Ensin virittäydyn oikealle taajuudelle, näen sinut sieluni silmin.
Kun minulla oli vaikeaa, olit vierelläni ja pidit kädestäni kiinni.
Kun taistelin elämän ja kuoleman välillä, et jättänyt minua hetkeksikään.
Kun muut lähtivät ja jättivät ja menettivät toivonsa, sinä pysyit uskollisena vierellä.
Kun sukelsin pimeyteen, sinä sukelsit mukana.
Olit aina siinä, vaikka en sinua siinä nähnytkään.
Sinulle kaiken kirjoitin ja tein samoin sinulle.
Synkimpinäkään hetkinä, emme päästäneet irti.
:/
Kun minulla oli vaikeaa, olit vierelläni ja pidit kädestäni kiinni.
Kun taistelin elämän ja kuoleman välillä, et jättänyt minua hetkeksikään.
Kun muut lähtivät ja jättivät ja menettivät toivonsa, sinä pysyit uskollisena vierellä.
Kun sukelsin pimeyteen, sinä sukelsit mukana.
Olit aina siinä, vaikka en sinua siinä nähnytkään.
Sinulle kaiken kirjoitin ja tein samoin sinulle.
Synkimpinäkään hetkinä, emme päästäneet irti.
:/
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ja kaikki paha tapahtui, koska emme olleet läsnä.
Mutta onko sillä mitään väliä edelleenkään.
Mitä se voisi parantaa taikka muuttaa, vaikka me parantuisimme taikka muuttuisimme?
Olisiko välillämme silloin rakkauden tilalla syyllisyys?
Rakkautta ei voi uudelleen sytyttää kun se kerran sammuu.
Ja vaikka sen väkisin sytyttäisi, niin se ei olisi enää sitä samaa tulta.
Se aito syttyy itsestään, sitä ei tarvitse sytyttää.
:/
Ajattelen edelleen olevani siellä jossain sinun luonasi.
Turvassa kaiken sen jälkeen mitä tapahtui.
Käyden läpi sitä muutosta johon se kaikki on johtanut.
Miettien, että voisinko jopa oppia pitämään tästä.
Ymmärtämään sitä ja ehkäpä jopa rakastumaan.
Jo ajatus siitä saa hymyilemään, jos niin kävisi.
Ja tiedän että sinä jos joku sen ymmärrät.
:/
Ehkä tämä on se pieni ohikiitävä valaistu hetki.
Kuin tulikaste jota ei kaikkea kerralla voi kestääkään.
Kuin juottaisit minulle myrkkyjä tehden minusta niille immuunin.
:/
Tiedän kyllä sen kaikki on kaikki, mutta kun silloin on myös niin paljon muutakin.
Kun sen olisi voinut jättää paremmin taakse ja olisi ollut parempiakin tapoja.
Kai se on ajatuksista kiinni ja sen voisi ajatella toisin ja olla tyytyväinen.
Toki se vaatii paljon sellaista irroittamista johon en mielelläni alkaisi, ymmärräthän sen.
Mutta sekin hoituisi jonkinlaisella pienellä valon pilkahduksella joka antaisi uuden perspektiivin tarkastella sitä asiaa.
Priorisointi myös on sen mukainen.
:/
Niin priorisointi on aika tärkeä juttu ja on hyvä myös miettiä miten se vaikuttaa elämän kulkuun.
No, saa nähdä, on se kaikki sentään mielenkiintoistakin vaikka tylsääkin.
Mutta ei se näin ihan nappiin mene, mutta voisiko sille olla hyvä selitys?
Ehkäpä sille on.
:/
Ja samaan aikaan kun sä kirjoitat täällä
Kauniisti kaipuustas mies ...
Minä lähetyin oikeasti pitkää unelmaa jossakin
Sitä mitä mitä sinustakin etsin enkun kaikki olikin toisin .
Anteeksi en taida enää pystyä olemaan lähelläsi
Tai kuulemaan taajuuttasi.
Singnaalisi menee ohi ja toisaalle .
Joku muu ne kuulee.. joku muu sut❤️ löytää
Minä jatkan matkaani
Anteeksi🥺🥲
Naiselta