Lesken hallintaoikeudesta

Anonyymi-ap

Leski menee uudelleen naimisiin. Hänellä on kolme lasta edesmenneen vaimonsa kanssa. Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään? Jos ei ole, miten mies voi eläessään varmistaa, että vaimo saisi taloon jäädä asumaan niin kuin tähän asti? Jos on, muuttuuko tilanne jos joku lapsista miehen eläessä vaatii jakamista/ositusta?

74

556

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuota pitää kysyä juristilta.

    • Anonyymi

      Perintökaari ei erittele.

      Ainoa edellytys on avioliitto, avoliitto eri asia.

      Eli eloonjäänyt avioliiton kautta on aina leski, oli se sitten vaikka viides aviopuoliso.

      Eli avioleskellä on aina asumis- ja hallintaoikeus yhteisenä kotina pidettyyn, ellei jäämistöön kuulu muuta sopivaa asumiseen kelpaavaa kiinteistöä tai eloonjääneellä asumiseen sopivaa ja jos ei ole, ei hänen tarvitse sitä alkaa hankkimaankaan vaikka kuinka olisi kuolinpesän kiinteistö.

      Asumis- ja hallintaoikeus ei muutu jakovaatimuksesta huolimatta.

      Perintökaari "3lku 1a§ 2mom Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan >>>oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen<<<
      Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan".

      Eli muut voidaan jakaa.

    • Anonyymi

      Asunto kuuluu tapauksessa edellisen puolison jäämistöön, eikä siis lesken omaan jäämistöön, jos hän kuolisi ennen uutta puolisoaan. Siksi lesken leskellä ei ole oikeutta pitää hallinnassaan mainittua asuntoa, koska se ei kuulu hänen kuolleen puolisonsa jäämistöön.

      Paras keino varmistaa, että uusi puoliso voisi saada oikeuden pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa olisi tehdä omaisuuden ositus aiemmin kuolleen plson kuolinpesän ja lesken kesken, jossa lesken pitäisi saada asunto omaan omistukseensa kokonaan. Jollei se onnistu, eli jokin osuus asunnosta jää edesmenneen jäämistöön, uusi plso ei voi saada oikeutta pitää asuntoa hallinnassaan lesken kuoltua, jos perilliset vaativat jakoa.

    • Anonyymi

      Asunnon pitää olla lesken/puolison kokonaan omistama tai yhteisomistuksessa oleva asunto.
      Sellaiseen asuntoon saa asumisoikeuden mutta jos asunnon omistaa piirunkin verran joku kolmas osapuoli niin silloin asumisoikeutta ei ole.

      • Anonyymi

        Esitä korkeimmanhallntooikeuden päätös, KIITOS.

        Täältä saa kyllä mukea niin ihmevääntöjä asiasta kuin asiasta että oksat pois ja puutaheinää a la jykä&rike

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        Jk."1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

        Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan --->> puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn<<<-- tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen".
        Esitä kohta sanomanne mukaisesti.


      • Anonyymi

        Tuoltapa hiukka avitusta.

        Pelkkä gradu kylläkin, mutta hyvin paneutunut asiaan.

        https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/152539/Pakkala_Sanni_Opinnayte.pdf?sequence=1

        "Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen perustelut koskien sovellettavaa lakia.
        Asumiskorvausasiasta hovioikeus lausui, että lesken PK 3:1a:n suoja ei ole enää
        jakovaatimuksen esittämisen jälkeen perillisen ja testamentinsaajan passiivisuuteen
        perustuva suoja. --->>>Jakovaatimus supistaa hovioikeuden näkemyksen mukaan lesken
        oikeuden koskemaan yksinomaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa<<<---".

        "Korkein oikeus viittasi perusteluissaan asumissuojan tarkoitukseen turvata lesken asumistaso
        sekä totesi, --->>> että asumissuoja syrjäyttää sekä rintaperillisen että testamentinsaajan oikeudet<<<---
        Edelleen korkein oikeus totesi, ettei asumissuojan saamiselle ole esitetty muita edellytyksiä,
        kuin että leski sitä itselleen vaatii, ja että lesken varallisuuteen ei sisälly kodiksi sopivaa
        asuntoa. --->>>Näin ollen asumissuojan edellytyksiä arvioitaessa ei tehdä punnintaa tai tarveharkintaa
        lesken ja perillisten välillä.<<<---".

        Täältäkin löytyi lyhennelmä, viittaa vähän samantapaiseen asiaan. https://www.minilex.fi/c/velvollisuus-maksaa-asumiskorvausta-kko2003129

        Onko teillä koskaan oikein mitään asiaa, siis yleensäkään???

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esitä korkeimmanhallntooikeuden päätös, KIITOS.

        Täältä saa kyllä mukea niin ihmevääntöjä asiasta kuin asiasta että oksat pois ja puutaheinää a la jykä&rike

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        Jk."1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

        Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan --->> puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn<<<-- tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen".
        Esitä kohta sanomanne mukaisesti.

        Mutta kun tässähän ei ole kyse kuolleen puolison jäämistöstä. Vaan jäämistön omistivat sekä kuollut puoliso, että hänen lapsensa. Hupsista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kun tässähän ei ole kyse kuolleen puolison jäämistöstä. Vaan jäämistön omistivat sekä kuollut puoliso, että hänen lapsensa. Hupsista.

