> SIENIOPAS:
>
> LOMAVINOKAS (Pleurotus holidayrios)
> Tavallinen alkoholia imevä sieni koko maassa. Esiintyy koko kesän, mutta
> erityisen yleinen juhannuksesta alkaen aina elokuuhun saakka. Viihtyy
> terasseilla, vesialueiden rannoilla, peitteisillä pientareilla ja jopa
> kosteissa sisätiloissa. Olemus turpea, punakka, lakki vinossa. Esiintyy
> yksin tai pienissä ryhmissä. Viihtyy aurinkoisilla paikoilla. Katoaa
> maisemasta kesälomakauden jälkeen.
>
> RANTASIITAKE (Lentius Bikinikus)
> Maan etelä- ja keskiosassa yleinen viinaa imevä sieni. Viihtyy hiekkasilla
> ja aurinkoisilla ranta-alueilla pienissä ja isoissa ryhmissä. Häviää
> nopeasti auringon laskiessa. Jalka usein solakka ja notkea. Väri varsinkin
> loppukesällä paahtuneen rusehtava, joskus palaneen punainen. Lakki
värikäs,
> usein niskassa.
> Vaatii erittäin runsaasti nestettä.
>
> TUURIJUOPOKAS (Hygrphorus Intervalligus) Alkoholia imevistä sienistämme
eräs
> tavanomaisimmista. Esiintyy tavallisimmin suurten juhlapyhien jälkeen,
> jolloin se juurtuu sitkeästi ravitsemusliikkeisiin, joutoväen
kansoittamiin
> peräkamareihin ja kolmannen luokan kuppiloihin. Tunnistaa kalvakasta
> ulkoasusta, tyypillisesti pistävästä hajusta sekä hontelosta jalasta.
>
> RÄKÄNULJASKA (Gomphidius Spyttagus)
> Tuurijuopokkaiden sukulaislajike. Sen tunnistaa harmahtavasta ulkoasusta,
> jalka usein horjahtanut, maiti tyypillisesti rinnuksilla, lakki silmillä.
> Yleinen kaikkialla maassa koko satokauden. Kannattaisi korjata talteen,
> mutta hapahkon tuoksunsa ja epämääräisen ryhdittömän ja luotaantyöntävän
> muotonsa takia jää usein omaan arvoonsa. Huom: aina ryöpättävä!
>
> KOTKASEITIKKI (Cortinarius Feminus)
> Kaikkien alkoholia imevien sienien esiintymispaikoilta löytyy yleensä yksi
> tai kaksi kotkaseitikkiä. Turpeahko varsi, hompsuinen ulkoasu. Lakki
> epämääräinen (voi olla myös huivi tai nuttura). Heltat usein leveät ja
> roikkuvat. Jalka lyhyt ja horjuva. Tuoksu tyypillisen eltaantunut
hajuvesi.
> Esiintyy yleisesti hämärissä loukoissa, viihtyy ravinneköyhässä
> ympäristössä, mutta vaati paljon nestettä. Huom: erittäin vaarallinen,
> varsinkin kieli terävä ja myrkyllinen.
>
> KAAPPIJUOPOKAS (Clitocybe Fingerporilus) Koko kesäkauden varsin yleinen
> viinaa imevä sieni koko maassa, mutta vaatimattomien elintapojensa ja
> syrjäisten esiintymispaikkojensa takia jää usein huomaamatta. Viihtyy
> kaikenlaisissa oloissa, jos saatavilla on nestettä (sitä ei tarvitse
paljoa
> kerrallaan, mutta sitä on oltava saatavilla koko ajan). Jalka ja varsi
usein
> ryhdikäs ja suora, mutta nenä punerva. Tunnushaju olematon tai korkeintaan
> vain hieman pistävä.
> Tavanomainen, harmiton lajike.
>
> AAMUVALMUSKA (Tricholoma Dagenefterum)
> Kaikkialla maassa verrattain yleinen. Tavataan tavallisimmin aamupäivisin.
> Pinta tyypillisen maitomainen ja niljakas. Haju tympeä ja läpitunkeva.
Jalka
> raskas ja huojahteleva, lakki tärisevä. Nämä tuntomerkit kuitenkin
> väistyvät, kun lajike saa lisää nestettä.
>
> SYYSHAPERO (Russula Dogalus)
> Viinaa imevien sienten syyslajike: ilmaantuu kesälomakauden jälkeen
yöpaikan
> nurkkiin ja hiljaisiin katvepaikkoihin. Tunnusomaisesti turvonnut ja
> pöhöttynyt varsi, himmeäpintainen ja/tai punervan läikikäs. Malto hauras,
> vioittuneista kohdista verestävä. Jalka väsähtynyt,muoto haalistunut ja
> kulahtanut. Saavuttaa ryhtinsä vain erittäin hitaasti.
