Mon psykiatrian potilaiden kokema mielenterveysongelma voi olla psykiatrian aiheuttamaa

Anonyymi-ap

Etenkin pitkäaikaiset psykiatrian potilaat ovat alttiita iatrogeenisille ongelmille lääkkeistä mitä voi olla esimerkiksi ahdistustasojen nousu aikaisemmasta, unen ongelmat lääkkeiden kanssa venkslatessa, seksuaalisen toiminnan häiriöt, apatia, anhedonia, kogniitiiviset ongelmat ja hankaluudet ajatella tai jopa sekavuus.

Mietin niiden pahimpien kroonikoiden kanssa mitä osaa näyttelee runsaat aivoja turmelleet lääkitykset. Psykiatria myös pitää miten sattuu tehtyjä vieroituksia mielenterveysongelmien pahenemisena, koska kaikkiin lääkkeisiin sisältyy fyysinen riippuvuus mitä psykiatriassa ei kunnolla tiedosteta. Vähennä siten että pistät lääkkeen puoliksi ja puoliksi ei välttämättä noudata mitään hyvää tieteellistä käytäntöä. Pahimmillaan asiakas on koukussa lääkkeeseen fyysisesti ja sitä joutuu murustelemaan pitkäaikaiskäytön jälkeen yli vuoden ellei jotkut jopa enemmänkin koska siitä seuraavat oireet on niin epämiellyttäviä kestää ja toimintakyky voi horjua niiden vuoksi. Moni ei tajua tätä ja on siksi kiinni psykiatrian limbossa.

Kun herää ja alkaa nähdä psykiatrian aineiden harmit ei voi kuin ihmetellä psykiatrian hoitotapoja ja olla huolissaan niistä kuten polyfarmasiasta tai jopa vuosien jälkeen lennossa lääkkeiden vaihtelusta. Se jos joku voi fuck you up.

37

261

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikö se ole ihan loogista, että oletetaan niiden oireiden olevan sairauden etenemistä, jos ilman lääkkeitä se sairaus etenisi niin paljon nopeammin ja tuhoisammin?

      • Anonyymi

        Millä todisteilla "sairaus etenisi nopeammin ja tuhoisammin"?

        Päinvastoin, kun ihmiset opettelisivat selviytymiskeinoja ja eivät käyttäisi lääkkeitä, esim. masennuksella on erittäin hyvä spontaani paranemisennuste. Aivot eivät tosiaankaan rappeudu kun niitä käyttää ja oppii huolehtimaan itsestään. Jos esim olisi jotain stressimuutoksia aivoissa niitä kannattaa alkaa korjaamaan levolla, rentoutumisella, kunnon ravinnolla. Asteittain toimintakykyä voi kohentaa. On aivan psykiatrian bullshittiä että masennus jotenkin on haitaksi aivotoiminnalle ja jollain koukuttavilla neurotoksiineilla joita on tutkittu lyhyen aikaa pitemmän päälle hoidetaan ketään kuntoon. Pitkäaikaiskäyttäjien aivoja potentiaalisesti vahingoitetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä todisteilla "sairaus etenisi nopeammin ja tuhoisammin"?

        Päinvastoin, kun ihmiset opettelisivat selviytymiskeinoja ja eivät käyttäisi lääkkeitä, esim. masennuksella on erittäin hyvä spontaani paranemisennuste. Aivot eivät tosiaankaan rappeudu kun niitä käyttää ja oppii huolehtimaan itsestään. Jos esim olisi jotain stressimuutoksia aivoissa niitä kannattaa alkaa korjaamaan levolla, rentoutumisella, kunnon ravinnolla. Asteittain toimintakykyä voi kohentaa. On aivan psykiatrian bullshittiä että masennus jotenkin on haitaksi aivotoiminnalle ja jollain koukuttavilla neurotoksiineilla joita on tutkittu lyhyen aikaa pitemmän päälle hoidetaan ketään kuntoon. Pitkäaikaiskäyttäjien aivoja potentiaalisesti vahingoitetaan.

        Nykytilanne on että 1/5 nuorista naisista käyttää noita aineita. Syyt on todennäköisesti jossain ihan muualla kuin "sairauksien" lisääntymisessä.
        Laitan masennuksen siksi lainausmerkkeihin että mielestäni se ei ole validi sairaus biologisessa mielessä, vaan oire eikä kenellekään tee hyvää etenkään pitemmän päälle identifioitua tuollaiseen diagnoosiin jolla ei pääse syihin käsiksi ja jonka avulla kaupataan koukuttavia aineita. Toki voidaan kuvailla olemisen tilaa ja tuntemista noin symbolisesti vaikka masennuksena mutta sen reliabiliteetti tieteellisesti on kehno.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykytilanne on että 1/5 nuorista naisista käyttää noita aineita. Syyt on todennäköisesti jossain ihan muualla kuin "sairauksien" lisääntymisessä.
        Laitan masennuksen siksi lainausmerkkeihin että mielestäni se ei ole validi sairaus biologisessa mielessä, vaan oire eikä kenellekään tee hyvää etenkään pitemmän päälle identifioitua tuollaiseen diagnoosiin jolla ei pääse syihin käsiksi ja jonka avulla kaupataan koukuttavia aineita. Toki voidaan kuvailla olemisen tilaa ja tuntemista noin symbolisesti vaikka masennuksena mutta sen reliabiliteetti tieteellisesti on kehno.

        Syihin ei siis pääse käsiksi jos liikaa selittää olemistaan ja tuntemistaan jollain noinkin epätarkalla diagnoosilla saatika vielä omaksuu psykiatrian tavan selittää ongelmia siten kuin aineet muka korjaisi jotain aivoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä todisteilla "sairaus etenisi nopeammin ja tuhoisammin"?

        Päinvastoin, kun ihmiset opettelisivat selviytymiskeinoja ja eivät käyttäisi lääkkeitä, esim. masennuksella on erittäin hyvä spontaani paranemisennuste. Aivot eivät tosiaankaan rappeudu kun niitä käyttää ja oppii huolehtimaan itsestään. Jos esim olisi jotain stressimuutoksia aivoissa niitä kannattaa alkaa korjaamaan levolla, rentoutumisella, kunnon ravinnolla. Asteittain toimintakykyä voi kohentaa. On aivan psykiatrian bullshittiä että masennus jotenkin on haitaksi aivotoiminnalle ja jollain koukuttavilla neurotoksiineilla joita on tutkittu lyhyen aikaa pitemmän päälle hoidetaan ketään kuntoon. Pitkäaikaiskäyttäjien aivoja potentiaalisesti vahingoitetaan.

        Mutta mikä sitten neuvoksi, kun kaikki eivät opi selviytymiskeinoja, eivät opi tunteiden käsittelytaitoja, ym. ?
        Siinä kohtaahan se psykiatria yleensä avuksi tulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä todisteilla "sairaus etenisi nopeammin ja tuhoisammin"?

        Päinvastoin, kun ihmiset opettelisivat selviytymiskeinoja ja eivät käyttäisi lääkkeitä, esim. masennuksella on erittäin hyvä spontaani paranemisennuste. Aivot eivät tosiaankaan rappeudu kun niitä käyttää ja oppii huolehtimaan itsestään. Jos esim olisi jotain stressimuutoksia aivoissa niitä kannattaa alkaa korjaamaan levolla, rentoutumisella, kunnon ravinnolla. Asteittain toimintakykyä voi kohentaa. On aivan psykiatrian bullshittiä että masennus jotenkin on haitaksi aivotoiminnalle ja jollain koukuttavilla neurotoksiineilla joita on tutkittu lyhyen aikaa pitemmän päälle hoidetaan ketään kuntoon. Pitkäaikaiskäyttäjien aivoja potentiaalisesti vahingoitetaan.

        Mitä muuten ajat takaa noilla lääkäreiden haukkumisilla . Pistä valittu menemään ja kerro huolesi sinne, täällä ei kukaan voi auttaa , koska kellään ei ole kompetenssia siihen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta mikä sitten neuvoksi, kun kaikki eivät opi selviytymiskeinoja, eivät opi tunteiden käsittelytaitoja, ym. ?
        Siinä kohtaahan se psykiatria yleensä avuksi tulee.

        Voi hyvä Sylvi sentään, et sitten tiedä masennuksesta mitään . Sekin on kolmessa eri asteikossa. Vaikea masennus on pitänyt ihmisiä vuodenkin sängyssä . Keski vaikea taas hieman suopeampi ihmisen toiminnoille ja kykenee tekemään asioita kotona, mutta ei työkelpoinen. Lievä masennus sitten on sitä että ulospäin näyttää ihan terveeltä mutta tuntee ahdistusta. Sisällään ja saa siihen lääkityksen joka ei ole mikään; raskas lääkitys.
        Niin että masennusta ei siis vaan oteta pois sillä että sanotaan ” kokoo ittes” koska se on autonoominen hermosysteemi joka aiheuttaa niitä ongelmia, sitä ei voi ohjailla itse . Joten puhu sinä tunteiden käsittelystä , mutta tiedoksi vaan ettet tiedä mitään aiheesta josta Puhut . .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä todisteilla "sairaus etenisi nopeammin ja tuhoisammin"?

        Päinvastoin, kun ihmiset opettelisivat selviytymiskeinoja ja eivät käyttäisi lääkkeitä, esim. masennuksella on erittäin hyvä spontaani paranemisennuste. Aivot eivät tosiaankaan rappeudu kun niitä käyttää ja oppii huolehtimaan itsestään. Jos esim olisi jotain stressimuutoksia aivoissa niitä kannattaa alkaa korjaamaan levolla, rentoutumisella, kunnon ravinnolla. Asteittain toimintakykyä voi kohentaa. On aivan psykiatrian bullshittiä että masennus jotenkin on haitaksi aivotoiminnalle ja jollain koukuttavilla neurotoksiineilla joita on tutkittu lyhyen aikaa pitemmän päälle hoidetaan ketään kuntoon. Pitkäaikaiskäyttäjien aivoja potentiaalisesti vahingoitetaan.

        Niillä samoilla todisteilla, millä koko mielenterveyttä ja sen hoitoa on kehitetty vuosisatojen ajan.

        Sen valossa mieleltään sairas ihminen on todella hidas oppimaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi hyvä Sylvi sentään, et sitten tiedä masennuksesta mitään . Sekin on kolmessa eri asteikossa. Vaikea masennus on pitänyt ihmisiä vuodenkin sängyssä . Keski vaikea taas hieman suopeampi ihmisen toiminnoille ja kykenee tekemään asioita kotona, mutta ei työkelpoinen. Lievä masennus sitten on sitä että ulospäin näyttää ihan terveeltä mutta tuntee ahdistusta. Sisällään ja saa siihen lääkityksen joka ei ole mikään; raskas lääkitys.
        Niin että masennusta ei siis vaan oteta pois sillä että sanotaan ” kokoo ittes” koska se on autonoominen hermosysteemi joka aiheuttaa niitä ongelmia, sitä ei voi ohjailla itse . Joten puhu sinä tunteiden käsittelystä , mutta tiedoksi vaan ettet tiedä mitään aiheesta josta Puhut . .

        Taidan jonkin verran tietää masennuksesta.
        Miksi jotkut masentuvat, kun taas toiset eivät ?
        Kyllä siihen taitaa liittyä myös ne tunnetaidot sekä ihmisen omat selviytymiskeinot. Tarkoitan siis näillä, että ne voivat estää masennuksen synnyn.
        Tiedän senkin, että jos on jo masennus päällä, siihen ei riitä nämä " kokoa itsesi ", ym.
        Miksi ihmiselle tulee masennus ?
        Yksi selitys on ihan se, kun tulee vaikka jotain vastoinkäymisiä, ihminen saattaa kuvitella, että syy on hänen, hän saattaa pitää itseään huonona, epäonnistuneena, arvottomana, jne.
        Siitä voi pikkuhiljaa alkaa menemään mieliala alaspäin, joka voi johtaa joskus syväänkin masennukseen.
        Siinä vaikuttaa ne tunnetaidot, selviytymiskeinot, ym. Kuinka voi selvitä vastoinkäymisistä, kuinka suojata itseään. Miten ylipäänsä pystyy toimimaan myös tiukan paikan tullen itsensä kanssa.
        Tässä siis vain yksi esimerkki. Syitä ja seurauksiahan voi olla vaikka kuinka paljon, ihmisistä riippuen.
        Masennus ei tule ihmiseen mistään ulkopuolelta, se muodostuu ihmisessä, psyykessä, mahdollisten ulkoisten tekijöiden toimiessa vaikuttimena ihmisen mielen murtumiseen.
        Tämä ei ole lääketieteellinen, eikä ammattilaisen lausumaa, vaan ihan tavallisen maallikon omaa ajattelua ja päätelmää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi hyvä Sylvi sentään, et sitten tiedä masennuksesta mitään . Sekin on kolmessa eri asteikossa. Vaikea masennus on pitänyt ihmisiä vuodenkin sängyssä . Keski vaikea taas hieman suopeampi ihmisen toiminnoille ja kykenee tekemään asioita kotona, mutta ei työkelpoinen. Lievä masennus sitten on sitä että ulospäin näyttää ihan terveeltä mutta tuntee ahdistusta. Sisällään ja saa siihen lääkityksen joka ei ole mikään; raskas lääkitys.
        Niin että masennusta ei siis vaan oteta pois sillä että sanotaan ” kokoo ittes” koska se on autonoominen hermosysteemi joka aiheuttaa niitä ongelmia, sitä ei voi ohjailla itse . Joten puhu sinä tunteiden käsittelystä , mutta tiedoksi vaan ettet tiedä mitään aiheesta josta Puhut . .

        Ymmärsinkö oikein, että ihminen ei saa hakeutua ammattimaisen avun piiriin, koska masentuneiden ihmisten siviilissä kohtaama "kokoa ittes" asenne ei paranna heitä?

        F*** the logic.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä todisteilla "sairaus etenisi nopeammin ja tuhoisammin"?

        Päinvastoin, kun ihmiset opettelisivat selviytymiskeinoja ja eivät käyttäisi lääkkeitä, esim. masennuksella on erittäin hyvä spontaani paranemisennuste. Aivot eivät tosiaankaan rappeudu kun niitä käyttää ja oppii huolehtimaan itsestään. Jos esim olisi jotain stressimuutoksia aivoissa niitä kannattaa alkaa korjaamaan levolla, rentoutumisella, kunnon ravinnolla. Asteittain toimintakykyä voi kohentaa. On aivan psykiatrian bullshittiä että masennus jotenkin on haitaksi aivotoiminnalle ja jollain koukuttavilla neurotoksiineilla joita on tutkittu lyhyen aikaa pitemmän päälle hoidetaan ketään kuntoon. Pitkäaikaiskäyttäjien aivoja potentiaalisesti vahingoitetaan.

        Oppii huolehtimaan ?
        Kuuleppas jos ihminen sairastuu niin sille ei voi mitään, sinun konstisi ovat että jotenkin voisi niinkun ” koota itsensä” niin ei ole aina . Lääketiede on sinulle kova paikka mutta lääkkeetkin ovat tulleet tutkimusten tuloksen ja testattu isoissa ryhmissä ennenkun ne ovat tullee markkinoille . Joten se on ollut pitkä prosessi saada esiin lääkkeitä jotka helpottavat oloa.
        Aiis jos ne ei sinuun ole auttaneet niin älä puhu muiden puolesta
        On niin paljon tyytyväisiä potilaita, joihin sinä et kuulu koska lääke pelkosi on siinä esteenä ettei mikään pure ,olet keskittynyt asoihin joissa tarvitaan vähän enenmmän koulutusta. Kun mitkään Googlesta nypittyt selostukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykytilanne on että 1/5 nuorista naisista käyttää noita aineita. Syyt on todennäköisesti jossain ihan muualla kuin "sairauksien" lisääntymisessä.
        Laitan masennuksen siksi lainausmerkkeihin että mielestäni se ei ole validi sairaus biologisessa mielessä, vaan oire eikä kenellekään tee hyvää etenkään pitemmän päälle identifioitua tuollaiseen diagnoosiin jolla ei pääse syihin käsiksi ja jonka avulla kaupataan koukuttavia aineita. Toki voidaan kuvailla olemisen tilaa ja tuntemista noin symbolisesti vaikka masennuksena mutta sen reliabiliteetti tieteellisesti on kehno.

        Miksi oikeastaan välität , naiset jotka käyttävät lääkkeitä tulevat aika pian taas ennalleen ja jatkavat työssä käyntiä ja harrastuksiaan . Joten anna olla , kukin hoitelee itsensä miten haluaa jos on tarve psykiatriin niin menevät sinne ilman sinun kontorolliasi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä muuten ajat takaa noilla lääkäreiden haukkumisilla . Pistä valittu menemään ja kerro huolesi sinne, täällä ei kukaan voi auttaa , koska kellään ei ole kompetenssia siihen

        Ilmeisesti henkilökohtainen trauma takana kun jankuttaa. Luullen tietävänsä kaiken näistä asioista .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidan jonkin verran tietää masennuksesta.
        Miksi jotkut masentuvat, kun taas toiset eivät ?
        Kyllä siihen taitaa liittyä myös ne tunnetaidot sekä ihmisen omat selviytymiskeinot. Tarkoitan siis näillä, että ne voivat estää masennuksen synnyn.
        Tiedän senkin, että jos on jo masennus päällä, siihen ei riitä nämä " kokoa itsesi ", ym.
        Miksi ihmiselle tulee masennus ?
        Yksi selitys on ihan se, kun tulee vaikka jotain vastoinkäymisiä, ihminen saattaa kuvitella, että syy on hänen, hän saattaa pitää itseään huonona, epäonnistuneena, arvottomana, jne.
        Siitä voi pikkuhiljaa alkaa menemään mieliala alaspäin, joka voi johtaa joskus syväänkin masennukseen.
        Siinä vaikuttaa ne tunnetaidot, selviytymiskeinot, ym. Kuinka voi selvitä vastoinkäymisistä, kuinka suojata itseään. Miten ylipäänsä pystyy toimimaan myös tiukan paikan tullen itsensä kanssa.
        Tässä siis vain yksi esimerkki. Syitä ja seurauksiahan voi olla vaikka kuinka paljon, ihmisistä riippuen.
        Masennus ei tule ihmiseen mistään ulkopuolelta, se muodostuu ihmisessä, psyykessä, mahdollisten ulkoisten tekijöiden toimiessa vaikuttimena ihmisen mielen murtumiseen.
        Tämä ei ole lääketieteellinen, eikä ammattilaisen lausumaa, vaan ihan tavallisen maallikon omaa ajattelua ja päätelmää.

        No anna se jäädä sitten niihin maallikon maisemiin. Äse mikä on sinulle paras hoitokeino ei ole sitä kaikille. .mt asiat ovat laaja käsite. Siksi koulutus m ensin lääkäriksi ja sen jälkeen erikoistuminen psykiatriksi on niin monia vuosia pitkä. Joten ne vuodet he opiskelevat kaiken näistä asioista . Joten annetaan olla nyt, sinä tyylilläsi ja muut samoin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärsinkö oikein, että ihminen ei saa hakeutua ammattimaisen avun piiriin, koska masentuneiden ihmisten siviilissä kohtaama "kokoa ittes" asenne ei paranna heitä?

        F*** the logic.

        Et näköjään ; ymmärtänyt , siis lukihöiriökin kuvassa mukana


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi hyvä Sylvi sentään, et sitten tiedä masennuksesta mitään . Sekin on kolmessa eri asteikossa. Vaikea masennus on pitänyt ihmisiä vuodenkin sängyssä . Keski vaikea taas hieman suopeampi ihmisen toiminnoille ja kykenee tekemään asioita kotona, mutta ei työkelpoinen. Lievä masennus sitten on sitä että ulospäin näyttää ihan terveeltä mutta tuntee ahdistusta. Sisällään ja saa siihen lääkityksen joka ei ole mikään; raskas lääkitys.
        Niin että masennusta ei siis vaan oteta pois sillä että sanotaan ” kokoo ittes” koska se on autonoominen hermosysteemi joka aiheuttaa niitä ongelmia, sitä ei voi ohjailla itse . Joten puhu sinä tunteiden käsittelystä , mutta tiedoksi vaan ettet tiedä mitään aiheesta josta Puhut . .

        Ai en tiedä? No kuule voi olla että lääkehaittaani diagnosoitiin masennuksena mutta nostin itseni sieltä sängyn pohjalta vakavasta masennuksesta töihin. Oliko se helppoa? Ei. Tulenko olemaan aina alakuloisists ajatuksista vapaa? En mutta elämä on kärsimystä osittain. Itselleni on sattunut paljon paskaa ja on puuttunut tukiverkostoja ym. En identifioidu enää masennusdiagnoosiini lainkaan. Voin sanoa jos olen alakuloinen mutta en enää identifioidu reliabiliteetiltaan heikkoon diagnoosiin joka on oire kuten päänsärky.

        Sanon vain että lääkehoidon välttämättömyyttä liioitellaan jos mietitään esim terveellisen ravinnon, merkityksellisyyden saavittamista asteittain tekemällä voimavarojen puitteissa, autonomisen hermoston tasapainotuksen ja asteittaisen tekemisen lisäämisen merkitystä olossa. Monet asiat mitkä ei aina liity itseen merkkaa myös esim yhteys toisiin.