        Etkö oikeasti sitä tajua, ettei asunnom omistussuhteella ole merkitystä ja aiemman lesken rintaperilllsiä he ovat. Ja jos lakia yhtään ymmärretään, niin asumisoikeus koskisi myös vuokra-asuntoakin, niin että vuokrasuhde jatkuisi katkeamattomana.

        Asian olen täällä jo esittänyt monia vuosia sitten.

        Huomaa, että asia, HUPSISTA peen kantoteline, laissa esitetään "yhteisenä kotina käytetyn", eli lain lähtökohta on ollut omistussuhteeton ja ettei eloonjäänen tarvi lähteä mieron tielle, versus vanhanajan syytinkivelvollisuus.

        Hupsista, perikunnnan osakkaathan ei omista mitään, kuin vasta jaon jälkeen ja asuntoa ei koske jako-oikeus.

        Mene nyt lexyläinen siivoileen vaan niitä omia nurkkiasi ja kantotelineenä itsesi myös.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Aloittajalle tiedoksi, että "Löpötti aka Processor of mowing the lawn vid Ö" höpöttää yli 100 % ajastaan. Ei siis kannata uskoa tai edes lukea mitään hänen allekirjoittamiaan satuja, sillä se voi tulla tosi tilanteessa kalliiksi.

      • Anonyymi

        Onko teillä koskaan mitään konkkreettista annettavaa koko palstalle?

        Eipä taida ei.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      ---Hänellä on kolme lasta edesmenneen vaimonsa kanssa. Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään? ---

      Kysymys siitä, kuka omistaa kyseisen asunnon. Lasten vanhempien kuolinpesä omistaa: 50 % äidin kautta ja 50 % isän kautta. Uudella vaimolla ei ole yhteiseen asuntoon lainkaan omistusoikeutta, ellei asiaan liity jotakin sopimuskysymyksiä.

      Entä hallintaoikeus ja lesken minimi- tai vähimmäissuoja?

      Jos joku kolmas osapuoli omistaa osaksikaan puolisoiden yhteisenä kotinaan pitämästä asunnosta, lesken vähimmäissuoja ei toteudu. (Aarnio, Kangas) Verohallinto toteaa sivuillaan, että leski voi saada perintökaaren mukaisen hallintaoikeuden vain sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.

      "Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa."

      https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/106296/hallintaoikeusv%C3%A4hennys-perint%C3%B6verotuksessa/

      Uudella vaimolla ei siis ole asunnon hallintaoikeutta, eikä asuntoon liity lesken vähimmäissuojaa. Jos katsotaan, että uudella vaimolla olisi asuntoon omistusoikeus, asiassa voi hakea myös yhteisomistuksen purkua.

      • Anonyymi

        "Yhteisenä kotina käytetyn asunnon tulee kuulua omistajana joko ensiksi kuolleelle puolisolle yksin tai asunto on voinut olla myös puolisoiden yhteisomistuksessa. Lain mukaan lesken oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ei ulotu koskemaan sellaista asuntoa, jonka osaksikaan omisti joku kolmas." (Jäämistöoikeus I)

        Viittaus: Helsingin hovioikeuden päätös 15.11.2007 S 07/1905.


      • Anonyymi

        Kerroppa ensin korkeimman KHO/KKO PÄÄTÖS.

        Kerro myöskin milloinka verohallinnon lainvastainen ja tulkinnallinen käytäntö jotta verotulot lisääntyisi ovat muuttuneet laeiksi.

        Esitä oikeuksien päätökset tarkistettavissa olevina, tärkeimmät kohdat lyhennelminä.
        Kiitos.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yhteisenä kotina käytetyn asunnon tulee kuulua omistajana joko ensiksi kuolleelle puolisolle yksin tai asunto on voinut olla myös puolisoiden yhteisomistuksessa. Lain mukaan lesken oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ei ulotu koskemaan sellaista asuntoa, jonka osaksikaan omisti joku kolmas." (Jäämistöoikeus I)

        Viittaus: Helsingin hovioikeuden päätös 15.11.2007 S 07/1905.

        Saisiko tuon päätöksen luettavaksi, eikä vain, että päätös sivuaa kahta eri vuosina tehtyä kirjailijan omintakrista tulkintaa, itse oikeudenkäyntiaineistoa näkemättä.

        Eli esittämänne ei ole oikeude päätös.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saisiko tuon päätöksen luettavaksi, eikä vain, että päätös sivuaa kahta eri vuosina tehtyä kirjailijan omintakrista tulkintaa, itse oikeudenkäyntiaineistoa näkemättä.

        Eli esittämänne ei ole oikeude päätös.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        Ei käy, Löpsö. Professoriin ja verohallintoon voi luottaa.

        Edilexistä löytyy HelHo, jos on tunnukset.


    • Anonyymi

      Mielenkiintoista luettavaa tuo opinnäytetyö.

      "Asumissuojan yhteydessä samassa momentissa (PK 3:1a.2) on säädetty lesken oikeudesta
      hallita yhteisessä kodissa olevaa tavanomaista koti-irtaimistoa. Tavanomaisen koti-irtaimiston
      suoja ei ole riippuvainen lesken oikeudesta asumissuojaan, vaan leski saa lain sanamuodon
      mukaisesti aina elinikäisen käyttöoikeuden yhteiseen kotiin kuuluneeseen koti-irtaimistoon.
      Koti-irtaimiston suojan voidaan siten todeta olevan laajempi kuin jakamattomuus- tai
      asumissuoja ja luoteeltaan ehdoton; leski saa pitää tavanomaisen koti-irtaimiston hallinnassaan,
      vaikka oikeutta yhteisenä kotina käytetyn asunnon hallintaan ei katsottaisi olevan, eikä
      rintaperillisillä tai legaatinsaajalla ole lakiin tai testamenttiin perustuvaa otto-oikeutta kotiirtaimistoesineisiin.2"

      -> Eli siis aloittajan tapauksessa leskellä kuitenkin hallintaoikeus kodin irtaimistoon jne.

