SG malli alle 600 Euroa

Tuo Epiphone on harkinnassa jos en muuta keksi. Vintage on ehkä kaulapainoisempi noista.

Laitetaanpa linkki tuohon

https://www.youtube.com/watch?v=DazYMAO2nKs

Näiden laatuhan on noussut oikein kohinalla.

Ennen muinoin, kun isoisä skeban osti, halvat kitarat olivat järjestäen huonoja, kyllä nykynuorison kelpaa.

Tuplasti kalliimpi, kuin HB, mutta osta sellainen sitten, Epissä on vähän ruma lapa, jota on tosin muutettu Gibsonin suuntaan, ennen oli vieläkin rumempi. Epin kalliimmissa Les Pauleissa on nykyään ihan identtinen Gibsonin lapa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuplasti kalliimpi, kuin HB, mutta osta sellainen sitten, Epissä on vähän ruma lapa, jota on tosin muutettu Gibsonin suuntaan, ennen oli vieläkin rumempi. Epin kalliimmissa Les Pauleissa on nykyään ihan identtinen Gibsonin lapa.

Lue lisää

Eipä tuolla lavalla soiton kannalta merkitystä ole.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä tuolla lavalla soiton kannalta merkitystä ole.

Melko vähän on lopulta millään merkitystä kuin sillä, tuntuuko kitara hyvältä käteen. Eli paino, kaulan viimeistely mm vahattu, montako nauhaa, onko jumbonauhat ja kaarevuus. Loput on säätöjä. Saundit saa muokattua miten vain, ilmaisilla plugareilla eli mikeillä ei ole paljon merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä tuolla lavalla soiton kannalta merkitystä ole.

Kitaran muodot ovat monille tärkeitä, varsinkin kun kitaroita alkaa kerääntymään, ja harrastus syvenee, myös esteettiset asiat alkavat korostua.

Oli aika jolloin tällaiset asiat eivät merkinneet mitään, mutta nykyään ne merkitsevät.

Kyllä tuon nykyisen Epin lavan kanssa jo toimeen tulee, mulla oli Epin Lespa, jossa oli tuollainen uudistettu lapa, eikä se pahemmin enää häirinnyt, näissä klassikkomalleissa sitä vaan yleensä haluaa ihan saman näköisen lavankin, kuin näissä on alun perin ollutkin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuplasti kalliimpi, kuin HB, mutta osta sellainen sitten, Epissä on vähän ruma lapa, jota on tosin muutettu Gibsonin suuntaan, ennen oli vieläkin rumempi. Epin kalliimmissa Les Pauleissa on nykyään ihan identtinen Gibsonin lapa.

Lue lisää

Grass Roots SG:ssä on se lavankin muoto tarkalleen, ja Epin SG Standard on oikein hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuplasti kalliimpi, kuin HB, mutta osta sellainen sitten, Epissä on vähän ruma lapa, jota on tosin muutettu Gibsonin suuntaan, ennen oli vieläkin rumempi. Epin kalliimmissa Les Pauleissa on nykyään ihan identtinen Gibsonin lapa.

Lue lisää

Todellisuudessa se Gibsonin leveä räpylä on rumempi, ja se Epiphonen nykyinen vuodesta 2020 alkaen on sopusuhtainen.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuudessa se Gibsonin leveä räpylä on rumempi, ja se Epiphonen nykyinen vuodesta 2020 alkaen on sopusuhtainen.

Nämä ovat makuasioita, Gibsonin "avoin kirja" lapamuoto on se "seksikkäin", mutta saa toki olla eri mieltäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä ovat makuasioita, Gibsonin "avoin kirja" lapamuoto on se "seksikkäin", mutta saa toki olla eri mieltäkin.

Sen lavan levenevyyden vuoksi kielet vaan kääntyy sivusuuntaan jyrkemmässä kulmassa kaulan satulasta virittimille, joka ei ole eduksi vireessä pysymiselle. Ideaali onkin PRS-kitaroiden kärkeä kohti suippeneva lapa.

Anonyymi kirjoitti:

Sen lavan levenevyyden vuoksi kielet vaan kääntyy sivusuuntaan jyrkemmässä kulmassa kaulan satulasta virittimille, joka ei ole eduksi vireessä pysymiselle. Ideaali onkin PRS-kitaroiden kärkeä kohti suippeneva lapa.

Lue lisää

Gibsonhan ei voi muuttaa näitä asioita muuttamalla muotoilua vaikka haluaisivatkin korjata virheitä ja parantaa ominaisuuksia koska perinteistä on pidettävä kiinni tai muuten ihmiset pillastuvat.

Vertailuvideoissakin huomannut että joutuvat jo ihan keksimällä keksimään että miksi se Gibson on vielä aavistuksen parempi, se vaatii herkkyyttä ja mielikuvitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Vertailuvideoissakin huomannut että joutuvat jo ihan keksimällä keksimään että miksi se Gibson on vielä aavistuksen parempi, se vaatii herkkyyttä ja mielikuvitusta.

Muutamia kiinalaisia Lespoja omistaneena, niissä on vähän sellainen "muovinen tunne", mutta ovat toki paljon parempia, kuin vielä joskus silloin, kun kopiohalpiskitarat olivat todella huonoja. Jos harrastus syvenee, niin yleensä kitarat vaihtuvat johonkin merkkivalmistajaan. Ja onhan vielä niinkin, että suurilla merkeilläkin on hyviä, ja parempia aikoja, aina kannatta ostaa myös käytetty, jos sattuu olemaan sitä paremman vuoden tuotantoa, vaikka ovat kaikki vielä yksilöitäkin tietenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Muutamia kiinalaisia Lespoja omistaneena, niissä on vähän sellainen "muovinen tunne", mutta ovat toki paljon parempia, kuin vielä joskus silloin, kun kopiohalpiskitarat olivat todella huonoja. Jos harrastus syvenee, niin yleensä kitarat vaihtuvat johonkin merkkivalmistajaan. Ja onhan vielä niinkin, että suurilla merkeilläkin on hyviä, ja parempia aikoja, aina kannatta ostaa myös käytetty, jos sattuu olemaan sitä paremman vuoden tuotantoa, vaikka ovat kaikki vielä yksilöitäkin tietenkin.

Lue lisää

Ne vanhat Gibsonit ja Fenderit eivät oikeasti ole mitään ihmeellisiä kitaroita, mutta ne vaan halutaan kokea sellaisina.

Anonyymi kirjoitti:

Muutamia kiinalaisia Lespoja omistaneena, niissä on vähän sellainen "muovinen tunne", mutta ovat toki paljon parempia, kuin vielä joskus silloin, kun kopiohalpiskitarat olivat todella huonoja. Jos harrastus syvenee, niin yleensä kitarat vaihtuvat johonkin merkkivalmistajaan. Ja onhan vielä niinkin, että suurilla merkeilläkin on hyviä, ja parempia aikoja, aina kannatta ostaa myös käytetty, jos sattuu olemaan sitä paremman vuoden tuotantoa, vaikka ovat kaikki vielä yksilöitäkin tietenkin.

