Ahdistelija kintereillä

Olen 16-vuotias nuori nainen. Lähiaikoina eräs tyyppi on alkanut todellakin häiritsemään mua, ja oon tullut jo hieman vainoharhaiseksikin tän asian suhteen.
Olen tuntenut kyseisen hepun toiselta luokalta saakka, hän kävi samaa koulua ja oli kolmannella, hän on siis vuoden minua vanhempi. Ollaan aina oltu suht hyviä kavereita, etenkin viimesen kolmen vuoden aikana. Kyseessä on miehen alku, ja hän on myös veljeni (18v) kaveri ja he ovat tekemisissä usein. Veljeni ei tosin pidä tuosta tyypistä paljoakaan, koska hän roikkuu veljessäni ja veljeni kavereissa jatkuvasti.

Tämä "ahdistelija" oli kiinnostunut minusta viime kesänä, mutta ilmoitin suht tylysti, että tunne ei todellakaan ole molemminpuolinen.
Olin jo silloin ihastunut 18-vuotiaaseen henkilöön, joka on myös tämän ahdistelijani kaveri, ja hän tiesi kyllä ihastumisestani. Mitään juttua meillä ei kuitenkaan ollut kuin vasta tänä keväänä. Tämä ahdistelija näki minut ja tämän pojan kaupungissa, kunhan vain kävelimme vierekkäin, emme edes käsikädessä tms. Myöhemmin hän haukkui minut pystyyn ja sanoi, että tämä tyyppi on aivan väärä minulle ja että hän pettää ym ym. Tiedän ettei niin ole, koska hän on veljeni paras kaveri, ja olen tuntenut hänet aina.

Sunnuntaina olin sitten mökillä yksikseni. Isäni heitti minut, ja meni myöhemmin veljeni työpaikalle käymään ja kertoi, että oli vienyt minut mökille. Tämä ahdistelija sitten sattui kuulemaan sen, ja oli kysynyt, että yksinkö menin, ja isäni siihen sitten sanoi, että kyllä. Veljelleni hän sitten sanoi lähtevänsä kotiin, mutta tulikin mökille, joka on n.30km päässä. Hän jätti kevarinsa tien varteen, jotten kuulisi hänen tuloaan. Olin uimassa kun hän tuli, eikä minulla ollut vaatteita, koska oletin olevani yksin koko päivän. Tyyppi tuli sitten laiturille, ja sanoi, että veljni oli käskenyt hänen tulla katsomaan, että olen kunnossa. Sanoin olevani ok, ja vihjailin, että meneppäs nyt siitä. Hän sanoi, että mun pitäisi tulla pois vedestä, jotta tietäisi mun olevan varmasti ok. Olin siis ilman vaatteita, enkä todellakaan halunnut poistua vedestä. Sanoin taas, että pärjään kyllä ja heihei. Jätkä ei kuitenkaan suostunut lähtemään ja sanoi odottavansa laiturilla niin kauan kunnes tulen pois vedestä. Olin aika kaukana laiturista, mutta koska järvi on todella matala, pystyin seisomaan pohjassa, tosin upposin nilkkoihin asti siihen mähmään. En kuitenkaan halunnut tulla alasti pois järvestä, kun ei mulla ollut edes pyyhettä siinä lähettyvillä. Vartin ajan se jaksoi odottaa, kunnes se alkoi riisumaan kuteitaan, ja sanoi, että jos mä en tule sen luokse niin se tulee mun luokse. Muhun iski silloin jo paniikki, enkä tiedä, mitä olisin tehnyt, jos ei naapuriin olisi tullut autoa. Se tyyppi luuli, että auto tuli meidän mökin pihaan, veti farkut jalkaansa ja lähti. En tiennyt, mitä olisin tehnyt, koska pianhan se tajuaisi, ettei se auto tullutkaan meille. Kun heppu oli mennyt aika pitkälle, eikä enää nähnyt mua, uin rantaan ja juoksin hakemaan pyyhkeeni ja kännykkäni. Soitin sitten poikaystävälleni ja käskin häntä tulemaan mökillemme. Tämä ahdistelija tuli siinä vaiheessa takaisin, mulla oli kyllä pyyhe jo päällä. Puhuin koko ajan puhelimessa poikaystävälleni, kunnes tuo ahdistelija moikkasi ja lähti.
Sen jälkeen hän on soittanut joka ikinen ilta ja lähettänyt jatkuvasti tekstiviestejä, joissa vihjailee kaikenlaista. mm. "vedän käteen ja ajattelen sua" "koskas meet taas mökkeileen yksin?" ym.. Eihän nuo nyt pahoja SINÄNSÄ ole, mutta ahdistaa kyllä kovasti, ja ällöttää!!. Etenkin asiassa painaa se, että kuvittelin olevani yksin mökillä ja olin totaalisessa loukussa sielä järvessä.
Olen kesätöissä yhdessä kahviossa ja mun on välillä pakko hoitaa sitä kassaa. Se tyyppi käy sielä päivittäin, ja aina sillon, kun oon myyntivuorossa. Oon aina tiettyyn aikaan, koska tuuraan muita kun ne syö. Se on mielettömän ahdistavaa!! En voi olla menemättä kassalle, ja aina se ostaa jotain, missä kestää kauhean kauan. Kun kysyn, ottaako se muuta, se miettii pitkään ja yrittää alkaa jutteleen jostain ihan muusta.
Maanantaina kun lähdin töistä kaupunkiin pyörällä, se lähti ajaan mun perään ja sit pysäytti mut. Se olis halunnu lähteä mun kanssa jotain puuta katsomaan metsään, mutta en todellakaan lähtenyt. Sanoin sille, että tulen huomena, eli siis eilen oli se päivä kun mun olis pitäny mennä.
Eilen se tuli meidän pihaan kevarillaan ja soitti ovikelloa varmaan 20 kertaa, koska tiesi mun olevan kotona. En kuitenkaan avannut ovea vaan makasin vaan lattialla, jottei se näkisi mua ikkunoista.