      • Anonyymi

        Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa.

        Ko. lapset ovat tässä se kolmas.


    • Anonyymi

      Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
      Antopäivä 5.1.2022
      DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
      Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
      Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.


      Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:

      oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
      oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
      Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.

    • Anonyymi

      Mikäli leskellä ei ole kodiksi sopivaa asuntoa omistuksessaan, saa leski pitää jakamattomana hallinnassaan puolison yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon. Kodin täytyy olla joko puolisoiden yhteisessä omistuksessa taikka yksin perittävän omistuksessa. Mikäli yhteisen kodin on omistanut perittävän lisäksi kolmas henkilö, ei kolmannen henkilön tarvitse sietää lesken asumissuojaa.

      Ks. esim. Kangas: Perhevarallisuusoikeus, 2018, s. 481. Perintökaaren uudistamistarpeita koskevassa mietinnössä OM 2004:6 on todettu, että asumissuojasäännös kaipaisi tarkennusta.

      Mietinnössä ehdotetaan, että säännökseen lisättäisiin nimenomaisen maininta siitä, että käyttöoikeus voi kohdistua joko perittävän yksin

      omistamaan asuntoon tai perittävän ja lesken yhdessä omistamaan asuntoon.
      Ks. OM 2004:6, s. 16–17

    • Anonyymi

      Kiitos kommenteista. Arvokasta tietoa. Onneksi etenkin miehellä on tässä tapauksessa omaisuutta enemmänkin joten vaihtoehtoja löytyy.

      • Anonyymi

        Jätit kertomatta, että onko asunto ollut jo alunperin lesken yksin omistama. Etenkin merkityksellisin on, että oliko leski maksamassa perukirjassa tasinkoa perillisille?
        Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana. Osituksessa sitten tulevaa omaisuuttakin on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jätit kertomatta, että onko asunto ollut jo alunperin lesken yksin omistama. Etenkin merkityksellisin on, että oliko leski maksamassa perukirjassa tasinkoa perillisille?
        Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana. Osituksessa sitten tulevaa omaisuuttakin on.

        "Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana."

        Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!

        Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana."

        Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!

        Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä.

        Leskelle jäisi nyt osituksessa yksi oma asunto omaan omistukseen joka tapauksessa, kun hänellä kerta on reilusti muuta varallisuutta.
        Ensin pitää tietää, että omistaako nykyinen kuolinpesä edes mitään konkreettista (tai tuleeko omistamaan).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana."

        Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!

        Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä.

        Ei missään ole suoraan kerrottu etenkään lainhuudatettua omistajaa mihinkään.
        Ositus tässä on liki kerrottuna puuttumassa ensimmäisenä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana."

        Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!

        Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä.

        "Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!"
        Omaansa tulevassa kuolinpesässä leski tulisi omistamaan ositukseen asti. Ositus ei ole pakollista edes tehdä. Asunto voi jäädä silti tulevalle leskelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana."

        Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!

        Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä.

        Leski on nyt vielä kuolinpesän osakas.
        Ei näin: "eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä."

        Silti aloittaja kertoo, että leskellä on reilusti omaisuutta. Senkin pitää olla vielä kuolinpesän omaisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leski on nyt vielä kuolinpesän osakas.
        Ei näin: "eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä."

        Silti aloittaja kertoo, että leskellä on reilusti omaisuutta. Senkin pitää olla vielä kuolinpesän omaisuutta.

        Tämän vuoksi ensimmäisenä olisi pitänyt kertoa, että maksaako leski tasinkoa. Muutoin ei omaisuus kostuta kuolinpesää lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana."

        Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!

        Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä.

        Kuuleppas nyt, kun se laki ei niin katso, vaan verottaja katsoo lainvastaisesti, JOTTA SAA ENEMMÄN VEROTULOJA.

        Siksi verottajan kanta on tuo, mutta verottajan tulkinnat ei ole laki.

        Verottaja haluaa tulkinnallaan pois tuon mahdollisen verovähennyksen ja joka taas johtaa vanhanmalliseen syytinkiin, lesken lainvastaiseen kohteluun, sopimuksien tekoon joka kumoutuu pesänjaossa ja siihen, että uusioavioparit tilanteeseen, että toinen osspuoli joutuu ostaan osan asunnosta ja joka johtaa siihen, että käräjillä käydään läpi kauppoja, koska ahneet perilliset haluaa asunnon kokonaan omistukseensa.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei missään ole suoraan kerrottu etenkään lainhuudatettua omistajaa mihinkään.
        Ositus tässä on liki kerrottuna puuttumassa ensimmäisenä.

        Mistä ihme lainhuudatuksesta se Löpö taas höpöilee..?! Ei asunnossa ole mitään lainhuutoja.

        Ensi kerralla allekirjoita viestisi, niin voi ohittaa ne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuuleppas nyt, kun se laki ei niin katso, vaan verottaja katsoo lainvastaisesti, JOTTA SAA ENEMMÄN VEROTULOJA.

