Itselläni on kahden kuukauden ikäinen collien pentu ja puree aivan mahdottomasti. Kun kiellän niin yltyy entisestään riehumaan. Yleensä kiellän vain murisevalla ja tiukalla 'ei' -sanalla, mutta joskus on ollut pakko ottaa poskikarvoista tai niskavilloista kiinni. Noh, torumisen jälkeen pentu yleensä vain riehaantuu enemmän ja alkaa haukkumaan ja murisemaan, mikä ei ole kovin mukavaa, sillä emme asu omakotitalossa. Joskus saattaa jopa juosta vähän matkan päähän räksyttämään. Kysynpä siis teenkö jotain väärin ja missä vaiheessa tuo pureminen ja uhma alkavat hävitä? Tuntuu nimittäin siltä ettei pentu ota vastaan minkäänlaisia käskyjä.
Missä vaiheessa
neuvoton
18977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
ihan vauva vielä,ei voi vaatia täyttä osaamista tuon ikäiseltä.
Kun puree niin ota se emon ote niskasta,ei siis turkista vaan tukeva ote niskanahasta ja sano se ei.
Ei satu,mutta koiran kielellä sanot noin sille että kielletyä toimintaa.
Pentu puree koska se on koiran tapa.
Kun joka kerta teet saman,ei colliella luulisi montaa päivää menevän kun viesti menee perille.
Se,että räksyttää kauempaa on merkki siitä,että tietää ettei saisi purra mutta inttää vastaan.
Kyllä se asettuu kun pidät sen säännön ettei purra yhtään ihmistä.Puruleluihin vain laillisesti hampaat.
Monet käyttävät tuota sumupulloa puremisen estoon,mutta tuo pentu saattaa haukkua sille.
Juuh, eli en pahemmin tee mitään väärin, mutta täytyy vain olla kärsivällinen. Olen vain niin turhautunut välillä :)
Seuraavan kerran kun puree, niin koita kiljahtaa, niin että pentu ymmärtää, että teki kipeää. Kiljahduksen jälkeen käänny pois, niinkuin pentua ei olisikaan. Pieneen pentuun tämä toimii paremmin kuin poski-ja niskakarvoista ottaminen tai kiukuttelu, jonka se ottaa yllykkeenä. Kokeile!
Eli itse olen samaa mieltä ekan vastanneen kanssa,eli emo-ote.
mielestäni jos alat kiljahtamaan niin vajoat pennun tasolle,eli esim jos pennut yhdessä leikkii ja yksi pennuista saa toisen pennun alistettua,alistunut pentu kiljaisee merkiksi että nyt riittää olet dominoivampi kuin minä!
ja sitä et halua että pentu luulee olevansa sinua dominoivampi..tästä seuraa kuka-on-pomo-onglema..
Eli emo-ote vain käyttöön,niskanahasta kiinni ja siirrät pennun pois ja tiukka ei siihen lisäät. Kyllä se sinun pentu siitä sitten kun vähän kasvaa..mutta taas puolenvuoden ikäisenä tulee taas yksi uhma ja sitten taas 1-2vuotiaana... ne on näitä pennun omistajan ihania aikoja :D
tsemppiä sinulle ja kärsivällisyyttä! niin ja onnea pennun hankintaan! :)
T:jessica
Konstit on monet, meillä kuitenkin toimi hyvin tuo kiljaisu ja pennun huomiotta jättäminen vähäksi aikaa puremisen jälkeen. Ei se ruvennut sen kummemmin mielestäni pomottamaan, mutta tajusi, että näykkiminen sattuu ja lopetti heti ilman mitään temppuiluja. Mutta koiratkin on kuitenkin yksilöitä, ja yksi tapa toimii toisilla ja toisilla sitten taas ei.
Eilen kokeiltiin aivan kaikkea. Jos otan emo-otteen ja siirrän pois ei-kiellon kera niin alkaa taas tuo uhoaminen tai kahta kauheammin hyökkää kimppuuni (siinäkin tapauksessa että on ollut puremassa jotain esinettä esim. tuolin jalkaa). Jos kiljahdan ja käännyn pois tulos on aivan sama; pureminen yltyy vain entisestään. Olen ihan todella neuvoton. Minulla on ollut aiemminkin koiria, mutta mikään niistä ei ikinä ollut tuommonen riiviö ja uskoivat kun kiellettiin. Onkohan colliella minkäänlaista miellyttämisen halua?
