Kirjailijat ovat kaikki lievästi skitsofreenikkoja oletusarvoisesti, mutta terveimmät eivät heistä edes tiedä sitä, että kuka heidät silloin valtaa, kun eläytyvät päähenkilöihinsä. Skitsofreniaksi tulkitaan se, jos ihmiseen eläytynyt sivupersoona on vaarallinen, ja rupeaa hallitsemaan ihmistä, mitä ei terveelle kirjailijalle tms. tarinan kertojalle tapahdu. Psykologit ovat silti väärässä, jos luulevat, että KAIKKI ihmisten ylimääräiset ajattelu-äänet tai sivupersoonat ovat van se oman alitajunnan sekoilun tuotetta. Ne voivat olla oikeasti eri ihmisiä, tai vain henkiä, mutta tuo vm. on silti oman alitajunnan tuotetta, jos ihminen kykenee vain eläytymällä persooniin matkimaan ketä hyvänsä, mutta jos kyseessä on puliukko tai muuten seonnut ihminen, hänen päässään olevat ylimääräiset äänet ovat todella eri ihmisiä: Varmasti ovat- sitä on turha edes epäillä. Jos psykologi on liian nuori ja ammattitaidoton, lopettakaa semmoinen terapia heti, jossa psykologi ei usko, että joku ääni ei ole aidosti esim. kuollut omaisensa tai parkinsonia sairastava isänsä tai äitinsä. Psykiatrit eivät tienneet silloin oikein kyseistä parapsykologian ilmiötä.
Kirjailijoiden ja muiden skitsofreniasta...
Anonyymi-ap
0120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.