        Ja hermojärjestelmään voi vaikuttaa kun alkaa sitä treenaamaan esim vagushermo, hermoston rauhoittaminen. Aivot on neuroplastiset myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai en tiedä? No kuule voi olla että lääkehaittaani diagnosoitiin masennuksena mutta nostin itseni sieltä sängyn pohjalta vakavasta masennuksesta töihin. Oliko se helppoa? Ei. Tulenko olemaan aina alakuloisists ajatuksista vapaa? En mutta elämä on kärsimystä osittain. Itselleni on sattunut paljon paskaa ja on puuttunut tukiverkostoja ym. En identifioidu enää masennusdiagnoosiini lainkaan. Voin sanoa jos olen alakuloinen mutta en enää identifioidu reliabiliteetiltaan heikkoon diagnoosiin joka on oire kuten päänsärky.

        Sanon vain että lääkehoidon välttämättömyyttä liioitellaan jos mietitään esim terveellisen ravinnon, merkityksellisyyden saavittamista asteittain tekemällä voimavarojen puitteissa, autonomisen hermoston tasapainotuksen ja asteittaisen tekemisen lisäämisen merkitystä olossa. Monet asiat mitkä ei aina liity itseen merkkaa myös esim yhteys toisiin.

        Ja hermojärjestelmään voi vaikuttaa kun alkaa sitä treenaamaan esim vagushermo, hermoston rauhoittaminen. Aivot on neuroplastiset myös.

        Siitä vain apua hakemaan. En minä sitä kiellä. Kyseenalaistan vain psykiatrian lääkitysopit(lääkkeet pakko masennuksessa) ja reliabiliteetiltaan heikot diagnoosit itsensä selittäjänä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No anna se jäädä sitten niihin maallikon maisemiin. Äse mikä on sinulle paras hoitokeino ei ole sitä kaikille. .mt asiat ovat laaja käsite. Siksi koulutus m ensin lääkäriksi ja sen jälkeen erikoistuminen psykiatriksi on niin monia vuosia pitkä. Joten ne vuodet he opiskelevat kaiken näistä asioista . Joten annetaan olla nyt, sinä tyylilläsi ja muut samoin

        Ai puhut samasta tieteenalasta joka uskoi insuliinishokkeihin ja lobotomiaan. Okay. Ei minua vakuuta enää vaikka lukisivat 25 vuotta. Voit opiskella pohjois-korean yliopistossa kommunismin hyötyjä ja johtajan suurenmoisuutta kymmenen vuotta. Tämä oli vitsi mutta ehkä joku tajuaa vertauksen.

        On niitä holistisia ja kriittisiä psykiatrejakin jotka näkevät tämän kaiken lävitse.

        SSRI-kulta-aika oli pahinta ihmiskunnan degenetaatiota. Usassa mainoksia siitä kuinka masennuslääkkert korjaa kemiallista epätasapainoa jota lääke korjaa. Kuinka moni ihmisten kärsimys ja alakulo on ihan normaali reaktio vallitseviin olosuhteisiin?

        Ymmärrän toki vaikeassa tilassa olevan näköalattomuuden riskit mutta minulle aivoterveys on kaiken a ja o hyvinvoinnissa jota psykiatriset lääkkeet ei tue, etenkään pitrmmän päälle ja vieroituksissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi oikeastaan välität , naiset jotka käyttävät lääkkeitä tulevat aika pian taas ennalleen ja jatkavat työssä käyntiä ja harrastuksiaan . Joten anna olla , kukin hoitelee itsensä miten haluaa jos on tarve psykiatriin niin menevät sinne ilman sinun kontorolliasi

        Ai niinkuin eläköitymisluvutkin näyttävät jossa suurelle osalle oli määrätty lähinnä lääkityksiä? Voi olla että joutuu toipumaan kahdesta asiasta, masennuksesta ja lääkeharmista. Itselläni lääkeharmi oli elämäni pahin kokemus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta mikä sitten neuvoksi, kun kaikki eivät opi selviytymiskeinoja, eivät opi tunteiden käsittelytaitoja, ym. ?
        Siinä kohtaahan se psykiatria yleensä avuksi tulee.

        Niinno ei niitä ainakaan opi kun oppii lähinnä turruttamaan tunteita aineilla. Sanon tämän kokemuksen äänellä jossa psykiatria teini-iän ja aikuisuuden kynnyksellä opetti minua turruttamaan tunteitani aineilla ja muka sanoittamaan jotain terapiassa vaikka oikea kytkös tunteisiin oli kateissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No anna se jäädä sitten niihin maallikon maisemiin. Äse mikä on sinulle paras hoitokeino ei ole sitä kaikille. .mt asiat ovat laaja käsite. Siksi koulutus m ensin lääkäriksi ja sen jälkeen erikoistuminen psykiatriksi on niin monia vuosia pitkä. Joten ne vuodet he opiskelevat kaiken näistä asioista . Joten annetaan olla nyt, sinä tyylilläsi ja muut samoin

        Laitapa nyt itsesikin siihen " muiden " ryhmään, kiitos.
        Paraskin neuvonantaja........


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niinkuin eläköitymisluvutkin näyttävät jossa suurelle osalle oli määrätty lähinnä lääkityksiä? Voi olla että joutuu toipumaan kahdesta asiasta, masennuksesta ja lääkeharmista. Itselläni lääkeharmi oli elämäni pahin kokemus.

        Miksi sanoa, että masennuksesta " joutuu luopumaan " ?
        Eikö se ole vain hyvä asia, jos siitä pääsee eroon ?


    • Anonyymi

      melkein kaikki on koska psykoiatrit leimaa ne keksityillä tautinimikkeillä

    • Anonyymi

      Miten psykiatria voi aiheuttaa mt-ongelmia, kun psykiatrille hakeudutaan vasta silloin, kun on tullut niitä mt-ongelmia ?

      • Anonyymi

        Kaikilla ihmisillä on mt-ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä. Avun hakeminen johtuu siitä, että ihmisiä on lapsesta asti psykoedukoitu hakemaan apua kissan kuoleman aiheuttaman suruun tai siihen suunnattomaan ahdistukseen joka syntyy, kun naapurin Pertillä on hienompi auto kuin itsellä. Ihmiset on vieraannutettu luonnollisista tunteistaan ja siitä, mitä ne kertovat ihmiselle hänen omasta tilastaan ja elämästään -esimerkiksi arvoistaan, elintavoistaan, elinympäristöstä, siitä miten häntä on kohdeltu ja millaisia selviytymiskeinoja hän on omaksunut. Noiden tunteiden biomedikaalinen kehystäminen ja hoito perustuu ihan samaan ideaan, kun miksi miljoonat suomalaiset avaavat kaljatölkin joka perjantai. Se on tunteiden (jotka oikeasti välittävät tärkeää informaatiota todellisuudesta) tukahduttamiseen pohjautuva hoitomuoto, joka sotkee neurokemiaa, aineenvaihduntaa ja kroonistaa monia ongelmia siksi, koska coping-keinona tunteiden tukahduttaminen on tunnetusti huono idea. Monien tutkimusten mukaan se johtaa ennenaikaiseen hautaan ja heikompaan elämänlaatuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla ihmisillä on mt-ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä. Avun hakeminen johtuu siitä, että ihmisiä on lapsesta asti psykoedukoitu hakemaan apua kissan kuoleman aiheuttaman suruun tai siihen suunnattomaan ahdistukseen joka syntyy, kun naapurin Pertillä on hienompi auto kuin itsellä. Ihmiset on vieraannutettu luonnollisista tunteistaan ja siitä, mitä ne kertovat ihmiselle hänen omasta tilastaan ja elämästään -esimerkiksi arvoistaan, elintavoistaan, elinympäristöstä, siitä miten häntä on kohdeltu ja millaisia selviytymiskeinoja hän on omaksunut. Noiden tunteiden biomedikaalinen kehystäminen ja hoito perustuu ihan samaan ideaan, kun miksi miljoonat suomalaiset avaavat kaljatölkin joka perjantai. Se on tunteiden (jotka oikeasti välittävät tärkeää informaatiota todellisuudesta) tukahduttamiseen pohjautuva hoitomuoto, joka sotkee neurokemiaa, aineenvaihduntaa ja kroonistaa monia ongelmia siksi, koska coping-keinona tunteiden tukahduttaminen on tunnetusti huono idea. Monien tutkimusten mukaan se johtaa ennenaikaiseen hautaan ja heikompaan elämänlaatuun.

        Huomaahan tuon osittain jo lapsesta ja nuoresta, että paremmin menee silloin, kun kotona puhutaan tunteista, lapset ja nuoret otetaan huomioon, heidän tarpeensa huomioidaan, jne.
        Lapsi ja nuori tuntee itsensä pidetyksi ja hyväksytyksi.
        Ei siihen mitään psykoedukaatiota, tai psykoedukointia tarvita, vaan välittävät vanhemmat.
        Mutta jos jo elämän alkumetreillä menee huonosti, niin ne myöhemmätkin kilometrit voi olla huonompia, vaikka silloinkaan ei asioiden korjaaminen ole mahdotonta.
        Lapsi ottaa mallia vanhemmistaan, ja muista aikuisista ihmisistä, niin se vaan menee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaahan tuon osittain jo lapsesta ja nuoresta, että paremmin menee silloin, kun kotona puhutaan tunteista, lapset ja nuoret otetaan huomioon, heidän tarpeensa huomioidaan, jne.
        Lapsi ja nuori tuntee itsensä pidetyksi ja hyväksytyksi.
        Ei siihen mitään psykoedukaatiota, tai psykoedukointia tarvita, vaan välittävät vanhemmat.
        Mutta jos jo elämän alkumetreillä menee huonosti, niin ne myöhemmätkin kilometrit voi olla huonompia, vaikka silloinkaan ei asioiden korjaaminen ole mahdotonta.
        Lapsi ottaa mallia vanhemmistaan, ja muista aikuisista ihmisistä, niin se vaan menee.