> Hyötyarvo työpaikoilla vain vähäinen.
>
>
> Vanhat tunnetummat lajikkeethan ovat vielä kerrataksemme seuraavat;
> Puistatti , naitatti , sekä ryypätkääpä
>
> LOMAVINOKAS (Pleurotus holidayrios)
> Tavallinen alkoholia imevä sieni koko maassa. Esiintyy koko kesän, mutta
> erityisen yleinen juhannuksesta alkaen aina elokuuhun saakka. Viihtyy
> terasseilla, vesialueiden rannoilla, peitteisillä pientareilla ja jopa
> kosteissa sisätiloissa. Olemus turpea, punakka, lakki vinossa. Esiintyy
> yksin tai pienissä ryhmissä. Viihtyy aurinkoisilla paikoilla. Katoaa
> maisemasta kesälomakauden jälkeen.
>
> RANTASIITAKE (Lentius Bikinikus)
> Maan etelä- ja keskiosassa yleinen viinaa imevä sieni. Viihtyy hiekkasilla
> ja aurinkoisilla ranta-alueilla pienissä ja isoissa ryhmissä. Häviää
> nopeasti auringon laskiessa. Jalka usein solakka ja notkea. Väri varsinkin
> loppukesällä paahtuneen rusehtava, joskus palaneen punainen. Lakki
värikäs,
> usein niskassa.
> Vaatii erittäin runsaasti nestettä.
>
> TUURIJUOPOKAS (Hygrphorus Intervalligus) Alkoholia imevistä sienistämme
eräs
> tavanomaisimmista. Esiintyy tavallisimmin suurten juhlapyhien jälkeen,
> jolloin se juurtuu sitkeästi ravitsemusliikkeisiin, joutoväen
kansoittamiin
> peräkamareihin ja kolmannen luokan kuppiloihin. Tunnistaa kalvakasta
> ulkoasusta, tyypillisesti pistävästä hajusta sekä hontelosta jalasta.
>
> RÄKÄNULJASKA (Gomphidius Spyttagus)
> Tuurijuopokkaiden sukulaislajike. Sen tunnistaa harmahtavasta ulkoasusta,
> jalka usein horjahtanut, maiti tyypillisesti rinnuksilla, lakki silmillä.
> Yleinen kaikkialla maassa koko satokauden. Kannattaisi korjata talteen,
> mutta hapahkon tuoksunsa ja epämääräisen ryhdittömän ja luotaantyöntävän
> muotonsa takia jää usein omaan arvoonsa. Huom: aina ryöpättävä!
>
> KOTKASEITIKKI (Cortinarius Feminus)
> Kaikkien alkoholia imevien sienien esiintymispaikoilta löytyy yleensä yksi
> tai kaksi kotkaseitikkiä. Turpeahko varsi, hompsuinen ulkoasu. Lakki
> epämääräinen (voi olla myös huivi tai nuttura). Heltat usein leveät ja
> roikkuvat. Jalka lyhyt ja horjuva. Tuoksu tyypillisen eltaantunut
hajuvesi.
> Esiintyy yleisesti hämärissä loukoissa, viihtyy ravinneköyhässä
> ympäristössä, mutta vaati paljon nestettä. Huom: erittäin vaarallinen,
> varsinkin kieli terävä ja myrkyllinen.
>
> KAAPPIJUOPOKAS (Clitocybe Fingerporilus) Koko kesäkauden varsin yleinen
> viinaa imevä sieni koko maassa, mutta vaatimattomien elintapojensa ja
> syrjäisten esiintymispaikkojensa takia jää usein huomaamatta. Viihtyy
> kaikenlaisissa oloissa, jos saatavilla on nestettä (sitä ei tarvitse
paljoa
> kerrallaan, mutta sitä on oltava saatavilla koko ajan). Jalka ja varsi
usein
> ryhdikäs ja suora, mutta nenä punerva. Tunnushaju olematon tai korkeintaan
> vain hieman pistävä.
> Tavanomainen, harmiton lajike.
>
> AAMUVALMUSKA (Tricholoma Dagenefterum)
> Kaikkialla maassa verrattain yleinen. Tavataan tavallisimmin aamupäivisin.
> Pinta tyypillisen maitomainen ja niljakas. Haju tympeä ja läpitunkeva.
Jalka
> raskas ja huojahteleva, lakki tärisevä. Nämä tuntomerkit kuitenkin
> väistyvät, kun lajike saa lisää nestettä.
>
> SYYSHAPERO (Russula Dogalus)
> Viinaa imevien sienten syyslajike: ilmaantuu kesälomakauden jälkeen
yöpaikan
> nurkkiin ja hiljaisiin katvepaikkoihin. Tunnusomaisesti turvonnut ja
> pöhöttynyt varsi, himmeäpintainen ja/tai punervan läikikäs. Malto hauras,
> vioittuneista kohdista verestävä. Jalka väsähtynyt,muoto haalistunut ja
> kulahtanut. Saavuttaa ryhtinsä vain erittäin hitaasti.