Usein teen niin, että kun näen sen purevan jotain luvatonta kiellän ja annan sille oman lelun suuhun, minkä jälkeen kehun sitä kun se ottaa oman lelun. Mutta yllättäen heittää lelun pois ja jatkaa luvatonta järsimistä. Sain ystävältäni bitter biteäkin, mutta ei hidasta ja saattaa jopa suuttua siitä että laitan sitä johonkin niin, että alkaa puremaan ja haukkumaan minua. Olenko ihan oikeasti tehnyt nyt jotain väärin?
Tulee aika kalliiksi tämä koiran pito pidemmän päälle kun pikku hiljaa tuhoaa vuokra-asuntoa.
Sen lisäksi että tätä tapahtuu päivällä, niin yöllä kaikkein eniten. Minusta tuntuu, että pentu ei edes taida nukkua yöllä. Nytkin se riekkui kaikenlaista järsien tuonne kahteen, nukkui vähän ja aloitti neljältä uudelleen ja kyllä se nyt nukkuu kun minua ei enää nukuta! Kokeiltu on myöhäistää iltaruokaa, leikittää paljon illalla jne. Silti valvotaan. Ja yksin ei voi jättää minnekään, kun haluaa meidän kanssa olla samassa huoneessa, minkä takia raapii sitten ovet. Ja kun on meidän kanssa samassa huoneessa niin haluaa sänkyyn ja kun ei pääse niin varmistaa ettei sängyssä ainakaan nukuta.
Tiedän että pentu on vasta ihan vauva, mutta silti haluaisin ihan vain tietää, kuinka kauan tätä helvettiä vielä kestää? Ihan todella tuntuu ettei mene minkäänlainen käsky perille. Juttelin kasvattajan kanssa ja hän kertoi, ettei collien pentua tulisi ikinä painaa ns. kenttään, ettei sille jää siitä traumat... tai ainakin käsitin niin. Tuntuu vain että kohta ei ole muuta vaihtoehtoa, kun ei usko kuka on pomo.
tuo alistaminen taida olla oikea lääke tuohon pahantekoon,sitä käytetään isompiin ongelmiin.
Pystytkö eristämään osan kämpästä niin ettei koira pääse ympäri taloa hiippailemaan kun yrität nukkua.
Laita makkarin oviaukkoon jonkinlaisen porttiviritelmän ellet halua ovea kiinni pitää.
Koira siis on yön siellä makkarissa teidän kanssa.
Pentu haluaa olla oman laumansa luona.
Se ei auta yhdessä päivässä tuo koulutus,jatka sitä sitkeästi niin ne tulokset syntyvät.
Ota vain jatkossakin kunnollinen ote niskasta,voit tarttua aika lujasti ei se riiviö rikki mene.Samalla se ei-sana ja siirrät koiran muihin hommiin.
Mietin tuota järsimistä että jospa hankkisit sille suuren naudan koipiluun että saa sen kanssa ikenien kutinaa lääkitä.Noi puruluut eivät oo läheskään yhtä hyviä.Uskomattoman kauan viihtyy sellaisen kanssa.
Haet jostain kaupasta jossa on palveleva lihatiski,tilaavat seuraavan päivän kuormaan varmasti.
Voit myös kysyä suoraan teurastamolta jos on lähellä sellainen.
Tiedän että nyt näyttää hirveeltä mutta usko pois,sitkeästi koulutat niin huomat pian että hyvänenaika,tuohan osaa käyttäytyä.
Mulla tuo nuorin koira on varsinainen kaappien kollaaja,mieluiten penkoo sukkia ja autotallin työkalukomeroa.Kun silmä välttää on sukkafriikki hommissaan.Alkaa olla 7-kuinen eikä enää järsi paikkoja hajalle.On vaan ärsyttävän aamuvirkku,yleensä haluaa seuraa 5-6 aikaan aamulla,voi riesa!!
Juuh, samaa mieltä olen tuosta alistamisesta, kai sitä täytyy vain olla sinnikäs.