Mitäänhän ei varsinaisesti ole tapahtunut, mutta mitä mä voin tehdä? Pelkään jatkuvasti, että se tulee jostain kun oon yksin. En uskalla mennä mihinkään. En pysty ees lähtemään lenkittään meidän koiria, jos se vaikka näkee mut tai vainoo mua jossain.
Oon ihan pulassa tän asian kanssa. Poikaystävä tietää kyllä tästä, mutta se on nyt ulkomailla mun veljen kanssa enkä nää niitä pitkään aikaan.
111036
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

ja lisäksi perheellesi.

Äänestä

Älä tee asiasta itsellesi ongelmaa. Mene poliisin puheille. Näytä viestit, kerro koko tarina ja sano että sinua pelottaa hänen käytös. Poliisi todennäköisesti vain ottaa henkilöön yhteyttä, mutta tuo yleensä riittää.

Kerro kaikille mahdollisille asiasta. Sano sille jätkälle niin pahasti kuin voit sanoa. Sano vaikka että se jätkä oksettaa sua, etkä sä halua nähdä sitä ikinä. Jos sä vaan sanot et "joo, nähdään vaikka huomenna." niin se luulee et sillä on mahdollisuuksia. Kannattaa hoitaa toi asia pois äkkiä ennen kuin se raiskaa sut. En haluis pelotella, mut niin siinä voi käydä jos asiaan ei puutu ajoissa.

Äänestä

Kyllä tuossa on ihan tarpeeks ainesta rikosilmoitukseen. Säästä kaikki vähänkin törkeät viestit ja mene poliisiasemalle tekemään rikosilmoitus. Siellä näytät viestit ja kerrot kaiken muunkin. Muista käskeä tyyppiä lopettamaan ainakin kaikki törkeät yhteydenotot ja törkeät tempaukset. Älä siis provosoi tyyppiä lähettelemään törkeyksiä, anna sen tehdä se omasta aloitteestaan kuten on tehnytkin.

Ei ole älyttömän isoa asia, mutta toisaalta ei tuo nyt mitään lievääkään ahdistelua ole. Tyyppihän on ahdistellut mm kertoen että runkkaa sinua ajatellen ja myös valheiden avulla pyrkinyt siihen että sai sinua rauhassa ahdistella kun olit yksin mökillä. Mitähän olisi tapahtunut ilman naapuriin saapunutta autoa ja et olisi päässyt heti soittamaan?