        Siksi verottajan kanta on tuo, mutta verottajan tulkinnat ei ole laki.

        Verottaja haluaa tulkinnallaan pois tuon mahdollisen verovähennyksen ja joka taas johtaa vanhanmalliseen syytinkiin, lesken lainvastaiseen kohteluun, sopimuksien tekoon joka kumoutuu pesänjaossa ja siihen, että uusioavioparit tilanteeseen, että toinen osspuoli joutuu ostaan osan asunnosta ja joka johtaa siihen, että käräjillä käydään läpi kauppoja, koska ahneet perilliset haluaa asunnon kokonaan omistukseensa.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        Löpötti taas höpöilee! Ihan silkkaa satua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leski on nyt vielä kuolinpesän osakas.
        Ei näin: "eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä."

        Silti aloittaja kertoo, että leskellä on reilusti omaisuutta. Senkin pitää olla vielä kuolinpesän omaisuutta.

        Mitä ihmettä taas yritit runoilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Varallisuuteen viitaten uudelle vaimolle lienee jäävän asumisoikeus asuntoon mahdollisesti tulevan kuolinpesän osakkaana."

        Mihin varallisuuteen viitaten? Ei kuolinpesän osakkuus muodosta mitään asumisoikeutta!

        Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä.

        "Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä."
        Ei aloittaja kerro mitään tuollaista tai tuollaisen tilanteen olemassaolosta tulevaisuudessa.
        Nyt on osittamaton kuolinpesä, jossa varakas leskimies. Asunnon rekisteröidystä omistajasta ei ole tietoa. Ei ole tiedossa, että mitä osituksessa tulee lesken osalle.

        Tulevaisuutta ei pysty ennustamaan tämän hetken tiedoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Uudelle vaimolle ei kuulu mitään lesken asumisen minimisuojaa, koska asunnossa on ns. kolmas omistaja eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä."
        Ei aloittaja kerro mitään tuollaista tai tuollaisen tilanteen olemassaolosta tulevaisuudessa.
        Nyt on osittamaton kuolinpesä, jossa varakas leskimies. Asunnon rekisteröidystä omistajasta ei ole tietoa. Ei ole tiedossa, että mitä osituksessa tulee lesken osalle.

        Tulevaisuutta ei pysty ennustamaan tämän hetken tiedoilla.

        "Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?"

        Aloitus on hypoteettinen tilanne.

        Tuossa on kaikki tarvittava, lasten kuolinpesä on mainittu kolmas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?"

        Aloitus on hypoteettinen tilanne.

        Tuossa on kaikki tarvittava, lasten kuolinpesä on mainittu kolmas.

        Uudella vaimolla ei siis tuon mukaan ole lesken asemaan perustuvaa vähimmäissuojaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?"

        Aloitus on hypoteettinen tilanne.

        Tuossa on kaikki tarvittava, lasten kuolinpesä on mainittu kolmas.

        Ei ole kerrottu, että lasten kuolinpesällä olisi osaa tai arpaa asuntoon. Ei ole kerrottu, että vainaja olisi omistanut mitään.
        Ei ole kerrottu, jos varakas leskimies olisi suostunut maksamaan tasinkoa perukirjassa.
        Osituksessa leskimies voi pitää asunnon kokonaan itselleen. Tällöin mahdollinen tuleva leski saa asumisoikeuden omaisuuden osuuden lisäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uudella vaimolla ei siis tuon mukaan ole lesken asemaan perustuvaa vähimmäissuojaa.

        Leskimies on asunnon rekisteröity omistaja. Ja kappas uusi vaimo suorituttaa ensimmäisen kuolinpesän osituksen tai ositusvaade on jo tehty aiemmin, jolloin asunto jää leskimiehen kuolinpesän omaisuudeksi. Ensimmäisen vaimon kuolinpesän omaisuus on vaatimaton.
        Tuolla tavoin voi tietämätön jossitella tilannetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole kerrottu, että lasten kuolinpesällä olisi osaa tai arpaa asuntoon. Ei ole kerrottu, että vainaja olisi omistanut mitään.
        Ei ole kerrottu, jos varakas leskimies olisi suostunut maksamaan tasinkoa perukirjassa.
        Osituksessa leskimies voi pitää asunnon kokonaan itselleen. Tällöin mahdollinen tuleva leski saa asumisoikeuden omaisuuden osuuden lisäksi.

        Kaikki tarvittava on kerrottu. Uudella vaimolla ei ole lesken asemaan perustuvaa vähimmäissuojaa, koska asunnolla on kolmas omistaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uudella vaimolla ei siis tuon mukaan ole lesken asemaan perustuvaa vähimmäissuojaa.

        Ei siinä niin ollut kerrottu. Oli vain kerrottu, että ositus on yhä suorittamatta.
        Aviopari voi tehdä elämälleen ja asunnolle, mitä nyt sattuvat haluamaan.
        Leski voi tehdä hallintaoikeustestamentin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki tarvittava on kerrottu. Uudella vaimolla ei ole lesken asemaan perustuvaa vähimmäissuojaa, koska asunnolla on kolmas omistaja.

        Aivan, koska kyseessä on mahdollinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään. Lapset ovat ko. kuolinpesän kautta asunnon omistajia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä niin ollut kerrottu. Oli vain kerrottu, että ositus on yhä suorittamatta.
        Aviopari voi tehdä elämälleen ja asunnolle, mitä nyt sattuvat haluamaan.
        Leski voi tehdä hallintaoikeustestamentin.

