Saimme tammikuussa kauan odotetun tytön. Tytöllämme oli ensimmäiset kuukaudet koliikki ja se vei aika lailla isin ja äidin aikaa.
Tämän ihanan tytön myötä "menetin" kuitenkn hyvän ystäväni. Aiemmin olimme viikottain yhteydessä ja usein kävimme toistemme luona kylässä. Nyt enää ei pidetä yhteyttä. Itse asiassa se väheni jo silloin kun kerroimme saavamme lapsen. Alussa yritin pitää yhteyttä sähköpostin ja tekstiviestien kautta, mutta enää en jaksa yrittää, vastausta ei kuitenkaan tule. Miehemme tosin ovat viikottain yhteyksissä, mutta minua harmittaa suunnattomasti, että en enää voi jutella hänen kanssaan kuulumisista.
Onko muilla samanmoisia kokemuksia....
Tämän ihanan tytön myötä "menetin" kuitenkn hyvän ystäväni. Aiemmin olimme viikottain yhteydessä ja usein kävimme toistemme luona kylässä. Nyt enää ei pidetä yhteyttä. Itse asiassa se väheni jo silloin kun kerroimme saavamme lapsen. Alussa yritin pitää yhteyttä sähköpostin ja tekstiviestien kautta, mutta enää en jaksa yrittää, vastausta ei kuitenkaan tule. Miehemme tosin ovat viikottain yhteyksissä, mutta minua harmittaa suunnattomasti, että en enää voi jutella hänen kanssaan kuulumisista.
Onko muilla samanmoisia kokemuksia....
Vastaukset 4
Vanhimmat
On muutamia kavereita kadonnut kuvioista lapsen myötä, mutta myös tullut uusia tilalle. Joitakin on tullut takasin jonkun ajan kuluttua, ihan kuin se pieni vauva olis ollut jotain kamalan pelottavaa. Anna ystävällesi aikaa, katsele uusien ystävien perään, ehkä ystäväsi tulee takaisin, kun tarvitsee sinua.
Hei,
olen kuullut itse monien tuoreiden äitien valittaneen vierailijoiden määrää ja paasausta. Puheista päätellen moni haluaa olla kotona ihan vain perhepiirissä ja keskittyä pikkuiseen. Siksi esim. minä olen pyrkinyt antamaan kotirauhan lapsen saaneille perheille. Kiva tietää, että on muunkinlaisia perheitä.
vain niin pahalta...
Olen miettinyt, että onko minusta sitten tullut jonkin sortin "kusipää", mutta omasta mielestäni olen kuitenkin sama ihminen, kuin ennen tätä pikkuista Tietenkin pikkuinen on maailman tärkein asia tällä hetkellä, mutta ystävätkin ovat tärkeitä ja olisi välillä mukava päästä juttelemaan muistakin kuulumisista, kuin mitä täällä kotona tapahtuu, olla niin sanotusti yhteydessä myös ulkomaailmaan....
Minulla on täsmälleen samanlainen kokemus. En voi ymmärtää, mikä siinä lapsessa sitten on, että pitää välit katkaista noin.. Ja kaikki tuntuu höpöttävän, että syy olisi siinä, kun sitten kokoajan puhutaan vauva-sitä, vauva-tätä..mutta ei se kyllä niin mene..
Jos haluatpi keskustella asiasta lisää ja jostain muustakin, niin voipi ottaa yhteyttä:
[email protected]