Todellakin suosittelen rikosilmoituksen tekemistä koska tuo tyyppi vaikuttaa siltä että elättelee sairaita agressiivisia fantasioitaan ja olet hänelle pakkomielle ja etenkin koska on käynyt selväksi että tyyppi myös ryhtyy sopivassa tilanteessa (eli kun tietää että saa rauhassa ahdistella) fyysiseen ahdisteluun.

Tärkeää on myös että mm isäsi ja veljesi tietävät kaiken tyypin tempauksista että ymmärtävät katsoa tyypin perään ja tekevät tyypille selväksi että on parempi pysyä kaukana sinusta.


Tarkoitus ei ole lietsoa mitään pelkoa tai mitään, mutta mielestäni henkilön fyysinen ja henkinen koskemattomuus on vakava asia. Tuommonen ahdistelu kannattaa viheltää heti poikki.

Äänestä

Kun kyseessä on veljesi kaveri, niin luultavasti voit pyytää veljeäsi tekemään asian selväksi tarpeeksi selvästi: "Jätä siskoni rauhaan tai hän ottaa yhteyttä poliisiin". Jos häiriö vielä sen jälkeen jatkuu, niin vasta sen jälkeen vie asiaa eteenpäin.

Äänestä

ÄLÄ kiusaa sinuun ihastunutta nuorukaista.

"vihjailin, että meneppäs nyt siitä"
"Sanoin taas, että pärjään kyllä ja heihei"

Sano selkeästi VOISITKO LÄHTEÄ EN KAIPAA SEURAASI - HÄIVY - PAINU KOTIISI

"Sen jälkeen hän on soittanut joka ikinen ilta ja lähettänyt jatkuvasti tekstiviestejä,"

Kiellä soittamiset ja tekstiviestien lähettämiset.

"Sanoin sille, että tulen huomena,"

Sano suoraan ettet ole kiinnostunut ehdotuksesta tai EI KOSKAAN.

Kertomasi perusteella voisi vetää virheellisen johtopäätöksen, että leikit vain vaikeasti valloitettavaa, mutta aina välillä vilauttelet vihreää valoa kaverin hurmausyrityksille.

Äänestä
  • Sanoin tulevani seuraavana päivänä siitä syystä, että pääsin tyypistä eroon. Jos olisin sanonut, että en tule koskaan, hän ei olisi jättänyt asiaa siihen. Tuollatavalla pääsin pois tilanteesta.

    Ei ole helppoa sanoa jollekkin päin naamaa, että jättää rauhaan, etenkin, kun ollaan oltu kavereita niin pitkään.

    Äänestä

  • milla kirjoitti:

    Sanoin tulevani seuraavana päivänä siitä syystä, että pääsin tyypistä eroon. Jos olisin sanonut, että en tule koskaan, hän ei olisi jättänyt asiaa siihen. Tuollatavalla pääsin pois tilanteesta.

    Ei ole helppoa sanoa jollekkin päin naamaa, että jättää rauhaan, etenkin, kun ollaan oltu kavereita niin pitkään.

    "Ei ole helppoa sanoa jollekkin päin naamaa, että jättää rauhaan, etenkin, kun ollaan oltu kavereita niin pitkään."

    Ihme logiikkaa.

    Eiköhän "kaverille" pitäisi itse kertoa päin naamaa - ettei kiinnosta - kuin lähettää poliisit asiaa kertomaan.

    Äänestä

  • pitkittyessä pahenee kirjoitti:

    "Ei ole helppoa sanoa jollekkin päin naamaa, että jättää rauhaan, etenkin, kun ollaan oltu kavereita niin pitkään."

    Ihme logiikkaa.

    Eiköhän "kaverille" pitäisi itse kertoa päin naamaa - ettei kiinnosta - kuin lähettää poliisit asiaa kertomaan.

    Minä en ole missään vaiheessa kirjoittanut, että lähetän poliisit hänen peräänsä.
    Sitä on täällä ehdoteltu, ja olen asiaa kyllä miettinyt.