Lue lisää

Viimeisenä oljenkortena vedotaan vielä Gibsonin nitroselluloosalakan tuoksuun. Fender käyttää nykyään nykyaikaisempaa kestävää polyuretaanilakkaa American Stratoissakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ne vanhat Gibsonit ja Fenderit eivät oikeasti ole mitään ihmeellisiä kitaroita, mutta ne vaan halutaan kokea sellaisina.

Jep, tuskinpa 60-70 vuotta sitten ymmärrettiin, että niiden kitaroiden arvo olisi nykyään jopa satakertainen, kitaratehdas oli vain tehdas tehtaiden joukossa, kuten vaikkapa jokin huonekalutehdaskin. Antiikki on aina antiikkia, oli kyseessä sitten kitarat, tai huonekalut.

https://www.youtube.com/watch?v=RXvf7vcZ4IA&t=530s

Anonyymi kirjoitti:

Jep, tuskinpa 60-70 vuotta sitten ymmärrettiin, että niiden kitaroiden arvo olisi nykyään jopa satakertainen, kitaratehdas oli vain tehdas tehtaiden joukossa, kuten vaikkapa jokin huonekalutehdaskin. Antiikki on aina antiikkia, oli kyseessä sitten kitarat, tai huonekalut.

https://www.youtube.com/watch?v=RXvf7vcZ4IA&t=530s

Lue lisää

Vähäisellä vaivalla ja muutamalla eurolla tuli Squierin halvimmasta kitarasta Bullet Mustangista mielestäni oikein hyvän kitara. Kaula resonoi vahvasti kädessä ja sustain on pitkä. Uudet 10-46 kielet sai ihan matalalle hiomalla vähän muutamaa hieman korkeaa nauhaa. Kaularaudan säätömutterin alle muutama aluslevy joilla tuli lisää säätövaraa, koska mutteri meni jo pohjaan asti. Vedin humbucker-mikkien keraamiset magneetit ulos ja työnsin sisään vain muutamalla eurolla Kiinasta postissa tulleet Alnico5 magneetit. Taidanpa laittaa vielä 500k potikat jotka maksaa nekin yhteensä alle 10 euroa, tai CTS-potikat maksaa nekin vain muutaman euron enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Vähäisellä vaivalla ja muutamalla eurolla tuli Squierin halvimmasta kitarasta Bullet Mustangista mielestäni oikein hyvän kitara. Kaula resonoi vahvasti kädessä ja sustain on pitkä. Uudet 10-46 kielet sai ihan matalalle hiomalla vähän muutamaa hieman korkeaa nauhaa. Kaularaudan säätömutterin alle muutama aluslevy joilla tuli lisää säätövaraa, koska mutteri meni jo pohjaan asti. Vedin humbucker-mikkien keraamiset magneetit ulos ja työnsin sisään vain muutamalla eurolla Kiinasta postissa tulleet Alnico5 magneetit. Taidanpa laittaa vielä 500k potikat jotka maksaa nekin yhteensä alle 10 euroa, tai CTS-potikat maksaa nekin vain muutaman euron enemmän.

Lue lisää

Ei sitten muuta, kuin tekemään videoita Youtubeen, missä halvasta, paskasta kitarasta teet muutamalla eurolla hyvän.

Luulisi jo jonkun ehtineen sellaisenkin tehdä, ei ole vaan tullut vielä vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vähäisellä vaivalla ja muutamalla eurolla tuli Squierin halvimmasta kitarasta Bullet Mustangista mielestäni oikein hyvän kitara. Kaula resonoi vahvasti kädessä ja sustain on pitkä. Uudet 10-46 kielet sai ihan matalalle hiomalla vähän muutamaa hieman korkeaa nauhaa. Kaularaudan säätömutterin alle muutama aluslevy joilla tuli lisää säätövaraa, koska mutteri meni jo pohjaan asti. Vedin humbucker-mikkien keraamiset magneetit ulos ja työnsin sisään vain muutamalla eurolla Kiinasta postissa tulleet Alnico5 magneetit. Taidanpa laittaa vielä 500k potikat jotka maksaa nekin yhteensä alle 10 euroa, tai CTS-potikat maksaa nekin vain muutaman euron enemmän.

Lue lisää

Tuo on ihan mukavaa puuhaa ja pienellä vaivalla saa tosiaan parempaa sekä oppii asioita. Olen tuota harrastanutkin tähän asti mutta itselläni ainakin käynyt että ei ne pitemmän päälle kumminkaan hirveästi innosta.
Oma lemppari kitara on juuri halpa sg-kopio jonka mikit olen vaihtanut parempiin, vaihtanut luusatulan muovisen tilalle ja säädöt on laitettu mieluisiksi. Ongelmaksi nyt on tullut että nauhat ovat jonkin verran kuluneet ja kaikista kohtaa sävelet ei soi yhtä pitkään.
Halpuus näkyy noissa nopeasti kuluneissa nauhoissa vaikka muut asiat onkin kunnossa.
Sg on mieluisa mallia ja ehkä haluaisin kitaran jolle ei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin korkintaan kielten korkeus säätää mieleiseksi. Rahkeet ei Gibsoniin ihan riitä.

Sitä en tiedä mikä näiden perinnevalmistajien absoluuttinen laatu verrattuna vaikka ilman välikäsiä myyvän Thomannin parempiin malleihin on.

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitten muuta, kuin tekemään videoita Youtubeen, missä halvasta, paskasta kitarasta teet muutamalla eurolla hyvän.

Luulisi jo jonkun ehtineen sellaisenkin tehdä, ei ole vaan tullut vielä vastaan.

Lue lisää

Ei oikein ole esiintymishalua sellaiseen, mutta onhan Youtubessa paljon kitaroiden modausvideoita. Ei tää Bullet Mustang alunperin mikään paska ollut, vaan sitä on sanottu yhdeksi parhaista alle neljänsadan kitaroista vaikka maksoi vain 120 euroa. En ole nähnyt kenenkään tekevän magneettien vaihtoa näihin mutta tein sen koska se on niin helppoa eikä maksa juurikaan mitään, ja nehän voisi vaihtaa takaisinkin ihan yhtä helposti. On myös olemassa helposti tunnistettavia humbuckereita joiden magneetteja ei kannata yrittää vaihtaa koska käämilanka katkeaa mutta näissä sitä ei tarvitse pelätä. Ääni muuttui vaihtamisella paljon "rikkaammaksi", kun keraamisilla se oli jotenkin kova ja ikävä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei oikein ole esiintymishalua sellaiseen, mutta onhan Youtubessa paljon kitaroiden modausvideoita. Ei tää Bullet Mustang alunperin mikään paska ollut, vaan sitä on sanottu yhdeksi parhaista alle neljänsadan kitaroista vaikka maksoi vain 120 euroa. En ole nähnyt kenenkään tekevän magneettien vaihtoa näihin mutta tein sen koska se on niin helppoa eikä maksa juurikaan mitään, ja nehän voisi vaihtaa takaisinkin ihan yhtä helposti. On myös olemassa helposti tunnistettavia humbuckereita joiden magneetteja ei kannata yrittää vaihtaa koska käämilanka katkeaa mutta näissä sitä ei tarvitse pelätä. Ääni muuttui vaihtamisella paljon "rikkaammaksi", kun keraamisilla se oli jotenkin kova ja ikävä.