        Onko lukutaito kateissa vaiko ymmärrys? Vaihtoehtoisesti olet Lawetti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan, koska kyseessä on mahdollinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään. Lapset ovat ko. kuolinpesän kautta asunnon omistajia.

        Tietenkin pesä on vielä myös osittamaton, mutta mitään tietoa ei ole varakkaan leskimiehen eikä uuden vaimonsa omistuksessa olevasta. Kuolinpesän osakkuus lapsilla on, mutta se ei heistä jatkossa ositettuna vielä asunnon osaomistajaa.
        Todennäköisesti noin puolet aikanaan leskimiehen omaisuudestaan menee uudelle vaimolle, mikäli aviomies kuolee ensin. Lisäksi vaimon tarvitsee tuolloin olla aika varaton muuten. Kenties he ovat tuota aiemmin ostaneet yhdessä pienemmän
        asunnon. Espanjan koti kun ei riitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki tarvittava on kerrottu. Uudella vaimolla ei ole lesken asemaan perustuvaa vähimmäissuojaa, koska asunnolla on kolmas omistaja.

        Eihän uusi vaimo vielä ainakaan mitään vähimmäisuojaa tarvitse, eikä asunnolla ole kolmea omistajaa. Asunnon rekisteröidystä omistajasta ei ole vielä kerrottu mitään.
        Aloittaja kysyy mahdollisen osituksen vaikutuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leski on nyt vielä kuolinpesän osakas.
        Ei näin: "eli lasten muodostama jakamaton kuolinpesä."

        Silti aloittaja kertoo, että leskellä on reilusti omaisuutta. Senkin pitää olla vielä kuolinpesän omaisuutta.

        Viisootko kohorra ku meekä ee löötännä kohtoo ommaasuuvest?

        "Lesken hallintaoikeudesta
        Anonyymi-ap
        2025-06-04 20:50:10

        Leski menee uudelleen naimisiin. Hänellä on kolme lasta edesmenneen vaimonsa kanssa. Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään? Jos ei ole, miten mies voi eläessään varmistaa, että vaimo saisi taloon jäädä asumaan niin kuin tähän asti? Jos on, muuttuuko tilanne jos joku lapsista miehen eläessä vaatii jakamista/ositusta?"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viisootko kohorra ku meekä ee löötännä kohtoo ommaasuuvest?

        "Lesken hallintaoikeudesta
        Anonyymi-ap
        2025-06-04 20:50:10

        Leski menee uudelleen naimisiin. Hänellä on kolme lasta edesmenneen vaimonsa kanssa. Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään? Jos ei ole, miten mies voi eläessään varmistaa, että vaimo saisi taloon jäädä asumaan niin kuin tähän asti? Jos on, muuttuuko tilanne jos joku lapsista miehen eläessä vaatii jakamista/ositusta?"

        Näin juuri.
        Osituksessa varakas leskimies voi pitää asunnon kokonaan itselleen (jos se ei ole jo täysin oma muutenkin). Tällöin mahdollinen tuleva leski omaa varman asumisoikeuden asuntoon (muun osituksessa tulevan omaisuuden ohella).


    • Anonyymi

      "Todennäköisesti noin puolet aikanaan leskimiehen omaisuudestaan menee uudelle vaimolle, mikäli aviomies kuolee ensin."

      Kukaan ei ole kieltänyt tätä, mutta siitä huolimatta on olemassa lasten äidin jäljiltä jakamaton kuolinpesä, jossa uudella vaimolla ei ole mitään tekoa.

      "Eihän uusi vaimo vielä ainakaan mitään vähimmäisuojaa tarvitse, eikä asunnolla ole kolmea omistajaa."

      No mutta sitähän aloittaja juuri kysyi: yhteinen asunto liittyy juuri tuohon lesken vähimmäissuojaan. Jos aloittajan olettama tilanne realisoituu eli leski-isä kuolee, kyseeseen tulee uuden vaimon eli lesken vähimmäissuoja. Tuossa tilanteessa asunnolla olisi kolme omistajaa tai vaihtoehtoisesti omistukseen liittyy ns. kolmas - (1) lasten äidin jakamaton kuolinpesä, (2) lasten isän (uusi) kuolinpesä ja (3) mahdollisesti uusi vaimo, jos asunto on ollut yhteisomistuksessa.

      "Yhteisenä kotina käytetyn asunnon tulee kuulua omistajana joko ensiksi kuolleelle puolisolle yksin tai asunto on voinut olla myös puolisoiden yhteisomistuksessa. Lain mukaan lesken oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ei ulotu koskemaan sellaista asuntoa, jonka osaksikaan omisti joku kolmas."

      Lasten äidin jakamaton kuolinpesä on tuo ns. kolmas, joka estää "uuden leskivaimon" hallintaoikeuden.

      "Aloittaja kysyy mahdollisen osituksen vaikutuksia."

      Aloittaja kysyy aluksi, että jos leski-isä kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin. Ja sitä ei ole.

      Lasten äidin kuolinpesä on jakamaton, manittu ns. kolmas, ja puhuttu yhteinen koti liittyy juuri tuohon äidin jakamattomaan kuolinpesään. Näin aloittaja itse kertoo.

