Unelmoin juhannuksesta kanssasi, vaikka sinä et vielä ole vierelläni. Silti mielessäni näen meidät yhdessä: sinut, hymyilemässä kesäillassa, kun punon seppelettä niittykukkasista ja asetan sen varovasti hiuksillesi. Näen, kuinka juhannusaurinko saa silmäsi hehkumaan kuin tähdet, jotka eivät koskaan sammu.
Kuvittelen meidät järvenrannalle, hiljaiselle laiturille ja sinut siihen viereeni. Vain sydämet puhuisivat, sanat eivät olisi tarpeen. Kesäyö ympärillämme, kynttilänvalo mökin ikkunassa, viltin alla lämpö, joka ei tule vain peitosta vaan rakkaudesta, jota toivon vielä kokevani. Ja ehkä, juuri silloin, kun mieleni rakentaa meidät yhteen, maailma hetkeksi rauhoittuu.
Tahdon viettää juhannuksen kanssasi, ei vain tämän, vaan jokaisen tästä eteenpäin. Haluaisin luoda perinteitä, jakaa hiljaisia hetkiä, sytyttää kokkoja, joiden liekeissä ei pala yksinäisyys vaan syttyy yhteinen tulevaisuus ja hehkuu rakkautemme lämpö, sellainen, joka kestää vuodenajat ja vuodet.
Jos kuulet tämän ajatuksen, jos tunnet saman kaipuun: tule luokseni. Tehdään tästä juhannuksesta muisto, joka ei ole enää yksinäinen haave, vaan kahden ihmisen jaetun toiveen alku.
Rakkaudella minulta yksinäiseltä mieheltä, jonka sydän on yhä avoinna sinulle.
Kuvittelen meidät järvenrannalle, hiljaiselle laiturille ja sinut siihen viereeni. Vain sydämet puhuisivat, sanat eivät olisi tarpeen. Kesäyö ympärillämme, kynttilänvalo mökin ikkunassa, viltin alla lämpö, joka ei tule vain peitosta vaan rakkaudesta, jota toivon vielä kokevani. Ja ehkä, juuri silloin, kun mieleni rakentaa meidät yhteen, maailma hetkeksi rauhoittuu.
Tahdon viettää juhannuksen kanssasi, ei vain tämän, vaan jokaisen tästä eteenpäin. Haluaisin luoda perinteitä, jakaa hiljaisia hetkiä, sytyttää kokkoja, joiden liekeissä ei pala yksinäisyys vaan syttyy yhteinen tulevaisuus ja hehkuu rakkautemme lämpö, sellainen, joka kestää vuodenajat ja vuodet.
Jos kuulet tämän ajatuksen, jos tunnet saman kaipuun: tule luokseni. Tehdään tästä juhannuksesta muisto, joka ei ole enää yksinäinen haave, vaan kahden ihmisen jaetun toiveen alku.
Rakkaudella minulta yksinäiseltä mieheltä, jonka sydän on yhä avoinna sinulle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoitat kauniisti ja ajatuksesi ovat kauniita. Kaikkea hyvää sinulle!
Minäkin unelmoin yhteisistä hetkistä kaivattuni kanssa. Voisin hyvin kuvitella viettäväni kauniin kesäpäivän kaipaamani miehen kanssa. Päivästä ei puuttuisi lämpöä eikä rakkautta, vaikka sataisi. Voisi kävellä rannalla, ehkä uida ja saunoa. Rakastelisimme raukkauden liekeissä takkatulen loimutessa. Illalla pujahtaisimme kesältä tuoksuviin lakanoihin ja lukisimme kirjoja vierekkäin. En antaisi hänen nukahtaa ilman hyvänyön suukkoa.
Olen tilanteestani huolimatta yksinäinen myös. Rakastuin.
Ässän kanssa kalaan kun päästäs. No varmaan ens tarinassa sitten.
- Kokoa kokoon koko kokko!
- Koko kokkoko?
-Koko kokko!
-Kokoanpa kokoon koko kokon, kokon kokonaan!
-Kokositko kokoon koko kokon?
-Koko kokon! Kokon kokonaan.
- Koko kokon? Koko kokko koottu.
Ei se noin mene
Juhannussade; vesi valuu vuolaina kyyneleinä suloisen mökkisi ikkunoissa. Yksinäisyys jyrähdää ukkosen äänenä sielussasi, sydäntäsi murtaen. Lohdutonna, yksin ain.
Pikku hämähäkki ahertaa ikkunalaudalla. Seuraat katseellasi sen ponnekasta menoa ja aika tikittää menneen nykyhetkeen. Siinäkin hänet näet, menossa pois luotasi. Muihin tehtäviin, lempesi tuskaa kalliimpiin.
Ei kaappisi herkut, ei housujesi aarteet, sydämesi lämpö, riittäneet tälläkään kertaa! Ei kaunein pyyntökään muuta toiveita saduksi.
Tuo kurja olento! Hävytön kylmyys ikuisuutesi ikkunoissa luo kuuraa ja sokaisee toivosi synkkään harmauteen.
Miksi nainen julmista julmin hän, sydämesi sai kuuman ja lämpimän?
Tuli mökkiä ikävä 😥 En ole materialisti, mutta se paikka oli rauhan tyyssija 😔