Lue lisää

Sgujun Classic Vibe-malleja on ainakin kehuttu, mutta nehän ovatkin kaikkein kalliimpia Sgujuja.

Elmon videossa on muutama todella edullinenkin keppi, joita Elmo kehuu.

https://www.youtube.com/watch?v=hv6pCFAWR18&t=1232s

Anonyymi kirjoitti:

Sgujun Classic Vibe-malleja on ainakin kehuttu, mutta nehän ovatkin kaikkein kalliimpia Sgujuja.

Elmon videossa on muutama todella edullinenkin keppi, joita Elmo kehuu.

https://www.youtube.com/watch?v=hv6pCFAWR18&t=1232s

Lue lisää

Elmo kyllä tiluttaa nopeasti mutta ei se juuri soita noilla videoilla, eikä se tee itse mitään säätöjä eikä muutoksia niille kitaroille vaan kiikuttaa sille luthierilleen joka tekee.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on ihan mukavaa puuhaa ja pienellä vaivalla saa tosiaan parempaa sekä oppii asioita. Olen tuota harrastanutkin tähän asti mutta itselläni ainakin käynyt että ei ne pitemmän päälle kumminkaan hirveästi innosta.
Oma lemppari kitara on juuri halpa sg-kopio jonka mikit olen vaihtanut parempiin, vaihtanut luusatulan muovisen tilalle ja säädöt on laitettu mieluisiksi. Ongelmaksi nyt on tullut että nauhat ovat jonkin verran kuluneet ja kaikista kohtaa sävelet ei soi yhtä pitkään.
Halpuus näkyy noissa nopeasti kuluneissa nauhoissa vaikka muut asiat onkin kunnossa.
Sg on mieluisa mallia ja ehkä haluaisin kitaran jolle ei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin korkintaan kielten korkeus säätää mieleiseksi. Rahkeet ei Gibsoniin ihan riitä.

Sitä en tiedä mikä näiden perinnevalmistajien absoluuttinen laatu verrattuna vaikka ilman välikäsiä myyvän Thomannin parempiin malleihin on.

T:Aloittaja

Lue lisää

Jos asia on mielestäsi nauhojen kulumisesta kiinni, niin on niitä rosterinauhaisiakin halpiskitaroita.

Anonyymi kirjoitti:

Sgujun Classic Vibe-malleja on ainakin kehuttu, mutta nehän ovatkin kaikkein kalliimpia Sgujuja.

Elmon videossa on muutama todella edullinenkin keppi, joita Elmo kehuu.

https://www.youtube.com/watch?v=hv6pCFAWR18&t=1232s

Lue lisää

Elmo testaa kaukoidässä valmistetuista aina niitä halvimpia joista usein saa itse tekemällä hyviä ilmaiseksi pienellä vaivalla, säätämällä ja hiomalla. Elmo ei kuitenkaan tee niille mitään ja antaa usein vain huonon arvosanan.

Anonyymi kirjoitti:

Elmo kyllä tiluttaa nopeasti mutta ei se juuri soita noilla videoilla, eikä se tee itse mitään säätöjä eikä muutoksia niille kitaroille vaan kiikuttaa sille luthierilleen joka tekee.

Lue lisää

Testaaja Elmo vie sille luthierille vain ne harvat kitarat jotka on päättänyt pitää itsellään, eli ne on jo valmiiksi suht hyvissä säädöissä. Jossain videossa Elmo sanoi ettei osaa itse. Niillä huonoiksi tuomituilla kitaroilla olis kuitenkin potentiaalia olla hyviäkin pienellä vaivalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on ihan mukavaa puuhaa ja pienellä vaivalla saa tosiaan parempaa sekä oppii asioita. Olen tuota harrastanutkin tähän asti mutta itselläni ainakin käynyt että ei ne pitemmän päälle kumminkaan hirveästi innosta.
Oma lemppari kitara on juuri halpa sg-kopio jonka mikit olen vaihtanut parempiin, vaihtanut luusatulan muovisen tilalle ja säädöt on laitettu mieluisiksi. Ongelmaksi nyt on tullut että nauhat ovat jonkin verran kuluneet ja kaikista kohtaa sävelet ei soi yhtä pitkään.
Halpuus näkyy noissa nopeasti kuluneissa nauhoissa vaikka muut asiat onkin kunnossa.
Sg on mieluisa mallia ja ehkä haluaisin kitaran jolle ei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin korkintaan kielten korkeus säätää mieleiseksi. Rahkeet ei Gibsoniin ihan riitä.

Sitä en tiedä mikä näiden perinnevalmistajien absoluuttinen laatu verrattuna vaikka ilman välikäsiä myyvän Thomannin parempiin malleihin on.

T:Aloittaja

Lue lisää

Mulla on sen em. Bullet Mustangin lisäksi myös kysymäsi Epiphone SG Standard sillä uudella lavalla ja Alnico Classic Pro humppareilla ja se on hyvä ja mukava soittaa. Suosittelen. Siihenkin säädin kielet matalalle, ja siksi piti vähän hioa toiseksi ylimmäistä nauhaa matalamaksi. Mitään muuta siinä ei tarvinnutkaan hioa ja nauhanpäätkin oli hyvin viimeistelty. Kaularautaa ja tallan korkeutta säädin myös. Kitaroiden viimeistely on kenelle vaan helppo juttu.

Toisille Gibsonkin on halpa että suhteellista sen uskaltamisen kanssakin.

Anonyymi kirjoitti:

Toisille Gibsonkin on halpa että suhteellista sen uskaltamisen kanssakin.

Olisi se minullekin halpa, mutta en vaan välitä muutenkaan maksaa turhista asioista.

Anonyymi kirjoitti:

Toisille Gibsonkin on halpa että suhteellista sen uskaltamisen kanssakin.

SG on kuitenkin suhteellisen halpa Gibsoniksi, käytetyn stankun saa alta tonninkin, CS on sitten se kalliimpi vaihtoehto, itselleni riittää ihan tämä perusmalli.

Saa nähdä lähteekö hinnat nousuun, kyllä nytkin on myynnissä jo yli tonnin maksavia Indonesiassa valmistettuja kitaroita, halvemmalla saa siis käytetyn Gibsonin SG-mallin.

Anonyymi kirjoitti:

SG on kuitenkin suhteellisen halpa Gibsoniksi, käytetyn stankun saa alta tonninkin, CS on sitten se kalliimpi vaihtoehto, itselleni riittää ihan tämä perusmalli.

Saa nähdä lähteekö hinnat nousuun, kyllä nytkin on myynnissä jo yli tonnin maksavia Indonesiassa valmistettuja kitaroita, halvemmalla saa siis käytetyn Gibsonin SG-mallin.