> Hyötyarvo työpaikoilla vain vähäinen.
>
>
> Vanhat tunnetummat lajikkeethan ovat vielä kerrataksemme seuraavat;
> Puistatti , naitatti , sekä ryypätkääpä
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä ei ainakaan järki meikäläisen päätä pakota,jos milloin pakottaa.Lähteä nyt tälläsellä helteellä risteilylle kokeilemaan osaako olla juomatta alkomaholia.Saattekin toiset veikata,kuin mun käy?Veikkaus aikaa on ilta-päivään n.klo 14.00.t pörri
Kyllä on vaikea veikkaus.Jos sinä olisit kuin minä ennen .......jos ja jos.Ei, juu.Olen itse tehnyt suurimman osan laivamatkoista tipattomana.Yhtään risteilyä en.Sulla on nyt kyllä kova vastuu harteilla,sitte sulla on tuo lupaus.Hmm...."yritän".Sitte sulla on.....
VEIKKAAN ETTÄ TULEE ALKOTON RISTEILY.
Minkäslainen voitonjako tässä veikkauksessa on?
//Dismasa*
P.S älä putoa polvillesi jos laivassa tulee kuulutus että Pörriä pyydetään ottamaan yhteys laivan neuvontaan.
No,nythän tempun teit.Nythän en voi ainakaan mitään ottaa,kun en tiedä minkä nurkan takana sinä siellä lymyät.Ja varmaan joudun istumaan koko ajan neuvonnan lähellä korvat hörösssä,et kuulen sen kuuluutuksen.Apua,ja mitä laitan päälleni!!!
Voitonjaosta en vielä kerro,ettei se vaikuta veikkaaajien veikkaukseen.t pörri
laivamatkaa. Tipattomana tietenkin sinä risteilet.
Ai,että tietenkin.Minä en kyllä Ihan varmasti uskalla luvata.Katsotaan nyt.t pörri
Kuulostaa arvokkaalta kuulua tähän lajiin.Tänään imen kuitenkin vain alkotonta.Hyvää Esanpäivää kaikille.
aamua. Kaappijuopokas kuulosti tutulta. On varmaan esiintynyt täälläpäin.
Hellettä! kyllä ei olisi "entisessä" elämässä
kahta puhetta etteikö tänään juotaisi kaljaa kun on niin kuuma..en siitä huolimatta halua pilata tätä päivää joten juon korkeintaan limukkaa.
Ei kai sulla mitkään yhteydet ole sinne laivapoliiseihin.Sitä vaan,kun yksi tuttuni(ei tiedä,et vietän tip..)arveli mulle,et varmaan oon laivan putkassa.Olis se häpee jos sinä siitä tiedon saisit.t pörri
kanssa noi juoma puolet samat,paitsi mulle riittää,pelkkä vesi,ja välillä kuuma kahvi,ettei vilustu.
Et uskaltanut veikata,eikä sheriffi.Nuo kaksi veikkaajaa saakin hyvät palkkiot(sitä suurempi palkinto,mitä vähempi jakajia).Jos menee oikein.Lue huomenna ilta-lehdestä mitä olen touhunnut.t pörri
Se on sitten isompi potti muilla jakaa. Mutta kyllä se pörri sieltä ilmestyy vain mehua nauttineena.
Nyt ei valiteta, täytetään nestevajausta kaikilla uusilla alkottomilla maukunautinnoilla, ei muuta kuin illasta nauttimaan.
Mussukka
ja hauskaa luettavaa nuo sienilajikkeet, vaikka todellisuudessa esiintyessään "tyypit" eivät naurata... Mehua ryypätkääpä niin kuin täällä tänään:)!
Meinasin jättää tän päivän väliin, ku ei meinaa tosiaan vanha jaksaa. Kerroin taannoin siitä orapihlaja-aidasta, et ois tommonen 60-70 meetriä, vaan p..kat, harpoin sen tänään ympäri ja leikattavaa on yli sata meetriä! No, sain aikaseks pienen kasan katkottuja risuja ankarassa yli 27:n paahteessa. Tehtävästä suoritettu arviolta, hmm, alussa on!
Sit tuli emäntä kotiin ja taas tehtiin tellinkejä.
Nyt on sisällä yli 27 astetta, ei innosta nukkumaan; olinkin äsken kastelemassa mansikoita, viinimarjoja vattuja ym. puskia. Luultavasti mun tuurilla sataa vettä koko huomisen päivän!
mitä olen näillä foorumeilla lukenut! :D