      Lapset voivat vaatia ositusta sekä isänsä että äitinsä jäljiltä, mutta "uusi" leskivaimo ei koskaan voi saada hallintaoikeutta asuntoon, jossa lasten äidin kuolinpesä on omistajana.

      • Anonyymi

        Niinpä aloittaja kysyy osituksesta, mutta ei kerro lähtötilannetta. Aloittaja ei kerro, että onko perukirjassa leski asunnon omistaja. Onko kuolinpesällä muuta omaisuutta tai maksaako leskimies tasinkoa osituksessa ? Osituksesta kuolinpesä voi jäädä puille paljaille aloituksen tiedoilla tonnin pankkitili kädessään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä aloittaja kysyy osituksesta, mutta ei kerro lähtötilannetta. Aloittaja ei kerro, että onko perukirjassa leski asunnon omistaja. Onko kuolinpesällä muuta omaisuutta tai maksaako leskimies tasinkoa osituksessa ? Osituksesta kuolinpesä voi jäädä puille paljaille aloituksen tiedoilla tonnin pankkitili kädessään.

        Aloituksessa kerrotaan kaikki tarvittava esitettyihin kysymyksiin. Jos haluaa itse keksiä muuta, niin siitä vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä aloittaja kysyy osituksesta, mutta ei kerro lähtötilannetta. Aloittaja ei kerro, että onko perukirjassa leski asunnon omistaja. Onko kuolinpesällä muuta omaisuutta tai maksaako leskimies tasinkoa osituksessa ? Osituksesta kuolinpesä voi jäädä puille paljaille aloituksen tiedoilla tonnin pankkitili kädessään.

        "Aloittaja ei kerro, että onko perukirjassa leski asunnon omistaja."

        Aloituksessa on yksi ainoa todellinen kysymys, joka koskee uuden vaimon hallintaoikeutta yhteiseen kotiin, ja miten sellaisen saisi mahdollisesti luotua.

        Kerro tilanne, jossa lasten isä, leski, ei olisi kyseessä olevan kotinsa, siis talon, omistaja. Meneekä saivarteluksi? Olisi siis niin, että lasten äiti, vaimo, olisi siis yksin omistanut talon, heidän yhteisen kotinsa. Erittäin harvinaista, koska avioehdostakaan ei puhuta sanaakaan.

        Aloituksesta on normaalilla järjellä pääteltävissä, että talo on ollut lasten isän ja äidin yhteinen koti. Äiti on kuollut, jolloin isä leskenä käyttää vähimmäissuojaansa. Lapset ovat äitinsä kuolinpesän kautta talon omistajia. Uusi vaimo ei voi saada talossa lesken vähimmäissuojaa, koska uuden avioparin lisäksi lapsilla on äidin kuolinpesän kautta taloon omistusoikeus.

        Ellei leski-isä omista osuuttakaan talosta, vaan asuu siinä lesken hallintaoikeudella, sen varmempaa on, että uusi vaimo ei saa taloon kerrassaan mitään oikeuksia. Talo olisi siis kokonaan lasten omaisuutta äitinsä jäljiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aloittaja ei kerro, että onko perukirjassa leski asunnon omistaja."

        Aloituksessa on yksi ainoa todellinen kysymys, joka koskee uuden vaimon hallintaoikeutta yhteiseen kotiin, ja miten sellaisen saisi mahdollisesti luotua.

        Kerro tilanne, jossa lasten isä, leski, ei olisi kyseessä olevan kotinsa, siis talon, omistaja. Meneekä saivarteluksi? Olisi siis niin, että lasten äiti, vaimo, olisi siis yksin omistanut talon, heidän yhteisen kotinsa. Erittäin harvinaista, koska avioehdostakaan ei puhuta sanaakaan.

        Aloituksesta on normaalilla järjellä pääteltävissä, että talo on ollut lasten isän ja äidin yhteinen koti. Äiti on kuollut, jolloin isä leskenä käyttää vähimmäissuojaansa. Lapset ovat äitinsä kuolinpesän kautta talon omistajia. Uusi vaimo ei voi saada talossa lesken vähimmäissuojaa, koska uuden avioparin lisäksi lapsilla on äidin kuolinpesän kautta taloon omistusoikeus.

        Ellei leski-isä omista osuuttakaan talosta, vaan asuu siinä lesken hallintaoikeudella, sen varmempaa on, että uusi vaimo ei saa taloon kerrassaan mitään oikeuksia. Talo olisi siis kokonaan lasten omaisuutta äitinsä jäljiltä.

        Aloittaja lisäsi, että isä on varakas, joten oppiosasi jossittelua.
        Mistä kerrot kuitenkin alussa:"Kerro tilanne, jossa lasten isä, leski, ei olisi kyseessä olevan kotinsa, siis talon, omistaja."
        Talon omistaja siis käykin ja aivan lainhuudattanut omistaja.
        Mikäli hän ei maksa perukirjassa tasinkoa, niin asunnon omistuksessa ei tapahdu mitään ja tilanne säilyy ennallaan. Tuleva leski saa lain mukaan pitää asunnon kokonaan itselleen jakamatta suojan turvin. Ei ole mitään merkitystä, että kumpi puolisoista on tuleva leski. Kumpikin omistaisi osan ositusta ajatellen. Peräti samansuuruinen osa olisi normaali tilanteissa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aloittaja ei kerro, että onko perukirjassa leski asunnon omistaja."