Lue lisää

Nitroselluloosalakan tuoksun puolustajat joutuu sietämään sellaisen kaulan limaisuutta hikisessä kädessä vaikka polyuretaanilakassa ei olisi sitä ongelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nitroselluloosalakan tuoksun puolustajat joutuu sietämään sellaisen kaulan limaisuutta hikisessä kädessä vaikka polyuretaanilakassa ei olisi sitä ongelmaa.

Jotkut menevät jopa niin äärimmäisyyteen ideologiassaan että saavat korvansa kuulemaan selluloosasta tehdyn lakan ylivertaisen soinnin.

Anonyymi kirjoitti:

Nitroselluloosalakan tuoksun puolustajat joutuu sietämään sellaisen kaulan limaisuutta hikisessä kädessä vaikka polyuretaanilakassa ei olisi sitä ongelmaa.

Kuka tunnettu kitaristi soittaa Epiphonella, tai muulla vastaavalla edullisella kitaralla?

Ei taida sellaista ihan heti mistään löytyä, kyllä nämä suuret merkit aina pitävät pintansa, vaikka eivät ihan täydellisiä kitaroita aina olekaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tunnettu kitaristi soittaa Epiphonella, tai muulla vastaavalla edullisella kitaralla?

Ei taida sellaista ihan heti mistään löytyä, kyllä nämä suuret merkit aina pitävät pintansa, vaikka eivät ihan täydellisiä kitaroita aina olekaan.

Lue lisää

Eddie van Halen teki itse kitaransa halvoista tarvikeosista.

Anonyymi kirjoitti:

Nitroselluloosalakan tuoksun puolustajat joutuu sietämään sellaisen kaulan limaisuutta hikisessä kädessä vaikka polyuretaanilakassa ei olisi sitä ongelmaa.

Hikoilevat joutuu hiomaan selluloosalakan pois Gibsoniensa kaulasta.

Anonyymi kirjoitti:

Eddie van Halen teki itse kitaransa halvoista tarvikeosista.

Siihen aikaan ei ollutkaan halpiskitaramarkkinoita, Eddie vain kasasi halvalla ostamansa osat.

Eddien Frankestein-kopiot maksavat kymmeniä tuhansia nykyään.

Ensimmäinen Frankestein-klooni tehtiin valokuvien perusteella, rakentaja vei sen sitten Eddille kokeiltavaksi, ja Eddie totesi sen olevan alkuperäistä parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Siihen aikaan ei ollutkaan halpiskitaramarkkinoita, Eddie vain kasasi halvalla ostamansa osat.

Eddien Frankestein-kopiot maksavat kymmeniä tuhansia nykyään.

Ensimmäinen Frankestein-klooni tehtiin valokuvien perusteella, rakentaja vei sen sitten Eddille kokeiltavaksi, ja Eddie totesi sen olevan alkuperäistä parempi.

Lue lisää

Muistaakseni Eddie kertoi löytäneensä ja ostaneensa sitten halvalla kaulan tarvikeosia valmistaneen tehtaan roskiksesta käytyään siellä niitä katsomassa. Eddie sanoi että se on turha ostaa kalliita kitaroita kun itse kasaamalla saa hyvän halvalla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tunnettu kitaristi soittaa Epiphonella, tai muulla vastaavalla edullisella kitaralla?

Ei taida sellaista ihan heti mistään löytyä, kyllä nämä suuret merkit aina pitävät pintansa, vaikka eivät ihan täydellisiä kitaroita aina olekaan.

Lue lisää

John Lennon ainakin soitti tunnetulla Epiphone Casinollaan.

Anonyymi kirjoitti:

John Lennon ainakin soitti tunnetulla Epiphone Casinollaan.

George Harrison myös, ja he soittavat levyilläkin niillä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tunnettu kitaristi soittaa Epiphonella, tai muulla vastaavalla edullisella kitaralla?

Ei taida sellaista ihan heti mistään löytyä, kyllä nämä suuret merkit aina pitävät pintansa, vaikka eivät ihan täydellisiä kitaroita aina olekaan.

Lue lisää

Mitä väliä tuolla edes on. Tunnetuilla soittajilla varmaan on sponsorikitaransa.
Jeff Healey ainakin tarjoili Squierilla.

Anonyymi kirjoitti:

John Lennon ainakin soitti tunnetulla Epiphone Casinollaan.

Epin jazz-kitarat tehtiinkin, ja taidetaan edelleenkin tehdä Jenkeissä, eli eivät ole varsinaisesti mitään kolmansien maiden halpatuotantoa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä väliä tuolla edes on. Tunnetuilla soittajilla varmaan on sponsorikitaransa.
Jeff Healey ainakin tarjoili Squierilla.

Tunnetut soittajat luottavat laatuun, eli CS kitaroita soittavat pääasiassa.

Jotkut saattavat soitella vanhoilla, 1980-luvun Japanissa tehdyillä Squiereilla, mutta harvassa ovat hekin.

Anonyymi kirjoitti:

Muistaakseni Eddie kertoi löytäneensä ja ostaneensa sitten halvalla kaulan tarvikeosia valmistaneen tehtaan roskiksesta käytyään siellä niitä katsomassa. Eddie sanoi että se on turha ostaa kalliita kitaroita kun itse kasaamalla saa hyvän halvalla.

Lue lisää

Se olikin sitä aikaa vielä, ja Eddiekin tuli vaatimattomista oloista, joten joutui rakentamaan ostamistaan halvoista osista ensimmäisen kitaransa. Oikea soitinrakentaja teki siis siitä paremman version kuvien perusteella ja nykyisin kopiosta saa siis maksaa itsensä kipeäksi. Fender custom shop teki 100 kappaletta niitä muistaakseni 2005, tai 2007.

Brian May rakensi myös oman kitaransa, taisi olla hänen isänsä siinä vielä apunaan, ja tuostakin kitarasta tuli ikoninen, eikä tainnut maksaa kovinkaan paljoa sekään. Kopion siitäkin saa aika halvalla, mutta myös siitä on olemassa CS-versio, joka sitten maksaakin muistaakseni n. neljä tuhatta euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Epin jazz-kitarat tehtiinkin, ja taidetaan edelleenkin tehdä Jenkeissä, eli eivät ole varsinaisesti mitään kolmansien maiden halpatuotantoa.

Valmistusmaa ei vaikuta laatuun, mutta hintaan se ei voi olla vaikuttamatta.
Linkin videolla ollaan sitä mieltä että uudet new Epiphone Les Paulit on parempia kuin vanhat vuoden 1959 Gibson Les Paulit uutena:
https://youtu.be/tKwuphazJtc?si=159RHwVD-4zbWRI_

Anonyymi kirjoitti:

Se olikin sitä aikaa vielä, ja Eddiekin tuli vaatimattomista oloista, joten joutui rakentamaan ostamistaan halvoista osista ensimmäisen kitaransa. Oikea soitinrakentaja teki siis siitä paremman version kuvien perusteella ja nykyisin kopiosta saa siis maksaa itsensä kipeäksi. Fender custom shop teki 100 kappaletta niitä muistaakseni 2005, tai 2007.

Brian May rakensi myös oman kitaransa, taisi olla hänen isänsä siinä vielä apunaan, ja tuostakin kitarasta tuli ikoninen, eikä tainnut maksaa kovinkaan paljoa sekään. Kopion siitäkin saa aika halvalla, mutta myös siitä on olemassa CS-versio, joka sitten maksaakin muistaakseni n. neljä tuhatta euroa.

Lue lisää

Eddie soitti itse kasaamallaan yhä kuuluisana varakkaanakin, ja vieläkin myöhemmin maalattuaan ja teipattuaan sen vaan eri väriseksi, ja puhui edelleen että ei kannata ostaa kallista kitaraa.
Brian May ei vaihtanut pois sitä itse tekemäänsä ja soitti sillä aina vaan vaikka tuli rahaa ja mainetta.

Anonyymi kirjoitti:

Valmistusmaa ei vaikuta laatuun, mutta hintaan se ei voi olla vaikuttamatta.
Linkin videolla ollaan sitä mieltä että uudet new Epiphone Les Paulit on parempia kuin vanhat vuoden 1959 Gibson Les Paulit uutena:
https://youtu.be/tKwuphazJtc?si=159RHwVD-4zbWRI_

Lue lisää

Niinkö, kumma vaan, että nämä kuuluisuuksien Epit ovat kaikki käsittääkseni Amerikassa valmistettuja, jokaisella saa olla mielipide asiasta, mitään ihan halpiksia nämä artistit eivät siis ole soittaneet, kitarat eivät tosin olleet aivan julmetun kalliita silloin joskus, kuten nykyisin.

Vanhakin merkkikitara voi olla huono, ei se ikä tarkoita sitä, että kitara olisi täydellisesti tehty, huonojakin yksilöitä on joukossa. Vanhat merkkikitarat ovat muutenkin tarkoitettu keräilijöille, ei niinkään soittajille, jos ei ole sitten hyvin rikas sellainen. Tuollaistakin kitaraa voi olla kaupiteltu jollain 150 dollarin hinnalla 1960-luvulla, ja on jo aika naurettavaa pyytää siitä miljoonaa, mutta eihän se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa.

https://www.youtube.com/watch?v=j4bOnN8KoXg

Tuo on muistaakseni -59 malli, ja ainakin Kirkille kelpaa, mitä vikaa tuossa sitten on, voisiko joku sen kertoa. Tuskin mitään isompaa ainakaan, vireessäkin pitäisi pysyä aika hyvin, kun sitä keikoillakin paljon käyttää.

Kuka sitten pääsee koskaan elämässään kokeilemaan tuollaista kitaraa, aika harva kuitenkin, näitä pitää ihan itse päästä kokeilemaan, että tietää paremmin, jokusen kalliimman CS Les Paulin olen joskus testannut, ja kyllä se laatu tuntui niissä heti, ja parit Epin Lespat omistaneena, ne ovat aivan eri planeetalta kuitenkin. Ihan hyvin ne Epitkin on valmistettu, kyllä niilläkin soittelee. Sitten kun maailman kuuluisimmat soittajat alkavat vannoa Epin nimeen, niin asia voidaan ottaa uudelleen tapetille. Alex Lifesonille tehtiin kyllä Epin versio hänen Access Les Paulista ja Alex itse vielä kehui sitä, miten hyvin se oli tehty, oli ollut vähän epäileväinen antaisiko oman nimensä Epin käyttöön, ja antoihan hän. Lifesonin Epiä ei taida olla tuotu yhtäkään Suomeen, näin olettaisin. Eikä Alex itse soita tuota Epin malliaan, vaan Gibsoniaan, antoi kuitenkin siunauksensa Epinkin nimikkomallilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Eddie soitti itse kasaamallaan yhä kuuluisana varakkaanakin, ja vieläkin myöhemmin maalattuaan ja teipattuaan sen vaan eri väriseksi, ja puhui edelleen että ei kannata ostaa kallista kitaraa.
Brian May ei vaihtanut pois sitä itse tekemäänsä ja soitti sillä aina vaan vaikka tuli rahaa ja mainetta.

Lue lisää

Eddiellä taisi olla erityinen suhde tuohon kitaraansa, se oli vain hänelle iso juttu, vaikka ei siis ollut mikään huippusoitin. Kukapa meistä sen tietäisi, kun kukaan meistä ei ole sitä kitaraa koskaan päässyt itse soittamaan. Jossain vaiheessa tuokin kitara kuitenkin päätyi seinälle roikkumaan, kun Music Man alkoi tehdä Eddien nimikkomallia, soittiko Eddie tuota alkuperäistä malliaan jonnekin vuoteen -84 saakka, kunnes alkoi käyttää Kramer kitaroita. Kyllä Eddiekin alkoi käyttää kuitenkin ihan normaalihintaisia laatukitaroita loppujen lopuksi, 1980-luvun superstratot eivät nyt mitään huippukalliita edes olleet, nykyään harvinaisemmista sellaisista tosin voi joutua jotain maksamaankin, siihen aikaan olivat ihan tavallista käyttötavaraa, kuten nykyään on vaikka jokin tuhat euroa maksava kitara.

Brian Mayn kitara on tietenkin oma lukunsa, siinä on selvä, erottuva soundi, josta Queen tuli kuuluisaksi, ilmeisen hyvä soitin, vaikka ymmärtääkseni aika halvalla kasattu. Jokin toinen kitara ei vaan kuulostaisi samalta, ja ehkä siksi Brian on sillä kitaralla lähes aina soittanut. Sellaistakin pitäisi päästä kokeilemaan, vähän vaikeaa sanoa kokeilematta yhtään mitään mistään kitarasta. Kertoohan sekin jotain jo jostain, että CS-versiosta saakin sitten jo maksaakin monta tonnia.

Aika harva soittaja on suunnitellut oman mallinsa ja itse sen myös rakentanut, siihen tulee aivan omanlainen suhde varmaan silloin, eikä siitä halua aivan helpolla silloin luopua, vaikka soitin ei olisikaan se aivan paras mahdollinen soitettava.

Anonyymi kirjoitti:

Eddiellä taisi olla erityinen suhde tuohon kitaraansa, se oli vain hänelle iso juttu, vaikka ei siis ollut mikään huippusoitin. Kukapa meistä sen tietäisi, kun kukaan meistä ei ole sitä kitaraa koskaan päässyt itse soittamaan. Jossain vaiheessa tuokin kitara kuitenkin päätyi seinälle roikkumaan, kun Music Man alkoi tehdä Eddien nimikkomallia, soittiko Eddie tuota alkuperäistä malliaan jonnekin vuoteen -84 saakka, kunnes alkoi käyttää Kramer kitaroita. Kyllä Eddiekin alkoi käyttää kuitenkin ihan normaalihintaisia laatukitaroita loppujen lopuksi, 1980-luvun superstratot eivät nyt mitään huippukalliita edes olleet, nykyään harvinaisemmista sellaisista tosin voi joutua jotain maksamaankin, siihen aikaan olivat ihan tavallista käyttötavaraa, kuten nykyään on vaikka jokin tuhat euroa maksava kitara.