    Kaveri tai ei, häirintää se on joka tapauksessa ja se vaikuttaa minuun joka hetki.
    En halua nähdä koko tyyppiä, joten on aika hankalaa mitään sanoakkaan.
    Sitäpaitsi, en ole antanut aihetta lähetellä tuollaisia tekstiviestejä tai muutenkaan häiritä käytöksellä. Ei ole vissiin mitään rikosta tapahtunut, mutta kaippa menen silti sinne poliisilaitokselle, saavat he hoitaa asian, kuin että alan itse hänelle tekemään asiaa selväksi.
    Eikä sillä, hän kyllä tietää, että en ole kiinnostunut, sen olen kyllä sanonut ihan suoraan ja kiertelemättä. Kaveri olisin kyllä halunnut olla, mutten enää.

    Ei ahdistelu sinällänsä minua häiritse vaan se, että en uskalla enää liikkua missään yksin ja se, että se vaikuttaa niin suuresti arkeeni. Inhottavaa kokoajan pelätä.

    Äänestä

  • milla kirjoitti:

    Minä en ole missään vaiheessa kirjoittanut, että lähetän poliisit hänen peräänsä.
    Sitä on täällä ehdoteltu, ja olen asiaa kyllä miettinyt.

    Kaveri tai ei, häirintää se on joka tapauksessa ja se vaikuttaa minuun joka hetki.
    En halua nähdä koko tyyppiä, joten on aika hankalaa mitään sanoakkaan.
    Sitäpaitsi, en ole antanut aihetta lähetellä tuollaisia tekstiviestejä tai muutenkaan häiritä käytöksellä. Ei ole vissiin mitään rikosta tapahtunut, mutta kaippa menen silti sinne poliisilaitokselle, saavat he hoitaa asian, kuin että alan itse hänelle tekemään asiaa selväksi.
    Eikä sillä, hän kyllä tietää, että en ole kiinnostunut, sen olen kyllä sanonut ihan suoraan ja kiertelemättä. Kaveri olisin kyllä halunnut olla, mutten enää.

    Ei ahdistelu sinällänsä minua häiritse vaan se, että en uskalla enää liikkua missään yksin ja se, että se vaikuttaa niin suuresti arkeeni. Inhottavaa kokoajan pelätä.

    Poliisi tutkii rikoksia. Jos mitään rikosta ei ole tapahtunut, ei ole syytä kääntyä poliisin puoleen.

    Kun kasvat vähän isommaksi huomaat, että ahdistelijalle tulee itse tehdä selväksi, ettei ole kiinnostunut. On opeteltava sanomaan EI. Myöhemmin ymmärrät, että EIn sanominen on oikein myös ahdistelijaa kohtaan, joka voi sitten lopettaa unelmointinsa suhteesta sinun kanssasi ja etsiä uuden kumppanin.

    Äänestä

  • Jurristi kirjoitti:

    Poliisi tutkii rikoksia. Jos mitään rikosta ei ole tapahtunut, ei ole syytä kääntyä poliisin puoleen.

    Kun kasvat vähän isommaksi huomaat, että ahdistelijalle tulee itse tehdä selväksi, ettei ole kiinnostunut. On opeteltava sanomaan EI. Myöhemmin ymmärrät, että EIn sanominen on oikein myös ahdistelijaa kohtaan, joka voi sitten lopettaa unelmointinsa suhteesta sinun kanssasi ja etsiä uuden kumppanin.

    Tyyppi kyllä tietää aivan varmasti, että en ole hänestä kiinnostunut.
    Olen sanonut sen hänelle aivan suoraan päin naamaa, en ole milloinkaan esim. flirttaillut tms. hänen kanssaan, seurustelen ja hän tietää sen, ja hän tietää myös, että välitän poikaystävästäni valtavasti.

    Hän tietää, että en ole milloinkaan ollut enkä tule milloinkaan olemaan kiinnostunut/ihastunut häneen.

    Äänestä

  • milla kirjoitti:

    Tyyppi kyllä tietää aivan varmasti, että en ole hänestä kiinnostunut.
    Olen sanonut sen hänelle aivan suoraan päin naamaa, en ole milloinkaan esim. flirttaillut tms. hänen kanssaan, seurustelen ja hän tietää sen, ja hän tietää myös, että välitän poikaystävästäni valtavasti.

    Hän tietää, että en ole milloinkaan ollut enkä tule milloinkaan olemaan kiinnostunut/ihastunut häneen.