        Aloituksessa on yksi ainoa todellinen kysymys, joka koskee uuden vaimon hallintaoikeutta yhteiseen kotiin, ja miten sellaisen saisi mahdollisesti luotua.

        Kerro tilanne, jossa lasten isä, leski, ei olisi kyseessä olevan kotinsa, siis talon, omistaja. Meneekä saivarteluksi? Olisi siis niin, että lasten äiti, vaimo, olisi siis yksin omistanut talon, heidän yhteisen kotinsa. Erittäin harvinaista, koska avioehdostakaan ei puhuta sanaakaan.

        Aloituksesta on normaalilla järjellä pääteltävissä, että talo on ollut lasten isän ja äidin yhteinen koti. Äiti on kuollut, jolloin isä leskenä käyttää vähimmäissuojaansa. Lapset ovat äitinsä kuolinpesän kautta talon omistajia. Uusi vaimo ei voi saada talossa lesken vähimmäissuojaa, koska uuden avioparin lisäksi lapsilla on äidin kuolinpesän kautta taloon omistusoikeus.

        Ellei leski-isä omista osuuttakaan talosta, vaan asuu siinä lesken hallintaoikeudella, sen varmempaa on, että uusi vaimo ei saa taloon kerrassaan mitään oikeuksia. Talo olisi siis kokonaan lasten omaisuutta äitinsä jäljiltä.

        Kappaleesi kolme ja neljä eivät siis mene yhteen. Isän ei tarvitse käyttää minkäänlaista suojaa, mikäli hän on asunnon tai talon omistaja. Tasinkoa hänen ei tarvitse maksaa, mikä on yleistä kyseisessä tapauksessa. Varakkaana hän pystyisi tarjoamaan osituksessa myös jotain muuta omaisuutta toisen puolikkaan, johon pystyy usein vaimokin kesämökin osalta. Kuolinpesä saa jäädä lehdellä soittelemaan muuten.


    • Anonyymi

      Valitettavasti en ymmärrä mitään, mitä tuo ositusta tahkoava kaveri yrittää kertoa.

      • Anonyymi

        Joku joutuu tulemaan toimeen rajoitetulla ymmärryksellä. Sitä voi johonkin ikään asti kehittää kursseilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku joutuu tulemaan toimeen rajoitetulla ymmärryksellä. Sitä voi johonkin ikään asti kehittää kursseilla.

        Kirjoittamista voi myös yrittää opetella, vaikka taitoja ei alunperin olisikaan, eikä kouluja käyty.


      • Anonyymi

        Ositus on ainoa toteutettavissa oleva lesken ja kuolinpesän välillä. Taustatiedot tarvitsee olla, mikäli haluaa kommentoida mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ositus on ainoa toteutettavissa oleva lesken ja kuolinpesän välillä. Taustatiedot tarvitsee olla, mikäli haluaa kommentoida mitään.

        Jos lasten isä siis nyt kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lasten isä siis nyt kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?

        Ei aloittaja sitä kerro. Ensin pitää ositus tehdä, jos kuolinpesä edes mitään omistaa sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lasten isä siis nyt kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?

        Se kuolinpesä oli osittamatta. Ei isällä muuten olisi tekoa sen kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ositus on ainoa toteutettavissa oleva lesken ja kuolinpesän välillä. Taustatiedot tarvitsee olla, mikäli haluaa kommentoida mitään.

        Omaisuuden osituksella tässä ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän ja lesken kesken voi vaikuttaa uuden puolison oikeuteen pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytettyä asunto, mutta vain siinä tapauksessa, että ositus on toimitettu. Millään fiktiivisellä osituksella ei ole asiassa mitään merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omaisuuden osituksella tässä ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän ja lesken kesken voi vaikuttaa uuden puolison oikeuteen pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytettyä asunto, mutta vain siinä tapauksessa, että ositus on toimitettu. Millään fiktiivisellä osituksella ei ole asiassa mitään merkitystä.

        Riippuu siitä, että ketkä asunnon omistavat silloin.
        Omistaja ei ole tiedossa nytkään.
        Aloittaja antaa kuitenkin ymmärtää, että äiti ei ole ollut omistaja lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lasten isä siis nyt kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?

        Ei uusi vaimo tietenkään saa mitään lesken minimisuojaa asiaan, koska lasten äidin jakamaton kuolinpesä on talossa omistajana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei uusi vaimo tietenkään saa mitään lesken minimisuojaa asiaan, koska lasten äidin jakamaton kuolinpesä on talossa omistajana.

        Aloittaja antaa ymmärtää, että äiti oli talossa omistajana tietenkin. Aloittajan kannattaa lukea perukirja läpi, se kertoo omistussuhteista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja antaa ymmärtää, että äiti oli talossa omistajana tietenkin. Aloittajan kannattaa lukea perukirja läpi, se kertoo omistussuhteista.

        Ositus vasta varakkaan isän välillä kertoo tämän hetkisen tilanteen.
        Uteliaille olisi hyvä kertoa alkutilanne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja antaa ymmärtää, että äiti oli talossa omistajana tietenkin. Aloittajan kannattaa lukea perukirja läpi, se kertoo omistussuhteista.

        Tiedothan voi tarkistaa omistaja maksutta Maanmittauslaitoksen sivulta kirjautumalla pankkitunnuksilla.

