Maahanmuuton hinta

Maahanmuuton hinta

Laskin maaliskuussa 2019 humanitaarisen maahanmuuton hinnaksi 3,2 miljardia euroa. Tein selvitystä 3 kalenteriviikkoa 15/24 tuntia. Luvut keräsin 2017-18 tiedoista, koska tuoreempia ei ollut. Sen jälkeen kuluttajahintaindeksi on noussut 21,6 pistettä, eli inflaatiokorjattu laskelma tuottaisi 3,9 miljardin euron vuosikustannukset.

Vuoden 2018 jälkeen maahanmuuton palveluja on lisätty merkittävästi mm. rikollisesti maassa olevien terveydenhoitoon ja vankiloissa oleviin maahanmuuttajiin. Kaikenlaisia kotoutumispalveluja on lisätty.

Äidinkielen mukaan ongelmamaista Afganistan, Irak ja Somalia tulleiden määrä on kasvanut vuodesta 2018 viime vuoden loppuun 65 tuhannesta 95 tuhanteen. Kaikkien vieraskielisten määrä on lisääntynyt 218 tuhannella 610.000:een. Ukrainalaisten määrä on noussut 4 tuhannesta 39 tuhanteen. Kaikki luvut ovat liian pieniä, sillä niistä puuttuvat vastaanottokeskuksissa olevat turvapaikanhakijat, ilman kuntapaikkaa olevat ukrainalaiset ja rikollisesti maassa olevat.

Osa Suomeen tulijoista on töissä, mutta suurin osa ei. Ongelmamaiden kansalaisten määrän muutos suhteutettuna olisi nousu 3,9 miljardista 1,8 miljardia eli oltaisiin 5,7 miljardissa eurossa. Selvityksessäni on maahanmuuttajien rikollisuuden aiheuttamat kustannukset arvioitu liian pieniksi.

VATT aloitti uuden maahanmuuton selvityksen helmikuussa 2025 ja tekee sitä kaksi vuotta monen tutkijan voimin. VATT lupaa: ”Selvitetään maahanmuutosta julkiselle taloudelle seuraavia hyötyjä ja kustannuksia maahantulon syyn ja lähtömaan mukaan eriteltynä.”

VATT selvitti kustannuksia jo vuonna 2014 ja sattumalta molempien tutkimusten vastuullisena tutkijana on sama kauppatieteiden tohtori. Pystyykö hän tekemään irtioton 10 vuotta sitten esittämistään tutkimustuloksista.

VATT 2014: ”Työiässä tulevan maahanmuuttajan nettovaikutus julkiselle taloudelle on selvästi positiivinen skenaariossa 1 (on maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet).

Skenaariossa 3 nettovaikutus on selvästi negatiivinen riippumatta maahantuloiästä (on sekä maahanmuuttaja että hänen jälkeläisensä pärjäävät samalla tavoin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet maahanmuuttajat keskimäärin).

Skenaariossa 2 (on maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet keskimäärin, mutta hänen lapsensa menestyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö) alle 30-vuotiaana muuttavan nettovaikutus on hieman negatiivinen ja samaa suuruusluokkaa kuin kantaväestön vastasyntyneen. Sen sijaan nettovaikutus muuttuu selvästi negatiiviseksi, kun maahantuloikä kasvaa.”

Myös SITRA on tutkinut maahanmuuttoa. Sen kapulakieli tarkoittaa, että maahanmuutto on Suomelle positiivista, mutta ei riitä poistamaan kaikkia Suomen ongelmia. Turvallista virkamieselämää elävät eivät uskalla sanoa julkisesti, että humanitaarinen maahanmuutto lisää merkittävästi Suomen ongelmia, eikä se tuota Suomeen mitään hyötyä.

On arvioitu, että Suomessa olisi vuonna 2050 miljoona maahanmuuttajaa enemmän kuin nyt eli 25 vuodessa. Määrä kaksinkertaistui 10 vuodessa 2015 invaasion ja sen jälkeen tulleiden myötä 610 tuhanteen. Jos maahanmuuttajien määrä todella nousee 1,6 miljoonaan 25 vuodessa, sellaista Suomea, jonka nyt tunnemme, ei enää silloin ole. Jäljellä olisi tuhottu maa, jossa on sisällissodan kaltainen väkivalta ja Suomen kaikki luonnonvarat (myös metsät, vesi ja kaikki mineraalit) olisi siirretty velkojen maksuksi ulkomaille

Kuva VATTin havainnoista väittää, että 35 vuotiaana Suomeen tullut olisi heti positiivinen vaikutuksiltaan. Voi olla, koska turvapaikan hakijat ovat enimmäkseen tätä nuorempia. Mutta on epärehellistä yhdistää töihin tulleet sosiaaliturvaan tulleiden kanssa.