Oletko leski

En.

Kumpikin kaivatuista tappoivat itsensä. </3 Ymmärrän hyvin. Ymmärsin heitä sieluja. Töysin samanlaisia pelleilijöitä. Moni tykkää. Moni ei tykkää. Ja painetta päässä ihan pikkusen liikaa. Kaikenmaailman kelat vetää mieleni hautaan mullakin. Eikä siinä auta mikään höpöhöpö kun kukaan ei nää mun päähän. Millasta tää on. Ja on ollu aina. Eli tuskasta. Välillä oon kikseissä jostain mutta ei sekään tunnu kauaa. Perus tyytymätön kusiainen ja ollu viimeset kymmenen vuotta yksinäinen. Vaikka olin suhteessakin niin meillä oli eri reitit ja me vaan oltiin. Ei siinä kummallakaan ollu hyvä olla. Mulla oli jatkuvasti tyhjä olo ja mieli murjottuna. Halusin perhettä nuorena et ois joku syy herätä. Joku asia minkä takia taistella täällä. Siitä olen kiitollinen se on ainoa asia mikä on kannatellu mua viimeset vuodet. En ois olemassa ilman heitä.

En oo leski. Mulla on leskenmerkit, kuten oli isoisällänikin. Hän jäi leskeksi lapsettomasta liitosta. Sitten tapasi naisen sodan loppuvaiheessa

Kyllä. Olin vaimoni omaishoitaja lähes kolme vuotta. Tuona aikana ystävämme lähes hylkäsivät meidät kokonaan, muutama yhteydenotto ja kysely kuinka voimme. Sitten vaimoni kuoli ja jäin todella yksin, kukaan ei ole käynyt kysymässä kuinka jaksan. Onko leskeys sairaus, joka on kierrettävä kaukaa. Itse en vielä jaksa alkaa herättelemään entisiä ystävyyksiä, olivatko oikeita ystäviä ollenkaan.

Eronneita kutsuttiin ennen vanhaan vihreiksi leskiksi joiden aviopuolisot olivat loukanneet heidän kunnioita.
He olivat itse leski naisia jotka kertoivat minulle aikoinaan tuon.
Toinen oli minun siivous asiakkaita.
Asiakas mummo oli niin ihastunut minuun, että hän kutsui minua tytöksi ja hän sanoi aina, kun menin : Minulle ehti jo tulla ikävä.
Minä olin ihonhoito konsultti tuohon aikaan ja minä tein osalle näistä mummoista noilla tuotteilla käsi- ja jalkahoitoja siivousten jälkeen, niin he saivat vähän pidemmäksi aikaa seuraa.
Leski rouvat tykkäsivät, kun minusta koska minä sanoin heille: Tänään meillä on siivousta, kauneudenhoitoa ja naisten höpötystä.
Heillä kiinnosti enemmän minun rakkaus elämä johon minä vastasin aina: En ole ehtinyt edes käymään tansseissa.
Mummot kehuvat ensin miehiään ja vähän ajan päästä he haukkuvat miehensä ja sanovat, että : Onneksi kuoli sentään.
Oli kuulemma juossut monta kilometriä lumihangessa yöpaita päällä naapuriin pakoon, koska hänen miehensä oli tullut päissään kotia ja ottanut kirveen sekä päättänyt antaa emännälle kyytiä.