Aspergerit huumorintajuttomia.

Jään odottamaan kauanko kestää kun tästä valitetaan ja koneaivo poistaa.

Terv. Ap

mul ainaki iän myötä nahka koventunu että seulontani läpi menee huumori kiun huumori että joskus nuorempana kun olin henkisesti hieman kypsymätön viel niin suutuin aika usein sarkasmihuumorista mut emmä siitä pahoota mieltä ennää ja jos joku oikeasti toivoo jotain pahaa minulle tai lätisee paskaa minusta niin aivan sama eli ei hetkauta minua koska kiinnostaa yhtä paljon kuin pieru saharassa.

en tiiä oonko aspergeri mut epäilen ett oon.

Viestin kirjottaja juha Pohjola

Luonto on melkonen arpapeluri. Se voi määrää, kumpaan sukupuoleen synnyt., tytöksi tai pojaksi, pääosin.
Geneettiset rasitteet voivat puhjeta samojen vanhempienkin lapsikatraassa.
Oikeastaan kansakouluun pääseminen pelasti minut umpiautismilta, ehkä.
Aspergiksi minua arveli ens alueen toimittaja.

Kiinnostuin aiheesta. Monet tuntomerkit täsmäsivät. Sain lukea, että assi ei pääse ikinä eroon as-piirteistään. Hyväksyin itseni sellaiseksi, joksi synnyin. Viihdyin kansakoulussa.
Hyvä maantiedossa ja historiassa. Pojalla oli muistikapasiteettia.
Vanhemmillani ei ollut varaa jatkaa opiskeluani jatkoluokkien jälkeen.

Maalta piti lähtä työnhakuun kaupunkeihin. Siellä sai tutustua myös kirjastojen aarteisiin. Tietopuoliset teokset kiinnostivat.
eino, eläk.

Lucy, alkuihminen. Hänen jäänteensä ovat arvokasta aineistoa ihmisen historiassa.
Googleta Lucy.

Aspergerit ovat huumorintajuttomia vain
neurotyypillisten eli "nenttien" eli ei-autistien mielestä.
Nentit eivät naura, kun aspergeri lataa heille
totuuksia päin naamaa. Silloin nenttitosikot siirtävät
oman huumorintajuttomuutensa aspergereihin.

Keskenään aspergerien porukoissa
huumori kukkii niin ettei naurusta tule
loppua. Nentit ovat sivummalla eivätkä
ymmärrä mille aspergerit nauravat -
osittain aspergerit nauravat nenttien harhaisille
käsityksille autismikirjosta.
Nentit luulevat käsityksiään ihan siis
tosissaan kovastikin todenmukaisiksi.
:-) :-) :-D :-D :-D

Itse olen ainakin väärinkäsitysten mestari, eikä kaikki tiedä koska vitsailen. Oli joskus pari kaveriakin, mutta kun ymmärsivät kaiken väärin niin maineeni alkoi elämään ihan omaa elämää. Nyt on ollut hyvä ilman yhtäkään ystävää, enää vain läheiset käsittää kaiken väärin...

Juurikin näin. Olen autisti ja todella lahjakas sosiaalisesti. Pystyn lukemaan ihmisiä ja sosiaalisia tilanteita paremmin, kuin ns. normit. Täten huumorin tajuni on myös parempi, kuin heillä.

Olen myös erittäin empaattinen, enkä töksäyttele, enkä mökötä.

Kaikki stereotypiat asseista ovat vanhentunutta tietoa.

Kohtalolla leikkivillä on varma kohtalo https://www.tv7.fi/arkki/taistele-kohtalosi-puolesta/osa-2-4-seurakunnan-kohtalo-esirukoilijoiden-kasissa_p103015/

Joo, aloittaja on väärässä.
Emme me aspergerit ole huumorintajuttomia. Me emme vain ole
huumorintajuisia NEUROTYYPILLISELLÄ tavalla - ja sekös
nentistejä riepoo!
:-)