Niin? Luulen, että vastaus on kyllä. Mutta millä tavalla?
Sain tässä pari päivää sitten tietää olevani raskaana, jo toisella kuulla. Enkä tiedä enää mitä teen.. En ole vielä todellakaan valmis äidiksi, en varmaan koskaan ole.
Pelottaa ihan hirveästi, en uskalla kertoa kenellekään tästä asiasta. Mutta itsepähän olen taas soppani keittänyt.
Sain tässä pari päivää sitten tietää olevani raskaana, jo toisella kuulla. Enkä tiedä enää mitä teen.. En ole vielä todellakaan valmis äidiksi, en varmaan koskaan ole.
Pelottaa ihan hirveästi, en uskalla kertoa kenellekään tästä asiasta. Mutta itsepähän olen taas soppani keittänyt.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En ole varma miten, mutta jos oksennat pois kaiken ruoan, eihän vauvakaan saa sitä ravintoa, mitä tarvitsee kehittyäkseen. Se voi vaurioitua pahasti. Tilanteesi on varmasti kamalan vaikea. :(
Oksentaminen vaikuttaa monin tavoin omaan elimistöösi, ja siten myös vauvan elimistöön: Nestetasapaino, verensokeri, kalium-natrium-tasapainoon, rasva-aineenvaihduntaan jne. vain muutaman mainitakseni...
Jos et lopeta oksentelua voi sillä olla kauaskantoiset seuraukset.
Kerro raskaudestasi jollekin lähimmäiselle ja oksentelustasi, hakekaa yhdessä apua! Tsemppiä sinulle, mitä ikinä päätätkin, mutta muista vahingoittamalla itseäsi vahingoitat myös sisälläsi kasvavaa lastasi...
Kiitos kun vastasitte viestiini.
Minulle tehdään abortti... En tiedä miten tässä näin pääsi käymään. Vihaan itseäni. En ole kuitenkaan kertonut kenelekään läheiselleni mistään.
Minusta otetaan ihminen pois ja todennäköisesti kuolen tähän bulimiaani.
Ei ole mahdollisuuksia enää..
Niin tosiaan kannattaa muistaa että jotkut odottavat äidit oksentelevat koko 9 kk - ihan pelkästään raskauden tuoman pahoinvoinnin seurauksena. Ja saavat terveitä lapsia.
Älä ota liikoja paineita siis tuosta oksentamisesta, itsellesi sillä enemmän tuhoa teet kuin vauvalle. Vauvat ehtivät omansa napata sisään tulleessa ruoasta! Pahempi olisi jos et söisi mitään!
Älä siis murehdi liikoja. Luonto ehtii valmentaa sinut "valmiiksi" - ja koska olet selvästi ajatteleva yksilö, tulet olemaan hyvä äiti.
Luota itseesi ja siihen että asiat menee kuten on tarkoitettu. Vielä et ole tehnyt mitään peruuttamatonta vauvallesi.
Hyvää kesää ja toivottavasti onnellista odotusta!
Oli todella rohkaiseva teksti sinulla... Kiitos, ajattelin jo hetken, että selviäisin... mutta en.. En voi olla äiti 16-vuotiaana.. En voi kertoa tästä kenellekään. Olen tyrinyt ja pahasti.
Olen nyt saanut syötyä normaalisti nämä pari päivää, mutta kohta retkahdan taas.
Pitää miettiä näitä asioita vielä.
Hyvää kesää sinullekin!
voi pientä.. haluaisin oikeasti auttaa jotenkin. Muista vain tehdä sellainen ratkaisu jonka kanssa voit kuvitella eläväsi loppuelämän. Toivottavasti sinulla on läheisiä joiden kanssa voit puhua ja jotka tukevat ratkaisujasi. Lämmintä kesää!
Olet päätymässä oikeaan ratkaisuun. Itselleni tehtiin abortti nuoruudessani. Siitä selviää, mutta ota aikaa ja mieti elämääsi suuntaa tarkasti. Nuoruuteen kuuluvat erehdykset, mutta niistä oppii. Harmi että joudut kantamaan vastuun yksin...
Sinun nuoruutesi ei tarvitse päättyä tähän. Koeta kuitenkin saada apua pikaisesti sillä vauva kasvaa nopeasti ja jos haluat abortin, tee se heti. Se tehdään nykyään poliklinikalla - ei nukutttamista, ei "kaavintaa". Saat pillerin ja olet valvonnassa aamusta iltapäivään. Alkio alkaa itsestään tulla pois, vuotona. Muistuttaa kuukautisvuotoa.
Kun saat tämän asian järjestykseen, uskon että bulimia-vaihekin voi helpottua. Henkiset paineet aina pahentavat - kun saa ongelmat ratkottua yksi kerrallaan, huomaa ettei oksentaminen välttämättä ole tullut edes mieleen.
Hankkiudu huonoista ihmissuhteista eroon ihan ensimmäisenä. Bulimikoilla tuntuu olevan "saastuttajia" aina ympärillä vähän liian kanssa. Kuuntele itseäsi ja mitä oikein haluat.
Kyllä se siitä lähtee. Elämä ei tähän lopu. Ja muista, ongelmiin löytyy aina ratkaisu kun vain tartut härkää sarvista etkä jää yksin murehtimaan.
Valoa elämääsi,
Pravda
Kiitos vastauksistanne... Ihanaa kun jotkut välittävät. :)
Yritän selvitä... ainakin jonkin matkaa.
mun kaveri on saman ikänen ja myös raskaana...harkitse vielä! lapset on ihania ja se voi antaa sulle sen mitä tarvit. Kyllä sun perhe sua tukis...ite ainaki haluaisin lapsen vaikka oon 16 ja on bulimia...se on elämän tarkotus..ainaki mulle.
Ai abortin tekoako? En voi miettiä koko asiaa.. Ihan hirveää. Mutta pakko minun se on tehdä, en halua lasta jos en osaa huolehtia ja kasvattaa sitä oikein. Pakotan itseni sinne terveyskeskukseen huomenna. Minulla on aika klo 13. Pelottaa..
Pitää vielä keksiä miten selitän tämän asian vanhemmilleni.. En ainakaan totuutta kerro.
Se lapsi saa syömästäsi ravinnosta sen ravintonsa, ja kyllä, jos oksennat minkä syöt, se vahingoittaa vauvaa. Ei ne ravintoaineet vielä sun vatsalaukusta elimistöön siirry, vasta sitten kun se jatkaa siitä eteenpäin kulkuaan. Ja jos sama meno jatkuu synnytyksen jälkeen ja imetät, lapsesta tulee aliravittu kun ei sun rintamaidossakaan ole ravintoaineita. Järki käteen. Jos oma napa menee lapsen edelle, olkaa sitten tekemättä niitä!
olen sairastanut itse bulimiaa, ja käytin myös aineita. Raskaaks tulin, lapsi oli kyllä sen arvoinen, että söin väkisin ja lopetin aineet. Ei sitä ole pakko mässätä. Ja puhe syömisestä kahden edestä: ei pidä paikkaansa. Ei niiden määrien pidä niin suuria olla, vaan ruoan ravintokuitupitoista. Ei sun pidä rasvaa syödä. Kasviksia, lihaa (kana) kalaa, hedelmiä. Ei ruuan tarvitse olla hh pitoista, kunhan se on ravitsevaa.
Mutta tolla pelleilyllä teet pelkkää hallaa lapsellesi. Ja muista, tulevaisuudessa olet lapsesi esikuva. jos et syö, lapsi kokee sen normaalina ja on itsekin syömättä. Ymmärtämättä asian vaarallisuutta.
Ja jos koet, ettei sinusta ole äidiksi, tekemään muutosta lapsesi vuoksi, älä tee sitä lasta. Lapsi on lahja, joten tämä voi kuulostaa julmalta: jos et ole valmis muutoksiin, mikä on lapselle parhaaksi, et ole vielä sopiva äidiksi. Ei kaikesta kivasta pidä luopua, sitä en tarkoita. Mutta se mikä vahingoittaa lastasi, sen on loputtava. Minulla painoi vaakakupissa lapsi sen verran paljon, että lopetin kaiken pahan (aineet, lääkkeet, aloitin syömisen, lopetin tupakanpolton ja rajun ryyppäämisen..) silloin kun huomasin odottavani lastani. Olin silloin kolmannella kuulla.Ikää oli silloin 18. Luojalle kiitos, että lapsi on terve.
heip.
Olen 25 vee,¨
mulla on kolme lasta.
Vanhimman sain 17 vuotiaana.
Nuorin on muutaman kuukauden ikäinen.
Olen sairastanut bulimiaa 10 vuotta.
selvinnyt olen, ja niin on lapsetkin.
Kanna vastuu.
Minulla ei enää sitä lasta ole... Se siitä. Minulla ei ole mitään. Voisin yhtä hyvin olla kuollut.