Kehitystehtäväksi

Sanotaan että oppia ikä kaikki, että ihmisen tulee oppia virheistään, että kokemukset kehittävät, jalostavat ja kruunu kirkastuu. Mutt mun kokemus on, että kehittyminen ihmisenä on vaikeeta, joskus jopa mahdotonta, oppia uutta. Kehittyä!

Vanhat kaavat ja pettymykset nostaa nokkaansa, lilluu siinä missä ei pitäisi, uskoo omia tuntemuksiaan, ei hyväksy sitä mikä näyttäis paremmalta kuin vanhapussillinen koettuja masentavia kuoppia.

Sitten on vielä sanottu, ettei yksin ole kenenkään hyvä olla. MUN nähdäkseni yksin jopa halutaan olla, ettei vaan joutuis hankaamaan särmiään, eikä tulis pettyneeksi, tai turhautuneeks, pelätään hypätä tuntemattomaan ja laittaa itseään alttiiksi toiselle ihmiselle. Mitä vanhemmaks tulee - sitä ronkelimpi on, valitettavasti.

Ymmärrän äkäisyyden ja vihamielisyyden, ja toisaalta innostuksenkin. Sitten tietty reaaliteetit iskee kovaa, ja luovuttaa, ei jaksa yrittää.
Masentavaa, surullista ja ymmärrettävää.
165
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Siinä vaiheessa kun persoonallisuus on kehittynyt aikuiseksi niin kurssinsa muuttaminen hankaloituu. Jotkut tosissaan luulevat että ihminen voi itse päättää ja muuttaa itseään ja täten elämäänsä kuin kerralla taikaiskusta.

Sellainen ajattelu ei huomioi psykologisia seikkoja mitkä voivat kahlita ihmistä. Ihmissuhteissa pitää olla valmis pettymyksiin mutta monilla ei ole henkistä jaksamista kohdata niitä. Sitten ollaan vain yksin vaikka jostain mielensä syövereissä pitäisi mukamas löytää jotain yliluonnollisia voimia jaksamiseen.

1Äänestä

Kommentoi aloitusta


OutoIintu kirjoitti:

Sanotaan että oppia ikä kaikki, että ihmisen tulee oppia virheistään, että kokemukset kehittävät, jalostavat ja kruunu kirkastuu. Mutt mun kokemus on, että kehittyminen ihmisenä on vaikeeta, joskus jopa mahdotonta, oppia uutta. Kehittyä!

Vanhat kaavat ja pettymykset nostaa nokkaansa, lilluu siinä missä ei pitäisi, uskoo omia tuntemuksiaan, ei hyväksy sitä mikä näyttäis paremmalta kuin vanhapussillinen koettuja masentavia kuoppia.

Sitten on vielä sanottu, ettei yksin ole kenenkään hyvä olla. MUN nähdäkseni yksin jopa halutaan olla, ettei vaan joutuis hankaamaan särmiään, eikä tulis pettyneeksi, tai turhautuneeks, pelätään hypätä tuntemattomaan ja laittaa itseään alttiiksi toiselle ihmiselle. Mitä vanhemmaks tulee - sitä ronkelimpi on, valitettavasti.

Ymmärrän äkäisyyden ja vihamielisyyden, ja toisaalta innostuksenkin. Sitten tietty reaaliteetit iskee kovaa, ja luovuttaa, ei jaksa yrittää.
Masentavaa, surullista ja ymmärrettävää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu