joka on laihduttanut n. 30 kg, mutta "normaalipainoisena" on silti vielä löysä, että älä nyt ihmeessä enää laihduta, oot jo pienempi kuin minä?
olen koko elämäni ollut ylipainoinen, paitsi nytten ku vuosi sitten pistin elämän remonttiin alan olemaan jo kiinteämpi kuin osa "normaalipainoisista" kavereista. Nyt nämä kaikki tuntuvat saaneen paniikin, että kohat minä olenkin heitä pienempi ja kaikkialla saan kuunnella, kuinka minusta tulee anorektikko jos jatkan laihduttamista ja kuinka olen jo heitä pienempi ja kuinka minun äkkiä pitää lopettaa laihduttaminen?
painoin pahimmillani 89 kg ja olen 162 cm. nyt painoa on 59 kg, mutta läskiä löytyy silti. Enkä minä miksikä anotektikoksi halua, vaan KIINTEÄKSI!
olen koko elämäni ollut ylipainoinen, paitsi nytten ku vuosi sitten pistin elämän remonttiin alan olemaan jo kiinteämpi kuin osa "normaalipainoisista" kavereista. Nyt nämä kaikki tuntuvat saaneen paniikin, että kohat minä olenkin heitä pienempi ja kaikkialla saan kuunnella, kuinka minusta tulee anorektikko jos jatkan laihduttamista ja kuinka olen jo heitä pienempi ja kuinka minun äkkiä pitää lopettaa laihduttaminen?
painoin pahimmillani 89 kg ja olen 162 cm. nyt painoa on 59 kg, mutta läskiä löytyy silti. Enkä minä miksikä anotektikoksi halua, vaan KIINTEÄKSI!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, luulenpa, että se muutos sinänsä on tuttaville pelottavaa. Ehkeivät myönnä, mutta se tuleekin ihan selkäytimestä. Onhan se kuitenkin aikamoinen muutos ulkoisessa olemuksessa tollaset 30kg.
Jännittävää. Kun anoreksiasta "varoittelijat" ovat normaalipainoisia, he ovat vain peloissaan muutoksesta, mutta jos nämä samaisesta asiasta varoittelijat olisivatkin ylipainoisia, he olisivat vain kateudesta vihreitä ja yrittävät mollata laihduttavaa ystäväänsä.
;P
Hei mulla ihan sama homma. Laihdutin joitain vuosia sitten, sillon mitat oli 161 cm ja 89 kiloa. Nyt oon n. 63-kilonen ja tyytyväinen tähän. Viime vuosina olen myös jo hieman kiinteytynyt aloitettuani liikunnan. Mutta tosiaan heti silloin kun laihtuminen alkoi näkymään niin kaverit alkoi sanomaan että älä laihduta enää, saat anoreksian jne. Vaikka normaalipainoonkin oli vielä matkaa vähintään 10 kiloa?
Luulen että kateudesta johtuu suurelta osin. Esimerkiksi etenkin eräs lihava kaverini, joka siihen asti oli vasta kaveriporukan "toiseksi lihavin" tuntui haluavan oikein masentaa ja vaikeuttaa laihdutustani. Esim. kun menin hänen luokseen kylään hänellä oli aina kasa sipsejä ja karkkia joita mussutti siinä ja yritti tyrkyttää minullekin. Enpä muista että olisi samalla lailla halunnut tarjota silloin lihavampina aikoina... Samoin aina hän oli ehdottamassa Hesburgeriin menoa tms. Kai se otti niin paljon päähän kun kaveri laihtuu ja hänestä tulikin nyt se porukan ainoa pullero...
Heh! Kateellisia he ovat! :) Se on huomattu ennenkin: entinen lihava ystävä ei olekaan enää niin kivaa seuraa hoikkana, kun muut huomaavatkin hänen hoikistuneen ja (ennestäänkin) kauniin olemuksen. Enää ei voi kaveri paistatella joukon tähtenä... Sitä se on.
Onnea uudelle olemuksellesi! :)
PS. Kannattaa kokeilla Pilatesta kiinteytykseen! Vaikka itse olenkin pulskempi, niin huomaan itsessäni paljon muutoksia entiseen. Jotenkin on jäntevämpi ja notkeampi kuin ennen!
Ensinnäkin onneksi olkoon! Ja sitten muutama juttu.
1. Jos olet keskittynyt laihdutukseen niin ankarasti, että se on oleellinen osa elämääsi, ehkä tuttavapiirisi toivoisi sinun nyt terveellisessä painossa lopettavan jatkuvan "kalorivöyhötyksen"?
2. Kateus, tietysti. Ei välttämättä vartaloa vaan ehkä luonteenlujuutta, sitkeyttä, tavoitteiden saavuttamista ja muutosta kohtaan.
3. Pelko. Niin monella menee tuo homma överiksi. Sinulla voi olla homma hallussa, mutta muut eivät sitä ehkä tiedä. Itse olen satakiloisena saattanut kaksi syömishäiriötä sairastaavaa "ex-läskiä" ystävääni sairaalaan. Kun heidän normaalipainossa ollessaan huomautin, että voisi ehkä olla aika rauhoittua, tietysti vedottiin kateuteen. Toinen on edelleen jaksottain sairaalassa, kun ei syö. En tarkoita, että sinä kuuluisit tällaisiin ihmisiin, mutta se pelko on vahva ja aiheellinen!
4. Tai sitten sinusta on huomaamattasi tullut bitch. Tähänkin ilmiöön olen törmännyt pari kertaa, eräs esimerkki oli sisareni. Laihduttuaan hän oli aina iloinen (mikä synti!) ja edellytti muidenkin olevan (esimerkiksi jos kieltäytyi lähtemästä seuraksi tanssilattialle, kun hän halusi esitellä uutta hienoa vartaloaan, ja aiheestakin, kieltäytymisestä suututtiin). Keekoili peilin edessä ja ihasteli lyhyen lyhyestä paidasta vatsaansa. Tähän kuuluu tietysti ripaus kateutta, mutta joka tapauksessa itseään korostavat ihmiset ovat raivostuttavia, vaikka heitä ei kadehtisikaan. Sisareni kanssa myöhemmin puhuttuani (hän palasi norm.painoon ja kypsyi vähän), hän sanoi, ettei edes tajunnut millainen diiva oli =) Enkä nyt tarkoita taas että sinä olisit sellainen, tämä vain on yksi vaihtoehto.
Ja vielä sen verran kerron, että noissa mitoissa suosittelisin liikuntaa kiinteytykseen. Voit toki pudottaa vielä muutaman kilon jos haluat, mutta se ei takaa kiinteyttä, jos lihakset on löllöä. Salille siitä!
Minulla on ihan samat kokemukset, paitsi että olin mitoiltani paljon paksumpi. Olen 162 cm ja painoin 120,5 kg, nyt painoni on 79 kg, eli yli painoa on vielä ainakin n. 15 kg. Tähän mennessä olen siis laihtunut 41,5 kg. Painonpudotukseni siis jatkuu edelleen, tavoitteena on n. 62-65 kg, se riittää minulle. Tuttavat ja jotkut työkaverit ovat jo pitkään varoitelleet tyyliin, että "et jaksa jos et syö" ja "olet jo nyt ihan tarpeeksi hoikka" ja "älä nyt enää laihduta" tms. yhtä "kannustavaa",.Äitini sanoi, etten saa laihtua enää yhtään ja tätini, joka on itse hyvin hoikka (157 cm/46 kg) sanoi, että sopiva paino minulle olisi 55 kg, joten mielipiteitä on niin monta, kuin on niiden esittäjää. Tosin joku fiksu on sanonut minulle, että tee niin kuin sinusta tuntuu hyvältä äläkä kuuntele muiden ohjeita. On aivan ihanaa, kun nyt saan tavallisesta kaupasta nättejä vaatteita, jotka eivät näytä teltoilta. Ennen minun piti ostaa vaatteeni Lorellan liikkeistä, koska muualta ei löytynyt niin isoa vaatetta, joka olisi päälleni mahtunut.