    Ei riitä. Jokaikinen kerta kun teet pienenkään ei-negatiivisen eleen tätä tyyppiä kohtaan, hän luulee että esität vain vaikeasti tavoiteltavaa ja innostuu lisää.

    Nuorista tytöistä on äärimmäisen vaikeaa ottaa selvää, milloin he ovat tosissaan, milloin he vain leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa. Se on käytännössä mahdotonta, varsinkin nuoren miehen silmin.

    Käyttäytymisesi pitää olla aina yltiövihamielistä ja negatiivista. Aina kun kohtaat tämän tyypin ilmoitat seuraavat asiat:

    - Vihaat tätä henkilöä oikeasti

    - Et halua ikinä olla missään tekemisissä hänen kanssaan

    - Sinulla ei koskaan ole ollut, eikä tule olemaan mitään positiivista tunnetta tätä henkilöä kohtaan

    - Tulet ilmoittamaan poliisille, vanhemmille, ystäville ahdistelusta jos hän vielä yrittää lähestyä sinua.

    - Mikään ei mielipidettäsi muuta

    Sen jälkeen poistut aina paikalta, olit kassalla tai et. Et kiinnitä tyyppiin mitään huomiota, et tervehdi, et katso silmiin, et kertaakaan.

    Jos tyyppi vielä yrittää lähestyä, ilmoitat vanhemmillesi, jotka ilmoittavat pojan vanhemmille. Jos se ei auta, soitatte poliisille. Poliisi voi ottaa yhteyttä poikaan ja kehottaa tätä lopettamaan sinun seuraamisesi. Mitään rikosta siinä ei ole tapahtunut, mutta yleensä yksi asiallinen puhelu riittää säikäyttämään pojan.

    Mikäli lipeät tästä käytännöstä kerrankin, tyyppi saa taas hyvän syyn tavoitella sinua, usko huviksesi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


milla kirjoitti:

Olen 16-vuotias nuori nainen. Lähiaikoina eräs tyyppi on alkanut todellakin häiritsemään mua, ja oon tullut jo hieman vainoharhaiseksikin tän asian suhteen.
Olen tuntenut kyseisen hepun toiselta luokalta saakka, hän kävi samaa koulua ja oli kolmannella, hän on siis vuoden minua vanhempi. Ollaan aina oltu suht hyviä kavereita, etenkin viimesen kolmen vuoden aikana. Kyseessä on miehen alku, ja hän on myös veljeni (18v) kaveri ja he ovat tekemisissä usein. Veljeni ei tosin pidä tuosta tyypistä paljoakaan, koska hän roikkuu veljessäni ja veljeni kavereissa jatkuvasti.

Tämä "ahdistelija" oli kiinnostunut minusta viime kesänä, mutta ilmoitin suht tylysti, että tunne ei todellakaan ole molemminpuolinen.
Olin jo silloin ihastunut 18-vuotiaaseen henkilöön, joka on myös tämän ahdistelijani kaveri, ja hän tiesi kyllä ihastumisestani. Mitään juttua meillä ei kuitenkaan ollut kuin vasta tänä keväänä. Tämä ahdistelija näki minut ja tämän pojan kaupungissa, kunhan vain kävelimme vierekkäin, emme edes käsikädessä tms. Myöhemmin hän haukkui minut pystyyn ja sanoi, että tämä tyyppi on aivan väärä minulle ja että hän pettää ym ym. Tiedän ettei niin ole, koska hän on veljeni paras kaveri, ja olen tuntenut hänet aina.