Ja tuosta eristämisestä... itse asiassa niin olen tehnytkin. Koira nukkuuu kanssamme makuuhuoneessa ja viime yönä pääsi myös eteiseen, mutta oli pentu missä huoneessa tahansa, se jyrsii. Makuuhuoneessa jyrsitään sängyn ja silityslaudan (lähtee muuten semmonen ääni, ettei kukaan varmasti nuku) jalkoja, lattialistoja ja onpa pari kertaa tapettiinkin kajottu. Sitten se haluaa tietenkin sänkyyn ja vinkuu sitä ja kun kieltää ulisemasta niin ulisee vielä enemmän ja koko talo herää ja...
Tässä on vielä se, että meidän vuokraemäntämme ei aluksi edes olisi antanut meille lupaa ottaa koiraa, mutta lupasin, ettei se särje koko kämppää, niin antoi luvan.
Kuulin tuossa aamulenkillä vinkin, että pitäisi nukkua pennun vieressä ihan pitkään siellä lattialla. Nukuin vain pari yötä, jotka meni ihan kohtuullisen hyvin. Pentu haluaa kuitenkin kanssamme sänkyyn, mutta sänky on aika korkea enkä uskalla ottaa sitä sinne, kun ei se pääse alas jos tulee hätä. Toisekseen pentu ei näe meitä sängystä. Mitä mieltä olette, teenkö petin takaisin lattialle?
Olen tässä nyt ihan romuna sen takia, kun vihdoin ja viimein minulla on ns. paperikoira, jonka kanssa on mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä ja pitäisi olla kohtuullisen helppo kouluttaakin, mutta yhtäkkiä kun tulee taloon tuommonen riiviö, joka ei usko mitään niin sitä pettyy ensinnäkin todella paljon itseensä ja luulen että pentukin aistii sen, ettei kaikki ole kohdallaan.
Pennun rauhalliset yöunet ovat meille tärkeät, sillä mieheni käy töissä ja tänäkin aamuna oli ennen viittä herätys. Itselläni on kesäloma, että ehdin kyllä nukkumaan päivälläkin, mutta mies tarvitsee unta fyysisesti raskaan työnsä takia.
sua ei haittaa että koira nukkuu sun sängyssä niin anna olla vieressä vaan.Se saattaa yksinäisyyttään riekkua yökauden.
Ei se maailma pilalle mee jos koira sängyssä nukkuu.Tuo oli niille jotka nyt älähtävät että ei missään nimessä.
Jos sille tulee hätä niin ei se sänkyyn pissaa van kyllä alkaa vinkumaan.
Ootko muuten vienyt sitä pissalle silloin yöllä kun se herää,se saattaa auttaa että pikainen kyykky pihalle,koira viereen sen jälkeen ja toivotaan parasta.
On raivostuttavaa kyllä että ei saa yöllä nukkua kun on aikainen herätys.Yön pimeydessä se jyrsiminen kuulostaa joltain jättirottien hyökkäykseltä.Tuttu tunne,otan osaa.
Mehän tietenkin ollaan ihan alussa vasta... Käyttäisin sitä mielelläni pienellä iltalenkilläkin, mutta ei osaa oikein hihnassa kulkea ja vapaanakaan oloon ei oikein ole mahdollisuutta. Ajattelisin josko rauhoittaisi ne iltalenkit.
En ole pentua käyttänyt ulkona öisin, johtuu varmaan osittain omasta laiskuudesta lähteä keskellä yötä kiipimään portaita ylös ja alas kerrostalossa, mutta toisaalta myös siitä, etten halua sitä välttämättä totuttaa yöllisiin lenkkeihin. Mutta kaikkea on kai kokeiltava, haluan nimittäin joskus nukkua yöni rauhassa, reilun kuukauden kuluttua alkaa nimittäin opiskelukin.
Mutta taidan sitä isoa luuta alkaa kyselemään :) ja taidan tehdä myös sen petini sinne lähemmäs lattiaa.