Brian Mayn kitara on tietenkin oma lukunsa, siinä on selvä, erottuva soundi, josta Queen tuli kuuluisaksi, ilmeisen hyvä soitin, vaikka ymmärtääkseni aika halvalla kasattu. Jokin toinen kitara ei vaan kuulostaisi samalta, ja ehkä siksi Brian on sillä kitaralla lähes aina soittanut. Sellaistakin pitäisi päästä kokeilemaan, vähän vaikeaa sanoa kokeilematta yhtään mitään mistään kitarasta. Kertoohan sekin jotain jo jostain, että CS-versiosta saakin sitten jo maksaakin monta tonnia.

Aika harva soittaja on suunnitellut oman mallinsa ja itse sen myös rakentanut, siihen tulee aivan omanlainen suhde varmaan silloin, eikä siitä halua aivan helpolla silloin luopua, vaikka soitin ei olisikaan se aivan paras mahdollinen soitettava.

Lue lisää

Brian Mayn kitara ei ole kasattu edes teollisesti valmistetuista tarvikeosista itse, vaan tekivät sen täysin amatööreinä Brianin ollessa pikkupoika isänsä kanssa lastulevystä ja kaulan tekivät madonreikäisestä vanhasta takanreunuksesta, ja siltikin tuli hyvä, koska ei hän muuten sillä soittaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Eddiellä taisi olla erityinen suhde tuohon kitaraansa, se oli vain hänelle iso juttu, vaikka ei siis ollut mikään huippusoitin. Kukapa meistä sen tietäisi, kun kukaan meistä ei ole sitä kitaraa koskaan päässyt itse soittamaan. Jossain vaiheessa tuokin kitara kuitenkin päätyi seinälle roikkumaan, kun Music Man alkoi tehdä Eddien nimikkomallia, soittiko Eddie tuota alkuperäistä malliaan jonnekin vuoteen -84 saakka, kunnes alkoi käyttää Kramer kitaroita. Kyllä Eddiekin alkoi käyttää kuitenkin ihan normaalihintaisia laatukitaroita loppujen lopuksi, 1980-luvun superstratot eivät nyt mitään huippukalliita edes olleet, nykyään harvinaisemmista sellaisista tosin voi joutua jotain maksamaankin, siihen aikaan olivat ihan tavallista käyttötavaraa, kuten nykyään on vaikka jokin tuhat euroa maksava kitara.

Brian Mayn kitara on tietenkin oma lukunsa, siinä on selvä, erottuva soundi, josta Queen tuli kuuluisaksi, ilmeisen hyvä soitin, vaikka ymmärtääkseni aika halvalla kasattu. Jokin toinen kitara ei vaan kuulostaisi samalta, ja ehkä siksi Brian on sillä kitaralla lähes aina soittanut. Sellaistakin pitäisi päästä kokeilemaan, vähän vaikeaa sanoa kokeilematta yhtään mitään mistään kitarasta. Kertoohan sekin jotain jo jostain, että CS-versiosta saakin sitten jo maksaakin monta tonnia.

Aika harva soittaja on suunnitellut oman mallinsa ja itse sen myös rakentanut, siihen tulee aivan omanlainen suhde varmaan silloin, eikä siitä halua aivan helpolla silloin luopua, vaikka soitin ei olisikaan se aivan paras mahdollinen soitettava.

Lue lisää

"Soittiko Eddie tuota alkuperäistä malliaan jonnekin vuoteen -84 saakka, kunnes alkoi käyttää Kramer kitaroita.", eli juuri siihen asti kun Van Halen oli päässyt menestyksensä lakipisteen ohi.

Anonyymi kirjoitti:

"Soittiko Eddie tuota alkuperäistä malliaan jonnekin vuoteen -84 saakka, kunnes alkoi käyttää Kramer kitaroita.", eli juuri siihen asti kun Van Halen oli päässyt menestyksensä lakipisteen ohi.

Lue lisää

Kitarateollisuuden myyntimies varmaan maksoi Eddielle rahalla, naisilla, huumeilla, viinalla autoilla ties millä saadakseen hänet ottamaan sen Kramerin, jolla Eddie ei sitten mitään merkittävää enää tuottanutkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kitarateollisuuden myyntimies varmaan maksoi Eddielle rahalla, naisilla, huumeilla, viinalla autoilla ties millä saadakseen hänet ottamaan sen Kramerin, jolla Eddie ei sitten mitään merkittävää enää tuottanutkaan.

Lue lisää

Van Halen olikin niin kasarin juttu, kuin olla ja voi, eihän esim. Jimmy Page ole myöskään saanut enää vuosikymmeniin oikein mitään aikaiseksi. Ajat muuttuu ja jotkut soittajat jämähtävät paikoilleen, eivätkä enää pysty luomaan mitään uutta.

Tiedä sitten miten paljon kitarateollisuus muka lahjoisi soittajia, ehkä jokin valmistaja voi sellaistakin tehdä, en ole kylläkään itse kuullut mitään sellaisesta. Kramerin kaltaiselle pienemmälle firmalle joku Eddie on saattanut pieni kultakaivos ollakin, aika harvoin niitä näkee kuitenkaan myynnissä täällä Suomessakaan, eivätkä ne yleensä mitään kalliita kitaroita edes ole olleet.

Anonyymi kirjoitti:

Van Halen olikin niin kasarin juttu, kuin olla ja voi, eihän esim. Jimmy Page ole myöskään saanut enää vuosikymmeniin oikein mitään aikaiseksi. Ajat muuttuu ja jotkut soittajat jämähtävät paikoilleen, eivätkä enää pysty luomaan mitään uutta.

Tiedä sitten miten paljon kitarateollisuus muka lahjoisi soittajia, ehkä jokin valmistaja voi sellaistakin tehdä, en ole kylläkään itse kuullut mitään sellaisesta. Kramerin kaltaiselle pienemmälle firmalle joku Eddie on saattanut pieni kultakaivos ollakin, aika harvoin niitä näkee kuitenkaan myynnissä täällä Suomessakaan, eivätkä ne yleensä mitään kalliita kitaroita edes ole olleet.

Lue lisää

Eddien vanavedessä Kramer onnistui saamaan pian muitakin kuuluisuuksia ottamaan Kramerin kitaran, mutta tukkametallin hiivuttua Kramer meni 1991 konkurssiin ja tuotemerkki Gibsonille.

Anonyymi kirjoitti:

Van Halen olikin niin kasarin juttu, kuin olla ja voi, eihän esim. Jimmy Page ole myöskään saanut enää vuosikymmeniin oikein mitään aikaiseksi. Ajat muuttuu ja jotkut soittajat jämähtävät paikoilleen, eivätkä enää pysty luomaan mitään uutta.

Tiedä sitten miten paljon kitarateollisuus muka lahjoisi soittajia, ehkä jokin valmistaja voi sellaistakin tehdä, en ole kylläkään itse kuullut mitään sellaisesta. Kramerin kaltaiselle pienemmälle firmalle joku Eddie on saattanut pieni kultakaivos ollakin, aika harvoin niitä näkee kuitenkaan myynnissä täällä Suomessakaan, eivätkä ne yleensä mitään kalliita kitaroita edes ole olleet.

Lue lisää

Mielikuvamarkkinoinnista on kysymys ja apinoinnin hyväksi käyttämisestä. Kun yksi esikuva ensin tekee tai saadaan tekemään niin muut tulee perässä ja maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eddien vanavedessä Kramer onnistui saamaan pian muitakin kuuluisuuksia ottamaan Kramerin kitaran, mutta tukkametallin hiivuttua Kramer meni 1991 konkurssiin ja tuotemerkki Gibsonille.

Lue lisää

Kramerin loppua myös edesauttoi kun Gibson sai myyntlään nostamaan Slashin Les Pauleineen jota puolestaan sitten apinoitiin innokkaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Eddiellä taisi olla erityinen suhde tuohon kitaraansa, se oli vain hänelle iso juttu, vaikka ei siis ollut mikään huippusoitin. Kukapa meistä sen tietäisi, kun kukaan meistä ei ole sitä kitaraa koskaan päässyt itse soittamaan. Jossain vaiheessa tuokin kitara kuitenkin päätyi seinälle roikkumaan, kun Music Man alkoi tehdä Eddien nimikkomallia, soittiko Eddie tuota alkuperäistä malliaan jonnekin vuoteen -84 saakka, kunnes alkoi käyttää Kramer kitaroita. Kyllä Eddiekin alkoi käyttää kuitenkin ihan normaalihintaisia laatukitaroita loppujen lopuksi, 1980-luvun superstratot eivät nyt mitään huippukalliita edes olleet, nykyään harvinaisemmista sellaisista tosin voi joutua jotain maksamaankin, siihen aikaan olivat ihan tavallista käyttötavaraa, kuten nykyään on vaikka jokin tuhat euroa maksava kitara.

Brian Mayn kitara on tietenkin oma lukunsa, siinä on selvä, erottuva soundi, josta Queen tuli kuuluisaksi, ilmeisen hyvä soitin, vaikka ymmärtääkseni aika halvalla kasattu. Jokin toinen kitara ei vaan kuulostaisi samalta, ja ehkä siksi Brian on sillä kitaralla lähes aina soittanut. Sellaistakin pitäisi päästä kokeilemaan, vähän vaikeaa sanoa kokeilematta yhtään mitään mistään kitarasta. Kertoohan sekin jotain jo jostain, että CS-versiosta saakin sitten jo maksaakin monta tonnia.

Aika harva soittaja on suunnitellut oman mallinsa ja itse sen myös rakentanut, siihen tulee aivan omanlainen suhde varmaan silloin, eikä siitä halua aivan helpolla silloin luopua, vaikka soitin ei olisikaan se aivan paras mahdollinen soitettava.

Lue lisää

Huhutaan että myös Gibson Custom Shop tekee huippukalliin Murphy Lab replican Brian Mayn Red Specialista. Siihen on laitettava tekomatojen syömiä reikiä kaulaan ja ne reiät on täytettävä Erikeeperillä ja tulitikunpätkillä, ja halpaa lastulevyä runkoon ja viilua päälle, Kallis spesialisti tekee sitten vielä pintaan asiaan kuuluvat kalliit tekovauriot.

Anonyymi kirjoitti:

Huhutaan että myös Gibson Custom Shop tekee huippukalliin Murphy Lab replican Brian Mayn Red Specialista. Siihen on laitettava tekomatojen syömiä reikiä kaulaan ja ne reiät on täytettävä Erikeeperillä ja tulitikunpätkillä, ja halpaa lastulevyä runkoon ja viilua päälle, Kallis spesialisti tekee sitten vielä pintaan asiaan kuuluvat kalliit tekovauriot.

Lue lisää

Apinarahastuksen huipulla pitää sen kitaraostoksen kanssa vetää päähän ei mikään halpa vaan kallein Brian May peruukki.

Nykyään on onneksi jo se tilanne, että halvalla voi saada ihan hyvänkin kitaran, sellaisen, joka siivittää harrastusta eteenpäinkin, huono soitin voi tappaa innostuksen, mikä on kurja juttu.

Ja kun harrastus syvenee, niin yleensä siinä tulee käymään niin, että ne laadukkaammat soittimet alkavat kiinnostaa enemmän, kuten itsellenikin on käynyt.

Kitarat ovat siinä mielessä "ärsyttäviä", koska niitä on niin paljon erilaisia malleja, ja mallitkin vielä poikkeavat toisistaan, on eri paksuisia kauloja ja vaikka mitä. Joskus melkein toivon, että olisin valinnut jonkin toisen soittimen, näihin kitaroihin tulee vaan himo, mistä kertoo sekin, että aika monilla kitaristeilla on useita kymmeniä, joillain jopa pari sataa kitaraa, mikä on mielestäni jo liioittelua.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään on onneksi jo se tilanne, että halvalla voi saada ihan hyvänkin kitaran, sellaisen, joka siivittää harrastusta eteenpäinkin, huono soitin voi tappaa innostuksen, mikä on kurja juttu.

Ja kun harrastus syvenee, niin yleensä siinä tulee käymään niin, että ne laadukkaammat soittimet alkavat kiinnostaa enemmän, kuten itsellenikin on käynyt.

Kitarat ovat siinä mielessä "ärsyttäviä", koska niitä on niin paljon erilaisia malleja, ja mallitkin vielä poikkeavat toisistaan, on eri paksuisia kauloja ja vaikka mitä. Joskus melkein toivon, että olisin valinnut jonkin toisen soittimen, näihin kitaroihin tulee vaan himo, mistä kertoo sekin, että aika monilla kitaristeilla on useita kymmeniä, joillain jopa pari sataa kitaraa, mikä on mielestäni jo liioittelua.

Lue lisää

Useimmat alkavat lopulta haluamaan ja sitten myös ostamaan kalliita merkkikitaroita pääasiassa kuitenkin sen vuoksi että ne ovat kalliita ja merkkikitaroita.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmat alkavat lopulta haluamaan ja sitten myös ostamaan kalliita merkkikitaroita pääasiassa kuitenkin sen vuoksi että ne ovat kalliita ja merkkikitaroita.

Ferrarikin on ihan turha ostos, koska Ladallakin pääsee?

Ja laatua ei ole olemassakaan?

Oma mielipiteeni on se, että merkkikitaroiden hinnat ovat ampaisseet aivan älyttömyyksiin, jos olisin aloittelija niin ostaisin varmaan jonkin Harley Bentonin, tai Jetin, onneksi nämäkin merkit ovat olemassa, ja muutama muukin, jotka ovat riittävän hyviä, että eivät turhauta soittajaa, ennen halvat kitarat olivat aivan kauheita, Harley Bentonitkin olivat aluksi lähinnä vitsi.

Anonyymi kirjoitti:

Ferrarikin on ihan turha ostos, koska Ladallakin pääsee?

Ja laatua ei ole olemassakaan?

Oma mielipiteeni on se, että merkkikitaroiden hinnat ovat ampaisseet aivan älyttömyyksiin, jos olisin aloittelija niin ostaisin varmaan jonkin Harley Bentonin, tai Jetin, onneksi nämäkin merkit ovat olemassa, ja muutama muukin, jotka ovat riittävän hyviä, että eivät turhauta soittajaa, ennen halvat kitarat olivat aivan kauheita, Harley Bentonitkin olivat aluksi lähinnä vitsi.

Lue lisää

Sähkökitaran ollessa todella yksinkertainen laite ovat eroavuudetkin vähäisiä. Autot on eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkökitaran ollessa todella yksinkertainen laite ovat eroavuudetkin vähäisiä. Autot on eri asia.

Kyllä puut, osat ja työn laatu ovat tietenkin paremmat kalliissa merkkikitarassa, mutta nykyään erot eivät enää ole niin valtavia, kuin joskus ennen.

Alle tonnin kitarassa voi olla lukkovirittimet, linnunsilmävaahtera kaula ja teräsnauhatkin, mitä ei edullisimmissa merkkikitaroissa välttämättä ole.

Kannattaa varmaankin ostaa 500 euron kitara, josta löytyy kaikki ylellisyys, mikä löytyy vasta 4000-5000 euron merkkikitarasta, jos ei sitten ole liikaa rahaa tilillä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä puut, osat ja työn laatu ovat tietenkin paremmat kalliissa merkkikitarassa, mutta nykyään erot eivät enää ole niin valtavia, kuin joskus ennen.

Alle tonnin kitarassa voi olla lukkovirittimet, linnunsilmävaahtera kaula ja teräsnauhatkin, mitä ei edullisimmissa merkkikitaroissa välttämättä ole.

Kannattaa varmaankin ostaa 500 euron kitara, josta löytyy kaikki ylellisyys, mikä löytyy vasta 4000-5000 euron merkkikitarasta, jos ei sitten ole liikaa rahaa tilillä.

Lue lisää

Nykyaikana käytettävä ohjelmoitu kone leikkaa puut ihan tasan yhtä tarkasti kiinalaiseesa kitaratehtaassa kuin amerikkalaisessakin tehtaassa.
Kalliiden kitaroiden viimeistelyyn käsityönä käytetään enemmän työaikaa, ja halpoja kitaroita voi helposti viimeistellä itsekin, ja keskihintaisia ei usein juuri tarvitsekaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ferrarikin on ihan turha ostos, koska Ladallakin pääsee?

Ja laatua ei ole olemassakaan?

Oma mielipiteeni on se, että merkkikitaroiden hinnat ovat ampaisseet aivan älyttömyyksiin, jos olisin aloittelija niin ostaisin varmaan jonkin Harley Bentonin, tai Jetin, onneksi nämäkin merkit ovat olemassa, ja muutama muukin, jotka ovat riittävän hyviä, että eivät turhauta soittajaa, ennen halvat kitarat olivat aivan kauheita, Harley Bentonitkin olivat aluksi lähinnä vitsi.

Lue lisää

Merkkikitarat tuntuu haluavankin statusta jonka saa laittamalla oikein kovan hinnan, ainakin toistaiseksi.

Kiinan kitaratkin voivat maksaa nykyään tonnin ja vähän ylikin, samalla rahalla saa jo käytetyn Gibson SG:n, joka on vielä ns. sisään ajettu.

Missä on kukaan nähnyt jonkun ammattimuusikon soittavan keikalla vaikka jotain kiinalaista Les Paulia?

Kyllä niilläkin soittelee, ei siinä mitään...

Anonyymi kirjoitti:

Kiinan kitaratkin voivat maksaa nykyään tonnin ja vähän ylikin, samalla rahalla saa jo käytetyn Gibson SG:n, joka on vielä ns. sisään ajettu.

Missä on kukaan nähnyt jonkun ammattimuusikon soittavan keikalla vaikka jotain kiinalaista Les Paulia?

Kyllä niilläkin soittelee, ei siinä mitään...

Lue lisää

Moni ammattimuusikko soittaa keikoillaan parannetuilla Kiinalaisilla Les Paul kopioilla. Niiden etu on että ovat kevyitä ja ne menevät yleisöön täydestä Gibsoneina ja kalliit arvosoittimet säästyvät näin parempaan käyttöön.
Samaa harrastavat Fender-miehet ja naiset Squier malleilla joiden lapaan vaan laitetaan Fender-logo. Squierien runko on aitoa fenderiä ohuempaa ja muutenkin kevyempiä.

Anonyymi kirjoitti:

Moni ammattimuusikko soittaa keikoillaan parannetuilla Kiinalaisilla Les Paul kopioilla. Niiden etu on että ovat kevyitä ja ne menevät yleisöön täydestä Gibsoneina ja kalliit arvosoittimet säästyvät näin parempaan käyttöön.
Samaa harrastavat Fender-miehet ja naiset Squier malleilla joiden lapaan vaan laitetaan Fender-logo. Squierien runko on aitoa fenderiä ohuempaa ja muutenkin kevyempiä.

Lue lisää

Squiren Affinity ja Bullet Stratocasterien runko on muutaman millin ohuempi. Uudet Affinitytkin taitaa olla normaalia Fenderin paksuutta, kuten ovat myös kaikki Squiren Classic Vibet, Vintage Modifiet ja Standarditkin. Omassa palacasterissa on se ohut vanhan Affinityn runko.

Ei keikkavideoista tietenkään pysty erottamaan Chibsonia Gibsonista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei keikkavideoista tietenkään pysty erottamaan Chibsonia Gibsonista.

Mistä sitten voit tietää, että soittavat Kiinan kitaroilla?

Kai sulla on antaa edes jotain todisteita, jokin haastattelu vaikka?

Youtubessa on suomalaisten kitaristien kamavideoita, eikä niissä kiinalaisia kitaroita näy.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sitten voit tietää, että soittavat Kiinan kitaroilla?

Kai sulla on antaa edes jotain todisteita, jokin haastattelu vaikka?

Youtubessa on suomalaisten kitaristien kamavideoita, eikä niissä kiinalaisia kitaroita näy.

Lue lisää

Suomeen niitä ei varmaan ole paljon tullut, mutta tuo kirjoittaja ei ehkä tarkoittanut suomalaisia muusikoita.

Ei se laadusta enää ole kiinni esim. Epiphonen kohdalla soittaako ammattilainen niillä vai Gibsonilla. Se on enää se ammattisoittimen status, tapa ja tottumus. Joku esikuva jos ryhtyy ensin niin muita seuraa pian perässä trendissä.