        Kun osakehuoneiston omistaja vaihtuu, esimerkiksi kaupan tai perintötilanteen kautta, on uuden omistajan haettava omistuksen rekisteröintiä kahden kuukauden kuluessa.

        https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot/huoneiston-omistajalle/tietoa-huoneiston-omistajalle

        Kiinteistön omistaja asioi samassa osoitteessa.

        Verotiedot, paperit tai muut huhupuheet ovat eri asia.


    • Anonyymi

      "Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään? "

      Lasten äidin kuolinpesä on jakamaton, ja tähän äidin jakamattomaan kuolinpesään liittyy myös mainittu koti, nyt talo. Voidaan siis päätellä, että äiti on ollut talon omistaja, joten lasten äidin kuolinpesä on talossa omistajana nyt, vaikka leski-isä sitä hallinnoisikin.

      "Aloittaja antaa ymmärtää, että äiti oli talossa omistajana tietenkin. Aloittajan kannattaa lukea perukirja läpi, se kertoo omistussuhteista."

      Silloin tuo äidin kuolinpesä on ns. kolmas, jolloin uusi vaimo ei saa lesken vähimmäissuojaa. Uuden vaimon tulevaisuuden varmistamaa tilannetta pitää tarkastella muulla tavoin.

      • Anonyymi

        Aloittaja kertoi jo päinvastoin kuin yrität runoilla:
        "Enemmänkin"
        "Kiitos kommenteista. Arvokasta tietoa. Onneksi etenkin miehellä on tässä tapauksessa omaisuutta enemmänkin joten vaihtoehtoja löytyy."

        Tilanne nyt ei ole kiveen kirjoitettu ja ositus antaa osviittaa tulevaisuudesta, kun lesken omaisuus selviää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja kertoi jo päinvastoin kuin yrität runoilla:
        "Enemmänkin"
        "Kiitos kommenteista. Arvokasta tietoa. Onneksi etenkin miehellä on tässä tapauksessa omaisuutta enemmänkin joten vaihtoehtoja löytyy."

        Tilanne nyt ei ole kiveen kirjoitettu ja ositus antaa osviittaa tulevaisuudesta, kun lesken omaisuus selviää.

        Aloittaja kertoo juuri kuten sanoin.

        Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?

        Hallintaoikeutta ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja kertoo juuri kuten sanoin.

        Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?

        Hallintaoikeutta ei ole.

        Aloittaja antaa jatkokommentissa ymmärtää, että tähän on hyvä mahdollisuus.
        Asunnon lisäksi isällä "tässä tapauksessa omaisuutta enemmänkin joten vaihtoehtoja löytyy."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja kertoo juuri kuten sanoin.

        Tämä aiempi kuolinpesä on jakamaton. Jos hän kuolee ennen uutta vaimoaan, onko vaimolla hallintaoikeus yhteiseen kotiin, joka liittyy siis tuohon jakamattomaan kuolinpesään?

        Hallintaoikeutta ei ole.

        Jos oikein aletaan hiuksia halkomaan, niin oikeammin ei yhdelläkkään leskellä ole kuin ainoastaan silloin, jos omistaa asuntoa puolet ja tällöinkin vain puoleen asuntoon, niin asumisoikeus.

        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        😆🧐


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja antaa jatkokommentissa ymmärtää, että tähän on hyvä mahdollisuus.
        Asunnon lisäksi isällä "tässä tapauksessa omaisuutta enemmänkin joten vaihtoehtoja löytyy."

        Lue tuo avaus, kopio on siitä.

        Uudella vaimolla ei ole hallintaoikeutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue tuo avaus, kopio on siitä.

        Uudella vaimolla ei ole hallintaoikeutta.

        "Kiitos kommenteista. Arvokasta tietoa. Onneksi etenkin miehellä on tässä tapauksessa omaisuutta enemmänkin joten vaihtoehtoja löytyy."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue tuo avaus, kopio on siitä.

        Uudella vaimolla ei ole hallintaoikeutta.

        Avioliittolaki 103 § (5.2.1965/42)
        Osituksessa, jonka eloonjäänyt puoliso ja ensiksi kuolleen puolison perilliset tai puolisot toimittavat, saa se puoli, jonka tulee luovuttaa omaisuutta, itse päättää, mitä se haluaa luovuttaa. Sellaisen omaisuuden sijasta, jonka se tahtoo itse pitää, on lupa antaa rahaa omaisuudelle osituksessa määrätyn arvon mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kiitos kommenteista. Arvokasta tietoa. Onneksi etenkin miehellä on tässä tapauksessa omaisuutta enemmänkin joten vaihtoehtoja löytyy."

        Mitä sitten? Ole hyvä vaan.


    • Jos oikein aletaan hiuksia halkomaan, niin oikeammin ei yhdelläkkään leskellä ole kuin ainoastaan silloin, jos omistaa asuntoa puolet ja tällöinkin vain puoleen asuntoon, niin asumisoikeus.

      T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

      Kyllähän se asia on niin että olet väärässä kuin käki.
      Typeryyden huippu on saavutettu taas,jatka samaan malliin vaan niin saa taas nauraa makiasti.

      • Anonyymi

        Tuo Löpöttihän on yleinen naurun aihe.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      118
      5151
    2. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2802
    3. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      45
      2724
    4. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      30
      2458
    5. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      22
      1730
    6. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1647
    7. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      10
      1600
    8. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      23
      1324
    9. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      10
      1228
    10. Hukkuu hukkuu

      Mitä houdiineja nämä kun ajaa veteen
      Laitila
      96
      1187
    Aihe