Olen toki pari kertaa ottanut pennun sänkyyn, mutta ei kauan siinä nuku vaan haluaa hetken päästä pois ja taas kohta takaisin sänkyyn. Aivan kuin pitäisi aina välillä käydä tarkastamasa onko kaikki ok.
samoin meillä on kohta 2 kk:n ikäinen pentukoira. Ennen vinkui yöt sängyn vieressä, piti päästä koko ajan edestakaisin sänkyyn ja sängystä pois. Keksittiin laittaa sängyn viereen semmoinen pikkuinen rahi/palli, jonka päälle pentu pääsee hyppäämään ja siitä sänkyyn ja pois =) ei tarvi itse olla joka välissä nostamassa koiraa. Sitä vain mietiskelin, että millonkahan tuo pentu oppii sisäsiistiksi...
Noh, viime yönä nukkui hauva yhdestätoista neljään, vähän riehui ja heräsi uudestaan kuudelta, vähän riehui ja heräsi sitten yhdeksältä syömään. Eilen kävin illalla yhdeksän jälkeen pikku lenkillä ja leikitin sitä sitten siihen yhteentoista. Laitoin vessapaperihylsyn sisään makkaran ja suljin päät. Se pitikin sen kiireisenä ne riehumisajat. Tänään käydään ostamassa niitä oikeita luita. Pitää ilmeisesti antaa riehua riehumisensa ja antaa sille mieluisempaa tekemistä kuin lattialistojen tai tapettien jyrsiminen. Vielä on pitkä matka edessä.
Sisäsiisteydestä en ole huolissani (ainakaan vielä), pentunihan on vasta niin pieni ja yleensä oppivat sisäsiisteiksi 3-4 kk:n vanhoina ja joskus saattaa mennä 6 kk:een asti. Kerrostalossa asutaan joten sisäsiistiksi oppiminen on ihan omasta kehtaamisesta kiinni, siis miten usein viitsii ulos kantaa. Sitten kun ymmärtää että emäntää miellyttää enemmään se, että hän tekee tarpeensa ulos, niin varmaan osaa sitä pyytääkin.
näytti jo paremmalta tuon sun pikkuhäirikön suhteen,kyllä se siitä!!!
Tämän päivän pentu riehui koirakaverin kanssa ja on nukkunut nyt lähinnä kuudesta asti. Käytin sitä pienellä iltalenkillä/pissikakkalenkillä ja oli niin tuskainen reissu, kun ei meinannut lähteä ensin yhtään minnekään (säälittää ihan). Myöskään leikkiin ei lähtenyt mukaan. Pentu on siis ollut väsyksissä koko loppuillan.
Saa nyt nähdä millainen yö tulee. Siankorvia ja häntiä iso luu on varattu pahimpaan järsintään. Myös sänkyyn tulo on ehkä sallittu, vaikka viime yönä nukkui ainakin osa yöstä omassa pahvilaatikossaan minun vieressä. Mutta lisää uutisia aamulla, toivottavasti ei kamalan kiukkuisia ja väsyneitä, ja ei kovin aikaisin :)
Pentu nukkui koirakaverin kanssa hulluttelun väsyttämänä neljään asti aamulla. Kun heräsi, annoin siankorvan, jota narskutti kuuteen asti ja nukkui kunnes annoin ruokaa kahdeksan jälkeen. Toivottavasti jatkossa menisi edes yhtä hyvin :)
Kiitoksia kaikille neuvoista ja nukkukaa hyvin :)
hyvältä näyttää ainavaan.Varaudu nyt kumminkin siihen että välillä saattaa palata entisen häiriköintiin kun sää jäähtyy, mutta on vain ohimenevää.
Kauniita unia ja hyvät kesän jatkot!!!
Itse asiassa palasi kahden aikaan heräilyyn jo viime yönä, mutta tungin tytölle sian saparon suuhun ja jatkoin uniani. Neljän jälkeen piti vaihtaa saparo sian korvaan, kun ei enää saparo kiinnostanut... Se huono puoli noissa yöllä syömisissä on että isompi hätä tulee yleensä sisälle, mutta kyllä se on aina hajalle revityn vuokra-asunnon voittaa. Tuskinpa sisäsiistiksi opettaminen tuosta häiriintyy(?). Pitää vain myöntää, että minulle sattui melkoisen energinen yksilö, joka tarvitsisi vielä yölläkin virikkeitä. Toivottavasti jossain vaiheessa alkaisi nukkumaan yhtäjaksoisesti vaikka siihen kuuteen :)
Mutta tuhannet kiitokset sinulle, kuule. Ja hyvää kesän jatkoa sinullekin ja voimia :)