        Ei muuten aina ota mallia vanhemmistaan . Minä en ole ottanut mallia vanhemmistani eikä moni muukaan vaan ne mallit otetaan kasvaessa ystävistä , sekin on tutkimuksssa todettu .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla ihmisillä on mt-ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä. Avun hakeminen johtuu siitä, että ihmisiä on lapsesta asti psykoedukoitu hakemaan apua kissan kuoleman aiheuttaman suruun tai siihen suunnattomaan ahdistukseen joka syntyy, kun naapurin Pertillä on hienompi auto kuin itsellä. Ihmiset on vieraannutettu luonnollisista tunteistaan ja siitä, mitä ne kertovat ihmiselle hänen omasta tilastaan ja elämästään -esimerkiksi arvoistaan, elintavoistaan, elinympäristöstä, siitä miten häntä on kohdeltu ja millaisia selviytymiskeinoja hän on omaksunut. Noiden tunteiden biomedikaalinen kehystäminen ja hoito perustuu ihan samaan ideaan, kun miksi miljoonat suomalaiset avaavat kaljatölkin joka perjantai. Se on tunteiden (jotka oikeasti välittävät tärkeää informaatiota todellisuudesta) tukahduttamiseen pohjautuva hoitomuoto, joka sotkee neurokemiaa, aineenvaihduntaa ja kroonistaa monia ongelmia siksi, koska coping-keinona tunteiden tukahduttaminen on tunnetusti huono idea. Monien tutkimusten mukaan se johtaa ennenaikaiseen hautaan ja heikompaan elämänlaatuun.

        Satuin tuntemaan ihmisen jok teki itsarin oletettavasti kissan kuoleman takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei muuten aina ota mallia vanhemmistaan . Minä en ole ottanut mallia vanhemmistani eikä moni muukaan vaan ne mallit otetaan kasvaessa ystävistä , sekin on tutkimuksssa todettu .

        Tutustuhan vähän tarkemmin tutkimuksiin, useampaan kuin ehkä yhteen tai kahteen.
        Myös ihan itse saa ajatella elämän syntyä, kehittymistä ja elämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Satuin tuntemaan ihmisen jok teki itsarin oletettavasti kissan kuoleman takia.

        Tuskin hän sen kissan kuoleman takia itsaria teki, vaan itsensä takia.
        Kissan kuolema oli luultavasti liian rankka paikka, ja hän voi henkisesti huonosti, joko jo ennen kissan kuolemaa, tai sitten sen kuolemasta johtuen.
        Kissan vika ei se ei ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla ihmisillä on mt-ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä. Avun hakeminen johtuu siitä, että ihmisiä on lapsesta asti psykoedukoitu hakemaan apua kissan kuoleman aiheuttaman suruun tai siihen suunnattomaan ahdistukseen joka syntyy, kun naapurin Pertillä on hienompi auto kuin itsellä. Ihmiset on vieraannutettu luonnollisista tunteistaan ja siitä, mitä ne kertovat ihmiselle hänen omasta tilastaan ja elämästään -esimerkiksi arvoistaan, elintavoistaan, elinympäristöstä, siitä miten häntä on kohdeltu ja millaisia selviytymiskeinoja hän on omaksunut. Noiden tunteiden biomedikaalinen kehystäminen ja hoito perustuu ihan samaan ideaan, kun miksi miljoonat suomalaiset avaavat kaljatölkin joka perjantai. Se on tunteiden (jotka oikeasti välittävät tärkeää informaatiota todellisuudesta) tukahduttamiseen pohjautuva hoitomuoto, joka sotkee neurokemiaa, aineenvaihduntaa ja kroonistaa monia ongelmia siksi, koska coping-keinona tunteiden tukahduttaminen on tunnetusti huono idea. Monien tutkimusten mukaan se johtaa ennenaikaiseen hautaan ja heikompaan elämänlaatuun.

        Pikkasen on taas paksua syytellä muita ihmisiä kissojen kuolemista tai naapurin autoista foorumilla, jossa hyvällä joukolla vakiokävijöistä on kuitenkin täysi kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta sairaudestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla ihmisillä on mt-ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä. Avun hakeminen johtuu siitä, että ihmisiä on lapsesta asti psykoedukoitu hakemaan apua kissan kuoleman aiheuttaman suruun tai siihen suunnattomaan ahdistukseen joka syntyy, kun naapurin Pertillä on hienompi auto kuin itsellä. Ihmiset on vieraannutettu luonnollisista tunteistaan ja siitä, mitä ne kertovat ihmiselle hänen omasta tilastaan ja elämästään -esimerkiksi arvoistaan, elintavoistaan, elinympäristöstä, siitä miten häntä on kohdeltu ja millaisia selviytymiskeinoja hän on omaksunut. Noiden tunteiden biomedikaalinen kehystäminen ja hoito perustuu ihan samaan ideaan, kun miksi miljoonat suomalaiset avaavat kaljatölkin joka perjantai. Se on tunteiden (jotka oikeasti välittävät tärkeää informaatiota todellisuudesta) tukahduttamiseen pohjautuva hoitomuoto, joka sotkee neurokemiaa, aineenvaihduntaa ja kroonistaa monia ongelmia siksi, koska coping-keinona tunteiden tukahduttaminen on tunnetusti huono idea. Monien tutkimusten mukaan se johtaa ennenaikaiseen hautaan ja heikompaan elämänlaatuun.

        Psykiatriasta on tullut myös uskonnon korvike monille. Se on ottanut sen roolia yhteiskunnassa. Kun ihmisillä on henkinen tyhjiö ja kapitalismi ei täytä sitä. Yhteisöjen rooli on myös vähentynyt eikä yhteiskunnan elämänmuoto riitä täyttämään sisäisiä tarpeita. Ihmiset pelkää tunteitaan, on hukassa arvoistaan ja juoksevat oravanpyörässä. On nykyaikaa että tunteetkin pitää diagnosoida ja lääkitä lääkeyhtiöiden tuotteilla.

        Coping-taidot ei lähde välttämättä psykiatriasn avulla juurikaan koska ihminen opetetaan identifioitumaan diagnoosiinsa, turruttamaan tunteensa ja jopa osan ihmisyydestään kun esim tunne-elämä seksuaalisuudesta asti lamautuu. Psykiatriaan kuuluu myös infantilisointia - ihminen on sairaudentunnoton ja kyvytön hahmottamaan tilaansa. Pitää luottaa psykiatrisetään niin hän kertoo tunnin vastaanotolla kerran puolessa vuodessa mikä ongelman ydin on ja itsehän ihminen ei omaa itsereflektion taitoja tai ongelmanrarkaisutaitoja lainkaan. Ihmiset on vahvempia kuin luulevat oikeasti


    • Anonyymi

      Ja taas on psykiatrian vika kun jollain on ollut ongelmia terveyden kanssa , että oikeen ovat sairaudetkin aiheuttaneet.

      tunnen muutamia jotka ovat , pitkäaikaisella lääkityksellä
      He voivat hyvin. Siis ei mitään epänormaalia ole näkyvissä .
      Mutta sairaus taas voi olla pitkäaikainen. Ja lääkkeet auttavat pitkällä tähtäimellä.
      Siis miksi menet yleensä hakemaan hoitoa psykiatrilta jos olet sairas , kun niin hyvin tiedät niin silloin ehkä hoitelee itsensä ihan vaan itse terveeksi .
      Sitten on niitäkin joihin ei pure mikään lääke, ja jos on heti kovasti vastaan hoitoa niin silloin ei vaan mene hoitoa hakemaan vaan fiksailee ihan vaan itse. Asiansa , nii; ei tartte syytellä ketään

      • Anonyymi

        Joo mutta lääkkeisiin voi liittyä toleranssi, kasvavia iatrogeenisiä ongelmia ja vieroitusoireita dependencen vuoksi. Siksi lääke voi tuntua hyödyllisemmältä kuin se onkaan - siitä on hankala vieroittautua kun miljardit neuronit ei toimi kunnolla kun tiputat lääkkeen pois ja on vieroitusoireita. Giovanni Favan vastatoleranssimalliteorian mukaan reseptoreissa tapahtuu lääkityksen seurauksena muutoksia mitkä voi joissain tapauksissa olla yhteydessä huonompiin hoitotuloksiin. Tardive dysphoria on masennuslääkkeen aiheuttama krooninen alakulo.

        Psykiatriassa pitäisi antaa informoitu suostumus. Sitä en saanut. Myöskin paljon tehokkaampia keinoja on kuin lääke olotilan hoidossa. Holistiset kokonaisvaltaiset hoitokeinot eli elintavat, terapia jne. Minulle tyrkytettiin suht nopeaa lääkkeitä. Suomen käypähoito on yksi maailman lääkekeskeisimmistä masennushoidossa.


      • Anonyymi

        Älä sinäkään syyttele, ja sano sairaaksi heitä, jotka ovat psykiatriaa ja lääkkeitä vastaan.
        Asia ei kuulu sinulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo mutta lääkkeisiin voi liittyä toleranssi, kasvavia iatrogeenisiä ongelmia ja vieroitusoireita dependencen vuoksi. Siksi lääke voi tuntua hyödyllisemmältä kuin se onkaan - siitä on hankala vieroittautua kun miljardit neuronit ei toimi kunnolla kun tiputat lääkkeen pois ja on vieroitusoireita. Giovanni Favan vastatoleranssimalliteorian mukaan reseptoreissa tapahtuu lääkityksen seurauksena muutoksia mitkä voi joissain tapauksissa olla yhteydessä huonompiin hoitotuloksiin. Tardive dysphoria on masennuslääkkeen aiheuttama krooninen alakulo.

        Psykiatriassa pitäisi antaa informoitu suostumus. Sitä en saanut. Myöskin paljon tehokkaampia keinoja on kuin lääke olotilan hoidossa. Holistiset kokonaisvaltaiset hoitokeinot eli elintavat, terapia jne. Minulle tyrkytettiin suht nopeaa lääkkeitä. Suomen käypähoito on yksi maailman lääkekeskeisimmistä masennushoidossa.

        Olin lähes 30 vuotta psykiatrian puolella, potilaana ja asiakkaana. En kertaakaan sinä aikana kuullut sanoja " informoitu suostumus ".


    • Anonyymi

      Tuli ja leimaus💥X- sananlasku. Let them cook.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      61
      4358
    2. KALAJOEN UIMAVALVONTA

      https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar
      Kalajoki
      144
      3120
    3. Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin

      Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo
      Tunteet
      47
      2428
    4. Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?

      Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?
      Kalajoki
      46
      2343
    5. Hukkuneet pojat kalajoella pakolaisia?

      Eivät osanneet suomea nimittäin.
      Maailman menoa
      98
      1985
    6. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      24
      1883
    7. Ota nainen yhteyttä ja tee Tikusta asiaa?

      Niin sitten minä teen Takusta asiaa.
      Ikävä
      28
      1596
    8. Joku hukkui Hyrynsalmella?

      Oliko mökkiläinen taas?
      Hyrynsalmi
      22
      1584
    9. Mitä sinä mietit

      Mies?
      Ikävä
      150
      1411
    10. Metsästysmökki

      Metsästyskortti saapui. Lisäksi metsästysmökki varata!
      Kuhmo
      34
      1233
    Aihe