Sunnuntaina olin sitten mökillä yksikseni. Isäni heitti minut, ja meni myöhemmin veljeni työpaikalle käymään ja kertoi, että oli vienyt minut mökille. Tämä ahdistelija sitten sattui kuulemaan sen, ja oli kysynyt, että yksinkö menin, ja isäni siihen sitten sanoi, että kyllä. Veljelleni hän sitten sanoi lähtevänsä kotiin, mutta tulikin mökille, joka on n.30km päässä. Hän jätti kevarinsa tien varteen, jotten kuulisi hänen tuloaan. Olin uimassa kun hän tuli, eikä minulla ollut vaatteita, koska oletin olevani yksin koko päivän. Tyyppi tuli sitten laiturille, ja sanoi, että veljni oli käskenyt hänen tulla katsomaan, että olen kunnossa. Sanoin olevani ok, ja vihjailin, että meneppäs nyt siitä. Hän sanoi, että mun pitäisi tulla pois vedestä, jotta tietäisi mun olevan varmasti ok. Olin siis ilman vaatteita, enkä todellakaan halunnut poistua vedestä. Sanoin taas, että pärjään kyllä ja heihei. Jätkä ei kuitenkaan suostunut lähtemään ja sanoi odottavansa laiturilla niin kauan kunnes tulen pois vedestä. Olin aika kaukana laiturista, mutta koska järvi on todella matala, pystyin seisomaan pohjassa, tosin upposin nilkkoihin asti siihen mähmään. En kuitenkaan halunnut tulla alasti pois järvestä, kun ei mulla ollut edes pyyhettä siinä lähettyvillä. Vartin ajan se jaksoi odottaa, kunnes se alkoi riisumaan kuteitaan, ja sanoi, että jos mä en tule sen luokse niin se tulee mun luokse. Muhun iski silloin jo paniikki, enkä tiedä, mitä olisin tehnyt, jos ei naapuriin olisi tullut autoa. Se tyyppi luuli, että auto tuli meidän mökin pihaan, veti farkut jalkaansa ja lähti. En tiennyt, mitä olisin tehnyt, koska pianhan se tajuaisi, ettei se auto tullutkaan meille. Kun heppu oli mennyt aika pitkälle, eikä enää nähnyt mua, uin rantaan ja juoksin hakemaan pyyhkeeni ja kännykkäni. Soitin sitten poikaystävälleni ja käskin häntä tulemaan mökillemme. Tämä ahdistelija tuli siinä vaiheessa takaisin, mulla oli kyllä pyyhe jo päällä. Puhuin koko ajan puhelimessa poikaystävälleni, kunnes tuo ahdistelija moikkasi ja lähti.
Sen jälkeen hän on soittanut joka ikinen ilta ja lähettänyt jatkuvasti tekstiviestejä, joissa vihjailee kaikenlaista. mm. "vedän käteen ja ajattelen sua" "koskas meet taas mökkeileen yksin?" ym.. Eihän nuo nyt pahoja SINÄNSÄ ole, mutta ahdistaa kyllä kovasti, ja ällöttää!!. Etenkin asiassa painaa se, että kuvittelin olevani yksin mökillä ja olin totaalisessa loukussa sielä järvessä.
Olen kesätöissä yhdessä kahviossa ja mun on välillä pakko hoitaa sitä kassaa. Se tyyppi käy sielä päivittäin, ja aina sillon, kun oon myyntivuorossa. Oon aina tiettyyn aikaan, koska tuuraan muita kun ne syö. Se on mielettömän ahdistavaa!! En voi olla menemättä kassalle, ja aina se ostaa jotain, missä kestää kauhean kauan. Kun kysyn, ottaako se muuta, se miettii pitkään ja yrittää alkaa jutteleen jostain ihan muusta.
Maanantaina kun lähdin töistä kaupunkiin pyörällä, se lähti ajaan mun perään ja sit pysäytti mut. Se olis halunnu lähteä mun kanssa jotain puuta katsomaan metsään, mutta en todellakaan lähtenyt. Sanoin sille, että tulen huomena, eli siis eilen oli se päivä kun mun olis pitäny mennä.
Eilen se tuli meidän pihaan kevarillaan ja soitti ovikelloa varmaan 20 kertaa, koska tiesi mun olevan kotona. En kuitenkaan avannut ovea vaan makasin vaan lattialla, jottei se näkisi mua ikkunoista.

Mitäänhän ei varsinaisesti ole tapahtunut, mutta mitä mä voin tehdä? Pelkään jatkuvasti, että se tulee jostain kun oon yksin. En uskalla mennä mihinkään. En pysty ees lähtemään lenkittään meidän koiria, jos se vaikka näkee mut tai vainoo mua jossain.
Oon ihan pulassa tän asian kanssa. Poikaystävä tietää kyllä tästä, mutta se on nyt ulkomailla mun veljen kanssa enkä nää niitä pitkään aikaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu