näitä rajoituksia on säädetty toissijaisten perillisten aseman suojaksi. Leski ei saa määrätä testamentilla siitä, mitä ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille tulee hänen kuolemansa jälkeen. Leski ei myöskään saa testamentata omaisuutta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Lesken määräysvalta ei ole rajoittamaton.
Leski saa asua, vuokrata tai myydä perimäänsä asuntoa tai taloa, jonka lisäksi leski saa testamentata omaansa. Leskellä on siis oikeus päättää omasta osuudestaan ja testamentata se haluamallaan tavalla, koska rajoitus koskee vain puolison jäämistöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Puolet lopullisesta omaisuudestaan leski voi lahjoittaa tai testamentata,
Minkä puolet, mistä puolesta oikein puhut?
-Jokainen voi testamentata vaikka perimäänsä.
Paha virheväittämä.
Leskellä ei ole oikeutta käyttää perimäänsä omaisuutta vapaasti. Näitä rajoituksia on säädetty toissijaisten perillisten aseman suojaksi. Leski ei saa määrätä testamentilla siitä, mitä ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille tulee hänen kuolemansa jälkeen. Leski ei myöskään saa testamentata omaisuutta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Lesken määräysvalta ei ole rajoittamaton.
Leski saa asua, vuokrata tai myydä perimäänsä asuntoa tai taloa, jonka lisäksi leski saa testamentata omaansa. Leskellä on siis oikeus päättää omasta osuudestaan ja testamentata se haluamallaan tavalla, koska rajoitus koskee vain puolison jäämistöä.Kaikki on lesken omaa. Tässä aloituksessa ei ole mainittu edes mitään avioehtoa, (joka ei lapsettoman parin leskeä koske puolison kuollessa).
Osituksessakin olisi puolet kaikesta kuulunut kummallekin osapuolelle. Asunto on osa kaikesta.
Sen omisti puoliso, leski tai kumpikin yhdessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki on lesken omaa. Tässä aloituksessa ei ole mainittu edes mitään avioehtoa, (joka ei lapsettoman parin leskeä koske puolison kuollessa).
Osituksessakin olisi puolet kaikesta kuulunut kummallekin osapuolelle. Asunto on osa kaikesta.
Sen omisti puoliso, leski tai kumpikin yhdessä.Leski saa tehdä omallaan, mitä haluaa eli saa asua, vuokrata tai myydä vaan perimäänsä hän ei saa testamentata. Tuo on totta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski saa tehdä omallaan, mitä haluaa eli saa asua, vuokrata tai myydä vaan perimäänsä hän ei saa testamentata. Tuo on totta.
Kaikkea muuta omaisuuttaan leski saa testamentata: Perintökaaren 3. luku "Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikkea muuta omaisuuttaan leski saa testamentata: Perintökaaren 3. luku "Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
Juuri, eli avauksen tapauksessa leski saa asua, vuokrata tai myydä vaan ei saa testamentata perintönä saamaansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri, eli avauksen tapauksessa leski saa asua, vuokrata tai myydä vaan ei saa testamentata perintönä saamaansa.
Ei kukaan voi tietää, että minkälaatuista perintöä leskeltä jää omille ja toissijaisille perijöille tai jääkö mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kukaan voi tietää, että minkälaatuista perintöä leskeltä jää omille ja toissijaisille perijöille tai jääkö mitään.
Mitä sitten?
- Anonyymi
Lesken asumisoikeus ei oikeuta sitä haalimaan muita asumaan sinne meni naimisiin tai ei. Joten voi olla ettei omaa osuutta voi vuokrata kenellekkään mutta itse saa muuttaa lesken seuraksi.
Jos sänky on perikunnan yhtenen niin voitte nukkua samassa sängyssä vaikka päällekkäin.
Uusi mies kyllä komentaa kohta muuttamaan luokseensa tai sitten sanoo jää sinne sun luo.Ei se kovin montaa kuukautta sellaista peliä katso vaikka itsestä ei olisi enään mihinkään sänky hommissa.- Anonyymi
Leski omistaa kaiken kummankin puolison omaisuuden. Siellä ei mikään tupajumi asu nurkissa kodissakaan lesken kuolemaan asti.
- Anonyymi
Leski siis perii.
- Anonyymi
Niin, leski saa perintönä avaajan enon koko omaisuuden PK 3 luvun mukaisesti. Avauksen kirjoittaja perii aikanaan osan lesken jäämistöstä, jos sitä on jäljellä lesken jälkeen.
Leski saa mennä naimisiin niin monta kertaa elämänsä aikana kuin haluaa. Kunhan on aina kerrallaan yhden kanssa naimisissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, leski saa perintönä avaajan enon koko omaisuuden PK 3 luvun mukaisesti. Avauksen kirjoittaja perii aikanaan osan lesken jäämistöstä, jos sitä on jäljellä lesken jälkeen.
Leski saa mennä naimisiin niin monta kertaa elämänsä aikana kuin haluaa. Kunhan on aina kerrallaan yhden kanssa naimisissa.Suomessa moniavioisuus poistettiin vuonna 1999 rikoslaista.
Moniavioisuus on sallittua joissakin muslimimaissa, kuten Nigeriassa, Etelä-Afrikassa ja Intiassa, sekä tietyin ehdoin esimerkiksi Malesiassa, Filippiineillä, Singaporessa ja Sri Lankassa, lähinnä muslimien keskuudessa.
Osassa USA:n mormonikirkon ulkopuolella olevista ryhmiä harjoitetaan moniavioisuutta, mutta Mormonien pääkirkko ei hyväksy sitä, eikä Suomen mormonikirkko.
Suomesta voi aivan vapaasti muuttaa ulkomaille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa moniavioisuus poistettiin vuonna 1999 rikoslaista.
Moniavioisuus on sallittua joissakin muslimimaissa, kuten Nigeriassa, Etelä-Afrikassa ja Intiassa, sekä tietyin ehdoin esimerkiksi Malesiassa, Filippiineillä, Singaporessa ja Sri Lankassa, lähinnä muslimien keskuudessa.
Osassa USA:n mormonikirkon ulkopuolella olevista ryhmiä harjoitetaan moniavioisuutta, mutta Mormonien pääkirkko ei hyväksy sitä, eikä Suomen mormonikirkko.
Suomesta voi aivan vapaasti muuttaa ulkomaille.Suomessa on edelleen voimassa avioliittolain 6 §. Siteerattu alla:
"Kukaan ei saa mennä avioliittoon, jos hänen aikaisempi avioliittonsa on vielä voimassa. Avioliittoon ei myöskään saa mennä se, jonka rekisteröity parisuhde on voimassa."
- Anonyymi
Lainaus > Avauksen kirjoittaja perii aikanaan osan lesken jäämistöstä, jos sitä on jäljellä lesken jälkeen.
Leski siis perii aloituksessa kaiken.
Leski ei saa testamentata perimäänsä, eikä saa luovuttaa tai lahjoittaa perimäänsä vastikkeetta tai täysin vapaasti. Sen sijaan myyminen ja vaihtaminen on täysin sallittua. Avioehto tietenkin määrittää sen, mikä on lesken omaa ja mikä on yhteistä ja perittyä.
Avauksessa enon jäljiltä on perukirja sekä mahdollinen avioparin ositussopimus. Jos leski tavalla tai toisella "hukkaa" tai vastikkeetta luovuttaa perimäänsä, hukattu osuus otetaan huomioon siinä vaiheessa, kun toissijaiset perilliset tarkastelevat jäämistöä lesken ja siten avioparin jälkeen. Sen, minkä leski tuhlaa, sen lesken toissijaiset perilliset maksavat menetettynä perintöosuutena.
Ellei avioehto muuta totea, varallisuus jaetaan avioparin kesken 50-50.- Anonyymi
Avauksen kirjoittaja perii aikanaan lesken mainitun toissijaisena perillisenä. Jako-osuutta ei voida tässä tapauksessa määrittää, koska puolisoilla oli avioehto, jonka sisältöä ei ole todettu kirjoituksessa.
Avioehto liittyy ainoastaan edellä mainittuun jakosuhteeseen. Se voi olla avioehdosta johtuen puolet, tai jotakin muuta esim. suurempi tai pienempi kuin puolet. Avioehto ei vaikuta siihen, mitä leski omistaa, vaan leski puolisonsa ainoana perillisenä omistaa kaiken saamansa jäämistön PK 3 luvun mukaisin oikeuksin.
Mitään ositussopimusta ei voi olla, koska PK 3 lvuun mukaisessa lesken perimisessä ei voida tehdä omaisuuden ositusta lesken ja kuolinpesän kesken. Leskestä tulee sen sijaan puolisonsa perillisenä saamansa omistaja (ks. edellä sanottua).
Leski saa tuhlata omaansa haluamallaan tavalla, eikä sitä ole välttämättä lainkaan jäljellä lesken kuoltua. Avauksen kirjoittaja saa silloin toissijaisena perillisenä nollan, eli ei mitään. - Anonyymi
Avioehto on päättynyt lapsettomalla parilla toisen puolison kuolemaan.
Perillisenä leskellä on kaikki yhteinen omaisuuus.
Aika näyttää, kun lesken kuoltua hänen omaisuuttaan jaetaan puolison toissijaisille perillisille. Tietyt tuotot leskelle vähennetään kokonaan jaettavasta puolikkaasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avioehto on päättynyt lapsettomalla parilla toisen puolison kuolemaan.
Perillisenä leskellä on kaikki yhteinen omaisuuus.
Aika näyttää, kun lesken kuoltua hänen omaisuuttaan jaetaan puolison toissijaisille perillisille. Tietyt tuotot leskelle vähennetään kokonaan jaettavasta puolikkaasta.Leski voi nyt laatia uuden avioehdon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avauksen kirjoittaja perii aikanaan lesken mainitun toissijaisena perillisenä. Jako-osuutta ei voida tässä tapauksessa määrittää, koska puolisoilla oli avioehto, jonka sisältöä ei ole todettu kirjoituksessa.
Avioehto liittyy ainoastaan edellä mainittuun jakosuhteeseen. Se voi olla avioehdosta johtuen puolet, tai jotakin muuta esim. suurempi tai pienempi kuin puolet. Avioehto ei vaikuta siihen, mitä leski omistaa, vaan leski puolisonsa ainoana perillisenä omistaa kaiken saamansa jäämistön PK 3 luvun mukaisin oikeuksin.
Mitään ositussopimusta ei voi olla, koska PK 3 lvuun mukaisessa lesken perimisessä ei voida tehdä omaisuuden ositusta lesken ja kuolinpesän kesken. Leskestä tulee sen sijaan puolisonsa perillisenä saamansa omistaja (ks. edellä sanottua).
Leski saa tuhlata omaansa haluamallaan tavalla, eikä sitä ole välttämättä lainkaan jäljellä lesken kuoltua. Avauksen kirjoittaja saa silloin toissijaisena perillisenä nollan, eli ei mitään.Äläpäs nyt sotke ositusta ositussopimukseen!
Leski ei saa testamentata perimäänsä, ja jos tuhlaa perimänsä, lesken toisijaiset perilliset ovat maksajan asemassa ensin menehtyneen toissijaisille perillisille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski voi nyt laatia uuden avioehdon.
Niin, mitä sitten? Leski saa mennä naimisiin ja päättää omastaan kuten haluaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avioehto on päättynyt lapsettomalla parilla toisen puolison kuolemaan.
Perillisenä leskellä on kaikki yhteinen omaisuuus.
Aika näyttää, kun lesken kuoltua hänen omaisuuttaan jaetaan puolison toissijaisille perillisille. Tietyt tuotot leskelle vähennetään kokonaan jaettavasta puolikkaasta.Avioehto toki päättyy puolison kuollessa. se kuitenkin vaikuttaa vielä leskenkin kuollessa PK 3 luvun 2 §:n mukaisesti. Ks. alla
"Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön ELOONJÄÄNEEN PUOLISON kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä."
Toissijaiset perilliset eivät siis voi saada enempää kuin avioehdon mukaan olisi tullut sille puolisoista, joka avioehdosta hyötyisi jakosuhdetta määritettäessä. Omaisuuden ositusta ei kuitenkaan tehdä, vaan avioehto vaikuttaa tulevaan jakosuhteeseen eri sukuhaaraa olevien toissijaisten perillisten välillä.
- Anonyymi
-Jos leski peri puolisonsa, toissijsinen perillinen on vasta lesken kuolinpesän osakas.
Totta.
Toissijaiset perilliset on kuitenkin kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen, vaikka he eivät olekaan vielä ensiksi kuolleen puolison pesän osakkaita. (Kuolinpesän osakkaan opas, 2015, sivulla 20)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suureksi onneksesi on myönnettävä
Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️851768Perusmuotoiset TV-lähetykset loppu
Nyt sanoo useiden HD-muotoistenkin kanavien kohdalla äly-TV, ettei kanava ole käytössä, haluatko poistaa sen? Kanavia1201184YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä621060- 62946
Hyvin. Ikävää nainen,
Että vainoat ja stalkkaat miestäni.onko tarkoituksesi ehkä saada meidät eroamaan?no,siinä et tule onnistumaan74856Uskomaton tekninen vaaliliitto poimii rusinoita pullasta
Korni näytösesitelmä menossa kaupunginvaltuustossa. Juhlia ei ole kokouksista tiedossa muilla, kuin monipuolue paikalli79808Linnasuolla poliisi operaatio
Kamalaa menoa taas meidän ihanassa kaupungissa. https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/864606029806- 57800
Katsoin mies itseäni rehellisesti peiliin
Ja pakko on myöntää, että rupsahtanut olen 😆. Niin se ikä saavuttaa meidät kaikki.46790Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.115761